maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Verotus-lehden 5/2021 pääkirjoitus julkaistaan vain verkkosivulla

Parempaan verojärjestelmään?

Pelkistetysti hyvän verojärjestelmän keskeisiä lähtökohtia ovat lainmukaisten verotulojen kerääminen veronsaajille ja verovelvollisen oikeusturvan takaaminen. Tavoitteiden voitaneen katsoa toteutuneen Suomessa melko hyvin. Tosin esimerkiksi sivullisilmoittajia ja niiden kasvaneita velvoitteita lähtökohdat eivät tunnista lainkaan. Tarkasteltaessa myös verotulojen riittävyyttä astutaan veropolitiikan puolelle ja keskusteluun nousevat verovarojen käyttöä koskevat kysymykset.

Useat verotusta koskevat muutokset etenevät. Varsin kunnianhimoinen on OECD:n tasolla tavoiteltu uudistus. Tietyin edellytyksin sovellettava monikansallisten konsernien yhteisöveron minimitaso on jo saanut laajan hyväksynnän järjestön jäsenmaiden piirissä. Uudistuskokonaisuus sisältäisi lisäksi kansainvälisen verotuksen perusteisiin ja valtioiden verotusvallan jakautumiseen vaikuttavia merkittäviä muutoksia. Yksityiskohtien viimeistelyssä sekä uudistuksen hyväksymisessä ja implementoinnissa on määrä edetä OECD:n mukaan jo vuosina 2022-2023.

EU:n yritysverotuksen kehitystä koskevat hankkeet limittyvät osittain OECD:n uudistuksen kanssa. Muutosten saattaminen osaksi jäsenvaltioiden verojärjestelmiä on EU:ssa mahdollista varmistaa direktiivein. EU:n omat hankkeet voivat edetä OECD:n aikataulusta riippumatta. Direktiivien hyväksymisen edellyttämä yksimielisyysvaatimus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden pyrkiä neuvottelemaan niiden muista tavoitteista samassa yhteydessä. Lisäksi globaalin muutoksen edistäminen samanaikaisesti myös EU:n ulkopuolella voi nousta keskusteluun.

Useat viimeaikaiset kansalliset verolainsäädännön muutosaloitteet perustuvat hallitusohjelmassa listattuihin kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisiin toimiin. Niiden keskeiseksi tavoitteeksi on esitetty veropohjan turvaaminen ja siten Suomen verotusvalta, jolloin EU-oikeus tulee ottaa huomioon. Lisäksi on tärkeää arvioida muutosten vaikutuksia verovelvollisiin ja verotuloihin. Esimerkiksi esitys siirtohinnoittelusäännöksen ja esitysluonnos korkojen vähennysrajoituksen muuttamisesta sekä budjettiriihen linjaus henkilöverotuksen maastapoistumisverosta liittyvät ensisijaisesti rajat ylittäviin tilanteisiin, mikä ei tosin käy ilmi esitettyjen säännösten sanamuodosta.

Verotus-lehti seuraa vaikutukseltaan laajojen uudistusten etenemistä varmistaen, että lukijat saavat ajantasaisen ja oikean kuvan tulevista muutoksista. Lehden EU-uutisten avulla on jo ollutkin mahdollista seurata EU:ssa eteneviä hankkeita. Ensi vuonna myös OECD:n uudistuksen etenemiseen on syytä kiinnittää julkaisussamme kasvavassa määrin huomiota.

Verolainsäädännön ja verotuskäytännön tuntemuksen edistäminen edellyttää myös kansallisen oikeustilan ja sen muiden muutosten tarkastelua. Esimerkiksi kuntien sekä maakuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyy ratkaistavia ongelmia, joiden perusteita ja tulevaisuuden näkymiä Timo Viherkenttä käsittelee artikkelissaan ”Mistä kunnalle maksetaan veroja tulevaisuudessa?”. Oikeuskäytännön ratkaisut nousevat myös perustellusti tarkasteluun analyyttisissa artikkeleissa. Lisäksi voimassa oleva lainsäädäntö ja sen tulkinta tarjoavat uusia kysymyksenasetteluja, kuten Timo Torkkelin artikkeli ”Yksityisoikeudellisesti sivuutettavien oikeustoimien verokohtelusta” osoittaa.

Hyvää loppuvuotta!

25.10.2021

Luettu 238 kertaa