maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:30

Kolumnistin kynästä

Kolumnistin kynästä löydät Verotus-lehden 2/2021 kolumnin

Maassa maan tavalla

Vapautta on allekirjoittaneen suvussa aina arvostettu. Yhdysvaltain perustuslaillinen yhteiskuntajärjestys perustuu korostetusti ajatukselle yksilön vapaudesta. Vero-oikeus määrittää kuitenkin yksilön ja yhteisön suhdetta erityisellä tavalla. Verovalvonta, sen tuottama näyttö ja erilaiset sanktiot voivat puolestaan piirtää rajoja myös yksilön vapaudelle.

En kuitenkaan keskity kolumnissani maan tapaan oikeuslähteenä vaan tarkastelen lähinnä oikeuskulttuuria. Mielikuvamme oikeuskulttuurista ja sen maakohtaisista piirteistä muodostuu usein sirpaleisesta tiedosta. Alle olen kirjannut muutamia sirpaleita Yhdysvalloista ja sen oikeuskulttuurista.

Vietin nuorena Yhdysvalloissa vuoden ja palasin kymmenen vuotta myöhemmin vierailulle samoille seuduille. Opiskelukaverini vanhempien hyvin tunnettu kauppa ei enää ollut entisillä sijoillaan. Tätä ihmetellessäni minulle kerrottiin, että kauppaan oli kohdistunut verotarkastus. Tämä retorinen toteamus sisälsi kansalaiskäsityksen verovalvontatoimen voimasta sekä luonnollisesta syyseuraussuhteesta.

Korkeakulttuurin keinoin verovalvontatoimia kuvaa amerikkalaiskirjailija Richard Bach. Sävel- täjä J.S. Bachin jälkeläisen teos Lokki Joonatan oli valtava myyntimenestys ja sen tuottamien tulojen verotusta koskevat IRS:n valvonta- ja perintätoimet piinasivat kirjailijaa pitkään. Hän kuvaa prosessin vaiheita myöhemmässä tuotannossaan. Suomennetun teoksensa Silta yli ikuisuuden esipuheessa hän kirjoittaa prinsessoista, ritareista, taiasta, lohikäärmeistä ja seikkailuista ja toteaa: ”meidän vuosisadallamme ... lohikäärmeet ovat pukeutuneet virkapukuihin ja huonosti istuviin herrain pukuihin...”.

Yhdysvallat on osoittanut taloudellisen ja poliittisen mahtinsa muun muassa finanssikriisin jälkeen verovalvonnan tarpeita toteuttaessaan. Eräissä maissa jopa pankkisalaisuuden murtuminen ja kansainvälisen tietojenvaihdon harppauksenomainen muutos seurasivat näitä toimia ja FATCAa, joka tuli kansainvälisessä verotuksessa toimiville tahoille nopeasti tutuksi ja johti lainsäädäntömuutoksiin monissa maissa Suomea myöten.

Verorikossyytteiden tuomioistuinkäsittely on puolestaan voinut Yhdysvalloissa johtaa sellaisten tahojen tuomitsemiseen, jotka ovat onnistuneet välttämään muita rikostuomioita. Tunnettu esimerkki on alamaailman merkkihenkilöksi noussut Al Capone. Vaikka Capone yhdistettiin useampien henkilöiden surmaamiseen johtaneisiin tekoihin, hän vältteli oikeudenkäyntejä ja pitkiä rikostuomioita. Erityiseen julmuuteen kyenneen mafiajohtajan uran päätti vasta syyllistyminen verorikokseen.

FBI:n verkkosivujen mukaan Capone joutui vastaamaan verotuksen kiertämistä koskeviin syytteisiin 90 vuotta sitten. Yhdysvaltain valtiovarainhallinnossa (U.S. Treasury Department) oli kerätty muiden prosessien aikana näyttö syytteiden nostamiseksi. Capone kertoi medialle tehneensä verorikossyytteitä koskien diilin 2,5 vuoden tuomiosta. Tuomari ei kuitenkaan myöntänyt sopimusta syntyneen ja Capone tuomittiin 11 vuodeksi liittovaltion vankilaan.

Lainsäädäntö muuttuu ja viranomaistoiminta kehittyy jatkuvasti. Oikeuskulttuuri saati sitä koskevat mielikuvat muuttuvat sen sijaan hitaammin. Vaikka yksilö ja hänen vapautensa ovat Yhdysvalloissa edelleen etusijalla, voidaan perustellusti kysyä, nähdäänkö prosessien erillisyydestä huolimatta verotusta koskeva toimeenpano- ja tuomiovalta jossain suhteessa edellä kuvatulla tavalla viimesijaisena keinona? Ja johtaako verorikossyyte siten lopulta tuomioon tilanteessa, jossa muut oikeudelliset toimet ovat syystä tai toisesta estyneet tai ne eivät ole muista syistä johtaneet rikostuomion määräämiseen? Vaikka ajatuskulku on eurooppalaisittain vieras, se voi nousta Yhdysvalloissa tämänkin päivän ratkaisujen ja prosessien myötä uudelleen tarkasteluun.

Hannu Ledig jr.

Luettu 118 kertaa