Sivu

Syventävät vero-ohjeet

268

Oikeusneuvos, OTT Vesa-Pekka Nuotio:   
Uutta oikeuskäytäntöä tappiontasauksesta yleisseuraantotilanteissa

269

Tappioiden sulautuvalta tai jakautuvalta yhteisöltä vastaanottavalle yhteisölle siirtymistä koskevaan tuloverolain 123 §:n 2 momenttiin liittyy useita tulkintakysymyksiä, joihin säännöksen sanamuoto ei anna suoraa vastausta. Tämän vuoksi säännöksen tulkintaperiaatteet ovat muotoutuneet pitkälti oikeuskäytännön kautta. Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2019 antanut kaksi uutta säännöksen soveltamista koskevaa vuosikirjaratkaisua (KHO 2019:51 ja KHO 2019:131). Artikkelissa tarkastellaan näitä vuosikirjaratkaisuja sekä lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistua, tuloverolain 122 §:n 3 momentissa tarkoitettua poikkeuslupamenettelyä koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä 15.10.2019 T 4789.

 

KTT, OTM, yliopistonlehtori Martti Nieminen ja KTT, HTM, professori Pekka Nykänen:
Kiinteistösijoitusrahastot ja Suomen verotusvallan rajat (referee-artikkeli)

279

Tilastojen mukaan ulkomaiset sijoittajat saavat suomalaisista kiinteistöistä vuosittain tuloja yli miljardi euroa. Tyypillisesti sijoitukset tehdään suomalaisen tai ulkomaisen kiinteistösijoitusrahaston kautta, jolloin kiinteistön tuotto voi jäädä Suomen verotusvallan ulottumattomiin. Artikkelissa kartoitetaan tulkitsemalla ja systematisoimalla voimassa olevaa lainsäädäntöä – kansallista sääntelyä, verosopimuksia ja Euroopan unionin oikeutta – Suomen verotusvallan laajuus näissä tilanteissa.

 

Apulaisprofessori Tomi Viitala:
Köln-Aktienfonds Deka (C-156/17) ja ulkomaisten sijoitusrahastojen verovapaus (referee-artikkeli)

294

Sijoitusrahastojen verokohtelua täsmennettiin TVL 20a §:ssä verovuodesta 2020 alkaen. Muutoksen päätavoitteena oli selkeyttää ulkomaisten sijoitusrahastojen verovapautta EU-oikeudellisissa rinnastustilanteissa. Vain kuukausi säännöksen voimaantulon jälkeen EU-tuomioistuin (EUT) antoi tuomionsa asiassa Köln- Aktienfonds Deka (C-156/17), jota voidaan pitää merkittävimpänä sijoitusrahastojen verotusta koskevana EUT:n ratkaisuna. Artikkelissa arvioidaan tuomion mahdollisia vaikutuksia TVL 20a §:n soveltamiseen.

 

KTT Timo Torkkel:
Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön vaikutuksesta kirjanpito- ja verolainsäädännön tulkintaan (referee-artikkeli)

304

Artikkelissa tarkastellaan, miten kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö on vaikuttanut kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen kautta kirjanpito- ja verolain tulkintaan. Artikkelissa esitetään, että kansainvälisen tilinpäätöskäytännön merkitys kirjanpitolain tulkinnassa systematisoituu siten, että (1) ne ovat muodostaneet erään osan kirjanpitolain perustulkinnasta, (2) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan lavennuksina, (3) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan kannanmuutoksina ja (4) joissakin tilanteissa niillä ei ole ollut tulkinnallista merkitystä, vaikka kirjanpitolain perustulkinta on poikennut kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesta tulkinnasta. Kirjanpidolla ja verotuksella on useita keskinäisiä sidonnaisuuksia. Tästä johtuen kansainvälisen tilinpäätöskäytännön vaikutus kirjanpitolain tulkintaan voi aiheuttaa, verolainsäätäjän kannalta, huomaamattomia verolain tulkinnan, jos ei muutoksia, niin ainakin täsmennyksiä.

 

Kolumni: Veroammattilaisen aakkoset!

317

KTT, veroasiantuntija Katriina Pankakoski:
OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinta - erityistarkastelussa osakelainausjärjestelyt (referee-artikkeli)

318

Artikkelissa selvitetään OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen soveltamista ja tulkintaa kansainvälisessä vero- oikeudessa myös huomioiden Suomen kansainvälinen vero-oikeus. Artikkelissa on tavoitteena vastata kysymykseen siitä, miten tosiasiallisen edunsaajan käsitettä voidaan tulkita, ja että mitä rajoituksia tähän liittyy erityisesti huomioiden osakelainausjärjestelyt. Artikkelissa vastataan myös kysymykseen siitä, mitä tulkintatapaa tai tulkintatapojen yhdistelmää hyödyntämällä voidaan tunnistaa tosiasiallinen edunsaaja.

 

Yliopisto-opettaja OTL, KTL, Janne Myllymäki:
Säästö- ja sijoitusvakuutusten veroedut ennen ja nyt (referee-artikkeli)

334

Vapaaehtoisia henkilövakuutuksia hyödyntäen tapahtuvaan säästämiseen ja sijoittamiseen on liittynyt veroetuja nykymuotoisen välittömän verotuksen voimaantulosta saakka. Artikkelissa tarkastellaan vakuutuksia hyödyntäen tapahtuvan säästämisen ja sijoittamisen veroetujen muutoksia sekä vakuutusten nykyisiä veroetuja.

 

OTT, KTM, TkK Eelis Paukku ja OTM Essi Puhakainen:
Yhdistettyjen laitos- ja palveluhankintojen kohdentaminen kirjanpidossa ja verotuksessa (referee- artikkeli)

349

Hankintalainsäädäntö on pakottanut joissain tapauksissa siihen, että julkinen tilaaja yhdistää laitos- ja palveluhankinnan. Koska sekä laitos että palvelu maksetaan palvelumaksuilla, törmätään useisiin ongelmiin verotuksessa ja kirjanpidossa. Merkittävimmät verotukselliset ongelmat ovat laitoksen kulujen ja palvelusta saatavien tulojen jaksotusongelma.

Veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Pysäköinti ja arvonlisäverotus

359

Pysäköinnin arvonlisäverotus on ollut jo pitkään arvonlisäverotuksen kiistellyimpiä aiheita. 1.1.2017 voimaantullut AVL 29 §:n 1 momentin 5 kohdan muutos johti lukuisiin oikeustapauksiin ja verotuskäytännön muutokseen. Artikkelissa käydään läpi merkittävimpiä viimeaikaisia pysäköinnin arvonlisäverotukseen liittyviä oikeustapauksia sekä historiaa, joka johti pykälän muutokseen.

 

Työelämäprofessori Timo Viherkenttä:

Uutta kirjallisuutta
365

Lyhyitä kirjoituksia
KTT TimoTorkkel
Unohtunutta verolainsäädäntöä
Professori Juha Lindgren
Pääosakkaan kuolemaan päättyvä toiminta ja verotus

368

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

377

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

387

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

390
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen