Kansainvälinen verotus

Artikkelissa analysoidaan korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa julkaisemia siirtohinnoittelua koskevia päätöksiä KHO 2020:34 ja KHO 2020:35. Artikkelissa pohditaan, miksi Verohallinnon ja verovelvollisten käsitykset liiketoimien tunnistamisesta ja sivuuttamisesta ovat poikenneet toisistaan niin paljon, että uusi korkeimman hallinto-oikeuden prejudikaatti KHO 2020:35 asiassa on ollut tarpeen. Tapausta KHO 2020:34 tarkastellaan lähinnä liiketoimen tunnistamisen näkökulmasta.

Hallitus antoi 1.10.2020 esityksen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 136/2020 vp).  Esityksen keskeinen muutosehdotus on, että ulkomainen yhteisö olisi jatkossa Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Muutoksen jälkeen Suomen lainsäädäntö vastaisi usean muun valtion sääntelyä, jonka mukaan ulkomainen yhteisö asuu kyseisessä valtiossa verotuksellisesti, jos sillä on tosiasiallinen johtopaikka tai vastaava kyseisessä valtiossa. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.1.2021 lähtien. Lakien muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.  Artikkelissa tarkastellaan hallituksen esityksen keskeistä sisältöä ja arvioidaan yleisellä tasolla sen merkitystä ja vaikutuksia.

EU-vero-oikeudessa puhutaan oikeudellisesti ei-hyväksyttävien verojärjestelyjen yhteydessä joskus veron kiertämisestä (tax avoidance), toisinaan taas unionin oikeuden väärinkäytöstä (abuse). Kirjoituksessa tarkastellaan, onko kysymys samasta asiasta, ja jos ei, niin miten nämä käsitteet kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi tarkastellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja sen kehittymistä näihin oikeudellisiin ilmiöihin liittyen. Tarkastelu tapahtuu pääasiassa tuloverotuksen näkökulmasta.

Komission valtiontukipäätökset koskien Starbucksin, Fiatin ja Applen saamia siirtohinnoittelua koskevia ennakkoratkaisuja toivat EU:n valtiontukisäännökset konkreettisesti sekä monikansallisten yritysten että verohallintojen tietoisuuteen. Artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuin ratkaisuja kyseisissä asioissa ja arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen EU:n jäsenvaltioissa. Artikkelin viimeisessä luvussa pohditaan ratkaisujen merkitystä Suomelle.

lauantai, 09 touko 2020 08:54

Quo vadis, kansainvälinen verotus?

Kansainvälinen verotus on uudistunut kuluneen vuosikymmenen aikana erityisellä vauhdilla. Parhaillaan on OECD:ssä valmisteltavina digitaalisten palvelujen verotusta koskevia merkittäviä muutoksia sekä kansainvälisten konsernien vähimmäisvero. Artikkelissa kommentoidaan toteutunutta kehitystä verotusoikeuden jaossa valtioiden kesken, kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa ja vapaaverotuksen estämisessä sekä arvioidaan tulevia mahdollisia muutossuuntia.

Tässä artikkelissa tarkastellaan OECD:n digitalisoituvan talouden verotusta koskevan hankkeen kehitystä vuoden 2019 alusta elokuuhun 2020. Artikkeli on rajattu hankkeen pilarin 1 osaan A (Amount A) eli niin sanottuun digiveroon. Artikkelissa käsitellään lisäksi hankkeen alustavaa vaikutusarviointia.

Konserniyhtiöiden välisen avoimen tuloksentasauksen mahdollistava laki konserniavustuksesta verotuksessa (21.11.1986/825) on ollut voimassa jo yli kolme vuosikymmentä. Konserniavustuslain sanamuoto ei kuitenkaan mahdollista rajat ylittävää konserniavustusta. Tämä on ongelmallista etenkin EU-oikeuden vapaan sijoittautumisoikeuden näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan vapaan sijoittautumisoikeuden ja lopullisten tappioiden merkitystä rajat ylittävän konserniavustuksen ja konserniverotusjärjestelmän uudistamistarpeen näkökulmasta tuoreen oikeuskäytännön valossa.