maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Päätoimittajan pöydältä löydät Verotus-lehden 4/2020 pääkirjoituksen

Veroista ja niiden saajista

Lähtökohtaisesti veronsaajia ovat ansiotulojen verotuksessa tuloverolain 1.1 §:n mukaan valtio, kunnat ja seurakunnat. Perustuslain mukaan valtionverosta ja kunnallisverosta tulee säätää lailla. Verotusmenettelylaissa määritetään kunnallisveron saajakunnaksi verovelvollisen kotikunta sekä kotikunnan määräytymisen perusteet.

Kunnallisveron ohella kiinteistöveron saajana on kunta ja muiden verojen osalta veronsaaja on pääsääntöisesti valtio. Kirkollisveron saajana on evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunta. Yhteisöveron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa. Jako näyttää siten selvältä ja vakiintuneelta. Viime aikoina tämä perinteinen veronsaajarakenne on haastettu erityisesti terveydenhoidon rahoittamisesta johtuvista syistä.

Maakuntavero on osa hallituksen soteratkaisuja koskevia suunnitelmia, kun aiemmat yritykset eivät ole toteutuneet. Hallitusohjelman mukaan maakuntien rahoitus tulee perustumaan ensi vaiheessa pääosin valtion rahoitukseen, mutta maakunnan verotukseen perustuvalla rahoituksella on tarkoitus hillitä kustannusten kasvua. Asetetun parlamentaarisen komitean tehtävänä on selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä sekä valmistella maakuntien verotusoikeus vuoden 2020 loppuun mennessä.

Pääkirjoituksessa (5/2016) mainittiin maakuntaveron siintävän horisontissa. Se aiheutti tuolloin epäileviä kommentteja eikä veroa ole kuluneen neljän vuoden aikana vielä säädetty. Kuntien vahva itsehallinto, eriytyvä aluekehitys sekä monet muut perusteet ovat olleet esitetyn kehityksen esteinä. Perustuslain säännöksiä tulisi muuttaa tai ainakin ne tulee ottaa huomioon, mikäli maakuntavero säädetään osaksi verojärjestelmäämme.

Myös EU:n verotusoikeus on pandemiasta, sen vaatimista toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta johtuen aiempaa ajankohtaisempi keskustelun aihe. Emeritusprofessori Frans Vanistendael on vakuuttavassa ja erinomaisesti argumentoidussa puheenvuorossaan perustellut EU:n tasoisia toimia, niiden resursointia ja verotusoikeutta uusien haasteiden kokoluokalla. Hänen mukaansa koronaviruksen, ilmastonmuutoksen ja pakolaiskriisin vaatimat toimenpiteet eivät EU:n alueella tule onnistumaan, jos niiden rahoitus on kiinni kansallisista toimenpiteistä.

Jäsenvaltioiden verosuvereniteetin vaarantuminen nostaa luonnollisesti vastustusta. Ratkaisuja vaaditaan lisäksi kysymyksiin, mihin EU-vero kohdistuu eli mitä verotetaan, korotetaanko jo olemassa olevaa veroa vai onko kohteena uusi vero-objekti ja miten vero sovitetaan osaksi kokonaisuutta. Komissio esitti aiemmin yksimielisyysvaatimuksesta luopumista veroasioissa. Muutosta vastustettiin kuitenkin laajasti, eikä EU:n verotusoikeus voi nykyisellään edetä, jos yksikin jäsenvaltio vastustaa asiaa.

Veronmaksajan näkökulmasta kokonaisveroasteen taso, uusien verojen kohdistuminen ja verorasituksen jakautuminen ovat keskiössä. Jo tehtäviä ratkaisuja ennen tulisi syksyn aikana kyetä tekemään päätöksiä maamme julkisen talouden tasapainottamiseksi poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa.

Työntäyteistä ja verotuksen näkökulmasta kiinnostavaa syksyä!

14.8.2020

Luettu 55 kertaa