maanantai, 27 elokuu 2018 08:06

Kolumnistin kynästä

Kolumnistin kynästä löydät Verotus-lehden 4/2018 kolumnin

Mietteitä marginaalista...

”Rakastaa ja tehdä työtä” kuului aikanaan muuan moderni itävaltalainen mielenterveyden määritelmä. Kansantalouden ”terveys” perustuu kasvavassa määrin kaikkien kansalaisten työhön, mutta tulisiko veronsaajien lempimää työn korkeaa verotusta hieman keventää?

Koko verojärjestelmää tarkastelleen Verotuksen kehittämistyöryhmän raporteissa esitettiin vuonna 2010 tavoitteena erityisesti verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotuksen suuntaan. Myös kiinteistöveroa korostettiin toisena tulevana painopisteenä.

Jo työryhmän asettamisen edellä valtiovarainministeri oli todennut veroteeseissään keväällä 2008 Suomen siirtyneen henkiseen pääomaan ja osaamiseen perustuvaksi yhteiskunnaksi, jossa ahkeruuden ja osaamisen kasvattamisen oli aina lisättävä käteen jäävän palkan määrää. Lehtitietojen mukaan maan johtavat veroasiantuntijat innostuivat kovasti vuosikymmenen verouudistuksen ideoinnista eikä kenenkään olisi uskottu enää tuolloin päätyneen nykyiseen verojärjestelmään. Sattumalta samassa lehdessä (HS 25.5.2008) veroteesien kanssa palstatilaa sai lääkäreiden ja juristien tulonmuuntamiseen perustuvan verokikkailun kitkeminen.

Työpanososinkoa koskevaa säännöstä sovellettiinkin jo samana vuonna Verotuksen kehittämistyöryhmän väli- ja lopullisen raportin julkaisemisen kanssa. Loppuraportissaan työryhmä esitti, että ”ylin efektiivinen rajaveroaste (pakolliset työntekijän sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien) lasketaan nykyisestä 54,6 prosentista noin 50 prosenttiin työn tuottavuusponnistusten kannustamiseksi, asiantuntijoiden houkuttelemiseksi sekä tulonmuunto-ongelman pienentämiseksi”

Pitäisikö työryhmän innostaviin ajatuksiin työn verotuksen keventämisestä palata talouden kasvaessa finanssikriisiä seuranneen taloudellisesti vaikean jakson jälkeen? Jakovaraa velkaantumisen vuoksi lienee toki vasta vähäisessä määrin. Arvonlisä- ja kiinteistöverotus ovat kuitenkin kiristyneet kymmenessä vuodessa merkittävästi ja työryhmän perusteltu esitys edelleen kireän työn verotuksen keventämisestä tulisi ottaa tulevien muutosten ohjenuoraksi. 504 Arvonlisäveron kaikkia verokantoja nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 1.7.2010 alkaen ja edelleen prosentilla vuoden 2013 alusta lukien. Kiinteistöveron tuotto on noussut samana ajanjaksona reilusta miljardista eurosta lähes kahteen miljardiin euroon eli yli puolitoistakertaiseksi.

Työn verotus näyttäisi myös osittain kiristyneen, sillä Veronmaksajien julkaiseman kansainvälisen palkkaverovertailun 2017 mukaan Suomen palkkaverotus ja tulojen kasvaessa määräytyvä marginaaliveroaste ovat vertailumaiden korkeimpia. Vertailun ylimmässä tuloluokassa se on 57,2 prosenttia. Keskituloistenkin osalta marginaali verorasitus 47 prosenttia on vertailun mukaan Pohjoismaiden korkein.

Solidaarisuusveroa koskeva poliittinen kiista näyttäisi johtaneen määräaikaisen korotuksen vakiintumiseen osaksi valtion tuloveroasteikkoa. Eläkeläisten raippaveron perusteita on koeteltu kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa. Lääkäriyhtiöiden osakkaiden työpanokseen perustuvien varojen jaon verotusta koskevien KHO:n ratkaisujen sarja on saanut edelleen jatkoa.

Verotuksen kehittämistyöryhmän raportteihin kirjattu taustatyö sekä laajaa veropohjaa ja työn verotuksen keventämistä koskevat perusteet ovat edelleen ajankohtaisia. Tutkimuksen mukainen, kiristynyt ylimmän tuloluokan keskimääräinen marginaaliveroaste (57,2 %) saattaa yksittäistapauksessa ylittyä ja tietyin edellytyksin palkansaajan lisätulosta maksama ennakonpidätys voi nousta jopa 67,85 prosenttiin.

Olisiko siis nyt aika löytää riittävä poliittinen konsensus työn verotuksen keventämiseen? Oikeudenmukaisen verotuksen lähtökohtana on toki pidettävä verotuksen progressiota. Toisaalta oikeudenmukaisena voitaneen pitää myös sitä, että työntekijä saa lisätulostaan vähintään puolet itselleen. Edellä mainittu ennakonpidätystä koskeva esimerkkitilanne jättää hänelle vajaan kolmanneksen.

Kevyempi työn verotus vähentää tulojen muuntamiseen tähtäävien järjestelyjen tarvetta ja lisää veronmaksumyönteisyyttä.

Hannu Ledig jr

Luettu 297 kertaa