maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Päätoimittajan pöydältä löydät Verotus-lehden 4/2019 pääkirjoituksen

Verotuksen tulevia suuntia

Antti Rinteen hallituksen ohjelma julkaistiin 6.6.2019. Pauli K. Mattila käy tässä lehdessä artikkelissaan ”Yllätyksellisen yllätyksetön hallitusohjelma” läpi verolinjausten sisältöä peilaten sitä kahden edellisen hallituksen ohjelmaan. Kesän aikana verolinjausten sisällön ohella keskustelua on herättänyt rahoituspohjan riittävyys, kun hallitusohjelman taloudelliset tavoitteet ja työllisyyskehitys on talousennusteiden synketessä kyseenalaistettu. Kirjaus mahdollisen maakuntaveron käyttöönotosta on kiinnostava linjaus, jonka kansainvälisiä lähtö- ja vertailukohtia sekä suhdetta nykyiseen verojärjestelmäämme valottaa Esko Linnakangas artikkelissaan ”Maakunta- ja muista alueellisista veroista”.

Hallitusohjelman kansainvälistä verotusta ja veropohjan tiivistämistä koskevia linjauksia voidaan tarkastella suhteessa jo käynnissä olevaan kehitykseen. Osa EU:n veronkiertodirektiivistä implementoitiin ja tuli voimaan vuoden alusta. Kesäkuussa valtiovarainministeriö lähetti lausunnolle kolme hallituksen esitysluonnosta, joista kaksi perustuu mainitun direktiivin artiklojen implementointiin ja yksi rajatylittävien järjestelyjen pakollista raportointia koskevan EU:n direktiivin täytäntöönpanoon.

Hallitusohjelman kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia koskevassa liitteessä mainitaan esimerkiksi väliyhteisölainsäädännön uudistamisen tarpeen arviointi aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Suomessa väliyhteisölaki implementoitiin direktiivin mukaiseksi ja muutokset tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Vilho Lammi tarkastelee väliyhteisösääntelyn ja EU-oikeuden suhdetta artikkelissaan ”Väliyhteisölaki ja pääomien vapaa liikkuvuus suhteessa kolmansiin maihin”.

Hallitusohjelman liitteessä mainitaan myös mahdollisuus ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen estämiseen. Se on Mattilan toteamuksen mukaisesti exit tax -järjestely, joka koskee henkilöverotusta. VM lähetti lausunnolle kesäkuussa veronkiertodirektiivin implementointiin perustuvan yritysten maastapoistumisverotusta koskevan HE-luonnoksen. Nykyisten säännöstemme EU-oikeuden vastaisuus on ollut esillä Visa Kananojan artikkeleissa (Verotus 4/2015 ja 3/2018). Esitettyjen muutosten kuten maastapoistumisarvon heijastusvaikutukset saattavat ulottua verojärjestelmäämme laajemminkin.

Rajatylittävien järjestelyjen pakollinen raportointi laajentaa ilmoitusvelvollisuutta aivan uudella tavalla. Direktiiviä onkin arvosteltu muun muassa sen aiheuttaman hallinnollisen taakan vuoksi. Hallitusohjelmassa veropohjan tiivistämistä koskevaan tavoitteeseen sisältyy ajatus helpottaa pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita. Direktiivin rajatylittävien järjestelyjen raportointivelvoitetta ei hallituksen esitysluonnoksessa ehdoteta laajennettavan kansallisten järjestelyjen tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuuteen siitä oletettavasti aiheutuvan hallinnollisen taakan vuoksi.

Ehkä merkittävimmin verotuksenkin tulevia suuntia ohjaa digitalisaatio, jonka hallitus tunnistaa ohjelmansa eri kohdissa. Sen vaikutusten tarkastelu yltää ainakin valtioiden välisestä verotusvallan ja verotulojen jakautumisesta alustatalouden ja uusien liiketoimintamallien verotukseen sekä Verohallinnon toiminnan edelleen kehittämiseen.

Verotus-lehti tarjoaa muutoksia ja kehitystä koskevia sisältöjä edistäen uudistuvan alan tuntemusta.

Hyvää lukuvuotta!

8.8.2019

Luettu 165 kertaa