Kirjanpito- ja vero-oikeuden lähtökohtana on oikeudellinen muoto. Kirjanpito-oikeudessa oikeudellinen muoto on saanut merkittävämmän painoarvon kuin vero-oikeudessa. Tämä on verraten paradoksaalista, eikä vastaa ennakko-odotusta. Kirjanpito-oikeuteen voidaan nimittäin helposti liittää sisältöpainotteisuuden mielikuva ja vero-oikeuteen voidaan taas helposti liittää lakisidonnaisuuden mielikuva. Paradoksi on osin näennäinen. Vaikka kirjanpito-oikeudessa lähtökohtana on oikeudellinen muoto, kirjanpito-oikeuteen sisältyy kuitenkin useita kodifikaatioita, jotka mahdollistavat tiukasta oikeudellisesta muodosta poikkeamisen sisältöpainotteisuuden periaatteen hyväksi.