maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:30

Kolumnistin kynästä

Kolumnistin kynästä löydät Verotus-lehden 3/2022 kolumnin

Selvää jälkeä

Verohallinnon toimintaa ja tuloksellisuutta seurataan eri mittarein. Toiminnan kädenjälki kertoo sen, missä määrin hallinnon toimet kerryttävät veroeuroja. Valvontatoimien perusteella tehtyjen maksuunpanojen määrä on tällöin tarkastelun keskiössä. Maksuunpanojen tuloksellisuutta täydentää se, että eurot saadaan myös kerättyä eikä verojäämien määrä kasva – ainakaan liikaa. Samalla vertaillaan Verohallinnon kustannusten tasoa ja sen muutoksia.

Muiden maiden vanavedessä huomiota on kiinnitetty myös verovajeeseen. Tarkan euromäärän sijaan kokonaisuus arvioidaan tiettyihin oletuksiin perustuen ja näin saadun määrän muutos ja siihen vaikuttaminen ovat seurannan kohteena. Kun verovaje oli vasta täsmentymässä, ripeimmät poliittiset päättäjät kyselivät, koska ne puuttuvat rahat haetaan. Nykyisin verovaje määritellään kalenterivuoden lainmukaisen verokertymän ja todellisen verokertymän erotukseksi.

Verovajeen taustalla olevista tekijöistä yhtenä keskeisimmistä on pidetty harmaata taloutta. Verohallinnossa toimii siihen erikoistunut selvitysyksikkö. Rikosasioiden esitutkinta kuuluu poliisille eikä Verohallintoon ole haluttu poliisin valtuuksia. Viranomaisyhteistyössä hoidettavissa asioissa toimijoiden roolit pidetään erillään. Yhteisten hankkeiden tulosten julkistamisessa Verohallinto ei yleensä ole aktiivinen taho.

Valvonnan keinot ja kohdevalikointi etenevät samalla, kun ennakoiva ohjaus ja kehittyvät sähköiset palvelut ovat strategian keskiössä. Digitalisaatio vaikuttaa Verohallinnon asiakkaiden ja hallinnon omaan toimintaan. Menestyksellinen toiminta on osaltaan johtanut sähköisen hallinnon uusiin tehtäviin, kuten tulorekisterin sijoituspaikka osoittaa. Toisinaan Verohallinnon työmäärään voivat vaikuttaa muiden viranomaisten toiminnan ongelmat, kuten useat perunkirjoitukseen lykkäystä hakeneet tietävät. Toki määräaikojen noudattaminen tuottaa toisinaan ongelmia Verohallinnossakin.

Verohallinto on vahvasti mukana valtionhallinnon kestävän kehityksen toimissa. Toiminta on kehittynyt viime vuosina nopeasti yhteiskuntavastuun sekä ympäristö-, ilmasto- ym. tavoitteiden suunnassa. Siten Verohallinnon kielenkäytössä hyviä ja vastuullisia tekoja käsitteenä kuvaava kädenjälki on saanut vastuullisuusraportoinnissa rinnalleen jalanjäljen.

Poliittisen päätöksenteon ytimeen on nimitetty eri maissa verohallinnoissa pätevöityneitä henkilöitä. Suomeen rinnastuva, ajankohtainen esimerkki on Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, joka toimi aiemmin verohallinnon (skatteverket) ylijohtajana. Eräät muut myös eri kongresseissa tapaamani henkilöt herättävät ristiriitaisempia ajatuksia, koska yksinvaltaiset johtajat, jotka nimittivät heidät lähipiiristään, ovat saaneet aikaan rumaa jälkeä maansa taloudessa. Verohallinnon pääjohtaja Mihail Misustin keräsi kiitosta hallinnon sähköistämistoimista ennen kuin Vladimir Putin nimitti hänet pääministeriksi vuonna 2020. Etelä-Afrikan verohallinnon pääjohtaja lähti vuonna 2009 kesken OECD:n Pariisin kokouksesta, kun vastavalittu presidentti Jacob Zuma nimitti hänet ministeriksi.

Yhteiskunnan toimintojen rahoituksen turvaamisen myötä syntyvä käsitys taloudesta ja julkisesta sektorista on joka tapauksessa merkittävä vahvuus poliittista päätöksentekoa ajatellen. Suomen lähihistoriasta esimerkin tarjoaa moninkertainen ministeri ja maaherra Pirkko Työläjärvi, joka eteni Rauman verotoimiston toimistopäällikön tehtävästä poliittisen päätöksenteon ytimeen nopeasti, kun hänet oli valittu eduskuntaan 50 vuotta sitten.

Verohallinnon toiminta on säännöllisesti kritiikin kohteena. Silti tai juuri siitä johtuen kaikkia kansalaisia ja yrityksiä koskeva toiminta sekä ratkaisupakkoonkin perustuvassa päätöksenteossa kehittyvät henkilöt voivat jättää monin tavoin positiivisia jälkiä yhteiskuntaan ja sen kehitykseen.

Hannu Ledig jr.

Luettu 135 kertaa