maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Verotus-lehden 1/2021 pääkirjoitus julkaistaan vain verkkosivulla

Selkeys ja yksiselitteisyys yritysverotuksen muutoksessa

Verotuksen selkeyttä voidaan pitää tavoitteena hyvän verojärjestelmän ja verovelvollisen aiheutuvan mahdollisimman vähäisen haitan näkökulmasta. Vain selkeä ja yksiselitteinen verotus voi olla ymmärrettävää ja ennakoitavaa, mikä on perusedellytys taloudelliselle suunnittelulle ja myös veronmaksumyönteisyydelle.

On selvää, että monimutkaisemmaksi muuttuva maailma ja kehittyvä talous edellyttävät myös yksityiskohtaisempaa sääntelyä. Silti tärkeät yritysverotuksen tavoitteet eivät saisi jäädä liiaksi taka-alalle verolainsäädännön muutoksissa. Seuraavassa käydään läpi eräitä esimerkkejä kehityksen kansallisista ja kansainvälisistä lähtökohdista.

Esimerkiksi yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen ratkaisi merkittävän osan rajanvetokysymyksistä. Toisaalta osa rajauksista kirjattiin muutoksessa EVL:n soveltamisalaa ja omaisuuslajeja koskeviin säännöksiin. Tämä kansallisiin tavoitteisiin perustuva yritysverouudistus kytkeytyi myös EU-vero-oikeuteen. Aiemmassa oikeuskäytännössä oli käynyt ilmi, että muun muassa yritysjärjestelyä koskevaa säännöstä tuli soveltaa myös tuloverolain mukaan verotettavaa yhteisöä koskevaan järjestelyyn.

Hallitusohjelman yritysverotukseen kohdistuvat kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet liittyen esimerkiksi väliyhteisölakiin, korkojen vähentämisen rajoittamiseen, yhteisön tosiasiallista johtopaikkaa koskevaan sääntelyyn, konserniverotukseen ja siirtohinnoitteluun perustuvat EU-vero-oikeuteen ja muihin kansainvälisen vero-oikeuden lähtökohtiin.

EU-vero-oikeuden vaikutus yritysverotukseen on ilmeinen niin direktiivien, tulkinnan kuin käsitteidenkin kautta. Erityisesti veronkiertodirektiivin implementointiin perustuvat muutokset ilmentävät verolain kirjoittamisen tapaa, joka yhdenmukaistaa jäsenmaiden sääntelyä ja kansainvälisten toimijoiden verotusta. Implementoitavat direktiivien artiklat voivat koskea sekä rajat ylittävien että kansallisten järjestelyjen verotusta. Voidaanko selkeyden ja yksiselitteisyyden vaatimuksen katsoa kohdistuvan ensisijaisesti kotimaassa tapahtuvan yritystoiminnan verotukseen, jota rajat ylittävän toiminnan verotuksen uudistustarve ei koske?

Myös EU-vero-oikeuden tulkinta vaikuttaa keskeisesti kansalliseen yritysverotukseen sekä lainsäädännön että sen tulkinnan kautta. Jo aiemmin EU-tuomioistuimen yksittäiset päätökset ovat voineet johtaa verolain muuttamiseen ja komission rikkomusmenettelystä käynnistynyt prosessi johti uuden konsernivähennyslain säätämiseen. EU-vero-oikeuden vaikutuksesta kansallisen verolainsäädännön tulkintaan esimerkkejä löytyy huomattavasti enemmän.

Oman kysymyksensä muodostavat EU-oikeudesta omaksutut käsitteet. Esimerkiksi vuoden alusta voimaan tulleen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevan lain mukaan vähennys voidaan myöntää tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tekemään tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuen. Muun muassa tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation käsite määritellään laissa perustuen komission ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi. Vaikka verotuki on perusteltua sovittaa yhteen suorien tukien kriteerien kanssa, sen sisältö on yrityksille vaikeasti avautuva.

Kuvattu kehitys jättää kansalliselle lainvalmistelulle varsin vähän liikkumavaraa. Myös Verohallinnon ohjeen kirjoittajan ja ratkaisun tekijän tulee tuntea EU-vero-oikeus tarkoin. Sama vaatimus koskee myös verokonsultteja ja muita verosuunnittelun asiantuntijoita.

EU-tasolla herää kysymys siitä, eikö samoja direktiivejä ole implementoitu ja samoja EU-vero-oikeudellisia tulkintoja ole saatettu osaksi verojärjestelmää kaikissa muissakin jäsenvaltioissa? Voiko yritysverotus olla selkeämpää muualla vai ovatko yhdenmukaisen EU-vero-oikeuden edut jäsenvaltioiden rajat ylittävässä toiminnassa niin ilmeiset, että muutoksista aiheutuvat kansalliset ongelmat jäävät taka-alalle? EU-vero-oikeudesta aiheutuvat muutokset johtanevat väistämättä kuitenkin siihen, että puhtaasti kansallisista lähtökohdista lähtevien yritysverotuksen kokonaisuudistusten aika on historiaa.

On tosin myös mahdollista, että nykytilanne näyttäytyy myöhemmin myrskyä edeltäneenä tyynenä hetkenä ennen digiveroa ja muita kansainvälistä yritysverotusta koskevia uudistuksia!

Hyvää muutoksia tuovaa alkanutta vuotta 2021 Verotus-lehden asiantuntija-artikkelien parissa!

29.1.2021

Luettu 205 kertaa