lauantai, 27 huhtikuu 2019 08:16

Kolumni: Saanko luvan?

Olipa kerran nuori mies, joka meni lauantai- iltana tanssipaikalle, jossa hän orkesterin soitta- essa tangoa kysyi nuorelta neidolta kysymyksen: Saanko luvan? Ja saihan hän.

Tiedossani ei ole, miksi kyseinen nuori mies oli päätynyt pyytämään lupaa kyseiseltä neidolta eikä myöskään se, mitkä seikat tarkalleen ottaen johtivat myönteiseen vastaukseen nuoren miehen kysymykseen, joten voin vain spekuloida asiaa.

Nuorimies oli valmistautunut luvan pyytämiseen huolellisesti. Hän oli lupaa pyytäessään selostanut tarkasti oman taustansa ja kaikki asiaan liittyvät olosuhteet, eli mistä hän on tulossa, mikä on hänen taustansa ja nykyinen tilanteensa. Lisäksi hän oli tuonut esille, että häntä oli aiemmin kohdeltu kaltoin syyttä suotta, kun hänen oli väitetty tanssivan tangoa fokstrotin askelin. Säännöt olivat hyvin tulkinnanvaraiset: foxtrotin ja tangon askeleiden ero on hiuksenhieno ja omasta mielestään hän oli kyllä tanssinut tangoa.

Pyytäessään neidolta lupaa tanssiin nuorimies oli korostanut sitä, että hän kyllä tanssikoulun käyneenä miehenä osaa tangon ja hänen askeliensa tulkinnassa oli edellisessä tanssipaikassa tapahtunut ilmeinen virhe. Hän korosti, että hän voi nuoren neidon kanssa tanssimalla osoittaa, että hänen tulkintansa tanssiaskelista on oikea. Hän oli huolissaan myös ystävistään, jotka saattaisivat joutua saman epäoikeudenmukaisen kohtelun alaiseksi. Hän ei toki toivonut, että tämä nuori neito ryhtyisi tanssiin kaikkien hänen ystäviensä kanssa, mutta ajatteli, että jos nuori neito voisi kuitenkin levittää asiasta sanaa, niin asia voisi korjaantua myös hänen ystäviensä kohdalla.

Nuori neito harkitsi tarkasti nuoren miehen lupapyyntöä. Hänellä oli vielä kirkkaana mielessä edellinen luvanpyytäjä, joka oli tuoksunut vahvasti alkoholille ja oli pyytänyt rokkaamaan, vaikka orkesteri soitti valssia. Tälle luvan pyytäjälle hän oli luonnollisesti antanut kieltävän vastauksen.

Nyt tämän nuoren miehen osalta hän havaitsi, että mies on komea ja sutjakkasanainen, varakkuudesta ei ollut tietoa. Näille asioille hän ei antanut merkitystä. Sille, että nuorimies oli selvinpäin, hän kyllä antoi painoarvoa. Hän jäi vakavasti pohtimaan foxtrotin ja tangon askelten välistä eroa, josta hän itsekin oli vähän epävarma. Ennen tanssiin suostumista hän päätti vielä pyytää miehen käyttämältä tanssikoululta lausunnon asiasta. Lausunnon saatuaan hän totesi, että asiasta on eri tanssilavoilla erilaisia tulkintoja ja tämä kysymys koskettaa useita tanssijoita.

Niinpä hän päätti vastata miehen kysymykseen: Saanko luvan? vastauksella: Saat tottakai, pystyäkseen omakohtaisesti arvioimaan, mikä on totuus asiassa. Tässä oli toki ensimmäisen tanssiinpyynnön ja myöntävän vastauksen välillä kulunut jonkin aikaa, mutta nuoren miehen mielestä oli tärkeintä, että lupa kuitenkin heltisi ja hän saisi vihdoin tietää oikean tulkinnan asiasta.

Leila Ä. Enärä

Luettu 182 kertaa