maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Päätoimittajan pöydältä löydät Verotus-lehden 2/2020 pääkirjoituksen

Virustorjunta, verotulot ja velka

Koronaviruspandemia on laajentunut maailmanlaajuiseksi kriisiksi. Yliopistollisissa sairaaloissa valmistaudutaan tehohoidon kasvuun pandemian vuoksi tartuntojen määrän kasvuun. Suomessa on todettu viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia tätä kirjoitettaessa yksi.

Erityisesti riskiryhmien terveyden turvaaminen on nostettu etusijalle. Tilanteen vakautta turvaavat valtiojohdon linjaukset sekä taloudelliset satsaukset. Taloustoimien uskottavuus perustuu suomalaisten kokemukseen vastuullisesta julkisen talouden hoidosta. Suomessa tutkitusti korkea veronmaksumyönteisyys perustuu veronmaksajien kokemukseen siitä, että maksetuilla veroilla on merkitystä yhteisten asioiden hoidossa.

Jo aikaisemmin on käynnistynyt kansainvälisen verotuksen perusteita mullistava, digitalisaatiosta johtuva muutos, jota valmistellaan kansainvälisellä tasolla päätettäväksi OECD:n esitysten pohjalta. Muutosehdotukset tulevat toteutuessaan muuttamaan asuinvaltioon ja lähdevaltioon perustuvaa verotusvallan jakoa olennaisilta osin.

Matti Koivusalo avaa USA:n vaikeaselkoisia säännöksiä artikkelissaan ”GILTI – Globaalin vähimmäisveron anatomia”. Artikkeli on suomalaiselle lukijalle monin tavoin haastava. Vaativuudestaan huolimatta se voi palkita avaamalla näkymän myös siihen, miten usean digijätin asuinvaltion lainsäätäjä on pyrkinyt ratkaisemaan kansainväliselle forumille nousevan asian.

Ylikansallisen alustatalouden vaikutuksia pyritään vähentämään turvaamalla Verohallinnon tietojen saanti. Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (2020), jonka uusi säännös koskee välitettyjä kuljetus- ja vuokratuloja, velvoittaa välityspalvelun tarjoajan tai sen Suomessa olevan edustajan ilmoittamaan tiedossaan olevien mainittujen palvelujen tarjoajien niistä saamat suoritukset. Ensi vuoden alusta välittäjän tiedonantovelvollisuutta on määrä laajentaa koskemaan myös tilanteita, joissa maksusuoritus ei ole kulkenut välittäjän kautta.

Yhteistä edellä esitetyille asioille on globaalien tekijöiden aiheuttama julkisen talouden murros. Vaikka päähuomio kohdistuu ihmisten ja heidän terveytensä turvaamiseen, huomiotta ei voida jättää pandemian vaikutuksia talouteen. Terveyteen kohdistuva kriisi ja teknisen kehityksen myötä muuttuva globaali talous muuttavat fiskaalisen tulon muodostusta.

Pandemian vaatimat talouspanostukset on tehtävä. Samalla kriisin verotuloja vähentävät vaikutukset tulee ottaa huomioon. Julkisen talouden kestävyys joutuu todelliseen testiin, kun mainitut muutokset etenevät samaan aikaan. Riippumatta siitä, muodostuuko kriisi suhdanneluontoiseksi vai pysyvämmäksi talouden tilaksi, valtion velkaantuminen jatkuu.

Viimeistään talouden pyörien jälleen pyöriessä tulee velkojen takaisinmaksun alkaa. Mikäli velkojen takaisinmaksua vaaditaan aiemmin, ongelma on velallisen kannalta huomattavasti hankalampi. Näkemys siitä, että julkinen velka on siirrettyä verotusta, auttaa toivottavasti pyrkimään vanhasta velasta aktiivisin toimin eroon ja välttämään uuden velan ottamista heti. Viime vuosina velan määrä on lisääntynyt niin julkisella kuin yksityishenkilöiden ja esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden tasolla. Yksityistalouden tapaan lyhennysvapaiden vuosien tulisi edustaa poikkeuksellista tilannetta – ei uutta normaalia.

Terveyttä ihmisille ja taloudelle toivoen!

21.3.2020

Luettu 841 kertaa