maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Ennakoitava verojärjestelmä muutoksessa

Esitin aiemmin (Verotus 5/2021), että lehden tulee tarjota lukijoilleen tietoa myös OECD:n hankkeen pohjalta etenevistä kansainvälisistä verotuksen muutoksista. Jaana Mikkolan artikkeli ”Katsaus globaalia minimiverotasoa koskevaan uuteen sääntelyyn” vastaa erinomaisesti tähän tarpeeseen. Tarja Järvinen valotti aihepiiriä (Verotus 1/2022) jo EU- uutisten näkökulmasta nostaen esiin myös direktiiviehdotuksen pöytälaatikkoyhtiöiden käytön verotuksesta. Ehdotukset ovat englanninkielisiä ja vaikeaselkoisia, joten selkeille kirjoituksille on tilaus.

Direktiiviehdotusten lausuntokierrosten jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto ennätti lausunnossaan kannattaa valtioneuvoston kirjelmää, jonka mukaan valtioneuvosto kannatti tosiasiallisen minimiverotuksen tavoitteita ja globaalin minimiverosääntelyn implementointia direktiivillä EU-tasolla. Valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan painottaen esittämiään näkökohtia liittyen direktiivin tarpeellisuuteen, poikkeamiin OECD:n mallisäännöistä, vaikutusarvioihin sekä aikatauluun. Valiokunnan lausunto sisälsi myös eriävän mielipiteen.

Mainittujen uudistusten edellä 1.1.2022 tuli voimaan jälleen eräitä rajat ylittävien tilanteiden verotusta koskevien säännösten muutoksia. Niitä edeltäen veronkiertodirektiiviin (ATAD) perustuva sääntely tuli voimaan 2019 ja 2020 alkaen. Nykyisen hallitusohjelman mukaiset useat kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet ovat johtaneet ja johtanevat myös muihin muutoksiin vaalikauden aikana. Ohjelmassa on nostettu esiin myös ajatuksia ATAD:n implementointiin perustuvien säännösten muuttamisesta.

Esimerkiksi korkojen vähennysrajoituksen 1.1.2022 voimaan tullut sisältö on jo kolmas vajaan kymmenen vuoden aikana. Muutoksen valmistelua edelsi eräitä totutusta poikkeavia erityispiirteitä liittyen esitettyihin fiskaalisiin tuotto- ja verovälttelyarvioihin sekä lokakuussa esitettyihin kannanottoihin avoimuudesta verolainsäädännön valmistelun perustana. Timo Torkkel nostaa tässä lehdessä esiin sääntelyn muutokseen ja tilintarkastukseen liittyviä ongelmia. Lisäksi sääntelyn ja erityisesti tasevertailun muutosten voidaan katsoa edellyttävän laajaa ohjeistusta Verohallinnolta.

Kansainvälisten uudistusten kanssa kansallisista lähtökohdista tehdyt verolainsäädännön muutokset eivät saisi johtaa ennakoimattomaan kokonaisuuteen, joka on soveltamisalan piiriin mahdollisesti kuuluvien toimijoiden vaikea hallita ja joka voi rajoittaa kansainvälisten monikansallisten yhtiöiden sijoittumista Suomeen. Suomen tulee olla jatkossakin houkutteleva maa ulkomaiselle pääomalle ja yritystoiminnalle. Tilannetta eivät ainakaan helpota järkyttävät sotatapahtumat Euroopassa, jotka korostanevat raja-alueen valtioihin kuten Suomeen sijoittautumiseen kohdistuvia riskejä.

Verotuksen tulee täyttää ensisijaisesti fiskaaliset tavoitteet. Suomen verotusvallan näkökulmasta kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet luonnollisesti tukevat myös tätä tavoitetta. Näiden toimien tulee kuitenkin olla myös johdonmukaisia ja verotuottovaikutuksiltaan riittävän perusteltuja. Ne eivät saa johtaa vaikeasti hallittavaan ja huonosti ennakoitavaan verojärjestelmään.

Valoisampia näkymiä ja aurinkoista kevättä! 10.3.2022

Luettu 145 kertaa