Numero 4/2012 - Sisällys:

   

Sivu

Pääkirjoitus
Talousarvioehdotuksen veroratkaisuja

351

Professori Esko Linnakangas:
Yleisradiovero

352
 

Vuodesta 2013 kannettava yleisradiovero on lupamaksujärjestelmän muistoa kunnioittava kompromissi, jota luotaessa on käytetty hokkuspokkusjuridista osaamista. Eduskunnan hyväksymässä muodossa lakia voidaan pitää toimivana kamelina enemmän kuin kammoksuttavana sekasikiönä. Veron säätäminen panee miettimään, pitäisikö verojen korvamerkitsemistä yleisemminkin taas lisätä.

 

Professori Seppo Penttilä:   
Verohallinnon antama lupa saada vähentää tappiot omistajanvaihdoksen jälkeen – valtiontukeako?

360
 

Korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksellään KHO 2011:118 ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle siitä, miten tuloverolain (TVL) 122.3 §:ssä tarkoitettua lupamenettelyä saada vähentää tappiot yhteisön omistajanvaihdoksesta huolimatta on arvioitava EU:n valtiontukisääntöjen valossa. Artikkelissa käsitellään valtiontukiasioita nimenomaan ennakkoratkaisupyynnössä esillä olevilta tai muutoin siihen liittyviltä osin. Tarkastelun kohteena on myös ennakkoratkaisupyyntö.

 

OTM, verosihteeri Juuso Peltonen ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Virallisperiaate ja määräämisperiaate veroprosessissa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön näkökulmasta

372
 

Artikkelissa tarkastellaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön asemaa ja sen prosessitoimien merkitystä verovalitusprosessissa. Huomio kiinnitettään erityisesti tuomioistuinvaiheessa vaikuttaviin keskeisiin prosessuaalisiin periaatteisiin, jotka ovat virallisperiaate ja määräämisperiaate.

Veroprosessin selkeä osapuoliasetelma merkitsee sitä, että virallisperiaatetta voidaan soveltaa lievennetyssä muodossa ainakin suhteessa oikeudenkäynnin osapuolena olevaan oikeudenvalvontayksikköön: sen prosessitoimilta edellytetään prosessuaalista oikeellisuutta ja oikea-aikaisuutta. Toisaalta oikeudenvalvontayksikön viranomaisasemasta johtuu, että sen on toimittava tasapuolisesti ja pyrittävä myötävaikuttamaan aineellisen totuuden ja lainmukaisen ratkaisun saavuttamisessa.

 

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Osakevaihdon jäähyväisveroa koskevien säännösten muuttamisesta

389

 

Osakevaihdossa osakkeet vaihtaneella luovutusvoiton verotus lykkääntyy vaihdossa saatujen osakkeiden vastikkeelliseen luovutukseen. Maastamuuton yhteydessä osakevaihdossa syntynyt luovutusvoitto voi kuitenkin tulla verotettavaksi muuttovuoden tulona. Tätä osakevaihdon jäähyväisveroa koskevaa sääntelyä on muutettu EU-oikeudellisista syistä siten, että uusia säännöksiä sovelletaan verovuodesta 2012 alkaen. Artikkelissa tarkastellaan sitä, miksi ja miten osakevaihdon jäähyväisveroa koskevia säännöksiä muutettiin, millaisia EU-oikeudellisia ongelmia osakevaihdon jäähyväisveroon liittyi ja sitä, poistiko muutos osakevaihdon jäähyväisveron EU-oikeudelliset ongelmat.

 

Asianajaja Einari Karhu:
Ulkomaisten sijoitusrahastojen lähdeverotus Suomessa

403
 

Artikkeli käsittelee ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien osinkojen lähdeverotusta erityisesti EU-oikeuden näkökulmasta. Yhteissijoitusyritysten sijoitustoiminnan verokustannukset jäävät käytännössä usein sijoittajan lopulliseksi verokustannukseksi, minkä johdosta erityisesti osinkojen lähdeverotus on koettu rajat ylittävää sijoitustoimintaa rajoittavaksi. Artikkelissa tarkastellaan osinkojen lähdeverotusta koskevaa viimeaikaista oikeuskäytäntöä niin Unionin tuomioistuimesta kuin kotimaisista oikeusasteista sekä arvioidaan osinkojen lähdeverotuksen tulevaisuutta.

 

Ylitarkastaja Hannu Kuortti:
Veroparatiisit – veromuseoon kuuluvia luomuksia vai hyvinvointivaltion parasiitteja?

414
 

Veroparatiisien käyttö aiheuttaa merkittävän vajeen verotulojen kertymään monessa valtiossa ja sen vuoksi niiden torjuntaan on panostettu maailmanlaajuisesti. Kansainvälisten rahavirtojen valvonta ja tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on välttämätöntä tässä työssä. Tehostuneen valvonnan ohella ns. tehokkaan katumisen ohjelmat ovat osoittautuneet varsin tuottoisiksi. Monet veroparatiiseiksi luokitellut valtiot ovat muuttaneet asennettaan ja solmineet verotustietojen vaihdon mahdollistavia sopimuksia viime vuosina. Perinteisten veroparatiisien asema on tullut siten vaikeammaksi, mutta tällä alueella myös tuotekehitys kukoistaa ja veronkierto saa uusia muotoja.

 

Tax Manager Oili Lahdenperä:
Saamisten arvonalentumiset elinkeinoverotuksessa

429
 

Elinkeinoverotuksessa saamisen arvonalentumisen käsittely riippuu saamisen omaisuuslajista, velkojayhtiön toimialasta, velkoja- ja velallisyhtiön suhteesta sekä siitä, mihin arvonalentuminen perustuu. Arvonalentuminen voi olla vähennyskelpoinen joko samaan aikaan kun alaskirjaus tehdään kirjanpidossa taikka myöhempänä verovuonna. Tietyissä tilanteissa saamisesta syntynyttä arvonalennustappiota ei kuitenkaan päästä lainkaan vähentämään verotuksessa. Artikkelissa käsitellään saamisten arvonalentumisten verokohtelua omaisuuslajeittain sekä erilaista toimintaa harjoittavien yritysten näkökulmasta.

 

OTK (väit.) Vesa-Pekka Nuotio:
Tappiontasaus tuloverotuksessa

445
 

Artikkeli on Lectio praecursoria Helsingin yliopistossa 1.6.2012 pidetyssä väitöstilaisuudessa, jossa kirjoittaja puolusti väitöskirjaansa ”Tappiontasaus tuloverotuksessa”. Tutkimuksessa selvitetään, miten tuloverolain V osan säännöksiä olisi sovellettava erilaisissa tulkintatilanteissa. Tutkimuksessa otetaan kantaa myös siihen, miten verotuksen neutraliteetti, oikeudenmukaisuus, oikeusvarmuus ja ennustettavuus toteutuvat Suomen tappiontasausta koskevien säännöksien osalta. Lisäksi tutkimuksessa esitetään muutoksia tappiontasausta koskevaan sääntelyyn.

 

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

450

Finanssineuvos Antero Toivainen:      
Kansainvälisten veroasioiden palsta

456

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd      

458