maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Verotus-lehden 4/2021 pääkirjoitus julkaistaan vain verkkosivulla

Puolen matkan krouvissa

Vaalikausi on edennyt yli puolen välin. Ennen pandemiaa julkaistuun pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin seitsemän veropoliittista tavoitetta. OTT Pauli K. Mattila arvioi (Verotus 4/2019) – saman sisältöistä, mutta tuolloin vielä pääministeri Antti Rinteen – hallitusohjelmaa artikkelissaan ”Yllätyksellisen yllätyksetön hallitusohjelma”. Tarkastelen tässä erityisesti liitteeseen ”Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet” kirjattuja toimenpide-esityksiä.

Liitteen mukaan ”otetaan käyttöön” säännös koskien Suomessa sijaitsevan johtopaikan perusteella kotimaiseksi katsottavan yhteisön verotusta sekä käsite taloudellisesta työnantajasta. Mainittu säännös tuli voimaan 1.1.2021 ja käsitettä koskevan HE-luonnoksen lausuntoaika päättyi elokuussa. Niitä tarkastelivat uuden säännöksen osalta Marianne Malmgrén (Verotus 5/2020) ja käsitettä koskevaan esitykseen johtaneen kehityksen osalta Anna-Leena Rautajuuri ja Joakim Frände jo aiemmin (Verotus 3/2018).

Konsernien tuloksentasausta koskevan sääntelyn uudistaminen perustui komission käynnistämään rikkomusmenettelyyn, joten sen lähtökohdat eroavat muista esityksistä. Muutosta taustoitti Marjaana Helminen (Verotus 5/2020) ja vuoden alusta voimaan tullutta konsernivähennyslakia tarkastelee Tarja Järvinen tämän lehden artikkelissaan. Hallituksen mukaan myös siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan ja peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi nykyisen 75 prosentin sijaan.

Hallituksen mukaan muita liitteessä mainittuja asioita selvitetään ja arvioidaan. Näin on osittain jo tehty, kuten VM:n julkaisema, luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverotusta koskeva laaja selvitys osoittaa. Se ei johtanut lainsäädäntötoimenpiteisiin. Vastaavasti muiden kansainvälistä verotusta koskevien esitysten oikeudellinen tarkastelu on osoittanut ilmiöiden kompleksisuuden ja muutosten tekemisen käytännön ongelmat.

Ongelmallisuus käy ilmi veropohjan tiivistämistavoitteeseen perustuen laaditusta VM:n laajasta työryhmäraportista ”Eräiden osinkojen lähdeverotuksen ja kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verotuksen uudistaminen”, jossa ei esitetä osinkojen lähdeverotukseen eikä tarkasteltujen erikoissijoitusrahastojen verotukseen välittömiä lainsäädäntömuutoksia ja muiltakin osin muutosesitykset jäävät vähäisiksi. Harmaan talouden vastaisena toimena hallitus esittää muun muassa kirjanpitovelvollisuuden asettamista ulkomaisille yhteisöille, kun niillä on kiinteä toimipaikka Suomessa. Tämän lehden artikkelissaan Timo Torkkel pohtii asiaa monipuolisesti suhteessa nykylainsäädäntöön, EU-oikeuteen ja muihin reunaehtoihin.

Hallitusohjelman kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisten toimien fiskaaliset, verotuottoja kasvattavat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Esimerkiksi taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöön- ottamiseen liittyvässä esityksessä säädösmuutoksen verotuotoksi arvioidaan noin miljoona euroa vuodessa. Lisäksi konsernivähennyslaki saattaa vaikuttaa verotuloja pienentävästi. Siten verotuottojen kasvu jäänee – ainakin näiltä osin – käytännössä kokonaisuuden kannalta vaille merkitystä valtion menojen ja velan samanaikaisesti jatkaessa kasvuaan.

Hyvää alkavaa syksyä!

15.8.2021

Luettu 252 kertaa