Torkkel

Torkkel

Veron kiertämistä on vero-oikeudessa käsitelty useassa yhteydessä. Yksityisoikeudessa tunnetaan vastaava ilmiö. Kyse on oikeuden väärinkäytön kiellosta ja sitä täsmentävistä erityisistä kompetenssinormeista. Tällaiset oikeusperiaatteet ja säännökset nostavat esille kysymyksen, miten näihin on suhtauduttava vero-oikeudessa. Oikeuskäytännössä on omaksuttu linja, jonka mukaan oikeuden väärinkäytön kiellolle ja sitä täsmentäville erityisille kompetenssinormeille ei anneta merkitystä, kun kyse on alkuperäisen saannon verotuksesta, omistusaikaisesta verotuksesta ja omaisuuden tuottaman tulon juoksevasta verotuksesta. Oikeuskäytännössä omaksuttu linja on altis kritiikille. Perustelluinta olisi lähteä siitä, että oikeuden väärinkäytön kielto sekä tätä täsmentävät yksityisoikeudelliset kompetenssinormit luovat yksityisoikeudellisen oikeustosiseikaston ja oikeusvaikutukset. Verotuksellisen arvioinnin on pohjauduttava näihin tosiseikkoihin ja vaikutuksiin. Tällöin oikeustoimen yksityisoikeudellinen sivuuttaminen otettaisiin kyseisen oikeustoimen verotuksellisen arvioinnin pohjaksi.

Kiinteistövero on verotuksen käytännössä tietokonepohjainen (algoritmi) verolaki. Se seikka, että kiinteistövero on kuitenkin verolaki ja verolaki edellyttää tulkintaa, korostaa kiinteistöveron erityispiirrettä. Kiinteistövero on monelta osin rekisterimerkintöihin perustuvaa massamenettelyä. Kiinteistöveron tulkinnan osalta tämä tarkoittaa, että millimetrioikeuden saavuttaminen on haastavaa ja että vääjäämättä on pakko nojautua jonkinasteiseen suurpiirteisyyteen. Tämä voi tarkoittaa suurpiirteisyyttä niin verovelvollisten kuin veronsaajien kohdalla. Millimetrioikeus edellyttää puolin ja toisin omaehtoista aloitteellisuutta. Mutta massamenettely ei tarkoita sitä, että kiinteistövero ei olisi verolaki, ja että se ei sisältäisi tulkintaa ja että näytöllä ei olisi niin verovelvollisten kuin Verohallinnon kannalta merkitystä.

Artikkelissa tarkastellaan, miten kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö on vaikuttanut kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen kautta kirjanpito- ja verolain tulkintaan. Artikkelissa esitetään, että kansainvälisen tilinpäätöskäytännön merkitys kirjanpitolain tulkinnassa systematisoituu siten, että (1) ne ovat muodostaneet erään osan kirjanpitolain perustulkinnasta, (2) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan lavennuksina, (3) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan kannanmuutoksina ja (4) joissakin tilanteissa niillä ei ole ollut tulkinnallista merkitystä, vaikka kirjanpitolain perustulkinta on poikennut kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesta tulkinnasta. Kirjanpidolla ja verotuksella on useita keskinäisiä sidonnaisuuksia. Tästä johtuen kansainvälisen tilinpäätöskäytännön vaikutus kirjanpitolain tulkintaan voi aiheuttaa, verolainsäätäjän kannalta, huomaamattomia verolain tulkinnan, jos ei muutoksia, niin ainakin täsmennyksiä.

IFRS-standardien perusteella päästöoikeudet kirjataan alkujaan käypään arvoon (bruttoperuste) tai hankintamenoon (nettoperuste). Päästöoikeuksien kirjaamisen jälkeen sovelletaan hankintameno- tai uudelleenarvostusmallia. Päästöoikeuksista ei tehdä vuosipoistoja. Kirjanpitolain on tulkittu mahdollistavan nettoperusteen. Päästöoikeuksien hankintameno on poistettava taloudellisena vaikutusaikana, joskin jäännösarvosta johtuen niistä ei käytännössä kirjata mitään vuosipoistoja.