Sivu

Tyyntä myrskyn edellä?

267

Professori Seppo Penttilä:
Elinkeinoverolaki 50 vuotta – onnittelut

268

Artikkelissa käsitellään elinkeinoverolain 50-vuotista taivalta. Aluksi käsitellään lain syntyvaiheita ja sen peruslähtökohtia. Sen jälkeen otetaan esille eräitä keskeisimpiä lain soveltamisen ongelma-alueita. Näitä ovat vaihto-omaisuuden käsittely, yritysjärjestelyt, tulolähdejaottelu ja kirjanpitosidonnaisuus. Vaihto-omaisuutta koskevat ongelmat on hoidettu pois kansallisilla lainsäädäntöratkaisuilla, yritysjärjestelyt on hoidettu lainsäädäntötasolla EU:n ”pakottamana”, tulolähdejaottelua ollaan ehkä ainakin osittain poistamassa vuoden 2019 alusta lähtien ja kirjanpitosidonnaisuus on ongelma-alue, joka odottaa edelleen ratkaisuaan.

 

Partner, OTT, dosentti, varatuomari Marianne Malmgrén:   
Legaliteettiperiaate verolainsäädännön tulkinnassa

282

Artikkelissa tarkastellaan oikeustapausten avulla legaliteettiperiaatteen suhdetta verolainsäädännön tulkintaan. Tarkastelu keskittyy erityisesti siihen, mikä legaliteettiperiaate on ja periaatteen merkitykseen verolainsäädännön tulkinnassa. Artikkeli on rajattu vain välittömään verotukseen ja erityisesti tuloverotukseen.

 

OTK, veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri - OTT, veroasiantuntija Joakim Frände:
Onko taloudellisen työnantajan käsite tulossa Suomeen?

292

Kansainvälisissä työskentelytilanteissa joudutaan usein pohtimaan, mikä valtio saa verosopimuksen nojalla verottaa palkkatuloa. Verotusoikeuteen vaikuttaa mm. se, mitä tahoa pidetään työnantajana, ja missä valtiossa työnantaja sijaitsee. Suomessa on perinteisesti katsottu, että työnantaja on se taho, jonka kanssa työntekijä on solminut työsopimuksen. Monessa muussa valtiossa katsotaan kuitenkin verosopimusmielessä työnantajaksi se taho, jota henkilön työpanos tosiasiassa hyödyttää, vaikka työntekijän ja tämän tahon välillä ei olisikaan muodollista työsopimusta. Tätä tahoa kutsutaan usein ”taloudelliseksi työnantajaksi”. Helsingin hallinto-oikeus pohti vastikään julkaistussa päätöksessä taloudellisen ja muodollisen työnantajan välistä rajanvetoa. Artikkelissa analysoimme tuoretta päätöstä ja pohdimme laajemmin taloudellisen työnantajan käsitettä.

 

Professori Matti Kukkonen – Post Doc-tutkija, KTT Anu Torkkeli:
Verovapaan osakeluovutusvoiton määrittely EVL 6 b §:n tulkinnan, tulokäsitteen ja osakeyhtiön tulolähteiden näkökulmasta: uudistuksen tarve ja haasteet?

302

Artikkelissa pohditaan verovapaan/verollisen osakeomaisuuden luovutustulon käsitettä ja verotustilannetta erityisesti yhteisöjen elinkeinoverotuksessa EVL 6 b §:n (hiukan myös TVL 48 §:n) tulkintahaasteiden ja osakeyhtiön tulolähdejaon toimivuuden näkökulmasta. Artikkelissa esitetään yhtä mahdollista muutosmallia EVL 6 b §:n nykymäärittelyyn. Samalla kommentoidaan myös kriittisesti EVL:n soveltamisalueen ongelmia ja VM:n ehdotusta yhteisöjen tulolähdemäärityksen muuttamisesta.

 

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Arvonmenetysten ja eräiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuus TVL:n mukaan - uudistuvat askelmerkit

315

TVL:n tulonhankkimismenoja koskevassa 54 §:ssä menetyksiä ei nimenomaisesti säädetä yleisesti vähennyskelpoisiksi. Ainoastaan arvopaperin arvonmenetykset ja julkisen kaupankäynnin kohteena olevan johdannaisen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio on nimenomaisesti säädetty vähennyskelpoiseksi luovutustappioita koskevan TVL 50 §:n 1 ja 3 momenteissa.
 
Nimenomaisen yleisen säännöksen puuttumisen vuoksi menetysten vähennyskel­poisuuden on katsottu olevan TVL:n puolella rajoitetumpaa kuin elinkeinotulon verotuksessa. Asiaa koskevan säännöksen puuttuminen ei kuitenkaan estä menetyksen vähentämistä TVL 50 §:ssä säänneltyjen tilanteiden lisäksi eräissä tulonhankkimistilanteissa. Sääntelyn puute on johtanut jossain määrin epäyhtenäiseen käytäntöön. Menetysten vähennyskelpoisuuden ala on kuitenkin täsmentynyt jossain määrin viimeaikaisessa oikeuskäytännössä.

 

Asianajaja Heikki Wahlroos:
Principal purpose test holdingyhtiörakenteiden kannalta

325

OECD:n BEPS-hankkeen verosopimusten väärinkäyttöä koskeva Action 6 sisältää uuden veronkiertonormin, jonka BEPS-hankkeessa mukana olevat valtiot sisällyttävät verosopimuksiinsa. Suomi on allekirjoittanut uuden monenkeskisen verosopimuksen 7.6.2017, missä yhteydessä Suomi on valinnut verosopimuksiin sisällytettäväksi veronkiertonormiksi niin sanotun principal purpose testin (”PPT”). Artikkelin tarkoituksena on arvioida, miten PPT vaikuttaa tyypillisiin holdingyhtiörakenteisiin. Käytännössä PPT voi soveltua sekä suomalaisten verovelvollisten ulkomaisiin holdingyhtiörakenteisiin että ulkomailta Suomeen suuntautuviin sijoituksiin. PPT:n soveltaminen sisältää useita tulkinnanvaraisia kysymyksiä, jotka liittyvät mm. liiketaloudellisten perusteiden merkitykseen järjestelyn pääasiallista tarkoitusta arvioitaessa, ja kaksinkertaisten verotuksen poistamiseen, jos PPT soveltuu.

 

Veroekonomi Visa Kananoja:
Maastapoistumisverotus ja sen harmonisointi; EU-oikeuden vastaisten säännösten muutostarpeet veronkiertodirektiivin ja EUT:n ratkaisun A Oy (C-292/16) myötä (referee-artikkeli)

336

Suomen nykyiset, elinkeinoverolain 51 e ja 52 e §:ien maastapoistumisverosäännökset ovat toisaalta EUT:n aiemman oikeuskäytännön, toisaalta Suomea koskevan tuomion A Oy (C-292/16) perusteella EU-oikeuden vastaisia. Veronkiertodirektiivi edellyttää kuitenkin Suomea perimään veroa tietyissä poismuuttotilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan veronkiertodirektiivin maastapoistumisverotusta koskevien toimenpiteiden suhdetta EU-oikeuden ja perusvapauksien tulkintaan sekä toisaalta nykysäännösten muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä.

 

Veroasiantuntija Raili Knuutinen:
Täydentävä verotuspäätös - uusi menettely säännönmukaisen verotuksen ja verotuksen oikaisun väliin

354

Jos verovelvollinen ilmoittaa oikaisuvaatimuksella verotuksen päättymisen jälkeen sellaisen uuden verotukseen vaikuttavan tiedon, johon verotus ei ole perustunut, Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen. Uutta menettelyä sovelletaan tuloverotuksessa ja tonnistoverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen ja kiinteistöverotuksessa verovuodesta 2020 alkaen. Uudesta menettelystä huolimatta verovelvollinen hakee muutosta verotukseensa samalla tavalla kuin aikaisemmin eli tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.

 

OTT, kilpailuasiainneuvos, professori Kalle Määttä:
Sähkövero – erityisesti veroluokan 2 rajanvetoa

363

Sähkön valmistevero on porrastettu kahteen veroluokkaan, I ja II, joista ensimmäinen on normaaliverokanta ja jälkimmäinen verotuen luonteinen alennettu verokanta. Tulkintaongelmia tuottaa erityisesti alennetun verokannan soveltamisalan määrittäminen. Tällöin tarkastellaan erikseen teollisuutta ja siihen liittyen kaivostoimintaa ja louhintaa sekä ammattimaista kasvihuoneviljelyä. Lisäksi analysoidaan konesalien valmisteverokohtelua.

 

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Löytäjän verotus

372

Artikkelissa tarkastellaan löytöä esineoikeudellisena saantotyyppinä sekä löytösaantojen ja löytöpalkkioiden nykyistä verokohtelua ja lainsäädännön kehittämistarvetta. Käsittelyssä on myös luonnontuotteiden ja palautuspullojen löytäjien verotus sekä puuttumattomuusperiaate.

 

Professori, ma. Juha Lindgren:
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu hakemuksessa yksilöityyn kysymykseen

379

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

382

 

 

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

390