Kansainvälinen verotus

Kysymys ulkomaisen yhteisön tulon verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta voi vaikuttaa näennäisongelmalta. Perustellusti itsestään selvyytenä voidaan esittää, että ulkomaisen yhteisön tulon verotus on yhtä lailla kirjanpitosidonnainen kuin kotimaisen yhteisön tulon verotus. Kun asiaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, kyse ei ole pelkästä näennäisongelmasta, vaan moniulotteisesta oikeudellisesta kysymyksestä. Perustellusti voidaan esittää, että ulkomaisen yhteisön tulon verotus ei useimmiten ole kirjanpitosidonnainen, ainakaan siinä muodossa, miten asia näyttäytyy suomalaisten yhteisöjen kirjanpidossa ja verotuksessa.

torstai, 01 huhtikuu 2021 07:25

Lopullisten tappioiden konsernivähennys

Artikkelissa käsitellään vuoden 2021 alusta voimaan tullutta lakia Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä. Lopullisten tappioiden käsite perustuu EU-oikeuteen ja EUT:n tuomioissa tarkemmin määriteltyihin kriteereihin. Laissa säädetään siitä, millä edellytyksillä tytäryhtiön lopulliset tappiot voidaan ottaa huomioon kotimaisen emoyhtiön verotuksessa konsernivähennyksenä.

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen yhtiön rajat ylittävää sulautumista osakkeenomistajan verotuksen näkökulmasta. Artikkelin keskeisimpänä kysymyksenä on, sovelletaanko jatkuvuusperiaatetta kaikissa tilanteissa symmetrisesti yhtiön ja osakkeenomistajien tasolla. Sulautumisen verokohtelun näkökulmasta jatkuvuusperiaatteen soveltaminen yhtiön ja osakkeenomistajien verotuksessa on perinteisesti kytketty toisiinsa. Artikkelissa esitetyn kannan mukaan tämä lähtökohta ei kuitenkaan ole perusteltu kaikissa sulautumistilanteissa.

Artikkelin ensimmäisessä osassa analysoitiin verosopimusrikkomuksen (tax treaty override) suhdetta verosopimusoikeuden tiettyihin tulkintaperiaatteisiin ja käsiteltiin verojärjestelmän väärinkäytön käsitekokonaisuutta verosopimusoikeuden näkökulmasta. Artikkelin toisessa osassa verosopimusrikkomusta arvioidaan verosäännöksen väärinkäytön estämisen näkökulmasta. Tässä otetaan huomioon artikkelin ensimmäisessä osassa käytyjä verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteita. Näkökulmana on erityisesti veronkierron estäminen tilanteessa, jossa verosopimus ei sisällä erillistä (yleistä) verosopimuksen veronkierron estävää määräystä.