maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Verotus-lehden 2/2021 pääkirjoitus julkaistaan vain verkkosivulla

Verotus ja vaalien viivästyminen

Tämän lehden ilmestyttyä oli määrä äänestää kunnallisvaaleissa. Toisin kävi. Vaalien siirtämisen perusteista on esitetty puheenvuoroja, joihin tässä ei ole tarpeen palata. Sen sijaan kiinnostus kohdistuu veroista käytävään keskusteluun, jota ennätetään vaalien edellä jatkaa pidempään...

Lehden aiemmissa pääkirjoituksissa on ollut esillä velkaantumista ja veronsaajia koskevia sekä muita verotukseen vaikuttavia aiheita. Vaikka kunnallisvaalien ei pitäisi olla verovaalit, niiden yhteydessä kampanjoidaan teemoilla ja esillä on selvityksiä ja kannanottoja, joilla on välitön yhteys veroratkaisuihin jatkossa.

Esimerkiksi liikenteen verotusta ja sen kustannustekijöitä koskevan keskustelun yhteydessä on jo aiemmin esitetty vaatimuksia polttoaine-, ajoneuvo-, käyttövoima- ym. verojen tuoton kohdistamisesta tieverkon korjaamiseen ja ylläpitoon ym. liikennettä edistäviin asioihin. Veroasteen noustua nykyiselle tasolleen vaatimukset verojen välittömistä vastineista ja käytön kohdistamisesta saanevat yhä enemmän kaikupohjaa. Samalla kun vaatimukset hämärtävät veron ja julkisen maksun välistä rajaa, keskustelussa ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet korvautuvat helposti arkisemmilla tarpeilla.

Historiasta voidaan oppia ja aiemmat Verotus-lehden numerot voivat tarjota useiden teemojen osalta lähtökohtia, näkökulmia ja déjà-vu –oivalluksiakin. Kuntien ja maakuntien kohdalla on hyvä muistaa Matti Myrskyn kirjoittaneen jo kymmenisen vuotta sitten (5/2010), että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti olisi tuolloin ollut koko maassa 28 % ja Pohjois-Karjalassa 38 % ilman valtionosuuksia. Millä tasolla ollaan nyt? Entä mille tasolle yhteenlaskettu veroaste asettuu sote-palvelujen tuleva rahoitus mukaan lukien?

Kiisteltyä kotitalousvähennystä koskevaa keskustelua taustoittavat hyvin Laura-Maria Lindströmin artikkelissa (1/2011) esitetyt huomiot. Ns. Hetemäen työryhmä ehdotti matalia verokantoja ja laajaa veropohjaa sekä ylimmän marginaaliveroasteen alentamista 50 prosenttiin. Työryhmän ehdotukset tehottoman kotitalousvähennyksen heikentämisestä ja arvonlisäveroprosentin nostamisesta 2 prosenttiyksiköllä toteutuivat – toisin kuin marginaaliveroasteiden alentaminen. Tänään verotusta kiristävä esitys kotitalousvähennyksen heikentämisestä perustunee aiemminkin käytettyihin argumentteihin.

Tässä lehdessä Timo Torkkel esittää artikkelissaan ”Kiinteistövero – tietokoneohjelma vai verolaki?” kiinnostavalla tavalla veron määräytymisperusteisiin ja lain tulkintaan liittyviä kysymyksiä uudesta näkökulmasta. Kiinteistöverotuksen ratkaisujen vaikutus kuntien verotulojen kehitykseen on ilmeinen.

Ann-Mari Kemell, Ari Engblom ja Heikki Niskakangas tarkastelevat monitahoisesti hallitusohjelman asuntosijoittamisen verotusta koskevaa linjausta. Kristiina Äimän EUT:n oikeuskäytäntöä ja Jarno Laaksosen tuomion C-484/19, Lexel AB v. Skatteverket tulkintaa koskevat artikkelit avaavat ajankohtaisen EU- vero-oikeudellisen kokonaisuuden kiinnostavalla tavalla.

Teemoiltaan Verotuksen sisällöt ovat välittömiä, välillisiä ja kansainvälisiä!

15.3.2021

Luettu 464 kertaa