maanantai, 04 maaliskuu 2019 08:30

Kolumnistin kynästä

Kolumnistin kynästä löydät Verotus-lehden 5/2022 kolumnin

Ollako vai eikö, siinä pulma

Arvonnousuvero, maastapoistumisvero, osin ulkomaan kielellä exit-vero vai kokonaan ulkomaan kielellä exit tax? Nimetäkö vai eikö, siinä pulma!

Säätää laki vai eikö säätää laki, siinäpä vasta viheliäinen pulma? Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa vuonna 2019 todettiin, että hallitus selvittää, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen.

Hallitusohjelmassa annetun toimeksiannon mukaisesti valtiovarainministeriö valmisteli selvityksen luonnollisten henkilöiden arvonnousuverosta. Helmikuussa 2020 julkaistun selvityksen mukaan veromallin käyttöönottoon liittyi siinä määrin haasteita ja ongelmia, että välittömien lainsäädäntötoimien sijaan oli aiheellista seurata sitä, kuinka sääntelyn tarve ja asiaa koskeva kansainvälinen tilanne tulevaisuudessa kehittyvät.

Virkamiesselvityksen jälkeen kansalaisjärjestöt olivat aktiivisia. Finnwatch nimittäin julkaisi elokuussa 2020 Suuntana paratiisi -raportin. Raportti kertoi, että paljon omaisuustuloja saavat henkilöt muuttivat muita useammin veroparatiiseihin. Raportin mukaan ilmiö saattoi liittyä verosuunnitteluun, jossa asuinkirjojen siirrolla pyrittiin välttämään Suomen myyntivoittoveroja.

Finnwatchin raportin mukaan keinotekoisiin maastamuuttojärjestelyihin perustuvaa verovälttelyä voitaisiin kitkeä tehokkaasti arvon- nousuverolla. Samalla vero laajentaisi Suomen verotusvallan kattamaan Suomessa kerrytetyt omaisuuden arvonnousut, jotka realisoituvat vasta maastamuuton jälkeen. Arvonnousuvero tiivistäisi veropohjaa, vaikeuttaisi verovälttelyä, poistaisi vakuutuskuoriin liittyviä ongelmia ja kitkisi haitallista verokilpailua. Lisäksi se lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta ja toisi valtiolle lisää verotuloja. Raportin mukaan arvonnousuveron säätämistoimet tulisi käynnistää viipymättä.

Syyskuussa 2021 Marinin hallituksen talousarvioneuvotteluiden pöytäkirjaan merkittiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvatakseen Suomen veropohjan laajentamalla nykyisin yhteisöihin soveltuva arvonnousuvero myös henkilöihin vuoden 2023 alusta alkaen. Arvonnousuverolla laajennetaan Suomen verotusoikeutta Suomessa asuessa kertyneisiin myyntivoittoihin myös tilanteisiin, joissa omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. Muutoksen verotuottovaikutukseksi arvioitiin 25 miljoonaa euroa.

Viimein Marinin hallitus antoi elokuussa 2022 ehdotuksen luonnollisten henkilöiden omaisuuden arvonnousutulon johdosta määrättävän veron käyttöönottamiseksi.

Arvonnousuvero tuo mieleen muutaman uuden pulman, nimittäin kysymykset: muuttaa vai eikö muuttaa, sekä suunnitella vai eikö suunnitella. Muuttokuorman pakkaamisessa vuoden 2022 aikana tulee kiire. Tämä ei kuitenkaan ole ehkä ihan mahdotonta. Mikä tulee suunnitteluun, miksi en perustaisi jossain vaiheessa vaikka start-up’ia. Voisin sopivasti toiminnan alkuvaiheessa, kun toiminta on käynnistynyt, mutta arvoa ei ole vielä syntynyt, muuttaa. Miksi siis kiirehtiä? Pitääpä tallentaa jo löytämäni muuttoliikkeen yhteystiedot!

Kotimaan uutisten kestoaihe on ensi vuoden eduskuntavaalit. Nämä pidetään huhtikuun alussa 2023. Vaalit ovat aina jännittävät. Nyt on ehkä tulossa tavallista jännittävämmät vaalit, nimittäin alustavien vaalikeskusteluiden perusteella kaikki eivät ole innostuneita arvonnousuverosta ja ovat valmiita kumoamaan tämän. Niinpä. Säätää vai eikö säätää muuttuu kysymykseksi kumota vai eikö kumota, siinä pulma!

Otto I. K. Kreml

Luettu 236 kertaa