maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:30

Kolumnistin kynästä

Kolumnistin kynästä löydät Verotus-lehden 3/2019 kolumnin

Lentovero ja avaruusmatkailun verotus

Lentovero oli Suomessa esillä jo vuoden 1978 valtiopäivillä. Lakiesitys ehti toiseen käsittelyyn ennen kuin hallitus peruutti esityksensä sen saaman vastustuksen vuoksi. Lentoveroa harkittiin valtiovarainministeriössä myös 1980-luvulla, mutta vero säädettiin vasta 1990-luvun alussa.

Vuosina 1992–1994 Suomessa perittiin veroa ulkomaille lähtevistä tilauslennoista. Mallia otettiin muista Pohjoismaista. Veron käyttöönotto tuli erityisen ajankohtaiseksi, kun taloudellinen lamamme synnytti tarpeen lisätä valtion verotuloja. Tällaisen veron ei katsottu kohtuuttomasti rasittavan kansantalouden kannalta keskeisiä toimintoja tai vaikeuttavan heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloa. Veron tavoitteeksi sanottiin toisaalta myös kotimaanmatkailun elvytys.

Ruotsi otti ympäristöperusteilla lentoveron uudelleen käyttöön aprillipäivänä 2018. EU oikeudellisista syistä vero säädettiin koskemaan myös kotimaanlentoja. Vastaava lähinnä matkan pituuden mukainen vero oli käytössä myös muutamissa muissa Euroopan valtioissa (Saksa, Itävalta, Iso-Britannia, Ranska, Norja). Lentoveron taso näissä maissa on ollut vielä alhainen ja veron merkitys käytännössä toistaiseksi vaatimaton; Ruotsissa veroa arvioitiin kertyvän noin 170 miljoonaa euroa vuodessa.

Erityisesti Ruotsin esimerkkiä seuraten myös meillä varsinkin vihreät ovat vaatineet lentoveron säätämistä. Vihreää valoa lentoverolle on samoin näytetty syksyllä 2018 julkaistussa oikeustieteellisessä tutkimuksessa ”Lentoveron ylösnousu?”, jonka ovat tehneet finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas ja finanssioikeuden professori Leila Juanto. Heidän mukaansa muuta oikeudellisesti kestävää verotuksellista keinoa lentoliikenteen ympäristöongelmaan ei liene näköpiirissä. Teos on myös luettavissa ja tulostettavissa Lapin yliopiston Lauda-tietokannasta.

Vihreiden kannatuksen nousu antaa nostetta lentoverolle, jolla on kannatusta monissa muissakin puolueissa. Erityisesti lentoala, joka nykyisin on varsinkin tieliikenteeseen verrattuna voimakkaasti aliverotettua, vastustaa kuitenkin taloudellisista syistä tätä veroa.

Avaruusoikeudellista tutkimusta Suomessa ovat aikaisemmin harjoittaneet erityisesti professorit Maurice N. Andem ja Lotta Viikari Lapin yliopistossa. Edellä mainitussa Linnakankaan ja Juannon kirjassa käsitellään ilmaliikenteen verotuksen lisäksi avaruuslentojen kohtelua. Tarkastelussa ovat myös astronauttien tuloverotus ja avaruusalusten arvonlisäverokohtelu.

Avaruusverotuksen pioneeri Suomessa on Verohallinnon kansainvälisen henkilöverotuksen johtava veroasiantuntija Taneli Lallukka, jonka suullinen ja kirjallinen esitystapa on ainutlaatuinen – kuulijoita ja lukijoita riemastuttava. Hän on mm. todennut (veroblogit.com 17.5.2017): ”Oppikirjoissa puhutaan usein maailmanlaajuisesta verovelvollisuudesta. Täsmällisempää olisi kuitenkin puhua maailmankaikkeudenlaajuisesta verovelvollisuudesta, koska verovelvollisuutta ei ole rajattu vain Maassa harjoitetusta toiminnasta saatuihin tuloihin, vaan se yltää niin laajalle kuin maailmankaikkeus ulottuu ja kattaa tarvittaessa myös muista aurinkokunnista ja galakseista saadut tulot.”

Galaksin Onnekas

Luettu 20 kertaa