maanantai, 04 helmikuu 2019 08:30

Kolumnistin kynästä

Kolumnistin kynästä löydät Verotus-lehden 2/2019 kolumnin

Isoveli opettaa – otetaanko oppi vastaan?

Tässä blogissa on faktaa, fiktiota tai vaihtoehtoista faktaa. Niinhän on perustuslakiblogissakin. Keskityn seuraavassa Suomen ja Ruotsin veroveljeyteen.

Tiedotusvälineiden uutisointien perusteella Ruotsissa kaikki on paremmin kuin Suomessa: Ruotsi on rikas, BKT:n kasvu on ollut vuoden 2008 jälkeen huima Suomeen verrattuna, palkat ovat aina olleet paremmat Ruotsissa, isojen pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien palkkiot ovat Ruotsissa kaksinkertaiset verrattuna suomalaisiin, Ruotsissa junamatkustajien saamat korvaukset junien myöhästymisestä ovat paljon suuremmat kuin Suomessa. Onko todellakin kaikki Ruotsissa paremmin?

Nalle muutti Ruotsiin, mutta sitten Nallen pankki Nordea muutti Suomeen, vaikka se oli jo kerran muuttanut Ruotsiin. Minkähän vuoksi? Syynä varmaan oli jokin muu kuin se, että molemmat eivät sopineet samaan valtioon? Onko verotuksella ollut vaikutusta muuttoihin? Kun rapujuhlissani kyselin viimeksi mainittua asiaa Nallelta, sain vain arvoituksellisen vastauksen: ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen.” Kysymyksen kuullut Kari ei sanonut mitään.

Onko Suomen verojärjestelmä parempi kuin Ruotsin? Saatiinko Nordea sen vuoksi käänteisessä sulautumisessa takaisin tänne? Ei taida löytyä yksiselitteistä vastausta. VATT voisi tutkia, mitä verokertymille ja muutoinkin verotuksessa ja taloudessa tapahtuisi, jos meillä olisikin Ruotsin verojärjestelmä. Jos tulokset ovat hyviä, kopioidaan se sitten Suomeen ja päästetään VM:n vero-osaston virkamiehet hyvin ansaitulle pitkälle lomalle. Jotkut ulkopuoliset arvioitsijat ovat pitäneet Ruotsin verojärjestelmää kokonaisuutena Suomen verojärjestelmää parempana, mutta voiko tuloksiin luottaa.

Ruotsi on näennäisesti ”högskattesamhället”, mutta siellä ei epäröidä poiketa tästä tarvittaessa. En ole nähnyt, että Ruotsissa poikkeamia pidettäisiin suurena ”valtiontukiongelmana” samalla tavoin kuin Suomessa. Tästä hyvänä esimerkkinä 236 on sähkövero. Suomen sähkövero on tiedotusvälineiden uutisointien mukaan 14 kertainen Ruotsiin verrattuna. Energiaintensiiviset yritykset saavat Suomessa palautuksena osan verosta ja näin Suomessa syntyy huikea ”valtiontuki”. Ruotsikin alentaa jo sinänsä alhaista sähköveroa niin, että vero on lopulta yksi kymmenesosa Suomen verosta. Ei se ole siellä suuri ”valtiontukiongel- ma”. Täällä ihmetellään, miksi Apple, Facebook, Amazon ja Google rakentavat datakeskuksensa muihin Pohjoismaihin, etenkin Ruotsiin. VATT päättelee, että Suomen sähköverohelpotukset voitaisiin poistaa heikentämättä yritysten kilpailukykyä. Paperiteollisuuden osalta tämä ehkä pitää paikkansa. Stora Ensolla ja UPM:llä on Ruotsissa ja muualla Suomen ulkopuolella paperikoneita riittävästi. Ne voivat ajaa koneet punaisena tuotantoaan muualla ja pysäyttää heikommin kannattavat koneet Suomessa. Niinhän ne tekevät joskus kruunun kurssimuutostenkin seurauksena. Ei ihme, että paperimies Petri noissa rapujuhlissamme iltamyöhällä ihmetteli: ”Onko tässä mitään järkeä?” Juuri lähdössä ollut Mika vastasi mustan Audin takapenkiltä: ”No ei oo.” Kummallakin on verotausta. Heihin voi luottaa tässä asiassa. Olisi verojärjestelmän kopioimisessa siis varmaan joitain hyviäkin puolia.

Nyt ”isoveli” on kuitenkin tekemässä ilkeyksiä Suomelle. Ruotsin hallitussopu lupaa – ainakin paperilla – työn ja yrittämisen verotukseen monta hyvää. Kovimpia ovat lupaukset ansiotulojen marginaaliveron alentamisesta. Sen päälle on vielä tulossa ylimääräisen 5 %:n valtionveron korotuksen (”värnskatten”, suomalaisittain solidaarisuusveron) poistaminen vuoden 2020 alussa. Ansiotulojen marginaaliveroon on näin tulossa huikea pudotus. Eläkeläistenkin verotuksesta kiristykset otetaan pois. Täysin sopimatonta. Mitä nyt tapahtuu Gini-kertoimelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle? Eihän tuollaista saa tuoda tänne edes ajatuksissaan vai mitä poliitikot?

Lippo T.T. Penseä

Luettu 171 kertaa