Sivu

Verojen maksusta, keruusta ja käytöstäkin

3

Professori Pekka Nykänen ja yliopistonlehtori Matti Urpilainen:   
Epäsuorat metsäsijoitukset – verokohtelu kotimaisissa tilanteissa (referee-artikkeli)

4

Erikoissijoitusrahastot ovat ostaneet Suomesta viime vuosina runsaasti uutta metsää, mikä on johtanut välillisen metsänomistuksen kasvuun ja metsien arvopaperistumiseen. Metsiä omistavat myös sijoitus- ja holdingyhtiöt, joilla on osin yhteyksiä rahastoihin. Artikkelissa käsitellään rahastojen ja osakeyhtiöiden kautta välillisesti omistettuihin metsiin liittyviä tuloverokysymyksiä sekä verrataan epäsuoran metsänomistuksen verokohtelua suoran metsänomistuksen verokohteluun.

 

OTT, dosentti, varatuomari Marianne Malmgrén:
Taloudellisen työnantajan käsitteen vaikutus palkkatulon veronalaisuuteen Suomessa (referee-artikkeli)

17

Tuloverotuksessa taloudellisen työnantajan käsite liittyy tilanteisiin, joissa henkilö työskentelee ulkomaisen työnantajan palveluksessa eli juridinen työnantaja on eri valtiossa kuin, missä työ tehdään. Taloudellisen työnantajan käsitettä sovellettaessa työntekijän palkkatulo verotetaan työskentelyvaltiossa, jos työ tehdään kyseisessä valtiossa taloudellisena työnantajana pidettävälle työnantajalle. Näin siitä huolimatta, että työntekijän muodollinen työsuhde on ulkomaisen työnantajan kanssa. Taloudellisen työnantajan sääntelystä laadittiin kolme hallituksen esitysluonnosta vuosina 2021 ja 2022. Lopulta hallituksen esitystä ei kuitenkaan annettu eikä suunniteltua lainsäädäntöä saatettu voimaan. Artikkelissa tarkastellaan taloudellisen työnantajan merkitystä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön pohjalta eli tilanteessa, jossa lainsäädännössä ei ole erityissäännöstä taloudellisesta työnantajasta. Lisäksi käydään läpi vuonna 2022 esillä olleen viimeisimmän hallituksen esitysluonnoksen pääkohtia ja selvitetään esitysluonnosten saamaa lausuntopalautetta sekä tarkastellaan syitä lainmuutoksen antamatta jättämiseen.

 

OTT Eero Männistö:
Ajankohtaista arvonlisäveropetosten tietoisuustestistä

31

EU-lainsäädäntöön perustuvassa arvonlisäverojärjestelmässä jäsenvaltioita kannustetaan arvonlisäveropetosten estämiseen. Arvonlisäverojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman neutraali, koska sitä ei ole suunniteltu rikosten torjuntaa varten. Arvonlisäveropetosten estämiseksi unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään luonut tietoisuustestin, jonka mukaan verovelvollisen vaatimat arvonlisäverovähennykset voidaan hylätä, jos verovelvollinen on tiennyt tai toimijan olisi pitänyt olla tietoinen vaihdantaketjussa tapahtuneesta arvonlisäveropetoksesta. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on paljon, mutta siitä huolimatta testin käyttöön edelleen liittyy paljon tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä käsitellään artikkelissa tarkemmin. Lisäksi arvioidaan testin yhteensovittamisen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

 

Professori, OTT Kalle Määttä:
Lyhytaikaiset veronalennukset lain tulkinnan ja veropolitiikan haasteena (referee-artikkeli)

43

Artikkelissa tarkastelun kohteeksi nostetaan seuraavat lyhytaikaiset veronalennukset: 1. Matkakuluvähennystä koskevat enimmäismäärää ja kilometrikohtaisen vähennyksen määrää koskevat säännökset ovat voimassa vuoden 2023 loppuun. 2. TVL 127 g §:n mukaan sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys koskee aikaväliä 1.1.2023–30.4.2023. 3. Arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 85 a §:n 1 momentin 12 kohdan mukainen sähkön alennettu arvonlisäverokanta on voimassa 1.12.2022–30.4.2023. 4. AVL 59 §:n 5 kohdan mukainen kotimaan henkilökuljetusten nollaverokanta arvonlisäverotuksessa on voimassa vuoden 2023 alusta 30.4.2023 saakka.

 

KTT Timo Torkkel:
Eräiden tuloverolain tulon ja menon jaksottamista koskevien säännösten kirjanpitosidonnaisuudesta (referee-artikkeli)

51

Tuloverolaki ei ole kirjanpitosidonnainen. Tuloverolaissa ei ole esimerkiksi EVL 54 §:n kaltaista säännöstä tai muuta vastaavaa yleistä tai erityistä kirjanpitosidonnaisuuteen viittaavaa säännöstä. Tämä on luontevaa, sillä suurin osa tuloverolain piiriin kuuluvista verovelvollisista ei ylipäänsä ole kirjanpitovelvollisia. Tästä huolimatta tuloverolain perusteella verotettavien kirjanpitovelvollisten tulojen ja menojen jaksottaminen on kuitenkin kirjanpitosidonnainen erityisen elinkeinoverolakiin viittaavan viittaussäännöksen johdosta.

 

Partner Juha Laitinen ja OTM Niklas Nurmi:
Insolvenssitilanteet arvonlisäverotuksessa – Osa 2

60

Kaksiosaisen artikkelin toisessa osassa käsitellään konkurssipesän arvonlisäverotusta Suomessa. Artikkelissa kuvataan nykyistä tulkintakäytäntöä ja verrataan sitä arvonlisäverodirektiivin sääntelyyn sekä unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Artikkelissa kuvataan myös erilaisten oikeuskäytännössä esillä olleiden konkurssitilanteiden arvonlisäverokäsittelyä.

 

Kolumni: Vero on vero ja maksu maksu vai kuinka?

69

Partner Sari Takalo:
Kommenttipuheenvuoro

70

OTM Santeri Aila:
Välivarastointialueen käsite jäteverotuksessa

74

Artikkelissa tarkastellaan jäteverolaissa tarkoitettua välivarastointialueen käsitettä ja tutkitaan, millä edellytyksillä alue voidaan katsoa välivarastointialueeksi. Aihetta tarkastellaan erityisesti KHO:n päätöksien ja vuonna 2023 voimaan tulleen lainmuutoksen näkökulmasta. Välivarastointialueen edellytykset ovat pysyneet muuttumattomina jo vuodesta 1999 lähtien. Tuoreen KHO:n oikeuskäytännön perusteella sellaista välivarastointialuetta, joka ei ole kaatopaikan pitäjän ylläpitämä eikä kaatopaikan yhteydessä, ei voida verottaa jäteverolain 7 §:n 2 momentin perusteella. Asia kuitenkin korjattiin vuoden 2023 lainmuutoksella.

 

OTT, KTM, DI. Eelis Paukku:
Pääomalainan tuotto, luovutus ja menetys tuloverotuksessa 2020-luvulla (referee-artikkeli)

83

Pääomalainaa koskeva vero-oikeudellinen oikeustila on monilta osin epäselvä. Artikkeli käsittelee pääomalainan tuoton ja luottotappion verotusta tuloverolain näkökulmasta. Pääomalainan luottotappion vähennyskelpoisuus on laajentunut merkittävästi 2010-luvulla KHO:n ratkaisujen vuoksi. Moni verotuksellinen kysymys on jäänyt yhä epäselväksi.

 

OTT, VT, KTM Mikko Laapas:
Itsekriminointisuoja vero-oikeudessa – erityisesti tehokkaan verotusmenettelyn sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta (väitöskirjan esittely)

93

Artikkelissa esitellään tiivistetysti väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat, tutkimuskysymykset, käytetyt metodit sekä tutkimuksen keskeisimpiä johtopäätöksiä. Tutkimustulokset ovat yhtäältä lainopillisia ja toisaalta viesti on suunnattu myös lainsäätäjälle. Keskeisten johtopäätösten osalta tässä artikkelissa painotetaan yhteenvedonomaisesti lainsäädännön muutostarpeita. Itse väitöskirjassa esitetään myös laajemmin ja yksityiskohtaisemmin lainopillisia tulkintasuosituksia vallitsevasta oikeustilasta.

 

Erityisasiantuntija Meeri Karlsson:
EU-uutiset

101

Senior Manager Matti Lindholm ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

103

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

117

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

124
   

Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto

Sivun alalaidasta löydät linkit sähköisen lehtiarkiston tilaukseen