Sivu

Vajaa vuosi vaaleihin

399

OTT Pauli K. Mattila:
Pari näkökulmaa sukupolvenvaihdosten verotukseen

400

Artikkelissa tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöstön (PerVL 55 ja 56 §) soveltamisedellytyksiä. Keskiössä näistä edellytyksistä on kaksi; yritystoiminnan jatkamista koskeva vaatimus ja taseen avaamista koskevat näkökohdat. Artikkelissa verrataan PerVL:n huojennussäännöstön edullisuutta suhteessa metsälahjavähennyksen tarjoamiin veroetuihin.

 

Professori Jarmo Leppiniemi:   
Pääomalaina

412

Artikkelissa käsitellään osakeyhtiöiden pääomalainoja, joita säädellään sekä kirjanpitolaissa että osakeyhtiölaissa. Tulkinnat voivat vaikuttaa myös verotukseen ainakin osingon pääomatulo-osuuden määräytymisen ja koron vähennyskelpoisuuden yhteydessä. Yrittäjän tulee voida ennakoida, miten esimerkiksi kirjanpitolain tulkintaa koskevat perusratkaisut arvioidaan verotuksessa.

 

Apulaisprofessori Tomi Viitala ja neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Rahastot, vakuutukset ja sijoitussäästötili – muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia

417

Eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioineen työryhmän loppuraportti julkaistiin toukokuussa 2018. Työryhmä arvioi erityisesti sijoitusrahasto- ja vakuutussijoittamista koskevan verokohtelun neutraalisuutta, ajantasaisuutta ja toimivuutta sekä niin sanotun sijoitussäästötilin käyttöönottamista.  Artikkelissa tarkastellaan kyseisiin aihepiireihin liittyviä keskeisimpiä lainsäädännön muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia työryhmän raportin pohjalta. Tarkastelunäkökulmana on erityisesti kansainväliset tilanteet.

 

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Suomen tuloverosopimukset Espanjan ja Portugalin kanssa

436

Artikkelissa tarkastellaan Espanjan kanssa joulukuussa 2015 ja Portugalin kanssa marraskuussa 2016 allekirjoitettujen tuloverosopimusten keskeistä sisältöä ja niiden suhdetta Suomen verosopimuspolitiikkaan sekä Portugalin nykyisen vuodelta 1970 olevan tuloverosopimuksen irtisanomisen syitä ja vaikutuksia.

 

Senior Advisor, VT, tohtoritutkija Merja Raunio:
Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitys liiketoimen tunnistamisessa

449

Siirtohinnoitteluprosessi alkaa liiketoimien tunnistamisella eli transaktioiden markkinaehtoisuuden kannalta olennaisten tosiseikkojen selvittämisellä. Yritys kommunikoi nämä tosiseikat veroviranomaisille siirtohinnoitteludokumentoinnissaan. Vaikka siirtohinnoitteludokumentointi laaditaan vain verotusta varten, ajantasaisesti laadittuna sen tulisi antaa luotettavat tiedot liiketoimien markkinaehtoisuuden arvioinnin pohjaksi.

 

Ylitarkastaja Claus Salo:
Siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteet EU:n uuden ohjeistuksen valossa

460

Artikkeli käsittelee EU:n Joint Transfer Pricing Forumin arvonmääritystä koskevaa raporttia. Raportti pyrkii tuomaan esiin siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteiden erityispiirteet verrattuna muihin arvonmääritystilanteisiin.  Artikkelissa selostetaan raportin keskeinen sisältö ja sen jälkeen siinä esitettyjä kannanottoja verrataan suomalaisten tuomioistuinten ratkaisuihin siirtohinnoittelun arvonmäärityskysymyksissä.

 

OTK Eero Männistö:
Muodollisten ja aineellisten edellytysten merkitys arvonlisäveron vähennysoikeuden kannalta

468

Arvonlisäverotuksessa ostajan vähennysoikeus ratkaistaan aineellisten ja muodollisten edellytysten perusteella. Edellytysten sisältö ja merkitys ovat muotoutuneet ja tarkentuneet erityisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Artikkelissa käsitellään kyseisiä edellytyksiä. Lisäksi artikkelissa analysoidaan unionin tuomioistuimen ratkaisuja Suomen verolainsäädännön ja ratkaisukäytäntöjen valossa. Artikkelissa käsitellään myös veropetoksen, suhteellisuusperiaatteen ja veroviranomaisten toiminnan merkitystä kyseisten edellytysten arvioinnin yhteydessä.

 

Senior Manager Saku-Matti Koponen ja Senior Manager Samu Lassila:
Kiinteistöyhtiön kaupan varainsiirtoverotuksen erityiskysymykset

 480

Varainsiirtoverolain 1.3.2013 toteutettu uudistus on lisännyt tulkintakysymyksiä ja yhä useammalle verovelvolliselle on epäselvää, mikä on varainsiirtoveron oikea määrä. Samalla Verohallinto on soveltanut kiinteistöyhtiöiden kaupoissa suoritusten, suoritusvelvoitteiden sekä yhtiölainan käsitteitä veropohjaa laajentavasti. Tässä artikkelissa käydään läpi kiinteistöyhtiön hankintaan liittyviä varainsiirtoverokysymyksiä erityisesti yllä mainittujen suoritusten osalta viimeaikaisen verotuskäytännön perusteella.

 

Vero-oikeuden lehtori Niko Svensk:
Verokantojen rajaaminen kiinteistöyhtiön osakkeiden varainsiirtoverotuksessa

491

Erilaiset verokannat eivät ole aiheuttaneet varainsiirtoverotuksessa aikaisemmin esimerkiksi tuloverotuksen tai arvonlisäverotuksen tapaan mittavia laintulkintaongelmia. Kun kiinteistöyhtiön osakkeille säädettiin erillinen verokanta, on varainsiirtoverotuksessa jouduttu pohtimaan eri verokantojen rajanvetoa. Artikkelissa tarkastellaan varainsiirtoverotuksen erilaisten verokantojen soveltamisalojen rajanvetoa.

 

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Varainsiirtovero kuolemassa sukupuuttoon?

498

Varainsiirtoveron tehtävänä on lisätä valtion tuloja. Varainsiirtoverolla on kielteisiä vaikutuksia mm. työvoiman liikkuvuuteen, minkä vuoksi veroa on vaadittu kumottavaksi. Yksi vaihtoehto voisi olla malli, jossa veroa ei poisteta vaan se alennetaan vaikkapa 1 %:ksi ja ensiasunnon verovapaudesta luovutaan. Pienellä verokannalla on vain pieni vaikutus verovelvollisten käyttäytymiseen. Se olikin perusideoita 1600-luvulla verokeksintökilpailun voittaneessa leimaverossa, jonka perillinen varainsiirtovero on.

 

Kolumni: Mietteitä marginaalista…

504

Lyhyitä kirjoituksia:
Professori (ma.) Pekka Nykänen
Vero-oikeuden tutkimuksen päivä Tampereella
Professori (ma.) Juha Lindgren
Verotuksen läpinäkyvyys – EATLP:n kongressi 2018

505

 

 

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

512

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

519
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen