Torkkel

Torkkel

Kiinteistövero on verotuksen käytännössä tietokonepohjainen (algoritmi) verolaki. Se seikka, että kiinteistövero on kuitenkin verolaki ja verolaki edellyttää tulkintaa, korostaa kiinteistöveron erityispiirrettä. Kiinteistövero on monelta osin rekisterimerkintöihin perustuvaa massamenettelyä. Kiinteistöveron tulkinnan osalta tämä tarkoittaa, että millimetrioikeuden saavuttaminen on haastavaa ja että vääjäämättä on pakko nojautua jonkinasteiseen suurpiirteisyyteen. Tämä voi tarkoittaa suurpiirteisyyttä niin verovelvollisten kuin veronsaajien kohdalla. Millimetrioikeus edellyttää puolin ja toisin omaehtoista aloitteellisuutta. Mutta massamenettely ei tarkoita sitä, että kiinteistövero ei olisi verolaki, ja että se ei sisältäisi tulkintaa ja että näytöllä ei olisi niin verovelvollisten kuin Verohallinnon kannalta merkitystä.

Artikkelissa tarkastellaan, miten kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö on vaikuttanut kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen kautta kirjanpito- ja verolain tulkintaan. Artikkelissa esitetään, että kansainvälisen tilinpäätöskäytännön merkitys kirjanpitolain tulkinnassa systematisoituu siten, että (1) ne ovat muodostaneet erään osan kirjanpitolain perustulkinnasta, (2) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan lavennuksina, (3) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan kannanmuutoksina ja (4) joissakin tilanteissa niillä ei ole ollut tulkinnallista merkitystä, vaikka kirjanpitolain perustulkinta on poikennut kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesta tulkinnasta. Kirjanpidolla ja verotuksella on useita keskinäisiä sidonnaisuuksia. Tästä johtuen kansainvälisen tilinpäätöskäytännön vaikutus kirjanpitolain tulkintaan voi aiheuttaa, verolainsäätäjän kannalta, huomaamattomia verolain tulkinnan, jos ei muutoksia, niin ainakin täsmennyksiä.

IFRS-standardien perusteella päästöoikeudet kirjataan alkujaan käypään arvoon (bruttoperuste) tai hankintamenoon (nettoperuste). Päästöoikeuksien kirjaamisen jälkeen sovelletaan hankintameno- tai uudelleenarvostusmallia. Päästöoikeuksista ei tehdä vuosipoistoja. Kirjanpitolain on tulkittu mahdollistavan nettoperusteen. Päästöoikeuksien hankintameno on poistettava taloudellisena vaikutusaikana, joskin jäännösarvosta johtuen niistä ei käytännössä kirjata mitään vuosipoistoja.