maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Päätoimittajan pöydältä löydät Verotus-lehden 3/2019 pääkirjoituksen

Vaalien ja verojen vuosi

Toivon, että tämän lehden ilmestyessä maassamme on uusi hallitus ja sillä selkeä ohjelma. Hallitusneuvottelujen käynnistyessä avoimia kysymyksiä tuntui olevan paljon ja varmoja vastauksia vähän. Neuvottelupöytään asettuneesta kokoonpanosta on saatettu toki tehdä vaaliohjelmiin perustuvia suuntaa antavia arvioita.

Perinteisesti hallitusohjelmaa on pidetty asiakirjana, johon vaalikauden aikana toteutettavaksi aiotut verotuksen muutokset tulisi saada kirjatuiksi. Dokumentissa myös verbien valinta antaa suuntaa, sillä toisinaan selvittämisestä toteuttamiseen voi olla pitkä matka. Merkitystä on lisäksi sillä, miten yksityiskohtaiselle tai yleiselle ja strategiselle tasolle kirjoitusasussa päädytään.

Koko vaalikaudeksi lukkoon lyötyjä asetelmia on toisinaan saatettu pitää ongelmallisina. Asian nosti esiin Sauli Niinistö eräässä lounastilaisuudessa puhemieskaudellaan. Puheenvuoron mukaan edeltäneen kahdenkymmenen vuoden aikana ei yksikään hallitus ollut etukäteen nähnyt hallituskautensa tärkeintä ilmiötä tai muutosta. Näin taisi käydä myös nyt väistyvälle hallitukselle.

Vaalien jälkeen julkaistiin lukuisia verotuksen kehittämistä koskevia raportteja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa Etla ja VATT luettelivat verojärjestelmäämme kohdistuvia muutospaineita sekä esittivät niihin reagoimisen tapoja dokumentissa, jota valmisteluvaiheessa myös verotuksen tiekartaksi kutsuttiin. Sitra vaati verotusta ohjaamaan ilmastotoimia kestävän kehityksen verouudistuksessaan. Etlan, VTT:n ja HY:n selvityksessä tarkasteltiin lohkoketjuteknologian hyödyntämismahdollisuuksia palkkatulojen verotuksessa. Näitä seurasi EVA:n raportti ”Kenelle verot kuuluvat – Näin Suomi menestyy maiden välisessä kilpailussa”. Listaa voisi jatkaa edelleen...

Esko Linnakankaan juuri ilmestyneessä teoksessa on oivaltava kommentti kontrastina nykyajattelulle, jossa kaikkiin politiikan lohkoihin on löydettävissä paras ohjauskeino verotuksesta. Kreikkalaisen mytologian sekä Rooman ajan jumalat läpikäytyään emeritus toteaa, että ”yksijumalaisessa kulttuurissamme verokarhua on saatettu vaatia hoitamaan kaikki elämänalueet, myös terveyden ja ympäristön. Verojärjestelmä pysyy kuitenkin terveempänä eli toimivampana, jos sille ei aseteta sellaisia tehtäviä, jotka soveltuvat paremmin muiden hoidettaviksi tai verovelvollisten omalle vastuulle.”

Eurovaalien jälkeen kansainvälisten vero- haasteiden vuosi saa jatkoa, kun Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Jo EU-jäsenyyteenkin mentiin aikanaan verokärki edellä, sillä arvonlisäverolaki (AVL) tuli voimaan jo 1.6.1994 eli sen osalta 25 vuotta on jo saatu täyteen. Toni Jääskeläinen ja Tiina Ruohola avaavat artikkelissaan hieman näkymiä liittyen EU:n päätöksentekoon ja nykyiseen yksimielisyysvaatimukseen. Myös verotusta koskevat menettelylliset kysymykset lienevät esillä loppuvuodesta Suomen johta- essa puhetta.

Aurinkoista kesää!

9.5.2019

Luettu 27 kertaa