Sivu

Puolen matkan krouvissa

399

KTT Timo Torkkel:   
Ulkomaisen yhteisön tulon verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta (referee-artikkeli)

400

Kysymys ulkomaisen yhteisön tulon verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta voi vaikuttaa näennäisongelmalta. Perustellusti itsestään selvyytenä voidaan esittää, että ulkomaisen yhteisön tulon verotus on yhtä lailla kirjanpitosidonnainen kuin kotimaisen yhteisön tulon verotus. Kun asiaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, kyse ei ole pelkästä näennäisongelmasta, vaan moniulotteisesta oikeudellisesta kysymyksestä. Perustellusti voidaan esittää, että ulkomaisen yhteisön tulon verotus ei useimmiten ole kirjanpitosidonnainen, ainakaan siinä muodossa, miten asia näyttäytyy suomalaisten yhteisöjen kirjanpidossa ja verotuksessa.

 

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Lopullisten tappioiden konsernivähennys

413

Artikkelissa käsitellään vuoden 2021 alusta voimaan tullutta lakia Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä. Lopullisten tappioiden käsite perustuu EU-oikeuteen ja EUT:n tuomioissa tarkemmin määriteltyihin kriteereihin. Laissa säädetään siitä, millä edellytyksillä tytäryhtiön lopulliset tappiot voidaan ottaa huomioon kotimaisen emoyhtiön verotuksessa konsernivähennyksenä.

 

Professori Kalle Määttä:
Vahingonkorvauksen arvonlisäverokohtelu – Oikeuskäytäntö oikeustilaa täsmentämässä (referee-artikkeli)

425

Vahingonkorvauksen arvonlisäverokohtelu on lähtökohtaisesti selkeä: Jos kyse on aiheutetun vahingon korvaamisesta, suoritettu korvaus ei ole vastiketta minkään tavaran luovuttamisesta tai palvelun suorittamisesta, eikä siitä ole suoritettava arvonlisäveroa. Kokonaisuutena arvioiden asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, kun huomioon otetaan muun muassa korvauksen monet perusteet sekä uusi oikeuskäytäntö.

 

Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen:
Sote–uudistus ja arvonlisäverotus

433

Artikkelissa käsitellään Sote-uudistusta ja siitä aiheutuvia muutoksia arvonlisäverotuksessa. Muutokset tulevat osittain voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa ja osittain vasta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tarkoituksena on toteuttaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan arvonlisäverokohtelu neutraalilla ja hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.

 

Professori Juha Lindgren:
Menetysten vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa (referee-artikkeli)

442

Artikkelissa tarkastellaan menetysten vähennyskelpoisuutta elinkeinoverotuksessa, jolloin konserniyhtiöiden välisten toimien osalta keskiössä ovat EVL 16 §:n 7 kohdan poikkeussäännös ja sen tulkinta. Esiin nousevat erityisesti lainkohtaa koskevat oikeuskäytännön ratkaisut sekä se, miltä osin ne ovat selkeyttäneet oikeustilaa ja toisaalta nostaneet esiin lakiin ja sen valmisteluun liittyviä epäjohdonmukaisuuksia. Tulkintasuositusten ohella lopuksi esitetään mahdollisia lainsäädännön muutosehdotuksia.

 

Kolumni: Teknologiasta ratkaisu vai kaupan este?

455

KTM, väitöskirjatutkija Sakke Vehkakoski:
Svop-rahasto ja varojensiirrot in natura, Osa 2: Tuloverotuksen näkökulma (referee-artikkeli)

456

Osakeyhtiöön voidaan sijoittaa ja osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja myös muun omaisuuden kuin rahan muodossa. Kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa in natura varojenjaon kysymyksiä käsiteltiin yhtiöoikeuden ja kirjanpidon näkökulmista. Artikkelin toisessa osassa tarkastelua syvennetään tuloverotuksen näkökulmalla käymällä läpi sitä, kuinka svop-rahastoa koskevat verolainsäännökset soveltuvat muussa muodossa kuin rahassa tehtyihin sijoituksiin ja varojenjakoihin. Artikkelin tarkastelu osoittaa, että svop-rahastoa koskevien tuloverotuksen säännösten sanamuoto voi aiheuttaa yllättäviä ongelmia in natura varojenjaon yhteydessä, ja joissain tilanteissa säännösten tulkinnassa olisi tarkoituksenmukaisempaa painottaa niiden taustaa ja tarkoitusta sanamuodon mukaisen tulkinnan sijaan. Artikkelissa esitetään, että sääntely-ympäristön kokonaisuuteen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota tulkintasuosituksia annettaessa ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

 

Asianajaja Kai Holkeri:
Rajat ylittävä sulautuminen osakkeenomistajan verotuksessa

467

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen yhtiön rajat ylittävää sulautumista osakkeenomistajan verotuksen näkökulmasta. Artikkelin keskeisimpänä kysymyksenä on, sovelletaanko jatkuvuusperiaatetta kaikissa tilanteissa symmetrisesti yhtiön ja osakkeenomistajien tasolla. Sulautumisen verokohtelun näkökulmasta jatkuvuusperiaatteen soveltaminen yhtiön ja osakkeenomistajien verotuksessa on perinteisesti kytketty toisiinsa. Artikkelissa esitetyn kannan mukaan tämä lähtökohta ei kuitenkaan ole perusteltu kaikissa sulautumistilanteissa.

 

OTT, yliopistonlehtori Mika Nissinen:
Verosopimusrikkomus osa II: rajapinta verosäännöksen väärinkäyttöön (referee-artikkeli)

475

Artikkelin ensimmäisessä osassa analysoitiin verosopimusrikkomuksen (tax treaty override) suhdetta verosopimusoikeuden tiettyihin tulkintaperiaatteisiin ja käsiteltiin verojärjestelmän väärinkäytön käsitekokonaisuutta verosopimusoikeuden näkökulmasta. Artikkelin toisessa osassa verosopimusrikkomusta arvioidaan verosäännöksen väärinkäytön estämisen näkökulmasta. Tässä otetaan huomioon artikkelin ensimmäisessä osassa käytyjä verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteita. Näkökulmana on erityisesti veronkierron estäminen tilanteessa, jossa verosopimus ei sisällä erillistä (yleistä) verosopimuksen veronkierron estävää määräystä.

 

KTM, ylitarkastaja Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2020

485

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2020 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Asianajaja, KTM Stefan Stellato: Uutta kirjallisuutta

494

KTT, VTT Alfred Streng:
Tehokas ja neutraali arvonlisäverotus – digitaalinen talous, sosiaali- ja terveydenhuolto ja kestävä kehitys (väitöskirjan esittely)

498

Artikkelissa esitellään väitöskirja ”Tehokas ja neutraali arvonlisäverotus – digitaalinen talous, sosiaali- ja terveydenhuolto ja kestävä kehitys”, joka tarkastettiin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa 18.6.2021. Väitöskirjassa tarkastellaan arvonlisäverotusta erilaisista mutta keskenään yhtenäisistä ja ajankohtaisista  näkökulmista. Keskeistä on se, että oikeusperiaatteiden roolia korostetaan, tarkastellaan ja painotetaan.

 

OTT, ylituomari Mikko Pikkujämsä:
Vastaväittäjän kommentti

503

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

506

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

510

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

517
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen