Sivu

Verotus ja vaalien viivästyminen

135

KTT Timo Torkkel:   
Kiinteistövero – tietokoneohjelma vai verolaki? (referee-artikkeli)

136

Kiinteistövero on verotuksen käytännössä tietokonepohjainen (algoritmi) verolaki. Se seikka, että kiinteistövero on kuitenkin verolaki ja verolaki edellyttää tulkintaa, korostaa kiinteistöveron erityispiirrettä. Kiinteistövero on monelta osin rekisterimerkintöihin perustuvaa massamenettelyä. Kiinteistöveron tulkinnan osalta tämä tarkoittaa, että millimetrioikeuden saavuttaminen on haastavaa ja että vääjäämättä on pakko nojautua jonkinasteiseen suurpiirteisyyteen. Tämä voi tarkoittaa suurpiirteisyyttä niin verovelvollisten kuin veronsaajien kohdalla. Millimetrioikeus edellyttää puolin ja toisin omaehtoista aloitteellisuutta. Mutta massamenettely ei tarkoita sitä, että kiinteistövero ei olisi verolaki, ja että se ei sisältäisi tulkintaa ja että näytöllä ei olisi niin verovelvollisten kuin Verohallinnon kannalta merkitystä.

 

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutukset rajat ylittävissä tilanteissa, Osa I (referee-artikkeli)

153

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastellaan säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen (sijoitusvakuutukset) verotusta valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään rajat ylittävien tilanteiden verotusta Suomen kansallisen ulkomaanvero-oikeuden näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään vakuutusten verotusta verosopimusoikeudessa ja EU-vero-oikeudessa sekä esitetään johtopäätökset.

 

Asianajaja Heikki Wahlroos:
Työsuhdeoptioiden verotusta tulisi muuttaa

166

Työsuhdeoptioista saatu tulo on veronalaista ansiotuloa. Verotuksessa ei tehdä eroa sen välillä, onko optio saatu ilmaiseksi vai onko siitä maksettu käypä hinta. Nykyinen oikeustila, jossa sijoitusta osakkeisiin verotetaan eri tavalla kuin sijoitusta optioihin, vaikuttaa olevan ristiriidassa eriytetyn tuloverojärjestelmän periaatteiden kanssa. Artikkelissa perustellaan, miksi käypään hintaan ostetusta työsuhdeoptiosta saatu tulo tulisi verottaa pääomatulona.

 

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Koulutuspalvelujen arvonlisäverokohtelu

175

Koulutuspalvelujen arvonlisäverokohtelua koskevat AVL 39 ja 40 §:n säännökset, joissa nämä palvelut on säädetty verottomiksi. Toisaalta verokohtelun kannalta merkitystä on muun ohella AVL 1, 3, 4 ja 45 §:n säännöksillä. Tulkintaongelmien vaikeusastetta lisää vielä se, että verokohteluun vaikuttaa osaltaan vero-oikeuden ulkopuolinen lainsäädäntö. Artikkelissa luodaan katsaus tähän kokonaisuuteen erityisesti oikeuskäytännön valossa.

 

OTT Eero Männistö ja OTM, KTM Kenneth Hellsten:
Yhteenliittymä arvonlisäverotuksessa - osa 2

186

Kaksiosaisen artikkelin jälkimmäisessä osassa käsitellään arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa tarkoitettujen yhteenliittymien ja verovelvollisuusryhmien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi artikkelissa analysoidaan yhteenliittymän yhteensovittamista toisen yhteenliittymän ja verovelvollisuusryhmän kanssa.

 

Johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Liittymisperiaate arvonlisäverotuksessa ja KHO:n ratkaisu 2020:99

195

Arvonlisäverotuksessa lähtökohtana on jokaisen hyödykkeen verottaminen kyseiselle tavaralle tai palvelulle säädetyn verokannan mukaisesti. EUT:n käytännön mukaan suoritusta on tavallisesti pidettävä erillisenä ja itsenäisenä. Toisaalta, jotta arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta ei vaarannettaisi, taloudelliselta kannalta katsottuna yhdestä ainoasta palvelusta koostuvaa suoritusta ei pidä jakaa keinotekoisesti osiin. Tätä vastaavaa ajatusta on kotimaisessa oikeus- ja verotuskäytännössä kutsuttu liittymisperiaatteeksi. Artikkelissa tarkastellaan EUT:n asiaan liittyvää ratkaisukäytäntöä sekä keskitytään tuoreimpaan korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemaan vuosikirjaratkaisuun asiassa 2020:99.

 

Kolumni: Maassa maan tavalla

203

Director Jarno Laaksonen:
Ajatuksia EUT:n ratkaisusta asiassa C-484/19, Lexel AB – Miten tuomioistuin suhtautuu aggressiiviseen verosuunnitteluun?

204

Unionin tuomioistuin antoi tammikuussa 2021 tuomion asiassa C-484/19, Lexel AB. Tätä sinällään Ruotsin korkovähennysrajoitussääntelyä koskenutta asiaa tarkastellaan erityisesti siitä näkökulmasta, miten Unionin tuomioistuin huomioi ratkaisussaan Ruotsin sääntelyn tarkoituksen, eli aggressiivisen verosuunnittelun estämisen. Tarkasteluhuomioiden mahdollisia laajempia vaikutuksia pohditaan hybridisääntelyn ja yleisen veronkierron konteksteissa.

 

OTT, yliopistonlehtori Mika Nissinen:
Verosopimusrikkomus osa I: verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteet ja verojärjestelmän väärinkäyttö (referee-artikkeli)

214

Kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa analysoidaan verosopimusrikkomuksen (tax treaty override) suhdetta tiettyihin tuloverosopimusoikeuden yleisiin tulkintaperiaatteisiin, sekä käsitellään verojärjestelmän väärinkäytön käsitekokonaisuutta verosopimusoikeuden näkökulmasta. Artikkelin toisessa osassa verosopimusrikkomusta arvioidaan verosäännöksen väärinkäytön ja sen estämisen näkökulmasta. Toisessa osassa otetaan huomioon artikkelin ensimmäisessä osassa käytäviä verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteita.

 

OTT, MSc. (WU) Moritz Scherleitner:
Kaksoisasumistilanteet ja verosopimusten soveltuvuus tulonsaajan näkökulmasta (referee-artikkeli)

225

Artikkelissa pohditaan verosopimusten soveltuvuutta tilanteissa, joissa tulonsaaja on kaksoisasuva yhtiö. Esimerkkitapauksen pohjalta pyritään selvittämään erityisesti malliverosopimuksen (4)(1) artiklan toisen lauseen vaikutusta.

KTT, tutkijatohtori Katriina Pankakoski:
Tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinta sekä verosopimusmääräysten ja kansallisten veronkiertosäännösten välinen suhde (referee-artikkeli)

236

Artikkelissa tarkastellaan OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinnan rajoja. Ensinnä artikkelissa havainnollistetaan tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkintaan liittyviä ongelmia osakelainausjärjestelyjä arvioitaessa. Toiseksi artikkelissa selvitetään sitä, miten tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinnan rajat määräytyvät vuosien 1977-2017 OECD:n malliverosopimuksessa ja niiden kommentaarissa, ja voidaanko kansallista veronkiertosäännöstä soveltaa osakelainausjärjestelyyn verosopimusten tätä estämättä. Artikkeli on jatkoa Verotus-lehden numerossa 3/2020 julkaistulle tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkintaa käsittelevälle artikkelille.

 

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

106

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

110

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

117
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen