Sivu

Pääkirjoitus "Vanhemmuus, vastuu ja verosuunnittelu”

 

KTT Timo Torkkel:   
Päästöoikeuksien kirjanpito- ja verokohtelusta. Osa 1

4

IFRS-standardien perusteella päästöoikeudet kirjataan alkujaan käypään arvoon (bruttoperuste) tai hankintamenoon (nettoperuste). Päästöoikeuksien kirjaamisen jälkeen sovelletaan hankintameno- tai uudelleenarvostusmallia. Päästöoikeuksista ei tehdä vuosipoistoja. Kirjanpitolain on tulkittu mahdollistavan nettoperusteen. Päästöoikeuksien hankintameno on poistettava taloudellisena vaikutusaikana, joskin jäännösarvosta johtuen niistä ei käytännössä kirjata mitään vuosipoistoja.

 

Asianajaja Jouni Weckström:
Rajat ylittävien tappioiden vähentäminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa – missä mennään, tulisiko tappioiden lopullisuuden doktriinista luopua?

18

Artikkelissa tarkastellaan tappioiden vähentämistä EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittäen. EU-tuomioistuimessa on ratkaistu lukuisia rajat ylittävää tappioiden vähentämistä sivuavaa asiaa alkaen aikoinaan ratkaisusta C-446/03 ”Marks & Spencer”. Ratkaisukäytäntö on osoittautunut kuitenkin varsin vaihtelevaksi. Kesäkuussa 2018 ratkaistu asia C-650/16 ”Bevola” on viimeisimpiä vaiheita tässä tarinassa. Problematiikkaa havainnollistetaan artikkelissa Suomeen sijoittuvan fiktiivisen esimerkin avulla.

 

Veroasiantuntijat Toni Jääskeläinen ja Tiina Ruohola:
Arvoseteleiden arvonlisäverotuksen muutokset 1.1.2019

33

Arvoseteleiden arvonlisäverotus muuttui 1.1.2019. Artikkelissa käsitellään arvosetelin määritelmää yksikäyttöarvosetelien ja monikäyttöarvosetelien osalta. Artikkelissa käydään läpi ketjumyyntisäännöksen soveltamista. Artikkelissa käsitellään maksuvälineiden ja arvoseteleiden välistä rajanvetoa, ilmaiseksi annettuja arvoseteleitä ja sitä onko arvonlisäverokäsittelyn kannalta merkitystä sillä, onko seteli arvonlisäverolain mukainen arvoseteli. Artikkelin loppupuolella perehdytään käyttämättä jääneiden arvoseteleiden arvonlisäverotukseen keskittyen yksikäyttöarvoseteleitä koskevaan problematiikkaan.

 

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Korkovähennysrajoituksen muutos 2019

42

Suomessa on sovellettu elinkeinotoiminnan tuloverotuksessa korkovähennysrajoitusta vuodesta 2014 alkaen. Säännöstä on muutettu verovuodesta 2019 alkaen veron kiertämisen estämistä koskevan EU:n direktiivin johdosta. Muutoksilla rajoitus on ulotettu koskemaan myös muihin tulolähteisiin kuuluvia korkoja ja ulkopuolisilta tahoilta otettujen lainojen korkoja. Artikkelissa käydään läpi säännökseen tehtyjä muutoksia.

 

Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Väliyhteisölain uudistus

54

Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia on muutettu useaan kertaan viime vuosikymmenten aikana. Viimeisimmän uudistuksen tarkoituksena on ollut panna täytäntöön neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Artikkelissa käsitellään hallituksen esitystä HE 218/2018 vp viimeisimmästä muutoslaista, jota sovelletaan vuoden 2019 alusta.

 

KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad:
Veron kiertämisen estäminen muuttuvassa toimintaympäristössä

62

Veron kiertäminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ilmenemismuotojen muutokset asettavat haasteita veron kiertämisen estämiselle. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia keinoja lainsäätäjällä ja lain soveltajalla on veron kiertämisen estämiseksi. Veron kiertämisen estämistä tarkastellaan tyypillisesti yleisten ja erityisten veronkiertosäännösten näkökulmasta. Näkökulma on kuitenkin liian suppea, koska veron kiertämisen estämisen keinovalikoima on tätä laajempi. Tämä tuodaan esille artikkelissa systematisoimalla keinot primaarisiin ja sekundaarisiin. Artikkelissa päädytään siihen, että veron kiertämisen estämistä on tarkasteltava koko verojärjestelmän tasolla, vaikka veronkiertosäännökset ovatkin kasvava trendi kansainvälisessä vero-oikeudessa.

 

OTM, tutkija Jenna Päläs ja VT, LL.M. Petri Manninen:
Vertaisluottosijoitus - arvopaperi vai ei? Siviilioikeudellisia välineitä vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arviointiin etenkin arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden näkökulmasta (referee-artikkeli)

 75

Kirjoitus käsittelee vertaisluottoihin (peer-to-peer lending) sijoittavan yksityishenkilön sijoituksen arvopaperiluonnetta. Verotuksessa sijoituksen arvopaperiluonteella on merkitystä etenkin sijoituksen arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden osalta, sillä tuloverolaissa luovutustappioon rinnastetaan arvopaperin lopullinen arvonmenetys, mutta ei lainapääoman menetystä. Ratkaisussa KHO 2018:11 vertaisluottosijoitus katsottiin arvopaperiksi, mutta artikkelissa esitetään, että vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arvioinnissa tulisi kiinnittää laajemmin huomiota siviilioikeudellisiin näkökohtiin kuten osapuolten tosiasialliseen toimintaan sopimussuhteessa.

 

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Suojauksen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, osa 2; Suojauksen käsittely kirjanpitolain mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa

89

Artikkelin aikaisemmin julkaistussa (Verotus-lehti 5/2018) ensimmäisessä osassa selviteltiin suojauksen käsitettä ja periaatteita sekä suojauksen käsittelyä IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. Tässä artikkelin toisessa osassa ruoditaan suojauksen käsittelyä KPL:n mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa. Verotusta koskevassa osuudessa selvitellään suojauksen verokäsittelyä eri tilanteissa ja tuodaan esiin erilaisia näkökulmia verotuksen realisointiperiaatteeseen suojaustilanteissa.

 

Junior Tax Advisor Katerina Barakas:
Alennetun arvonlisäverokannan soveltamisedellytykset liikuntapalveluiden myynnissä

102

Liikuntapalveluiden arvonlisäverotus on ajankohtainen ja keskustelua herättävä aihe. Aiheen ajankohtaisuuteen on vaikuttanut etenkin Verohallinnon julkaisema ohje liikuntapalveluiden arvonlisäverokannasta sekä viimeaikainen oikeuskäytäntö. Tarkastelun kohteena ovat erilaisten liikuntamuotojen ominaisuudet ja niiden vaikutus palvelun luonteeseen sekä arvonlisäverokannan määritykseen. Artikkelissa käsitellään lisäksi vastaavia tulkintoja Ruotsin verotuksessa ja verrataan niitä suomalaisiin johtopäätöksiin.

 

Kolumni: Tilapäistä vai pysyvää verotusta?:

112

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

113

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

118

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

123

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet:

129

IFA Nordic Regional Conference 2019:

130
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen