Numero 5/2011 - Sisällys:

   

Sivu

Pääkirjoitus
Veroratkaisuista 2012

467

Professori Matti Myrsky:
Kiinteistöveron kysymyksiä II

468
 

Artikkelissa käsitellään kiinteistöveron kehittämismahdollisuuksia veropolitiikan näkökulmista. Keskeisen arvioinnin kohteena ovat Verotuksen kehittämistoimikunnan (51/2010) tekemät ehdotukset. Artikkeli on jatkoa aikaisemmin kirjoittamaani artikkeliin Kiinteistöveron kysymyksiä I, Verotus 2010 s. 151 ss.

 

Dosentti, OTT, VT Pertti Puronen:
Veroasteikot muuttumassa perintö- ja lahjaverotuksessa

479
 

Hallitus julkisti 22. päivänä elokuuta 2011 budjettiesityksensä vuodelle 2012. Esitys sisältää monien muiden verojen pikkukorotusten ohella perintö- ja lahjaverotuksen korotuksen. Muutos koskisi kahta perintö- ja lahjaverotuksen säännöstä; perintöverotuksen verotaulukoista säätävää 14 §:ää ja lahjaverotuksen taulukoista säätävää 19a §:ää. Kirjoitus käsittelee muutoksia ja niiden vaikutuksia.

 

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Lentopisteitä, sairaanhoitovakuutuksia ja kokouspalkkioita – uutta oikeuskäytäntöä palkkatulon verotuksesta

482

 

Artikkelissa käsitellään kolmea korkeimman hallinto-oikeuden tänä vuonna ratkaisemaa ennakkoperintälain palkan käsitettä koskevaa mielenkiintoista tapausta. Ratkaisu KHO 2011:26 koskee työnantajan maksamien lentojen perusteella kertyvien lentopisteiden käyttöä työntekijän yksityismatkoihin. Ratkaisussa KHO 2011:27 oli kysymys työnantajan työntekijöilleen ottamasta sairaanhoitovakuutuksesta ja ratkaisussa KHO 2011:31 oli kysymys osakeyhtiön toisen osakeyhtiön hallitukseen asettaman henkilön hallituksen jäsenyyden perusteella maksetusta palkkiosta.

 

Professori Jaakko Ossa ja Head of tax Reijo Salo:
Verotarkastuksen rooli teollisessa yritystoiminnassa

496
 

Artikkelissa käsitellään verotarkastuksen roolia teollisessa yritystoiminnassa. Vaikka verotarkastuksia voidaankin lähtökohtaisesti pitää verovelvollisen kannalta tärkeänä, niihin liittyy kuitenkin ongelmia. Yksi näistä ongelmista on verotarkastuksen jälkikäteisyys. Kysymys on siitä, mitä ongelmia aiheutuu siitä, että verotarkastuksessa ei aina osata asettua siihen tilanteeseen, jossa yritys on ollut useita vuosia aikaisemmin. Toiseksi artikkelissa tarkastellaan sitä, mitä tarkoitetaan verovelvollisen valinnanvapaudella ja millaisia haasteita liiketaloudellisten syiden arviointi käytännössä aiheuttaa. Lopuksi artikkelissa tarkastellaan vielä yhtä vero-oikeuden ikuisuuskysymystä eli selvittämisvelvollisuutta ja todistustaakkaa.

 

Dosentti, OTT Mikko Vuorenpää:
Verovelvollisen oikeudellinen asema verotarkastuksessa

504
 

Viimeaikaisissa niin sanotuissa ne bis in idem –ratkaisuissa on katsottu, että veronkorotusta voidaan tietyin edellytyksin pitää rikosoikeudellisena sanktiona. Tällä perusteella verotarkastusta voidaan luonnehtia menettelyksi, jossa saatuja tietoja voidaan käyttää hyväksi rikosoikeudellisina pidettävien sanktioiden määräämisessä. Näin ollen verotarkastus on mahdollista rinnastaa rikosprosessimenettelyn kanssa. Artikkelin keskeisenä kysymyksenä on siis se, miten tämän rinnastamisen pitäisi vaikuttaa verovelvollisen oikeudelliseen asemaan verotarkastusta toimitettaessa eli pitäisikö verovelvollisella olla verotarkastuksessa samoja oikeuksia kuin epäillyllä on rikosjuttujen käsittelyssä.

 

OTL Joakim Frände:
Miten verosopimukset syntyvät? (referee-artikkeli)

511
 

Artikkelissa käsitellään verosopimusten syntymisen eri vaiheita verosopimustarpeen ilmenemisestä valmiin verosopimuksen voimaan astumiseen asti. Verosopimuksen syntymisprosessi voidaan karkeasti jakaa seuraaviin vaiheisiin: verosopimustarpeen ilmeneminen, valmistautuminen neuvotteluihin, verosopimusneuvottelut, verosopimuksen parafointi, verosopimuksen allekirjoittaminen, verosopimukseen sitoutuminen ja verosopimuksen voimaansaattaminen. Artikkelissa perehdytään myös verosopimuspoliittisiin pyrkimyksiin.

 

OTK Reima Linnanvirta - OTK Anne Vanhala - KTT Tomi Viitala:
Euroopan yhteinen yritysveropohja (CCCTB) – direktiiviehdotus vastatuulessa

520
 

Euroopan komissio julkaisi maaliskuun 16. päivänä 2011 direktiiviehdotuksensa yhteisestä yhdistetystä veropohjasta (CCCTB). Artikkelissa selvitetään direktiiviehdotuksen sisältöä, tavoitteita ja lainsäädäntöprosessia. Direktiiviehdotuksen alkutaival on kuitenkin ollut kivikkoinen usean jäsenvaltion esittäessä perustellun lausuntonsa toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta. Artikkelissa esitetään myös arvioita direktiiviehdotuksen toteutumismahdollisuuksista.

 

OTM Katja Syväkangas:
Vastaoikaisu siirtohinnoittelussa (referee –artikkeli)

528
 

Siirtohinnoittelukysymyksiin on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Artikkelissa tarkastellaan vastaoikaisun kotimaista säännöspohjaa ja OECD:n malliverosopimuksen määräystä ongelmineen, vastaoikaisun tekemisedellytyksiä ja vastaoikaisun tekemiseen liittyviä menettelykysymyksiä. Myös tulonoikaisunormien suhdetta ongelmineen käsitellään lyhyesti.

 

OTK Suvi Vänskä ja OTK Raimo Hietala:
Varainsiirtoverolain tulkintakysymyksiä: pääomalainat ja arvopaperiluovutukset, joissa on osapuolena ulkomaalainen

538
 

Artikkelissa käsitellään varainsiirtoverolain tulkintakysymyksiä liittyen pääomalainoihin sekä kotimaisen yhtiön osakkeiden luovutuksiin, joissa transaktion osapuolena on ulkomaalainen. Pääomalainojen osalta kirjoituksessa tarkastellaan pääomalainasaamisten arviointia varainsiirtoverotuksen arvopaperin määritelmän näkökulmasta sekä viimeaikaisen hallinto-oikeuskäytännön valossa. Seuraavaksi käsitellään kotimaisen yhtiön liikkeelle laskemien osakkeiden luovutusta ulkomaalaiselle ja tähän liittyviä tulkintaongelmia, joita syntyy mm. varainsiirtoverolain ja tuloverolain erilaisista yhteisön käsitteistä. Lopuksi pohditaan kysymystä, mitä varainsiirtoverolaissa tarkoitetaan kiinteistöyhtiöllä ja milloin ulkomaalaisten välinen kotimaisen yhtiön osakkeiden luovutus on varainsiirtoveron alainen transaktio.

 

OTK, KTM Anita Isomaa-Myllymäki ja KTM Janne Myllymäki:
Johtajapalkkiot verotuksessa

547
 

Artikkelissa käsitellään johtajapalkkioiden, erityisesti hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion, verotusta aikaisemman oikeuskäytännön ja korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun 2011:31 pohjalta. Artikkelissa käsitellään myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmenevän tulkintalinjan muutoksen vaikutuksia kokonaistoimeksiannosta maksettujen palkkioiden arvonlisäverotukseen sekä toimittamatta jätetyn ennakonpidätyksen maksuunpanoon liittyviä kysymyksiä.

 

HTM, verosihteeri Antti Tokola:
Uudistettu väliyhteisölaki veronkiertoa estävänä säädöksenä – Tiivistelmä pro gradu -tutkielman tuloksista

559
 

Väliyhteisölaki (laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta 1217/1994) säädettiin torjumaan matalan verorasituksen valtioihin perustettujen väliyhteisöjen avulla tapahtuvaa verotuksen kiertämistä. Lakia on sittemmin uudistettu kaksi kertaa. Kirjoituksessa käsitellään vuonna 2009 voimaan astuneiden lakimuutosten vaikutuksia ja lain kehittämistarpeita erityisesti pro gradu – tutkielmaa varten tehtyjen haastattelujen ja tilastollisen analyysin avulla.

 

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

566

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

572

Sisällysluettelo vuonna 2011 julkaistuista kirjoituksista


574