maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:32

Päätoimittajan pöydältä

Kunnat, tehtävät ja verotulot?

Ensi vuoden alusta ansiotulojen kokonaisverorasitus muodostuu aiemmista vuosista poikkeavalla tavalla. Merkittävimmät erät ovat edelleen valtion tulovero ja kunnallisvero, mutta niiden keskinäinen suhde muuttuu. Se, mistä esimerkiksi palkasta perittävä vero muodostuu, ei veronmaksajia sinänsä kiinnostane. Mahdollinen kokonaisverorasituksen kasvu voikin olla toinen juttu.

Pääasiallisesti hyvinvointialueiden vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan jatkossa valtion verotuloilla. Valtion tulovero nouseekin vuonna 2023 kaikissa tuloluokissa lähes 13 prosenttiyksikköä. Merkitykselliseksi kysymykseksi muodostuu se, miten varmistetaan, että itsenäisten kuntien kunnalliset tuloveroprosentit asettuvat vastaavasti alhaisemmalle tasolle tulevina vuosina. Valtiovarainministeriö on pyrkinyt varmistamaan kuntaverotuksen alentumisen parametrimuutoksin. Siten ansiotulojen kokonaisverorasituksen on määrä asettua edellisvuoden tasolle.

Valtion tuloveron korotus vastaa kunnilta hyvinvointialueiden hoidettavaksi siirtyvien tehtävien osuutta. Tällä hetkellä on ilmeistä, että sote-palvelujen kustannukset eivät muutoksen myötä alene vaan ilmeisesti päinvastoin kasvavat. Kunnallisesta itsehallinnosta johtuen valtion keinot vaikuttaa yleisemmin kuntien verotukseen ovat vähäiset. Keppi näyttäisi puuttuvan myös pienten kuntien lukumäärän osalta. Määrää pidetään valtiovarainhallinnosta esitettyjen kannanottojen mukaan liian suurena. Porkkanoitakaan ei ole varattu kuntien mukaan riittävästi. Mediassa onkin pohdittu, millaisiin vaikeuksiin kunnissa ajaudutaan muutosta seuraavina vuosina.

Tuloveron rinnalla kiinteistöveron merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Kiinteistöveron kokonaistuotto on seitsenkertaistunut kuluneiden 30 vuoden aikana. Veron kiristäminen näyttää olleen poliittisesti varsin helppoa, mutta miten pitkään korotusten linjalla voidaan jatkaa vai onko tie kuljettu jo loppuun. Myös kiinteistövero vähentää verovelvollisen ostovoimaa, eikä ota verovelvollisen maksukykyisyyttä huomioon. Suomessa ei tässä suhteessa ole kyetty luomaan mekanismeja haittavaikutusten vähentämiseksi.

Kiinteistöjen arvostamista koskevaa uudistusta ei onnistuttu viemään päätökseen tämän vaalikauden aikana. Verojen korottaminen tai lisävelanotto eivät näyttäydy houkuttelevina vaihtoehtoina. Miten siis tulisi vastata kunnallisten palvelujen ja muiden velvoitteiden kuten vieraasta pääomasta aiheutuvien kustannusten rahoitusta koskeviin kysymyksiin? Timo Viherkenttä tarkastelee tematiikkaa ja verorahoituksen lähteitä artikkelissaan ”Mistä kunnalle maksetaan veroja tulevaisuudessa?” (Verotus 5/2021). Vaikka artikkelissa esitetään vaihtoehtoisia tapoja, kokonaisverorasituksen kiristyminen näyttäisi olevan väistämätön lopputulos. Sen vuoksi on tarpeen, että myös rakenteellisia muutoksia sekä toiminnan tehostamista ja kulujen kasvun hillitsemistä koskevat vaihtoehdot ovat samanaikaisesti päättäjien pöydällä. Kysymys kuuluu, voidaanko kuntatasoisia rakenteita, toimintaa ja tuottavuutta edelleen parantaa ja siten turvata laadukkaasti kuntien vastuulla olevat peruspalvelut.

Rauhaisampaa aikaa YK:n päivänä toivoen,

24.10.2022

Luettu 198 kertaa