Sivu

Verot vapaaehtoisiksi?

3

Ylituomari, OTT Mikko Pikkujämsä:   
Verojutun palauttamisesta ja palautumisesta

4

Kirjoituksessa tarkastellaan prosessioikeuden näkökulmasta verotusta koskevassa muutoksenhaussa omaksuttua järjestelmää, jonka mukaan hallintotuomioistuimen päätöksen johdosta itse verovelkasuhteeseen vaikuttavat muutokset tehdään Verohallinnon uudella päätöksellä. Vaikka tuomioistuin kumoaa verotuspäätöksen, itse verovelka jää olemaan eräänlaisessa välitilassa, jos asia on samalla palautettu uudelleen käsiteltäväksi. Veroprosessin osapuolten on syytä kiinnittää tähän huomiota muotoillessaan prosessissa esitettäviä vaatimuksiaan.

 

KTT Timo Torkkel:
Varainsiirtoveron kiertämisestä

16

Varainsiirtoverolain kiertämistä koskeva VSVL 37 §:n säännös on ymmärrettävä oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen kodifioivaksi säännökseksi. Sen soveltamisala täsmentyy tilanteiksi, joissa kyse on menettelyistä, jotka ovat muodollisesti sallittuja, mutta joilla ei ole verosta vapautumisen tarkoituksen lisäksi mitään muuta taloudellista perustetta. VSVL 37 §:n soveltamisedellytykset täyttyvät keinotekoisissa järjestelyissä. Järjestelyiden keinotekoisuutta voivat ilmentää vaiheittaiset transaktiot, joilla on tiivis keskinäinen aikajana ja joiden toteutuminen on todennäköistä ellei jopa varmaa.

 

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Kansalaisten ja kansanedustajien veroaloitteiden merkitys

31

Suomessa on vuodesta 2012 alkaen ollut mahdollista tehdä kansalaisaloitteita. Vuoden 2019 loppuun mennessä aloitteita on tehty runsaat 1 000, joista noin 10 % on koskenut verotusta. Artikkelissa selvitetään, miten kansalaisaloitteet ovat jakautuneet verolajeittain ja tavoitteiltaan sekä millainen on ollut niiden suhde perustuslakiin ja EU-oikeuteen. Yksikään verotusta koskeva kansalaisaloite ei ole vielä johtanut lainmuutokseen. Artikkelissa tehdään myös vertailua kansanedustajien veroaloitteisiin.

 

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Yritysten maastapoistumisverotusta koskevat säännökset vuoden 2020 alusta

38

Artikkelissa käydään lävitse vuoden 2020 alusta voimaan tullutta yritysten maastapoistumisverotusta koskevaa sääntelyä. Sääntely perustuu veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin. Samalla on muutettu rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin liittyviä maastapoistumisverotusta koskevia säännöksiä siten, että verovelvolliselle annetaan mahdollisuus maksunlykkäykseen EU-oikeuden edellyttämällä tavalla ja siten, että säännökset eivät ole päällekkäisiä uusien maastapoistumisverotussäännösten kanssa.

 

Ylitarkastaja Antti Kurikka:
Rajat ylittävien järjestelyjen raportointivelvollisuus - DAC6-direktiivi

51

Artikkelissa käsitellään virka-apudirektiivin uusinta laajennusta DAC6-direktiiviä ja sen kansallista täytäntöönpanoa. Direktiivi ja vuoden 2020 alusta voimaan tullut lainsäädäntö tuovat veroalan palveluja tarjoaville tahoille ja joissakin tilanteissa myös verovelvollisille velvollisuuden ilmoittaa Verohallinnolle tietoja tietyistä rajat ylittävistä järjestelyistä, joissa voi olla kyse aggressiivisesta verosuunnittelusta.

 

Counsel, VT Sami Hartikainen ja AA Einari Karhu:
Verotusta koskevien ennakkoratkaisupyyntöjen käsittely EU:n tuomioistuimessa

63

Unionin tuomioistuimen tuomioihin perehtyminen on nykyisin verojuristin arkipäivää, mutta itse menettelyä Luxemburgissa ei välttämättä tunneta niin yleisesti. Tässä artikkelissa selostetaan asian käsittelyä unionin tuomioistuimessa sekä tapaa, jolla unionin tuomioistuin arvioi kansallista verolainsäädäntöä vapaata liikkuvuutta koskevien EU:n perussopimuksen määräysten pohjalta. Lisäksi käydään läpi esimerkkejä tuomioiden vaikutuksista Suomen vero-oikeuden sisältöön.

 

OTM, Tax Advisor, väitöskirjatutkija Hannu Itälä:
Eräiden sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sivuuttamista koskeva TVL 35 b § verosuunnittelumahdollisuuksia rajoittavana erityisenä veronkiertosäännöksenä

75

Erityisesti ulkomaisten sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden verotusta koskeva uusi tuloverolain 35 b § astui voimaan 1.1.2020. Säännös on räätälöity soveltumaan erinäisiin struktuureihin, joissa sijoitusvakuutustuotteita hyödyntämällä on perinteisesti saavutettu merkittäviä verotuksellisia etuja. Artikkelissa tarkastellaan niitä tilanteita, joissa uusi TVL 35 b § voisi tulla sovellettavaksi ja toisaalta tilanteita, joissa TVL 35 b §:n soveltaminen on kyseenalaisempaa. Lisäksi artikkelissa arvioidaan TVL 35 b §:n yhteensopivuutta SEUT:n perusvapauksiin nähden.

KTT Harri Seppänen:
PerVL 9.1 §:n käypä arvo ja Verohallinnon yhdistelmämenetelmä: arviointia yrityksen arvonmäärityksen näkökulmasta

87

Verohallinnon ohje esittää yhdistelmämenetelmän käyttöä yrityksen osakkeen PerVL 9.1 §:n käyvän arvon määrittämiseksi. Menetelmä johtaa pääsääntöisesti kuitenkin arvon indikaatioon, joka ei vastaa PerVL 9.1 §:n mukaista käypää arvoa. Kirjoituksessa esitetään seikkoja, joita verovelvollisen tulisi huomioida menetelmää soveltaessa ja erityisesti varmistaakseen, että menetelmän soveltaminen ei johda osakkeen yliarvostukseen verotuksessa.

 

Kolumni: Kasvua ja mahdollisuuksia vai petosten torjuntaa?

98

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
Arvonlisäveroasiat Suomen EU-puheenjohtajakaudella

99

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Välittömän verotuksen hankkeet Suomen EU-puheenjohtajakaudella

109

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

113

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Välitöntä verotusta koskevat asiat Euroopan unionin tuomioistuimessa vuonna 2019

118

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

123

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet

130
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen