Sivu

Verojen maksusta, keruusta ja käytöstäkin

Professori Pekka Nykänen ja yliopistonlehtori Matti Urpilainen:   
Epäsuorat metsäsijoitukset – verokohtelu kotimaisissa tilanteissa (referee-artikkeli)

Erikoissijoitusrahastot ovat ostaneet Suomesta viime vuosina runsaasti uutta metsää, mikä on johtanut välillisen metsänomistuksen kasvuun ja metsien arvopaperistumiseen. Metsiä omistavat myös sijoitus- ja holdingyhtiöt, joilla on osin yhteyksiä rahastoihin. Artikkelissa käsitellään rahastojen ja osakeyhtiöiden kautta välillisesti omistettuihin metsiin liittyviä tuloverokysymyksiä sekä verrataan epäsuoran metsänomistuksen verokohtelua suoran metsänomistuksen verokohteluun.

OTT, dosentti, varatuomari Marianne Malmgrén:
Taloudellisen työnantajan käsitteen vaikutus palkkatulon veronalaisuuteen Suomessa (referee-artikkeli)

Tuloverotuksessa taloudellisen työnantajan käsite liittyy tilanteisiin, joissa henkilö työskentelee ulkomaisen työnantajan palveluksessa eli juridinen työnantaja on eri valtiossa kuin, missä työ tehdään. Taloudellisen työnantajan käsitettä sovellettaessa työntekijän palkkatulo verotetaan työskentelyvaltiossa, jos työ tehdään kyseisessä valtiossa taloudellisena työnantajana pidettävälle työnantajalle. Näin siitä huolimatta, että työntekijän muodollinen työsuhde on ulkomaisen työnantajan kanssa. Taloudellisen työnantajan sääntelystä laadittiin kolme hallituksen esitysluonnosta vuosina 2021 ja 2022. Lopulta hallituksen esitystä ei kuitenkaan annettu eikä suunniteltua lainsäädäntöä saatettu voimaan. Artikkelissa tarkastellaan taloudellisen työnantajan merkitystä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön pohjalta eli tilanteessa, jossa lainsäädännössä ei ole erityissäännöstä taloudellisesta työnantajasta. Lisäksi käydään läpi vuonna 2022 esillä olleen viimeisimmän hallituksen esitysluonnoksen pääkohtia ja selvitetään esitysluonnosten saamaa lausuntopalautetta sekä tarkastellaan syitä lainmuutoksen antamatta jättämiseen.

OTT Eero Männistö:
Ajankohtaista arvonlisäveropetosten tietoisuustestistä

31

EU-lainsäädäntöön perustuvassa arvonlisäverojärjestelmässä jäsenvaltioita kannustetaan arvonlisäveropetosten estämiseen. Arvonlisäverojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman neutraali, koska sitä ei ole suunniteltu rikosten torjuntaa varten. Arvonlisäveropetosten estämiseksi unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään luonut tietoisuustestin, jonka mukaan verovelvollisen vaatimat arvonlisäverovähennykset voidaan hylätä, jos verovelvollinen on tiennyt tai toimijan olisi pitänyt olla tietoinen vaihdantaketjussa tapahtuneesta arvonlisäveropetoksesta. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on paljon, mutta siitä huolimatta testin käyttöön edelleen liittyy paljon tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä käsitellään artikkelissa tarkemmin. Lisäksi arvioidaan testin yhteensovittamisen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Professori, OTT Kalle Määttä:
Lyhytaikaiset veronalennukset lain tulkinnan ja veropolitiikan haasteena (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastelun kohteeksi nostetaan seuraavat lyhytaikaiset veronalennukset: 1. Matkakuluvähennystä koskevat enimmäismäärää ja kilometrikohtaisen vähennyksen määrää koskevat säännökset ovat voimassa vuoden 2023 loppuun. 2. TVL 127 g §:n mukaan sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys koskee aikaväliä 1.1.2023–30.4.2023. 3. Arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 85 a §:n 1 momentin 12 kohdan mukainen sähkön alennettu arvonlisäverokanta on voimassa 1.12.2022–30.4.2023. 4. AVL 59 §:n 5 kohdan mukainen kotimaan henkilökuljetusten nollaverokanta arvonlisäverotuksessa on voimassa vuoden 2023 alusta 30.4.2023 saakka.

KTT Timo Torkkel:
Eräiden tuloverolain tulon ja menon jaksottamista koskevien säännösten kirjanpitosidonnaisuudesta (referee-artikkeli)

Tuloverolaki ei ole kirjanpitosidonnainen. Tuloverolaissa ei ole esimerkiksi EVL 54 §:n kaltaista säännöstä tai muuta vastaavaa yleistä tai erityistä kirjanpitosidonnaisuuteen viittaavaa säännöstä. Tämä on luontevaa, sillä suurin osa tuloverolain piiriin kuuluvista verovelvollisista ei ylipäänsä ole kirjanpitovelvollisia. Tästä huolimatta tuloverolain perusteella verotettavien kirjanpitovelvollisten tulojen ja menojen jaksottaminen on kuitenkin kirjanpitosidonnainen erityisen elinkeinoverolakiin viittaavan viittaussäännöksen johdosta.

Partner Juha Laitinen ja OTM Niklas Nurmi:
Insolvenssitilanteet arvonlisäverotuksessa – Osa 2

Kaksiosaisen artikkelin toisessa osassa käsitellään konkurssipesän arvonlisäverotusta Suomessa. Artikkelissa kuvataan nykyistä tulkintakäytäntöä ja verrataan sitä arvonlisäverodirektiivin sääntelyyn sekä unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Artikkelissa kuvataan myös erilaisten oikeuskäytännössä esillä olleiden konkurssitilanteiden arvonlisäverokäsittelyä.

Kolumni: Vero on vero ja maksu maksu vai kuinka?

Partner Sari Takalo:
Kommenttipuheenvuoro

OTM Santeri Aila:
Välivarastointialueen käsite jäteverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan jäteverolaissa tarkoitettua välivarastointialueen käsitettä ja tutkitaan, millä edellytyksillä alue voidaan katsoa välivarastointialueeksi. Aihetta tarkastellaan erityisesti KHO:n päätöksien ja vuonna 2023 voimaan tulleen lainmuutoksen näkökulmasta. Välivarastointialueen edellytykset ovat pysyneet muuttumattomina jo vuodesta 1999 lähtien. Tuoreen KHO:n oikeuskäytännön perusteella sellaista välivarastointialuetta, joka ei ole kaatopaikan pitäjän ylläpitämä eikä kaatopaikan yhteydessä, ei voida verottaa jäteverolain 7 §:n 2 momentin perusteella. Asia kuitenkin korjattiin vuoden 2023 lainmuutoksella.

OTT, KTM, DI. Eelis Paukku:
Pääomalainan tuotto, luovutus ja menetys tuloverotuksessa 2020-luvulla (referee-artikkeli)

Pääomalainaa koskeva vero-oikeudellinen oikeustila on monilta osin epäselvä. Artikkeli käsittelee pääomalainan tuoton ja luottotappion verotusta tuloverolain näkökulmasta. Pääomalainan luottotappion vähennyskelpoisuus on laajentunut merkittävästi 2010-luvulla KHO:n ratkaisujen vuoksi. Moni verotuksellinen kysymys on jäänyt yhä epäselväksi.

OTT, VT, KTM Mikko Laapas:
Itsekriminointisuoja vero-oikeudessa – erityisesti tehokkaan verotusmenettelyn sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitellään tiivistetysti väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat, tutkimuskysymykset, käytetyt metodit sekä tutkimuksen keskeisimpiä johtopäätöksiä. Tutkimustulokset ovat yhtäältä lainopillisia ja toisaalta viesti on suunnattu myös lainsäätäjälle. Keskeisten johtopäätösten osalta tässä artikkelissa painotetaan yhteenvedonomaisesti lainsäädännön muutostarpeita. Itse väitöskirjassa esitetään myös laajemmin ja yksityiskohtaisemmin lainopillisia tulkintasuosituksia vallitsevasta oikeustilasta.

Erityisasiantuntija Meeri Karlsson:
EU-uutiset

Senior Manager Matti Lindholm ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Kunnat, tehtävät ja verotulot?

Oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio:   
Laki elinkeinotulon verottamisesta ja tulon määritelmä

EVL 4 §:n 1 momentin mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Tätä tulon määritelmää on pidetty verrattain mitään sanomattomana. Tulon määritelmällä on kuitenkin merkitystä useissa erilaisissa käytännön tilanteissa. Artikkelissa tarkastellaan korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön pohjalta, millaiset osakeyhtiön saamat etuudet tai oikeudet eivät ole lainkohdassa tarkoitettuja rahanarvoisia etuuksia. Artikkelin lopussa EVL:ssa tarkoitettu tulo määritetään näiden havaintojen perusteella.

Yliopistonlehtori, KTT Timo Torkkel:
Muodon ja sisällön välinen jännite kirjanpito-oikeudessa ja sen verovaikutukset

Kirjanpito- ja vero-oikeuden lähtökohtana on oikeudellinen muoto. Kirjanpito-oikeudessa oikeudellinen muoto on saanut merkittävämmän painoarvon kuin vero-oikeudessa. Tämä on verraten paradoksaalista, eikä vastaa ennakko-odotusta. Kirjanpito-oikeuteen voidaan nimittäin helposti liittää sisältöpainotteisuuden mielikuva ja vero-oikeuteen voidaan taas helposti liittää lakisidonnaisuuden mielikuva. Paradoksi on osin näennäinen. Vaikka kirjanpito-oikeudessa lähtökohtana on oikeudellinen muoto, kirjanpito-oikeuteen sisältyy kuitenkin useita kodifikaatioita, jotka mahdollistavat tiukasta oikeudellisesta muodosta poikkeamisen sisältöpainotteisuuden periaatteen hyväksi.

Partner Juha Laitinen ja OTM Niklas Nurmi:
Insolvenssitilanteet arvonlisäverotuksessa – Osa 1

559

Artikkelissa käsitellään erilaisten insolvenssitilanteiden arvonlisäverokohtelua. Artikkeli jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään pääsääntöisesti luottotappion oikaisemiseen vaikuttavia kriteerejä sekä erilaisten insolvenssitilanteiden vaikutusta oikaisuerien arvonlisäverokäsittelyyn. Oikaisuerien arvonlisäverokäsittelyä arvioidaan kansallisen ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.

Johtava veroasiamies Johanna Salmikivi:
Yhteisöjen tuloverotusta koskevista viimeaikaisista Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön muutoksenhauista

Artikkelissa tarkastellaan yhteisöjen tuloverotusta koskevia Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vuosina 2021–2022 tekemiä muutoksenhakuja. Muutoksenhakujen aiheet käsittelevät muun muassa erilaisia yritysjärjestelyjä koskevia tulkintakysymyksiä, jotka liittyvät liiketoimintakokonaisuuden muodostumiseen liiketoimintasiirrossa ja rahavastikkeen arvioimiseen sulautumisessa.

Professori, OTT Kalle Määttä ja yliopistonlehtori, KTT Timo Torkkel:
Velvollisuus, suositus vai jotakin siltä väliltä - Sähköistä asiointia koskevien veronormien erityispiirteiden analysointia (referee-artikkeli)

Artikkelissa analysoidaan kysymystä siitä, miten lainsäädännössämme kannustetaan tai velvoitetaan sähköiseen asiointiin. Keskeinen ongelma sähköiseen asiointiin liittyen on tällöin se, tuleeko ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti sanktioida samalla tavalla kuin yleensä lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnit on sanktioitu. Pakollisesta sähköisestä ilmoituksesta puhuminen laissa onkin paradoksaalista, kun sähköisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ei ole säädetty sanktioita.

Veroasiantuntija Lauri Saukkonen:
Kiinteän toimipaikan muodostuminen Suomeen kotitoimiston perusteella

Artikkelissa tarkastellaan, millä edellytyksillä ulkomaiselle yritykselle voi verosopimustilanteessa muodostua Suomeen kiinteä toimipaikka yrityksen työntekijän täällä olevasta kodista käsin tapahtuvan työskentelyn johdosta. Artikkelissa tuodaan erityisesti esille perusteita, joiden vallitessa työntekijän intressissä tapahtuvan etätyöskentelyn ei tulisi muodostaa kiinteää toimipaikkaa. Tarkastelun kohteena ovat seikat, jotka ovat ominaisia nimenomaan kotitoimistotilanteissa. Artikkelin lopussa on katsaus muiden Pohjoismaiden verotuskäytäntöön.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Historia ja verotus

EATLP:n noin 800-sivuinen julkaisu History and Taxation – The Dialectical Relationship between Taxation and the Political Balance of Power (2022) on tärkeä uusi lähde oikeustieteellisessä verohistoriatutkimuksessa. Kirjassa on yleisraportin ja teemaraporttien lisäksi maaraportit 24:stä eurooppalaisesta valtiosta (mm. Suomesta) sekä USA:sta ja Japanista. Artikkelissa selostetaan piirteitä kansallisista raporteista ja esitetään kirjan synnyttämiä ajatuksia.

Kolumni: Ollako vai eikö, siinä pulma

Johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
IFA:n 74. kongressi Berliinissä

KTT, yliopisto-opettaja Siru Kaunisto:
Veron kiertämisen tunnistaminen (väitöskirjan esittely)

Veron kiertämisen teemaa on tarkasteltu oikeuskirjallisuudessa varsin runsaasti. Tästä huolimatta teema vetää yhä puoleensa tutkijoita, eikä suotta. Tässä väitöskirjaan perustuvassa artikkelissa tarkastellaan lähemmin Vaasan yliopistossa elokuussa 2022 tarkastettua väitöskirjaa ”Veron kiertämisen tunnistaminen – Oikeuden väärinkäytön kielto VML 28 §:n tulkinnassa”. Tutkimuksessa tunnistetaan ja systematisoidaan veron kiertämisen tunnusmerkit sekä analysoidaan tunnusmerkkien sisältöä erityisesti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä kehittyneen oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen kannalta. Artikkelissa syvennytään tutkimuksen keskeisimpiin tutkimustuloksiin, kuten veronkiertodirektiivin (2016/1164) tulkintavaikutuksen ulottuvuuteen ja EU-oikeuden reunaehtoihin veron kiertämisen tunnistamisessa.

Professori Reijo Knuutinen:
Veron kiertämistä koskeva väitös: arviointia ja pohdintoja

Siru Kauniston väitöstutkimus on kohdistunut veron kiertämistä koskevaan yleislausekkeeseemme veronkiertodirektiivin jälkeisessä tilanteessa. Vastaväittäjä arvioi kirjoituksessaan väitöskirjaa, mutta myös jatkaa eräiden väitöstilaisuudessakin esillä olleiden teemojen pohdiskelua. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yleislauseke oikeusnormina, lain normaalitulkinta veron kiertämisen ehkäisykeinona sekä veronkiertodirektiivin tulkintavaikutuksen laajuus.

Hallitusneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

Senior Manager Matti Lindholm ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Yhteenveto vuonna 2022 julkaistuista artikkeleista

Sivu

Tuloverolaki, tulkinta ja tulevaisuus

Professori, OTT Kalle Määttä:   
Kohti ympäristöperusteista tuloverotusta - Piipahdus vai pysyvä suunta? (referee-artikkeli)

Artikkelissa perehdytään lainopillisesti mutta myös veropoliittisesti kolmeen uuteen tuloverolain säännökseen, jotka ovat yhteisesti kutsuttavissa ympäristöperusteiseksi tuloverotukseksi: TVL 64 a §:n säännös liikenteen työsuhde-etujen väliaikaisista veronhuojennuksista vuosina 2021–2025, TVL 92 d §:n säännös eräistä luonnonsuojelullisista ja vesien- ja merenhoidollisista tuista sekä TVL 127 f §:n säännös öljylämmityksestäluopumista koskevasta korotetusta kotitalousvähennyksestä.

OTT Kristian Keskitalo:
Virtuaalivarojen korkotili verotuksessa (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään virtuaalivarojen korkotilien kohtelua vero-oikeudessa ja sitä, minkälaisia haasteita niihin liittyy sekä esitetään lainsäädännön muuttamista koskeva suositus em. haasteiden poistamiseksi. Artikkelissa syvennytään nimenomaisesti siihen, miten ko. korkotilien palveluntarjoajien suorittamia oikeustoimia tulisi tulkita ja miten nämä tulkinnat vaikuttavat korkotilien asiakkaiden verotukseen. Tulkinta rakentuu mm. vero-oikeudellisten keskeiskäsitteiden varaan: laina, velka ja vuokra. Näin ollen artikkelissa otetaan kantaa myös näiden vero-oikeudellisten käsitteiden suhteesta yksityisoikeudelliseen viitekehykseen.

Yliopistonlehtori, KTT Timo Torkkel:
Kansallistamisesta elinkeinoverotuksessa

419

Kansallistaminen voidaan toteuttaa eri tavoin. Ääritilanteen muodostaa se, jos  kansallistaminen toteutetaan vastikkeetta tai muodollista vastiketta vastaan. Verotuksessa tällaisissa kansallistamistilanteissa sovellettavaksi tulevat menetyksiä koskevat periaatteet. Eräät taloudellisesti keskeisimmät menetyksiä koskevat kysymykset liittyvät tytäryhtiöiden osakkeiden hankintamenojen sekä näiltä olevien rahoitussaamisten vähennyskelpoisuuteen. Kummatkin ovat vähennyskelvottomia. Kansallistamisessa riski realisoituu verotuksessa täysmääräisesti verovelvolliselle.

Johtava veroasiamies Jaakko Salmenhaara:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön henkilöverotuksen ja ennakkoperinnän muutoksenhauista vuonna 2021

Artikkelissa käydään läpi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vuonna 2021 tekemiä henkilöasiakkaan tuloverotusta ja ennakkoperintää koskevia muutoksenhakuja. Muutoksenhakujen aihealueet keskittyivät osakepohjaiseen palkitsemiseen, osakeyhtiön varojenjakoon, luovutusvoittoihin ja menetyksiin liittyviin kysymyksiin.

Professori Matti Kukkonen ja Post Doc-tutkija, KTT Anu Torkkeli:
Osuuskuntien rooli ja osuuskuntaverotus vastuullisemman yritysverojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta: onko tulevaisuus sittenkin osuuskuntien eikä osakeyhtiöiden?

äsenten osuuskunnasta saama tuotto syntyy pääosin mahdollisuudesta hankkia palvelut osuuskunnalta edullisemmin kuin muualta. Vaikka osuuskunnan ja osakeyhtiön verokohtelussa onkin rakenteellista neutraalisuutta, osuustoiminnassa sijoitetun pääoman perusteella jaettava tuotto on viimesijainen voitonjakotapa, jossa ei ole kyse yrittäjäriskille maksettavasta tuotosta. Pohjoismaissa osuuskuntien verotusten yhtenä lähtökohtana on ollut tavoitella osuuskuntien ja osakeyhtiöiden verotuksen neutraliteettia.

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutuksen sivuuttaminen – oikeustila päätöksen KHO 2022:41 jälkeen

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessä KHO 2022:41 ottanut kantaa tuloverolain 35 b §:n sijoitusvakuutuksen sivuuttamista koskevan sääntelyn soveltamisalaan. Päätöksessä omaksuttiin sääntelyn soveltamisalaa koskien aikaisempaa suppeampi tulkinta. Artikkelissa käydään lävitse päätöksen sisältö ja esitetään johtopäätökset päätöksen vaikutuksista aikaisempaan oikeustilaan.

Veroasiantuntija Lauri Lehmusoja:
Etätyön verotuksesta

Koronapandemian suurimpia vaikutuksia työelämään oli etätyön yleistyminen. Koronarajoitusten päätyttyä moni on jatkanut etätyötä pysyvämminkin, usein myös ulkomailta käsin. Laajamittainen etätyö on uusi ilmiö, jota ei ole verolainsäädännössä vielä erityisesti otettu huomioon. Artikkelissa tarkastellaan kotimaiseen ja kansainväliseen etätyöhön liittyviä työntekijän tuloverotuksen ja sosiaalivakuuttamisen näkökohtia, ja arvioidaan myös nykylainsäädännön toimivuutta etätyön verotuksessa.

Tuoteomistaja Joonas Jarva:
Katsaus OmaVero-palveluun

OmaVero on Verohallinnon tarjoama maksuton asiointikanava, jossa asiakas voi hoitaa lähes kaikki veroasiansa. Kirjoitan artikkelissa OmaVeron kehittämisestä yhdessä asiakkaiden kanssa, kehittämisen haasteista ja palvelun tulevaisuuden näkymistä.

Kolumni: Tulojen ja korvausten kokonaisuus

OTT, VT Mirja Salo:
The concept of ”for consideration” in article 2 of the VAT Directive (väitöskirjan esittely)

Kirjoittaja esittelee artikkelissaan väitöskirjatutkimustaan arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan vastikkeellisuusvaatimuksesta. Artikkelissa selostetaan tutkimushavaintoja arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan edellyttämän vastikkeellisuuden ydinmerkityksestä ja tarkoituksesta Euroopan unionin tuomioistuimen tulkitsemana käsitteenä. Tutkimustuloksena on, että direktiivin 2 artiklan vastikkeellisuusvaatimusta voidaan lähestyä toteamalla sille arvonlisäverotuksessa kuuluva rooli. Tutkimus osoittaa, että tuomioistuimen tulkinta arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan vastikkeellisuusvaatimuksesta luo maamerkkejä.

Veroasiantuntija Tiina Ruohola ja asianajaja, KTM Jenni Parviainen:
IFA Euroopan 2. Alueellinen konferenssi Milanossa

KTM, riskivastaava Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2021

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2021 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Juha Lindgren:
Uutta kirjallisuutta

Hallitusneuvos Suvi Anttila ja valiokuntaneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Senior Manager Matti Lindholm ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Tutkimusta ja tulkintaa

Professori Pekka Nykänen:   
Ulkomaisen sijoitusrahaston verokohtelu ja EU-oikeus (C-342/20, A SCPI) (referee-artikkeli)

Unionin tuomioistuimen asiassa C-342/20, A SCPI, antamassa tuomiossa katsottiin, että TVL 20 a §:n mukainen ulkomaisen rahaston verovapauden edellytyksenä oleva vaatimus rahaston sopimusperusteisuudesta oli pääomien vapaan liikkuvuuden vastainen. Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten tuomio vaikuttaa TVL 20 a §:n tulkintaan ja miten EU-oikeus on otettava muutenkin huomioon kyseisen pykälän tulkinnassa. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi lyhyesti sitä, miten sijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä tulisi kehittää siten, että siihen liittyvät EU-oikeudelliset ongelmat saataisiin poistettua ja samalla turvattaisiin mahdollisimman laajasti rahastojen kautta Suomesta kertyvän tulon verotus Suomessa.

VT, KTM, neuvotteleva virkamies Leena Aine ja OTM, LL.M., erityisasiantuntija Anna Lehtimäki:
Verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muutos

Artikkelissa käsitellään vuoden 2022 alusta voimaan tulleen verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n (siirtohinnoitteluoikaisusäännös) muutosta. Artikkelissa esitellään uudistetun pykälän sisältöä erityisesti uuden, liiketoimen määrittämistä koskevan 2 momentin ja uuden, liiketoimen sivuuttamista koskevan 3 momentin osalta. Lakimuutoksen myötä kansallisen siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen soveltamisala on yhdenmukainen OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen verosopimuksiin sisältyvien, OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklaa vastaavien määräysten kanssa.

OTT, työelämäprofessori Timo Viherkenttä ja OTT, MSc. (WU) apulaisprofessori Moritz Scherleitner:
EU:n omat varat uudistumassa – onko unioni matkalla verottajaksi? (referee-artikkeli)

293

Euroopan unionin omien varojen järjestelmää ollaan uudistamassa suuren elpymispaketin mukana. Varsinaista veronsaajaa EU:sta ei ole kuitenkaan vielä muodostumassa. Artikkelissa arvioidaan sitä, onko unioni jatkossa etenemässä siihen suuntaan. Tällaiseen muutokseen on vielä matkaa.

Professori, OTT Kalle Määttä:
Voimalaitosten kiinteistöverokohtelu (referee-artikkeli)

Voimalaitosten kiinteistöverokohtelua koskevat tulkintaongelmat jakautuvat kolmeen ryhmään. Ensinnäkin keskeistä on määrittää, missä kulkevat voimalaitosveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin soveltamisalan rajat. Toinen olennainen kysymys koskee voimalaitosten verotusarvon määräytymistä. Kolmanneksi tulkintaongelmien lähteenä ovat pienvoimalat.

Veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Tavoitteena ohjaaminen, tuloksena epätasa-arvo?

Verohallinto on viime vuosien aikana ohjeistanut yrityksiä toimialakohtaisilla kirjeillä, jotka on lähetetty Verohallinnan harkinnan mukaisille yrityksille. Näitä ohjauskirjeitä ei ole julkaistu missään eikä näihin liittyen ole myöskään ollut sidosryhmien kuulemista. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin tämänkaltaisten ohjausten epäkohtia, joihin lukeutuu muun muassa yritysten epätasa-arvoinen kohtelu. Hyvästä tarkoitusperästä huolimatta toteutus ontuu ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi perinteisemmät työkalut ovat jatkossa toivotumpi tapa ohjeistaa yrityksiä.

Johtava veroasiantuntija Kati Tamminen:
Kommenttipuheenvuoro: Verohallinto yhdenmukaisen arvonlisäverotuksen varmistajana

Kommenttipuheenvuorossa tarkastellaan niitä tehtäviä, joita Verohallinto pyrkii toimialakohtaisia viranomaisaloitteisia ohjauksia antaessaan toteuttamaan. Ohjaukset ovat osa Verohallinnolle lakisääteisesti kuuluvaa verotuksen toimittamista ja verovalvontaa koskevaa tehtävää. Verohallinto toki myös kuuntelee saamaansa palautetta ja pyrkii kehittämään toimintaansa tarkoituksenmukaisella tavalla.

OTM, KTM Joose Ahopelto, OTM Tapio Hasu ja OTK Salla Holma:
Korkein hallinto-oikeus EU-oikeuden tulkkina – koron käsitteen murros korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

Artikkelissa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden syyskuussa 2021 antaman ratkaisun KHO 2021:123 vaikutusta koron käsitteen sisältöön elinkeinoverolain korkovähennysrajoituksia sovellettaessa. KHO katsoi EU:n veronkiertodirektiivin tulkintavaikutus huomioiden, että koronvaihtosopimuksen perusteella maksetut suoritukset olivat korkovähennysrajoitusten piirissä, vaikka lain esitöissä oli päädytty päinvastaiseen johtopäätökseen. Ratkaisussa painotettiin taloudellista näkökulmaa ohi juridisen tarkastelutavan. Ratkaisu avaa lukuisia uusia tulkintakysymyksiä koron käsitteen sisällöstä, ja oikeustilaa tulisikin selventää lainvalmistelun keinoin.

Kolumni: Selvää jälkeä

Väitöskirjatutkija Laura Paasonen, OTT, dosentti Jyri Paasonen, professori Mikko Aaltonen ja professori Annukka Jokipii:
Veropetokset ja kirjanpitorikokset tuomioistuimissa

Artikkelissa tarkastellaan rikoslain 29 luvun 1 §:n veropetosta ja 2 §:n törkeää veropetosta sekä 30 luvun 9 §:n kirjanpitorikosta ja 9 a §:n törkeää kirjanpitorikosta. Artikkelissa analysoidaan näiden rikosten rikosilmoitusten ja tuomioiden trendiä vuosina 2015–2019 sekä vuonna 2019 annettuja tuomioita käräjäoikeuksissa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Akateemista vero-oikeutta – millaisia tohtoreita?

Suomen yliopistoissa on 1900-luvun alusta helmikuuhun 2022 mennessä tarkastettu 84 vero-oikeudellista väitöskirjaa. Ensimmäisen teki J. K. Paasikivi ja uusimman Mirja Salo. Artikkelissa selvitetään verotohtorien tutkimusaiheet, tutkinnot, väittelypaikat, sukupuoli, ulkoiset tunnusmerkit, kieli, kriittisyys ja elinikä sekä transit-ilmiö.

KTT Timo Torkkel:
J. K. Paasikiven väitöskirja: lähes unohdettu, mutta tästä huolimatta edelleen ajankohtainen tutkimus

J.K. Paasikiven väitöskirja ilmestyi vuonna 1901. Sen nimi oli “Lainkäytön kehittymisestä veronkanto- ja finanssikontrolliasioissa varhaisimman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan. Kompetenssikysymys”. Usein Paasikiven väitöskirja muistetaan siitä, että se on ensimmäinen suomalainen vero-oikeudellinen väitöskirja. Tarkemmin tarkastellen Paasikiven väitöskirja on muutakin. Väitöskirjan historian tutkimusta hyödyntävä toteutustapa voi edelleen antaa tietoa ja virikkeitä nykypäivän verohistorialliselle tutkimukselle. Väitöskirjan teema on yhä ajankohtainen. Paasikivi käsitteli oikeus- ja hallintoviranomaisten välistä toimivallan jakoa. Suomen oikeusjärjestys perustuu tähän edelleen. Paasikivi käsitteli verotusmenettelyn historiallisia kysymyksiä. Alusta- ja digitalouden verotuksessa kohdataan nykypäivänä ja tulevaisuudessa vastaavan kaltaisia kysymyksiä.

KTT Elisa Veikkola:
Artikkeliväitöskirja verosopimusten väärinkäytön vastaisesta PPT-määräyksestä

Vero-oikeudessa on perinteisesti suosittu monografioita. On kuitenkin havaittavissa kasvavaa kiinnostusta myös artikkeliväitöskirjoja kohtaan. Tässä kirjoituksessa KTT, Elisa Veikkola kuvaa, miten hän rakensi artikkelimuotoisen väitöskirjan kansainvälisen vero-oikeuden ajankohtaisesta aiheesta - niin kutsutusta Principal Purpose Test -määräyksestä. Kirjoituksessa esitellään väitöskirjaan sisältyvien artikkeleiden tutkimuksenasettelua sekä yhteenveto-osan sisältöä. Kirjoituksen lopussa esitetään muutamia pohdintoja artikkelimuotoisesta väitöskirjasta.

Professori, OTT Kalle Määttä:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Ajankohtaista IFRS-sääntelystä – 4 suurta tilinpäätöshanketta valmiina – uusi työagenda valmisteilla

Hallitusneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Ennakoitava verojärjestelmä muutoksessa

Professori Pekka Nykänen:   
Ovatko menetykset vähennyskelpoisia tuloverolain mukaisessa verotuksessa?

Tuloverolaissa ei ole juurikaan menetysten vähennyskelpoisuutta koskevia säännöksiä, mikä on aiheuttanut hankalia tulkintaongelmia sen suhteen, milloin menetyksiksi luokiteltavissa olevat erät ovat tuloverolain mukaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia. Artikkelissa on päädytty siihen, että menetyksen käsitteellä ei ole olennaista merkitystä menetyksiksi luokiteltavien erien vähennyskelpoisuuden arvioinnissa. Olennaista on sen sijaan se, onko menetyksenä pidettävä erä tuloverolaissa tarkoitettu meno. Jos näin on, asiaa on arvioitava sen perusteella, onko kyseinen meno verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno vai vähennyskelvoton elantomeno. 

Professori Kalle Määttä:
Oikaisuerät arvonlisäverolain 78 §:n valossa (referee-artikkeli)

Artikkelissa analysoidaan arvonlisäverolain 78 §:n perusteella veron perusteesta vähennettävissä olevia oikaisueriä. Ensinnäkin vähennettävissä on muun ohella ostajalle annettu, verollista myyntiä koskeva vuosi- ja vaihtoalennus. Toiseksi veron perusteesta saadaan vähentää ostajalle verollista myyntiä koskevan sopimuksen mitätöimisen, peruuttamisen tai purkamisen johdosta annettu oikaisuerä. Kolmanneksi verollisena ilmoitettua myyntiä koskeva luottotappio on vähennettävissä veron perusteesta. Neljänneksi veron perusteesta saadaan vähentää palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritettu korvaus.

Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Katsaus globaalia minimiverotasoa koskevaan uuteen sääntelyyn

160

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) on ollut jo useita vuosia käynnissä laaja kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka toinen kokonaisuus koskee globaalia 15 prosentin tosiasiallista minimiverotusta (niin sanottu pilari 2). Euroopan komissio on antanut joulukuussa 2021 asiaa koskevan direktiiviehdotuksen. Artikkelissa käydään yleisellä tasolla läpi kansalliseen lainsäädäntöön vietäväksi tarkoitettuja globaalia minimiverotasoa koskevia Global Anti-Base Erosion (GloBE) -säännöksiä.

OTT, KTM, DI. Eelis Paukku:
Myyjän määritelmä alustataloudessa - alustan rooli myyjänä, komissionäärinä tai välittäjänä (referee-artikkeli)

Alustatalous luo uusia tulkintaongelmia arvonlisäverotukseen. Myyjän, välittäjän ja komissionäärin käsitteet on luotu hyvin toisenlaiseen liiketoimintaympäristöön, eikä niiden soveltumisesta alustataloustoimijoihin ole oikeuskäytäntöä. Näiden käsitteiden tulkintakäytännön nojalla voidaan kuitenkin luoda tulkintaohjeita siitä, miten käsitteitä tulisi soveltaa alustataloustoimijaan.

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Kiinteistöverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2021 (referee-artikkeli)

Korkein hallinto-oikeus on antanut vuoden 2021 aikana useita kiinteistöverotusta koskevia ennakkopäätöksiä. Artikkelissa käydään lävitse korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2021 antamat kiinteistöverotuksen ennakkopäätökset ja niistä ilmenevien oikeusohjeiden merkitys.

Kolumni: CAPS LOCK!

Ylitarkastaja Annaliisa Pöyhönen:
One Stop Shop – sähköisen kaupan uudistus Verohallinnon näkökulmasta

Verkkokaupan arvonlisäverotuksen säädökset muuttuivat kaikissa EU-maissa 1.7.2021, kun arvonlisäveron erityisjärjestelmä One Stop Shop otettiin käyttöön. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa rajat ylittävää tavaroiden ja palvelujen kuluttajakauppaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa ja alv-velvollisuuksien hoitamista. Artikkelissa käsitellään erityisjärjestelmän pääpiirteet, ja analysoidaan järjestelmän käyttöönottoa Verohallinnon näkökulmasta. Lopuksi pohditaan VAT in the Digital Age -lainsäädäntöehdotuksen merkitystä One Stop Shopille.

KTT Timo Torkkel:
Korkovähennysrajoitukset – EVL 18b.1 §:n 4 kohdan edellyttämästä tilintarkastuksesta

Artikkelissa tarkastellaan EVL 18b.1 §:n 4 kohdassa säädettyä tilintarkastuksen vaatimusta. Lain sanamuoto ei yksilöi, mitä tilintarkastuksella tarkoitetaan. Lain valmisteluvaiheessa ja eduskuntakäsittelyn aikana tilintarkastuksen vaatimusta koskevat kysymykset pyrittiin ratkaisemaan lain esitöiden kannanotoilla. Tämä näyttää kuitenkin johtaneen siihen, että lain esitöissä etäännyttiin lain sanamuodosta. Lain esitöissä on lain sanamuotoon nähden omaksuttu toisaalta verovelvolliselle epäedullinen tulkinta koskien tilintarkastuksen käsitettä, ja toisaalta edullinen tulkinta koskien sitä, että tilintarkastus ei koske tasekonversioita. EVL 18.1 §:n 4 kohdan tilintarkastuksen vaatimukseen liittyvien ongelmien alku ja juuri lienee se, että lakia säädettäessä tilintarkastuksen käsitteen systematiikka on jäänyt hahmottamatta ja siten sen merkityssisältö on jäänyt täsmentämättä tai se on täsmennetty liian yleisellä tasolla.

OTK, VT, neuvotteleva virkamies Pia Kivimies ja OTM, veroasiantuntija Ella Luikku:
Valmiste- ja autoverotuksen menettelyuudistus

Vuoden 2021 alusta valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä muutettiin vastaamaan muita Verohallinnon kantamia veroja koskevien menettelyjä. Artikkelissa käsitellään menettelyuudistuksen keskeisiä muutoksia sekä nostetaan esille myös, miltä osin näitä verolajeja koskevat menettelyt poikkeavat edelleen muille verolajeille yhteisistä uudistetuista menettelyistä.

Erityisasiantuntija Meeri Karlsson:
Käänteisen hybridiyksikön tulon verotus

Artikkelissa käsitellään vuoden 2022 alusta voimaan tulleen hybridilain 8 a §:n käänteisen hybridiyksikön tilanteita koskevan säännöksen kansainvälistä viitekehystä, soveltamistilanteita sekä soveltamisedellytyksiä. Käänteinen hybridi on yksikkö, jota pidetään verotuksellisesti läpivirtaavana perustamislainkäyttöalueellaan, mutta erillisenä verovelvollisena sijoittajan tai yhtiömiehen lainkäyttöalueella. Hybridilain 8 a §:n säännös laajentaa rajoitetusti verovelvollistenyhtiömiesten verovelvollisuutta käänteisen hybridin tilanteissa.

Verojohtaja Johanna Waal ja asiakkuusjohtaja Kirsti Piiskoppel:
Konserniverokeskuksen jälkeen: Miten Verohallinnon suuryritystoiminnon matka jatkuu vuoden 2021 jälkeen?

Artikkelissa perehdytään Verohallinnon palvelu- ja tuotekehitykseen erityisesti suurten yritysten näkökulmasta. Lisäksi artikkelissa luodaan katsaus Verohallinnon toimintaan vuosina 1998-2021, jolloin nimettyjen suuryritysten verotuksen toimittaminen sekä ohjaus- ja valvonta olivat keskitettynä Konserniverokeskukseen, jossa asiakaslähtöiselle toimintatavalle ja ennakollisuudelle luotiin vahva perusta. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä muutoksista, kuten digitalisaatiokehityksestä, joilla voi pitkällä aikavälillä olla vaikutuksia suuryritysten palvelutarpeisiin ja odotuksiin sekä vastaavasti veroviranomaisen rooliin asiakkaan toimintaympäristössä.

Veroasiantuntija Hanna Höglund:
Edun tarjoaminen henkilöstön enemmistölle erityisesti työpanoksen arvoon perustuvassa henkilöstöannissa

Artikkelissa käsitellään sitä, milloin henkilöstöannissa tarjottavan edun tulisi katsoa olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä siten kuin vuoden 2021 alussa voimaantulleessa TVL 66 a §:ssä tarkoitetaan. Edellytyksen täyttymistä arvioitaessa analysoidaan yhtäältä, mitä säännöksessä tarkoitetaan edulla ja toisaalta, mitä säännöksessä tarkoitetaan henkilöstön enemmistöllä. Erityisesti artikkelissa pureudutaan siihen, millaisia edellytyksiä TVL 66 a §:ssä on asetettu osakeannissa tarjottavan työntekijäkohtaisen edun määrän perustumiselle työpanoksen arvoon.

Professori Juha Lindgren:
Uutta kirjallisuutta

Hallitusneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Kasvuyritykset ja verotus

Professori Pekka Nykänen:   
Suomessa asuvan luonnollisen henkilön ulkomaiselta yhtiömuotoiselta sijoitusrahastolta saaman vuotuisen tuoton verotuksesta (referee-artikkeli)

Luonnollisen henkilön kotimaiselta sijoitusrahastolta saama vuotuinen tuotto on koko määrältään veronalaista pääomatuloa. Ulkomaisen yhtiömuotoisen sijoitusrahaston jakamaa vuotuista tuottoa on pidetty osinkona, mikä on johtanut ansiotulon verotukseen. Tätä verotuksellista eroa on pidetty asiassa C-480/19, E, annetussa tuomiossa pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksena. Artikkelissa tarkastellaan kyseistä tuomiota ja sitä, miten EU-oikeus vaikuttaa ulkomaiselta yhtiömuotoiselta sijoitusrahastolta saadun vuotuisen tuoton verotukseen Suomessa.

KTT Timo Torkkel:
Verotuksen kirjanpitosidonnaisuuden erityispiirteitä - virikkeenä KHO 2021 H 3259 (referee-artikkeli)

Päätöksen KHO 2021 H 3259 (ei julk.) taustalla olleessa asiassa sivuttiin poikkeuksellisen monipuolisesti EVL 54 §:n tulkintakysymyksiä. Esille nousivat oman pääoman oikaisukirjausten asema, poistomenetelmän valinta ja muuttaminen sekä kirjanpitosidonnaisten erien jaksottaminen. Asiallisesti päätös täsmensi verolain tulkintaa siltä osin, miten verotuksessa on toimittava tilanteessa, jossa omaisuuserän enimmäispoistoaikaa ei ole laissa yksilöity. Tällaisessa tilanteessa poistoaika ei ”pääty” kirjanpidon suunnitelman mukaisten poistojen päättyessä. Poistoaika ”päättyy”, kun hankintameno on verolain yksilöimien normaalien poistojen puitteissa kokonaisuudessa vähennetty tai verovelvollinen osoittaa arvonalentumispoiston edellytysten täyttyneen.

KTT Tomi Viitala ja OTM, KTM Tuomas Kiviranta:
EU- ja ETA-alueen rajat ylittävien sulautumisten verotus

29

Artikkelissa käsitellään sulautuvan yhtiön ja sen osakkeenomistajien verotusta tilanteissa, joissa jonkin tai kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kotipaikka on EU- ja ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa. Oikeuskäytännön perusteella EU- ja ETA-alueen rajat ylittäviin sulautumistilanteisiin suhtaudutaan Suomessa varsin liberaalisti, sillä KHO on tulkinnut EVL:n säännöksiä niiden sanamuotoa laventavalla tavalla.  Oikeuskäytäntöä ei kuitenkaan ole tilanteesta, jossa suomalainen osakeyhtiö sulautuisi EU- ja ETA-alueen ulkopuolella sijaitsevaan yhtiöön. Tällaista sulautumista kohdeltaisiin todennäköisesti purkautumisena yhtiön ja sen suomalaisten osakkeenomistajien verotuksessa, koska osakeyhtiölaki ei mahdollista tällaista sulautumista. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisi eduksi, jos osakeyhtiölakia kehitettäisiin siten, että se mahdollistaisi myös EU- ja ETA-alueen rajat ylittävät sulautumiset.

Professori Kalle Määttä:
Henkilökuljetus arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 1 kohdan valossa (referee-artikkeli)

Artikkelissa analysoidaan AVL 85 a §:n 1 momentin 1 kohdan tulkintaa. Lainkohdan mukaan henkilökuljetuksesta suoritettava vero on 10 prosenttia veron perusteesta, kun normaaliverokanta on AVL 84 §:n mukaan 24 prosenttia veron perusteesta. Perusongelma on siis se, onko kysymys alennetun vai yleisen verokannan piiriin kuuluvasta palvelusta. Tulkintaongelmia on aiheuttanut myös se, missä laajuudessa henkilökuljetuspalveluksi luettava palvelu kuuluu alennetun verokannan piiriin.

VT, KTM Pauliina Laine:
Käytännön kokemuksia rajat ylittävien verotuksen järjestelyjen raportoinnista

Aggressiivisten verosuunnittelujärjestelyjen estämiseksi säädettyjä EU:n virka-apudirektiivin raportointisäännöksiä on sovellettu Suomessa 1.7.2020 alkaen. Tänä aikana on kertynyt jo jonkin verran kokemuksia siitä, millaisia järjestelyjä säännösten perusteella raportoidaan verotuksen palvelun tarjoajien ja verovelvollisten toimesta. Artikkelissa käsitellään lyhyesti sääntelyn sisältöä mutta ensisijaisesti tarkoituksena on nostaa esiin kysymyksiä herättäviä tulkintatilanteita sekä muutamia näkökulmia raportoinnin kehittämiseksi.

Kolumni: Verosanastoa: järki, järkevä, järjetön

OTM, veroasiantuntija Tiia Hyysalo:
Näkökulmia T&K-lisävähennykseen

Uusi T&K-toiminnan lisävähennys otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2021 alussa, ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleella muutoslailla lisävähennysprosenttia korotettiin 150 prosenttiin sekä voimassaoloa pidennettiin vuoteen 2027. Lisävähennys koskee lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön menoja ja lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa vuodessa. Artikkelissa esitellään tiettyjä lisävähennykseen liittyviä aiheita yksittäisen lainvalmistelijan näkökulmasta.

Asianajaja Antti Lehtimaja:
Virtuaalivaluuttojen verotus

Virtuaalivaluutat ovat viime vuosina esiintyneet tiedotusvälineissä laajalti. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella virtuaalivaluuttoihin liittyviä verokysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan pintapuolisesti, mitä virtuaalivaluutat ovat, millaisia ilmiöitä niihin liittyy ja miten niitä voidaan luokitella niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten perusteella. Tämän jälkeen tarkastellaan niiden verokohtelua Verohallinnon ohjeen ja oikeuskäytännön perusteella ja lopulta otetaan kantaa toistaiseksi sääntelemättömiin ilmiöihin.

OTK Reima Linnanvirta ja OTK Suvi Vänskä:
Startup yrityksen käypä arvo verotuksessa. Osa 2: Verolainsäädännön näkökulma

Kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritystä yhtäältä sijoittajan näkökulmasta ja toisaalta verolainsäädännön valossa. Alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritykseen liittyy erityispiirteitä, joiden yhteensovittaminen verolainsäädännön kanssa on ongelmallista. Artikkelissa esitetään kirjoittajien näkemys alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmäärityksestä verotuksessa erilaisissa tilanteissa, kun osakkeita siirtyy uudelle omistajalle.

KTT, postdoc-tutkija Petra Lyly:
Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus (väitöskirjan esittely)

Kodin verotukia ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, asuntotulon verovapaus ja kotitalousvähennys. Ne aiheuttavat noin 6 miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain ja kattavat yli viidenneksen verotukien monialaisesta kokonaisuudesta. Tutkimuksessa on päädytty perusteltuihin de lege ferenda -lainsäädäntöehdotuksiin, joiden avulla verotukia olisi mahdollista kehittää entistä tarkkarajaisemmiksi ja erityisesti tavoiteltuun veronmaksajajoukkoon kohdistuviksi.

Hallitusneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Parempaan verojärjestelmään?

Oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio:   
Tuloverolaki ja tulon määritelmä

Korkein hallinto-oikeus on viime aikoina antanut useita vuosikirjaratkaisuja (esimerkiksi KHO 2020:23, KHO 2020:43, KHO 2020:104, KHO 2020:120 ja KHO 2021:120), joissa keskeisenä ratkaistavana kysymyksenä on ollut tulon veronalaisuuden tai verovapauden sijasta se, onko verovelvolliselle oikeastaan kertynyt tuloa lainkaan. Artikkelissa tarkastellaan muun ohella sanotun oikeuskäytännön perusteella tuloverolaissa tarkoitetun tulon määritelmää erityisesti siitä näkökulmasta, millaisissa käytännön tilanteissa tuloverolain mukaan verotettavalle luonnolliselle henkilölle ei voida katsoa realisoituvan tuloa.

KTT Timo Torkkel:
Yksityisoikeudellisesti sivuutettavien oikeustoimien verokohtelusta (referee-artikkeli)

Veron kiertämistä on vero-oikeudessa käsitelty useassa yhteydessä. Yksityisoikeudessa tunnetaan vastaava ilmiö. Kyse on oikeuden väärinkäytön kiellosta ja sitä täsmentävistä erityisistä kompetenssinormeista. Tällaiset oikeusperiaatteet ja säännökset nostavat esille kysymyksen, miten näihin on suhtauduttava vero-oikeudessa. Oikeuskäytännössä on omaksuttu linja, jonka mukaan oikeuden väärinkäytön kiellolle ja sitä täsmentäville erityisille kompetenssinormeille ei anneta merkitystä, kun kyse on alkuperäisen saannon verotuksesta, omistusaikaisesta verotuksesta ja omaisuuden tuottaman tulon juoksevasta verotuksesta. Oikeuskäytännössä omaksuttu linja on altis kritiikille. Perustelluinta olisi lähteä siitä, että oikeuden väärinkäytön kielto sekä tätä täsmentävät yksityisoikeudelliset kompetenssinormit luovat yksityisoikeudellisen oikeustosiseikaston ja oikeusvaikutukset. Verotuksellisen arvioinnin on pohjauduttava näihin tosiseikkoihin ja vaikutuksiin. Tällöin oikeustoimen yksityisoikeudellinen sivuuttaminen otettaisiin kyseisen oikeustoimen verotuksellisen arvioinnin pohjaksi.

OTT, Professor of Practice Timo Viherkenttä:
Mistä kunnalle maksetaan veroja tulevaisuudessa?

559

Kuntien asema veronsaajana mullistuu sote-uudistuksen yhteydessä vuonna 2023. Artikkelissa käydään läpi keskeiset muutokset. Kunnille maksettaviin veroihin liittyy myös pitemmällä tähtäyksellä erilaisia paineita ja uudistamistarpeita. Kirjoituksessa arvioidaan näitä kysymyksiä kuntien kaikkien nykyisten verotulolähteiden – kunnallisveron, kiinteistöveron ja yhteisöveron - osalta.

Professori Kalle Määttä:
Juomapakkausvero (referee-artikkeli)

Artikkelissa luodaan lainopillinen katsaus eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin. Asiaa valotetaan analysoimalla juomapakkausverolain soveltamisalaa, verovelvollisuutta, pienvalmistuksen verovapautta, juomapakkausveron tasoa, panttiin perustuvaa toimivaa palautusjärjestelmää sekä verottomuutta.

Johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Verokannat arvonlisäverotuksessa

Artikkeli käsittelee arvonlisäverokantojen sääntelyä sekä EU- että kansallisella tasolla. Vaikka arvonlisäverokannoista säädetään harmonisoidusti arvonlisäverodirektiivillä ja lähes jokaisessa jäsenvaltiossa on otettu käyttöön alennetut verokannat, on jäsenmaille jätetty myös mahdollisuuksia tehdä valintoja. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia verokantavalintoja Suomessa on tehty ja miltä verokantojen sääntely mahdollisesti näyttää tulevaisuudessa.

Kolumni: Veroprotestilauluista

Professori Juha Lindgren:
Toisin kuin tosiasiat osoittavat (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan tosiasioiden vastaisia väitteitä, joita voidaan esittää verotuksen eri vaiheissa. Aihepiiri on noussut viime vuosina esiin myös KHO:n ratkaisukäytännössä. Ratkaisussa KHO 2017:134 verovelvollisen perusteettomat väitteet johtivat tuomioon Vova:n oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ja ratkaisussa KHO 2021:63 niiden ja Vova:n tekemän purkuhakemuksen johdosta lainvoiman saaneet päätökset purettiin. Esiin nousevia totuusvelvollisuuden sekä muutoksenhakuoikeuden väärinkäytön teemoja ei juuri ole käsitelty aiemmin verotusta koskevassa oikeuskirjallisuudessa.

Oikeussihteeri Laura Peni:
Vastikkeettomuuden edellytykset ja osakevastike sulautumisessa

Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun KHO 2021:35, joka koskee elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n 2 kohdan tulkintaa. Kirjoituksessa tarkastellaan vastikkeetta toteutettavan veroneutraalin sulautumisen edellytyksiä sekä tuoreen että aikaisemman oikeuskäytännön valossa. Kirjoituksessa tarkastellaan lisäksi EVL 52 a §:n 1 kohdan mukaisessa sulautumisessa annettavaan osakevastikkeeseen liittyviä, oikeuskäytännössä osin vielä ratkaisematta olevia tulkintakysymyksiä.

Managing Partner, KTM Petteri Rapo:
KHO 2021:66: Sisäinen rahoitus palveluna

Artikkelissa käsitellään 21.5.2021 julkaistua sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelua koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisua KHO 2021:66. Analyysi keskittyy siirtohinnoitteluteoreettiseen näkökulmaan ja huomioita esitetään erityisesti OECD:n tuoreinta, helmikuussa 2020 julkaistua ohjeistusta vasten. Lopuksi pyritään arvioimaan ratkaisun vaikutusta vallitsevaan oikeus- ja verotuskäytäntöön.

Johtava veroasiamies Jaakko Salmenhaara:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön henkilöverotuksen ja ennakkoperinnän muutoksenhauista vuonna 2020

Artikkelissa käydään läpi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vuonna 2020 tekemiä henkilöasiakkaan tuloverotusta ja ennakkoperintää koskevia muutoksenhakuja. Aihealueina korostuvat erityisesti osakepohjainen palkitseminen ja osakeyhtiön varojenjako. Muita yleisiä aihealueita ovat yritysjärjestelyt ja kansainvälisen verotus.

OTK Reima Linnanvirta ja OTK Suvi Vänskä:
Startup-yrityksen käypä arvo verotuksessa. Osa 1.

Alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritykseen liittyy erityispiirteitä, joiden yhteensovittaminen verolainsäädännön kanssa on ongelmallista. Kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritystä yhtäältä sijoittajan näkökulmasta ja toisaalta verolainsäädännön valossa sekä tarkastellaan näiden eroavaisuuksia. Artikkelissa esitetään kirjoittajien näkemys alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmäärityksestä verotuksessa erilaisissa tilanteissa, kun osakkeita siirtyy uudelle omistajalle.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna 2021 julkaistuista artikkeleista

Sivu

Puolen matkan krouvissa

KTT Timo Torkkel:   
Ulkomaisen yhteisön tulon verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta (referee-artikkeli)

Kysymys ulkomaisen yhteisön tulon verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta voi vaikuttaa näennäisongelmalta. Perustellusti itsestään selvyytenä voidaan esittää, että ulkomaisen yhteisön tulon verotus on yhtä lailla kirjanpitosidonnainen kuin kotimaisen yhteisön tulon verotus. Kun asiaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, kyse ei ole pelkästä näennäisongelmasta, vaan moniulotteisesta oikeudellisesta kysymyksestä. Perustellusti voidaan esittää, että ulkomaisen yhteisön tulon verotus ei useimmiten ole kirjanpitosidonnainen, ainakaan siinä muodossa, miten asia näyttäytyy suomalaisten yhteisöjen kirjanpidossa ja verotuksessa.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Lopullisten tappioiden konsernivähennys

Artikkelissa käsitellään vuoden 2021 alusta voimaan tullutta lakia Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä. Lopullisten tappioiden käsite perustuu EU-oikeuteen ja EUT:n tuomioissa tarkemmin määriteltyihin kriteereihin. Laissa säädetään siitä, millä edellytyksillä tytäryhtiön lopulliset tappiot voidaan ottaa huomioon kotimaisen emoyhtiön verotuksessa konsernivähennyksenä.

Professori Kalle Määttä:
Vahingonkorvauksen arvonlisäverokohtelu – Oikeuskäytäntö oikeustilaa täsmentämässä (referee-artikkeli)

425

Vahingonkorvauksen arvonlisäverokohtelu on lähtökohtaisesti selkeä: Jos kyse on aiheutetun vahingon korvaamisesta, suoritettu korvaus ei ole vastiketta minkään tavaran luovuttamisesta tai palvelun suorittamisesta, eikä siitä ole suoritettava arvonlisäveroa. Kokonaisuutena arvioiden asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, kun huomioon otetaan muun muassa korvauksen monet perusteet sekä uusi oikeuskäytäntö.

Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen:
Sote–uudistus ja arvonlisäverotus

Artikkelissa käsitellään Sote-uudistusta ja siitä aiheutuvia muutoksia arvonlisäverotuksessa. Muutokset tulevat osittain voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa ja osittain vasta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tarkoituksena on toteuttaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan arvonlisäverokohtelu neutraalilla ja hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.

Professori Juha Lindgren:
Menetysten vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan menetysten vähennyskelpoisuutta elinkeinoverotuksessa, jolloin konserniyhtiöiden välisten toimien osalta keskiössä ovat EVL 16 §:n 7 kohdan poikkeussäännös ja sen tulkinta. Esiin nousevat erityisesti lainkohtaa koskevat oikeuskäytännön ratkaisut sekä se, miltä osin ne ovat selkeyttäneet oikeustilaa ja toisaalta nostaneet esiin lakiin ja sen valmisteluun liittyviä epäjohdonmukaisuuksia. Tulkintasuositusten ohella lopuksi esitetään mahdollisia lainsäädännön muutosehdotuksia.

Kolumni: Teknologiasta ratkaisu vai kaupan este?

KTM, väitöskirjatutkija Sakke Vehkakoski:
Svop-rahasto ja varojensiirrot in natura, Osa 2: Tuloverotuksen näkökulma (referee-artikkeli)

Osakeyhtiöön voidaan sijoittaa ja osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja myös muun omaisuuden kuin rahan muodossa. Kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa in natura varojenjaon kysymyksiä käsiteltiin yhtiöoikeuden ja kirjanpidon näkökulmista. Artikkelin toisessa osassa tarkastelua syvennetään tuloverotuksen näkökulmalla käymällä läpi sitä, kuinka svop-rahastoa koskevat verolainsäännökset soveltuvat muussa muodossa kuin rahassa tehtyihin sijoituksiin ja varojenjakoihin. Artikkelin tarkastelu osoittaa, että svop-rahastoa koskevien tuloverotuksen säännösten sanamuoto voi aiheuttaa yllättäviä ongelmia in natura varojenjaon yhteydessä, ja joissain tilanteissa säännösten tulkinnassa olisi tarkoituksenmukaisempaa painottaa niiden taustaa ja tarkoitusta sanamuodon mukaisen tulkinnan sijaan. Artikkelissa esitetään, että sääntely-ympäristön kokonaisuuteen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota tulkintasuosituksia annettaessa ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

Asianajaja Kai Holkeri:
Rajat ylittävä sulautuminen osakkeenomistajan verotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen yhtiön rajat ylittävää sulautumista osakkeenomistajan verotuksen näkökulmasta. Artikkelin keskeisimpänä kysymyksenä on, sovelletaanko jatkuvuusperiaatetta kaikissa tilanteissa symmetrisesti yhtiön ja osakkeenomistajien tasolla. Sulautumisen verokohtelun näkökulmasta jatkuvuusperiaatteen soveltaminen yhtiön ja osakkeenomistajien verotuksessa on perinteisesti kytketty toisiinsa. Artikkelissa esitetyn kannan mukaan tämä lähtökohta ei kuitenkaan ole perusteltu kaikissa sulautumistilanteissa.

OTT, yliopistonlehtori Mika Nissinen:
Verosopimusrikkomus osa II: rajapinta verosäännöksen väärinkäyttöön (referee-artikkeli)

Artikkelin ensimmäisessä osassa analysoitiin verosopimusrikkomuksen (tax treaty override) suhdetta verosopimusoikeuden tiettyihin tulkintaperiaatteisiin ja käsiteltiin verojärjestelmän väärinkäytön käsitekokonaisuutta verosopimusoikeuden näkökulmasta. Artikkelin toisessa osassa verosopimusrikkomusta arvioidaan verosäännöksen väärinkäytön estämisen näkökulmasta. Tässä otetaan huomioon artikkelin ensimmäisessä osassa käytyjä verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteita. Näkökulmana on erityisesti veronkierron estäminen tilanteessa, jossa verosopimus ei sisällä erillistä (yleistä) verosopimuksen veronkierron estävää määräystä.

KTM, ylitarkastaja Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2020

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2020 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Asianajaja, KTM Stefan Stellato: Uutta kirjallisuutta

KTT, VTT Alfred Streng:
Tehokas ja neutraali arvonlisäverotus – digitaalinen talous, sosiaali- ja terveydenhuolto ja kestävä kehitys (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitellään väitöskirja ”Tehokas ja neutraali arvonlisäverotus – digitaalinen talous, sosiaali- ja terveydenhuolto ja kestävä kehitys”, joka tarkastettiin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa 18.6.2021. Väitöskirjassa tarkastellaan arvonlisäverotusta erilaisista mutta keskenään yhtenäisistä ja ajankohtaisista  näkökulmista. Keskeistä on se, että oikeusperiaatteiden roolia korostetaan, tarkastellaan ja painotetaan.

OTT, ylituomari Mikko Pikkujämsä:
Vastaväittäjän kommentti

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Verojärjestelmän uskottavuus

Oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio:   
Lopulliset tappiot rajat ylittävässä sulautumisessa

Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2020 antanut viisi lopullisia tappioita ja sulautumistilanteita koskevaa päätöstä mukaan lukien vuosikirjaratkaisun KHO 2020:51. Artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöjen pohjalta edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta ulkomaisen tytäryhtiön tappio olisi lopullinen ja jotta se voisi rajat ylittävässä sulautumisessa siirtyä vähennettäväksi kotimaisen emoyhtiön Suomessa toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi artikkelissa tehdään joitain vertailuja lopullisten tappioiden sulautumisessa siirtymistä koskevien tilanteiden ja Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annetussa laissa tarkoitettujen tilanteiden välillä.

Professori Matti Kukkonen ja Post Doc-tutkija, KTT Anu Torkkeli:
Elinkeinoverolain arvonmuutosten verotus eurooppalaisen vertailun ja hyvän verojärjestelmän uusien vaatimusten näkökulmasta

Artikkelissa pyritään kartoittamaan yhden Suomen keskeisen yritysten tuloverotuksen osa-alueen, elinkeinoverolain mukaisen yritysten arvonmuutosten verotuksen ja erityisesti osakeyhtiöiden omistamien osakkeiden luovutusvoittoverotuksen nykytilaa, mahdollisia kehittämismalleja sekä erilaisia haasteita toimivan ja vastuullisen verojärjestelmän suhteen. Jos verovastuullisuus ilmiönä kehittyy todelliseksi megatrendiksi, tällöin voidaan olettaa myös vastuullisen ja avoimen (raportoidun) verosuunnittelun ja siihen liittyvien tulkintakysymysten keskustelun lisääntyvän yritysten luovutusvoittoverokysymyksissä eli Suomessa EVL:n kehittämisessä.

OTT, KTM, DI Eelis Paukku:
Verorikoksissa vältetyn veron määrä (referee-artikkeli)

294

Verorikosasioissa tärkein kriteeri teon tuomittavuudelle on, paljonko veroa on vältetty. Vältetyn veron määrä lasketaan aineellisen vero-oikeuden normien perusteella. Näiden sääntöjen tulkinta voi kuitenkin tuottaa omia haasteitaan, ja vältetyn veron määrän laskemiseen onkin kehitetty oikeuskäytännössä omia tulkintasääntöjään, jotka sijoittuvat vero-oikeuden ja rikosoikeuden rajapintaan.

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Valiokuntamietinnöt vero-oikeudellisena oikeuslähteenä

Artikkelissa analysoidaan valiokuntamietintöjen, erityisesti valtiovarainvaliokunnan mietintöjen asemaa verolakien tulkinnassa. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan ajoittain viitannut paitsi hallituksen esityksiin myös lakiesityksen perusteella annettuihin valiokuntamietintöihin. Valiokuntamietintöjen asemaa korostaa se, että mahdollisessa ristiriitatilanteessa ne sivuuttavat hallituksen esityksen oikeuslähteenä.

Oikeusneuvos Joni Heliskoski:
Valmisteverodirektiivin tulkintavaikutuksesta erityisesti nuuskan valmisteverotusta koskevan ratkaisun KHO 2020:119 valossa

Kirjoituksessa tarkastellaan, mikä merkitys EU:n valmisteverodirektiivin säännöksillä mahdollisesti on jäsenvaltion kantaessa kansallista valmisteveroa muista kuin Euroopan unionin yhdenmukaistetun valmisteveron soveltamisalaan kuuluvista tuotteista. Vaikka tätä kysymystä arvioidaan erityisesti nuuskan maahantuontia koskevan korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2019:119 valossa, kirjoituksessa tarkastellaan yleisemminkin EU-oikeuden vaikutusta kansallisten valmisteverojen kantamiseen.

Kolumni: Pillin puhaltaminen ja pillin puhaltaja

Hallitusneuvos Suvi Anttila:
Etämyynnin arvonlisäverotusta koskeva uudistus

Artikkelissa selostetaan heinäkuun alusta voimaan tulevaa etämyynnin arvonlisäverotuksen uudistusta. Uudistus perustuu EU-lainsäädäntöön. Etämyyntiä koskevien säännösten uudistaminen on katsottu tarpeelliseksi, koska etämyynti jäsenvaltioiden välillä ja kolmansista maista on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja EU:n alueelle sijoittautuneiden yritysten kilpailukykyä sekä varmistaa arvonlisäveron kannon tehokkuus. Lisäksi tavoitteena on vähentää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta ja suojata jäsenvaltioiden verotuloja.

Johtava veroasiantuntija Kati Tamminen:
Osakkeiden hankinta- ja myyntikulujen arvonlisäveron vähennyskelpoisuudesta

Artikkelissa käsitellään osakkeiden hankinta- ja myyntikulujen arvonlisäveron vähennysoikeutta unionin tuomioistuimen ja kotimaisen oikeuskäytännön valossa. Tarkastelussa ovat erityisesti tilanteet, joissa emoyhtiö ostaa tai myy tytäryhtiönsä osakkeet. Artikkelissa arvioidaan sitä, mihin asioihin verotuskäytännössä pitäisi kiinnittää huomiota arvonlisäveron vähennysoikeutta näissä tilanteissa määritettäessä.

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutukset rajat ylittävissä tilanteissa, Osa II (referee-artikkeli)

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastellaan säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen (sijoitusvakuutukset) verotusta valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään rajat ylittävien tilanteiden verotusta Suomen kansallisen ulkomaanvero-oikeuden näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään vakuutusten verotusta verosopimusoikeudessa ja EU-vero-oikeudessa sekä esitetään johtopäätökset.

KTM, väitöskirjatutkija Sakke Vehkakoski:
Svop-rahasto ja varojensiirrot in natura, Osa 1: Yhtiöoikeuden ja kirjanpidon näkökulma (referee-artikkeli)

Osakeyhtiöön voidaan sijoittaa ja osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja myös muun omaisuuden kuin rahan muodossa. Artikkelissa tarkastellaan näitä varojenjaon kysymyksiä yhtiöoikeuden, kirjanpidon sekä verotuksen näkökulmista ja selvitetään sitä, miten varojen arvostaminen määräytyy eri lainsäädäntöjen perusteella. Artikkelissa esitetään, että sääntely-ympäristön kokonaisuuteen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota tulkintasuosituksia annettaessa ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

Juha Lindgren: Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta - Vakuutussopimusten IFRS-standardi EU:n hyväksymisprosessissa ja IASB:n globaalin tilinpäätössääntelyn ja kestävyysraportoinnin kehittämishankkeita

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Verotus ja vaalien viivästyminen

KTT Timo Torkkel:   
Kiinteistövero – tietokoneohjelma vai verolaki? (referee-artikkeli)

Kiinteistövero on verotuksen käytännössä tietokonepohjainen (algoritmi) verolaki. Se seikka, että kiinteistövero on kuitenkin verolaki ja verolaki edellyttää tulkintaa, korostaa kiinteistöveron erityispiirrettä. Kiinteistövero on monelta osin rekisterimerkintöihin perustuvaa massamenettelyä. Kiinteistöveron tulkinnan osalta tämä tarkoittaa, että millimetrioikeuden saavuttaminen on haastavaa ja että vääjäämättä on pakko nojautua jonkinasteiseen suurpiirteisyyteen. Tämä voi tarkoittaa suurpiirteisyyttä niin verovelvollisten kuin veronsaajien kohdalla. Millimetrioikeus edellyttää puolin ja toisin omaehtoista aloitteellisuutta. Mutta massamenettely ei tarkoita sitä, että kiinteistövero ei olisi verolaki, ja että se ei sisältäisi tulkintaa ja että näytöllä ei olisi niin verovelvollisten kuin Verohallinnon kannalta merkitystä.

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutukset rajat ylittävissä tilanteissa, Osa I (referee-artikkeli)

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastellaan säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen (sijoitusvakuutukset) verotusta valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään rajat ylittävien tilanteiden verotusta Suomen kansallisen ulkomaanvero-oikeuden näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään vakuutusten verotusta verosopimusoikeudessa ja EU-vero-oikeudessa sekä esitetään johtopäätökset.

Asianajaja Heikki Wahlroos:
Työsuhdeoptioiden verotusta tulisi muuttaa

166

Työsuhdeoptioista saatu tulo on veronalaista ansiotuloa. Verotuksessa ei tehdä eroa sen välillä, onko optio saatu ilmaiseksi vai onko siitä maksettu käypä hinta. Nykyinen oikeustila, jossa sijoitusta osakkeisiin verotetaan eri tavalla kuin sijoitusta optioihin, vaikuttaa olevan ristiriidassa eriytetyn tuloverojärjestelmän periaatteiden kanssa. Artikkelissa perustellaan, miksi käypään hintaan ostetusta työsuhdeoptiosta saatu tulo tulisi verottaa pääomatulona.

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Koulutuspalvelujen arvonlisäverokohtelu

Koulutuspalvelujen arvonlisäverokohtelua koskevat AVL 39 ja 40 §:n säännökset, joissa nämä palvelut on säädetty verottomiksi. Toisaalta verokohtelun kannalta merkitystä on muun ohella AVL 1, 3, 4 ja 45 §:n säännöksillä. Tulkintaongelmien vaikeusastetta lisää vielä se, että verokohteluun vaikuttaa osaltaan vero-oikeuden ulkopuolinen lainsäädäntö. Artikkelissa luodaan katsaus tähän kokonaisuuteen erityisesti oikeuskäytännön valossa.

OTT Eero Männistö ja OTM, KTM Kenneth Hellsten:
Yhteenliittymä arvonlisäverotuksessa - osa 2

Kaksiosaisen artikkelin jälkimmäisessä osassa käsitellään arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa tarkoitettujen yhteenliittymien ja verovelvollisuusryhmien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi artikkelissa analysoidaan yhteenliittymän yhteensovittamista toisen yhteenliittymän ja verovelvollisuusryhmän kanssa.

Johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Liittymisperiaate arvonlisäverotuksessa ja KHO:n ratkaisu 2020:99

Arvonlisäverotuksessa lähtökohtana on jokaisen hyödykkeen verottaminen kyseiselle tavaralle tai palvelulle säädetyn verokannan mukaisesti. EUT:n käytännön mukaan suoritusta on tavallisesti pidettävä erillisenä ja itsenäisenä. Toisaalta, jotta arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta ei vaarannettaisi, taloudelliselta kannalta katsottuna yhdestä ainoasta palvelusta koostuvaa suoritusta ei pidä jakaa keinotekoisesti osiin. Tätä vastaavaa ajatusta on kotimaisessa oikeus- ja verotuskäytännössä kutsuttu liittymisperiaatteeksi. Artikkelissa tarkastellaan EUT:n asiaan liittyvää ratkaisukäytäntöä sekä keskitytään tuoreimpaan korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemaan vuosikirjaratkaisuun asiassa 2020:99.

Kolumni: Maassa maan tavalla

Director Jarno Laaksonen:
Ajatuksia EUT:n ratkaisusta asiassa C-484/19, Lexel AB – Miten tuomioistuin suhtautuu aggressiiviseen verosuunnitteluun?

Unionin tuomioistuin antoi tammikuussa 2021 tuomion asiassa C-484/19, Lexel AB. Tätä sinällään Ruotsin korkovähennysrajoitussääntelyä koskenutta asiaa tarkastellaan erityisesti siitä näkökulmasta, miten Unionin tuomioistuin huomioi ratkaisussaan Ruotsin sääntelyn tarkoituksen, eli aggressiivisen verosuunnittelun estämisen. Tarkasteluhuomioiden mahdollisia laajempia vaikutuksia pohditaan hybridisääntelyn ja yleisen veronkierron konteksteissa.

OTT, yliopistonlehtori Mika Nissinen:
Verosopimusrikkomus osa I: verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteet ja verojärjestelmän väärinkäyttö (referee-artikkeli)

Kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa analysoidaan verosopimusrikkomuksen (tax treaty override) suhdetta tiettyihin tuloverosopimusoikeuden yleisiin tulkintaperiaatteisiin, sekä käsitellään verojärjestelmän väärinkäytön käsitekokonaisuutta verosopimusoikeuden näkökulmasta. Artikkelin toisessa osassa verosopimusrikkomusta arvioidaan verosäännöksen väärinkäytön ja sen estämisen näkökulmasta. Toisessa osassa otetaan huomioon artikkelin ensimmäisessä osassa käytäviä verosopimusoikeuden tulkintaperiaatteita.

OTT, MSc. (WU) Moritz Scherleitner:
Kaksoisasumistilanteet ja verosopimusten soveltuvuus tulonsaajan näkökulmasta (referee-artikkeli)

Artikkelissa pohditaan verosopimusten soveltuvuutta tilanteissa, joissa tulonsaaja on kaksoisasuva yhtiö. Esimerkkitapauksen pohjalta pyritään selvittämään erityisesti malliverosopimuksen (4)(1) artiklan toisen lauseen vaikutusta.

KTT, tutkijatohtori Katriina Pankakoski:
Tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinta sekä verosopimusmääräysten ja kansallisten veronkiertosäännösten välinen suhde (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinnan rajoja. Ensinnä artikkelissa havainnollistetaan tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkintaan liittyviä ongelmia osakelainausjärjestelyjä arvioitaessa. Toiseksi artikkelissa selvitetään sitä, miten tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinnan rajat määräytyvät vuosien 1977-2017 OECD:n malliverosopimuksessa ja niiden kommentaarissa, ja voidaanko kansallista veronkiertosäännöstä soveltaa osakelainausjärjestelyyn verosopimusten tätä estämättä. Artikkeli on jatkoa Verotus-lehden numerossa 3/2020 julkaistulle tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkintaa käsittelevälle artikkelille.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Vero-oikeudellista keskustelua

Professori emeritus Heikki Niskakangas:   
Listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotus

Listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöannissa ei osakkeita merkitseville työntekijöille synny verotettavaa etua, jos antihinta on vähintään osakkeen matemaattinen arvo (TVL 66 a§)- Tämä sääntö helpottaa henkilöstöantien toteuttamista erityisesti nuorissa kasvuyrityksissä. Henkilöstöannin verotus on merkittävästi palkkaverotusta kevyempää, mikä on ongelma verotuksen johdonmukaisuuden näkökulmasta.

Apulaisprofessori Tomi Viitala:
Osakesäästötilin kansainväliset ulottuvuudet

Osakesäästötilit otettiin käyttöön 1.1.2020. Osakesäästötilin verosääntelyssä on huomioitu myös rajat ylittävät sijoitukset ja rajoitetusti verovelvolliset osakesäästötilin haltijat. Osakesäästötilille kertyvien osinkojen ja sieltä nostetun tuoton verottamisessa on lisäksi huomioitava verosopimusten ja EU-oikeuden mahdolliset vaikutukset kansainvälisissä tilanteissa. Artikkelissa tarkastellaan Suomen solmimien verosopimusten ja EU-oikeuden pääomien vapaan liikkuvuuden mahdollisia vaikutuksia osakesäästötilin verotukseen erityisesti pohjoismaissa. Erityiskysymyksinä nostetaan esiin osakesäästötililtä nostetun tuoton verosopimusoikeudellinen tulotyyppi ja ulkomaisen osakesäästötilin EU-oikeudellinen rinnastettavuus kotimaiseen osakesäästötiliin. Artikkelissa ehdotetaan rajoitetusti verovelvollisen nostaman tuoton verokohtelun muuttamista, jotta kotimainen verosääntely olisi paremmin yhteensovitettavissa verosopimusten ja EU-oikeuden asettamien edellytysten kanssa.

Neuvotteleva virkamies, OTK, VT Harri Joiniemi:
Hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavien pörssiyhtiöiden osinkojen lähdeverotuksen muutokset

29

Artikkelissa kuvataan hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen lähdeverotusmenettelyn muutosta, joka tuli voimaan 1.1.2021 alkaen. Muutoksella verotusmenettely yhdenmukaistettiin ja ns. yksinkertaistetusta menettelystä luovuttiin. Samalla mahdollistettiin OECD:ssä kehitetyn TRACE-mallin käyttö. TRACE mahdollistaa verosopimusetuuksien antamisen rekisteröityneen säilyttäjän asiakkaille osinkoa maksettaessa sekä velvoittaa antamaan sähköisesti vuosi-ilmoituksella osingonsaajatiedot standardoidussa muodossa Verohallinnolle. Samalla se tehostaa palautushakemusten käsittelyä.

OTT Eero Männistö ja OTM, KTM Kenneth Hellsten:
Yhteenliittymä arvonlisäverotuksessa - osa 1

Artikkelissa käsitellään arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa tarkoitettua yhteenliittymää, jota kutsutaan myös kustannustenjakoryhmäksi.  Yhteenliittymä voidaan muodostaa eräillä arvonlisäverosta vapautetuilla toimialoilla tuottamaan jäsenilleen arvonlisäverosta vapautettuja tukipalveluja, jotka olisivat ulkopuolisilta hankittuina arvonlisäverollisia ja vähennyskelvottomia jäsenille. Artikkelissa analysoidaan yhteenliittymän soveltamisedellytyksiä erityisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.

KTT Timo Torkkel:
Kiinteistövero, kirjanpito ja tuloverotus

Artikkelissa tarkastellaan kiinteistöveron, kirjanpidon ja tuloverotuksen välistä yhteyttä. Ensinnä tarkastellaan kiinteistöveron vähentämistä kirjanpidossa ja tuloverotuksessa. Artikkelissa todetaan, että kiinteistövero on tietyin edellytyksin tuloverotuksessa vähennyskelpoista ja artikkelissa esitetään, että kiinteistövero tulisi elinkeinotulon verotuksessa jaksottaa sille verovuodelle, jolle päivämäärä 1.1. osuu. Toiseksi tarkastellaan tilanteita, joissa kirjanpidon ja tuloverotuksen arvot voivat muodostaa tai vaikuttaa kiinteistöverotuksessa tarkoitettuun arvoon. Lähtökohtaisesti kiinteistöverotuksessa sovellettavat arvostusratkaisut ovat riippumattomia kirjanpidon ja tuloverotuksen arvostusratkaisuista, mutta poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat eräät etuudet sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakennukset.

Kolumni: Jaffa-keksien ja afrodisiakkien arvonlisäverotus

Professori Reijo Knuutinen:
Veron kiertäminen yritysten tuloverotusta koskevissa direktiiveissä

Kirjoituksessa tarkastellaan veron kiertämistä yritysten tuloverotusta koskevissa EU-direktiiveissä: mitä veron kiertämisestä tai oikeuksien väärinkäytöstä on niissä todettu, ja miten eri direktiivien asianomaiset artiklat eroavat toisistaan? Koska EU:n oikeuslähteiden lisäksi myös jäsenvaltioiden kansalliset normit ja verosopimukset määrittelevät joko veron kiertämistä tai normistojen väärinkäyttöä eri termein, tarkastelun kohteena ovat myös näiden eri normistojen väliset suhteet.

Johtava veroasiantuntija Nina Sainio:
Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta

Artikkeli käsittelee arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta sekä sen edellytyksiä. Artikkelissa käydään läpi uusia korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä sekä aiheeseen liittyviä EUT:n tuomioita. Lisäksi arvioidaan niiden vaikutusta nykyiseen verotuskäytäntöön.

Oikeussihteeri Jarkko Kyllönen:
Rahavastike osakevaihdossa

Artikkelissa tarkastellaan rahavastikkeen käsitteen määrittelyyn liittyviä tulkinnallisia kysymyksiä pääosin osakevaihtoa koskevan oikeuskäytännön näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, millä edellytyksin suoritus voidaan katsoa osakevaihdon rahavastikkeeksi ja miten rahavastikkeen enimmäismäärä lasketaan – osakas- vai järjestelykohtaisesti.

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Korotetut poisto-oikeudet lain tulkinnan ja veropolitiikan haasteena

Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 (1572/2019) eli poistolaki tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Poistolain myötä EVL 30 §:ssä sekä MVL 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Artikkelissa analysoidaan niitä poistolain tulkinnan aiheuttamia rajanveto-ongelmia sekä korotettujen poistojen synnyttämiä veropoliittisia haasteita.

OTT Kalle Isotalo:
Uutta kirjallisuutta

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet

Sivu

Historiasta tähän päivään ja tulevaan

Professori Marjaan Helminen:   
Rajat ylittävä konserniavustus, vapaa sijoittautumisoikeus ja lopulliset tappiot – aika ottaa seuraava askel kohti lisääntyvää konserniajattelua

Konserniyhtiöiden välisen avoimen tuloksentasauksen mahdollistava laki konserniavustuksesta verotuksessa (21.11.1986/825) on ollut voimassa jo yli kolme vuosikymmentä. Konserniavustuslain sanamuoto ei kuitenkaan mahdollista rajat ylittävää konserniavustusta. Tämä on ongelmallista etenkin EU-oikeuden vapaan sijoittautumisoikeuden näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan vapaan sijoittautumisoikeuden ja lopullisten tappioiden merkitystä rajat ylittävän konserniavustuksen ja konserniverotusjärjestelmän uudistamistarpeen näkökulmasta tuoreen oikeuskäytännön valossa.

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura:
Uudet teknologiat vastaavat asiakkaiden ja Verohallinnon tarpeisiin

Uudet teknologiat tarjoavat hienoja mahdollisuuksia kehittää työtä niin, että Verohallinto vastaa asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ketterämmin ja yhä ammattitaitoisemmin. Analytiikalla ja ohjelmistorobotiikalla voidaan työtä kohdentaa ja  automatisoida rutiinitehtäviä, jotta asiantuntijat voivat keskittyä asiakaspalveluun, verotuksen tulkintaan ja päättelyyn vaativiin töihin. Artikkelissa tarkastellaan automatiikan, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä verotuksen toimittamisessa niin asiakkaiden kuin Verohallinnon osalta.

Verojohtaja Anita Isomaa:
OECD:n digiverohankkeen kehitys vuosien 2019 ja 2020 aikana

556

Tässä artikkelissa tarkastellaan OECD:n digitalisoituvan talouden verotusta koskevan hankkeen kehitystä vuoden 2019 alusta elokuuhun 2020. Artikkeli on rajattu hankkeen pilarin 1 osaan A (Amount A) eli niin sanottuun digiveroon. Artikkelissa käsitellään lisäksi hankkeen alustavaa vaikutusarviointia.

Työelämäprofessori Timo Viherkenttä:
Quo vadis, kansainvälinen verotus?

Kansainvälinen verotus on uudistunut kuluneen vuosikymmenen aikana erityisellä vauhdilla. Parhaillaan on OECD:ssä valmisteltavina digitaalisten palvelujen verotusta koskevia merkittäviä muutoksia sekä kansainvälisten konsernien vähimmäisvero. Artikkelissa kommentoidaan toteutunutta kehitystä verotusoikeuden jaossa valtioiden kesken, kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa ja vapaaverotuksen estämisessä sekä arvioidaan tulevia mahdollisia muutossuuntia.

Oikeusneuvos Leena Äärilä:
Poimintoja arvonlisäverolain ja arvonlisäverodirektiivin eroavaisuuksista

Arvonlisäverodirektiivi on pantu täytäntöön arvonlisäverolailla. Direktiivillä voi olla arvonlisäverotuksessa kahtalainen merkitys. Direktiivin tulkintavaikutuksella tarkoitetaan sitä, että arvonlisäverolain säännöksiä on tulkittava siten, että tulkinta on yhteensopiva direktiivin ja siitä annettujen unionin tuomioistuimen tuomioiden kanssa. Direktiivillä saattaa olla myös välitön oikeusvaikutus tilanteessa, jossa direktiivin säännöksiä ei ole asianmukaisesti implementoitu arvonlisäverolakiin. Artikkelissa käsitellään esimerkinomaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olleita tapauksia, joissa arvonlisäverodirektiivillä on katsottu olevan joko tulkintavaikutus tai välitön oikeusvaikutus. Lisäksi annetaan suosituksia arvonlisäverolain muuttamiseksi vastaamaan paremmin direktiiviä.

Professori (em.), tutkimusjohtaja Seppo Penttilä:
Liiketoimintasiirto (EVL 52 d §) — EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden vuorovaikutusta lainsäädäntö- ja lain soveltamistasoilla

Artikkelissa käsitellään liiketoimintasiirtoa koskevaa sääntelyä ja soveltamiskäytäntöä yritysjärjestelydirektiivin asettamien vaatimusten näkökulmasta. Ongelmia näyttää olevan sekä lainsäädäntö- että soveltamistasoilla. Lainsäädäntötasolla liiketoimintasiirron soveltamisala on Suomessa osin yritysjärjestelydirektiivin edellyttämää laajempi mutta osin myös suppeampi. Viimeksi mainituissa tilanteissa tulee ottaa huomioon direktiivin edellyttämä liiketoimintasiirron soveltamisala. Soveltamiskäytännössä on ollut joiltain osin nähtävissä taipumusta tulkita liiketoimintasiirtoa sääntelevää EVL 52 d §:ää tavalla, joka voi synnyttää kysymyksiä, onko säännöksen direktiivitausta otettu tulkinnoissa riittävässä määrin huomioon.

KTT Timo Torkkel:
Korkokulujen aktivoiminen, vähentäminen ja sen rajoitukset (referee-artikkeli)

Aktivoidut ja hankintamenoon luetut korot kuuluvat korkovähennysrajoitusten piiriin. Periaatteellisesti tämä vaikuttaa loogiselta. Kun asiaa tarkastellaan verovelvollisen seuraamis- ja selvittämisvelvollisuuden kannalta, on verraten ilmeistä, että kyse on käytännössä hankala, ellei mahdoton tehtävä. Vastaava koskee myös Verohallinnon mahdollisuuksia kontrolloida aktivoitujen tai hankintamenoon luettujen korkojen vähentämistä verotuksessa. Sinänsä ymmärrettävä ajatus hankintamenoon luettujen ja aktivoitujen korkojen sisällyttämisestä korkovähennysrajoitusten piiriin nostaa kuitenkin esille kysymyksen, onko sääntely kuitenkaan käytännössä toteuttamiskelpoinen. Tuskin on, ellei esimerkiksi verovelvollisten veroilmoituksellista ilmoittamisvelvollisuutta merkittävästi tarkenneta.

Apulaisprofessori Tomi Viitala:
Siirtohinnoittelu ja EU:n valtiontukisäännökset – merkitys Suomelle?

Komission valtiontukipäätökset koskien Starbucksin, Fiatin ja Applen saamia siirtohinnoittelua koskevia ennakkoratkaisuja toivat EU:n valtiontukisäännökset konkreettisesti sekä monikansallisten yritysten että verohallintojen tietoisuuteen. Artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuin ratkaisuja kyseisissä asioissa ja arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen EU:n jäsenvaltioissa. Artikkelin viimeisessä luvussa pohditaan ratkaisujen merkitystä Suomelle.

Professori Pekka Nykänen:
Verohallinnon ohjeet käytännön verotuksen ja vero-oikeudellisen tutkimuksen oikeuslähteenä

Artikkelissa käsitellään Verohallinnon ohjeiden merkitystä eri käyttäjäryhmien kannalta ja ohjeiden asemaa oikeuslähteenä. Lainopillisen tutkimuksen kannalta ohjeiden asema oikeuslähteenä on selkeä: kysymys on sallitusta oikeuslähteestä. Verohallinnon ohjeiden merkitys ja asema lain tulkinnassa ei ole kuitenkaan kaikille ohjeiden käyttäjäryhmille samanlainen. Tämä tekee Verohallinnon ohjeista tulkintatilanteessa monivivahteisen oikeuslähteen.

Kolumni: Olympialaisia odotellessa

Professori Reijo Knuutinen:
EU-vero-oikeus, veron kiertäminen ja unionin oikeuden väärinkäyttö

EU-vero-oikeudessa puhutaan oikeudellisesti ei-hyväksyttävien verojärjestelyjen yhteydessä joskus veron kiertämisestä (tax avoidance), toisinaan taas unionin oikeuden väärinkäytöstä (abuse). Kirjoituksessa tarkastellaan, onko kysymys samasta asiasta, ja jos ei, niin miten nämä käsitteet kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi tarkastellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja sen kehittymistä näihin oikeudellisiin ilmiöihin liittyen. Tarkastelu tapahtuu pääasiassa tuloverotuksen näkökulmasta.

Professori (ma.) Marianne Malmgrén:
Tosiasiallinen johtopaikka ulkomaisen yhteisön yleisen verovelvollisuuden kriteerinä Suomessa (referee-artikkeli)

Hallitus antoi 1.10.2020 esityksen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 136/2020 vp).  Esityksen keskeinen muutosehdotus on, että ulkomainen yhteisö olisi jatkossa Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Muutoksen jälkeen Suomen lainsäädäntö vastaisi usean muun valtion sääntelyä, jonka mukaan ulkomainen yhteisö asuu kyseisessä valtiossa verotuksellisesti, jos sillä on tosiasiallinen johtopaikka tai vastaava kyseisessä valtiossa. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.1.2021 lähtien. Lakien muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.  Artikkelissa tarkastellaan hallituksen esityksen keskeistä sisältöä ja arvioidaan yleisellä tasolla sen merkitystä ja vaikutuksia.

Professori Juha Lindgren:
Vero-oikeudellinen informaatio – sisällön luotettavuus, läpinäkyvyys ja julkisuus (referee-artikkeli)

Lainopillinen säännösten tulkinta ja systematisointi tuottaa merkittävän osan vero-oikeudellisesta informaatiosta. Asiantuntijoiden kirjoituksiin kohdistuu perusteltu odotus niiden luotettavuudesta. Artikkelissa tarkastellaan hyvää tieteellistä käytäntöä sekä esillä olleita tieteenalan ja sen edustajien toimintaa kyseenalaistavia kannanottoja. Lisäksi huomio kohdistetaan näihin kannanottoihin liittyvien väitteiden ja selvitysten johtopäätösten perusteluihin sekä vero-oikeudellisen luotettavuuden edelleen parantamiseen.

AA Merja Raunio:
Liiketoimien tunnistaminen ja sivuuttaminen tapauksissa KHO 2020:34 ja KHO 2020:35

Artikkelissa analysoidaan korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa julkaisemia siirtohinnoittelua koskevia päätöksiä KHO 2020:34 ja KHO 2020:35. Artikkelissa pohditaan, miksi Verohallinnon ja verovelvollisten käsitykset liiketoimien tunnistamisesta ja sivuuttamisesta ovat poikenneet toisistaan niin paljon, että uusi korkeimman hallinto-oikeuden prejudikaatti KHO 2020:35 asiassa on ollut tarpeen. Tapausta KHO 2020:34 tarkastellaan lähinnä liiketoimen tunnistamisen näkökulmasta.

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Työnantajan maksamat muuttokustannukset - Tulkintaa TVL 69 c §:ssä säädetystä muuttokustannushuojennuksesta

Tuloverolakiin on lisätty vuoden 2020 alussa 69 c §:n säännös, jonka mukaan veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Artikkelissa syvennytään lainkohdan esille nostamiin rajanveto- ja muihin tulkintaongelmiin.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Synti- ja haittaverot 1950-luvulla ja 2020-luvulla

70 vuoden takainen kulutusverotuksemme huviverotuksineen vaikuttaa tänä päivänä miltei naurettavalta. Vielä 1950-luvulla verotuksella pyrittiin fiskaalisten tavoitteiden lisäksi varjelemaan kansalaisia ylellisyydeltä ja muilta paheilta. Myöhempinä vuosikymmeninä verotukseen on liitetty terveyspoliittisia ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Muutoksessa on kuitenkin osin kysymys vain perustelujen vaihtamisesta muodikkaammiksi ja helpommin hyväksyttäviksi.

Asianajaja, varatuomari Piia Ahonen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Vertailussa tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöomistus: samat vai eri pelisäännöt vähennysoikeuden näkökulmasta?

Artikkelissa kirjoittajat avaavat tytär- ja osakkuusyhtiön käsitteiden eroa ja arvioivat sitä, tulisiko arvonlisäverotuksessa vähennysoikeuden edellytyksiä arvioida eri omistuspohjissa eri kriteerein. Artikkelissa esitellään aihepiiriin liittyvää Euroopan Unionin tuomioistuimen ja kotimaista oikeuskäytäntöä. Näiden pohjalta keskustelun keskiöön nostetaan kysymys siitä, milloin omistus osakkuusyhtiöstä johtaa sellaisen soveltamisalan ulkopuolisen toiminnan muodostumiseen, joka rajoittaa omistavan yhtiön vähennysoikeutta.

Ylitarkastaja Hannu Kuortti:
Verovelvollisen oikeudet ja velvollisuudet verotarkastuksessa

Artikkelissa käsitellään sekä verovelvollisen oikeuksia että velvollisuuksia verotarkastuksen aikana ja sen jälkeen tehtävässä verotuspäätöksen oikaisuvaiheessa. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat verovelvollisen oikeudet, ja aihetta analysoidaan lainsäädännön, oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden ja Verohallinnon antamien ohjeiden avulla. Kirjoituksen lopussa tehdään myös yleinen arvio verovelvollisen oikeusturvasta verotuksessa.

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna 2020 ilmestyneistä artikkeleista

Sivu

Veroista ja niiden saajista

Tutkijatohtori Anita Isomaa:   
Koronakriisi ja verotus: miten kansalliset verojärjestelmät taipuvat poikkeusoloihin? (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan koronakriisin vuoksi verojärjestelmiin tehtyjä muutoksia sekä veropolitiikan tavoitteita Suomessa ja muissa valtioissa. Verotuksen koronatoimien tarkastelu on jaettu kahteen kategoriaan: toimiin pandemian aikana eli akuutin kriisin vaiheessa sekä akuutin kriisin jälkeiseen aikaan kohdistuviin toimiin. Artikkelin viimeisessä luvussa esitetään kokoavat päätelmät ja pohditaan koronakriisin jälkeisiä veropoliittisia tavoitteita.

KTT Timo Torkkel:
Metsä kirjanpitovelvollisen verotuksessa (referee-artikkeli)

Metsäverotuksen keskeiset ongelmakohdat liittyvät puuston pitkään uudistumisaikaan ja tulojen satunnaisuuteen. Luonnollisen henkilön, kuolinpesän ja näiden muodostaman verotusyhtymän sekä yhteisetuuden verotuksessa, sillä lisäedellytyksellä, että metsätalous ei liity näiden elinkeinotoimintaan, metsäverotuksen keskeisiä ongelmakohtia on pyritty lainsäätäjän toimin ratkaisemaan metsävähennyksellä, menovarauksella ja metsätuhovarauksella. Yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien verotuksessa, sekä sellaisten verovelvollisten verotuksessa, joiden harjoittamaan metsätalouteen sovelletaan elinkeinotuloverolakia, siis valtaosalla kirjanpitovelvollisista, metsäverotuksen keskeisiä ongelmakohtia ei ole lainsäätäjän aktiivisin toimin ratkaistu. Metsävähennys ja metsätuhovaraus eivät ole käytettävissä ja menovaraus on käytettävissä vain verolain yleisissä puitteissa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Vapaaehtoisista päästökompensaatiomaksuista ja niiden verotuksesta

426

Kompensaatiotoiminnan suhde rahankeräyslainsäädäntöön on nykyisin riitainen. Vapaaehtoisiin päästökompensaatiomaksuihin liittyy myös monia vaikeita verotuksellisia tulkintaongelmia. Artikkelissa selvitetään palvelun myyjän, ostajan ja tuensaajan verotusta. Tarkastelu kattaa tuloverotuksen, arvonlisäverotuksen ja lahjaveron. Nämä vero-ongelmat olisi syytä ratkaista rahankeräyslain muuttamisen yhteydessä.

Professori Juha Lindgren:
Osakeyhtiö toiseen yritysmuotoon - sääntelyn valmisteluun ja sisältöön liittyvät ongelmat (referee-artikkeli)

Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa toiseen yritysmuotoon yhtiöoikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Osakeyhtiölakia muutettaessa verolainsäädännössä ei muutosta huomioitu, minkä vuoksi tuloverolaki ei anna yksiselitteistä vastausta mainittujen muutosten verotuskohtelusta. Artikkelissa tarkastellaan lainvalmisteluvaiheessa ilmenneitä sekä verovelvollisille ja muille lain tulkitsijoille nykyisestä oikeustilasta aiheutuvia ongelmia ja heijastusvaikutuksia päätyen kehitysehdotuksiin.

Verojohtaja Reijo Salo ja OTT Matti Urpilainen::
Miltä hyvä näyttää – havaintoja verotuksen tietovirtojen muutoksesta

Verotusta koskevan tiedon tuottamisen ja käyttämisen tavat ovat muuttuneet nopeasti viimeisten vuosien aikana. Artikkelissa tarkastellaan tiedon tulkintaan ja käyttämiseen liittyviä ajankohtaisia haasteita ja odotuskuiluja yritysten, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen näkökulmista. Tiedon määrän kasvu ei aina sellaisenaan edesauta keskustelun ja päätöksenteon rationaalisuutta, vaan uusiin käyttötarkoituksiin kerättävien tietojen tulkinnalle on luotava viitekehyksiä sekä keinoja erottaa olennaiset tiedot epäolennaisista.

Kolumni: Kuplassa

Veroasiantuntija Lauri Lehmusoja:
Koronapandemian liikkumisrajoitukset ja kansainvälinen henkilöverotus

Keväällä 2020 alkaneen koronaviruspandemian moninaisiin vaikutuksiin ovat kuuluneet muun ohella tiukat liikkumisrajoitukset ja kansainvälisen lentoliikenteen keskeytyminen sekä laajamittainen siirtyminen etätöihin. Henkilön fyysisellä oleskelu- ja työskentelyvaltiolla on olennainen merkitys hänen verotusasemansa kannalta. Artikkelissa tarkastellaan pandemiasta aiheutuneiden liikkumisrajoitusten vaikutuksia kansainvälistä henkilöverotusta koskevien tuloverolain säännösten ja verosopimusmääräysten tulkintaan.

Yliopisto-opettaja OTL, KTL, Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutukset yrityksen verotuksessa (referee-artikkeli)

Säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus (sijoitusvakuutukset) tarjoavat yritykselle mahdollisuuksia sijoittamiseen sekä henkilöstön palkitsemis- ja eläkejärjestelyjen toteuttamiseen. Artikkelissa käsitellään sijoitusvakuutuksen verokohtelua yrityksen tuloverotuksessa. Tarkastelun kohteena on osakeyhtiön ottama säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus, joka kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Eräissä kohdin sivutaan myös yhtiön osakkeenomistajan ja palkansaajan verotusta. Artikkelissa esitetyt tulkinnat soveltuvat osittain myös muiden yritysmuotojen verotuksessa"

OTT, KTM, TkK Eelis Paukku:
Majoitustoiminnan tunnusmerkkien ristivaikutukset arvonlisäverotuksessa ja ympäristöoikeudessa (referee-artikkeli)

Lyhytaikainen majoitustoiminta puhuttaa vero- ja ympäristöoikeudessa. Tässä artikkelissa käsittelen lyhytaikaisen majoitustoiminnan tunnusmerkkejä arvonlisäverotuksessa sekä kaavan mukaista käyttöä arvioitaessa, vertailen näissä käytettyjä tunnusmerkkejä sekä arvioin, onko verotuksessa tai ympäristöoikeudessa tehdyillä ratkaisuilla vaikutusta toisessa tehtäviin arvioihin.

Johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntijaTiina Ruohola:
Vastikkeettomat tavaralahjoitukset arvonlisäverotuksessa

Vastikkeettomista tavaralahjoituksista on suoritettava niin sanottua oman käytön arvonlisäveroa, kun taas tavarat voi tuhota ilman veroseuraamuksia. Tämä johtaa yhteiskunnan kannalta ei-toivottuun lopputulokseen. Kirjoittajat pohtivat kirjoituksessaan tapoja, jolla lahjoitukset saataisiin veroteknisesti samalle viivalle tuhoamisen kanssa ja esittävät näkemyksensä siitä, miten asiaa tulisi Suomessa tarkastella.

Professori Juha Lindgren:

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Syventävät vero-ohjeet

Oikeusneuvos, OTT Vesa-Pekka Nuotio:   
Uutta oikeuskäytäntöä tappiontasauksesta yleisseuraantotilanteissa

Tappioiden sulautuvalta tai jakautuvalta yhteisöltä vastaanottavalle yhteisölle siirtymistä koskevaan tuloverolain 123 §:n 2 momenttiin liittyy useita tulkintakysymyksiä, joihin säännöksen sanamuoto ei anna suoraa vastausta. Tämän vuoksi säännöksen tulkintaperiaatteet ovat muotoutuneet pitkälti oikeuskäytännön kautta. Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2019 antanut kaksi uutta säännöksen soveltamista koskevaa vuosikirjaratkaisua (KHO 2019:51 ja KHO 2019:131). Artikkelissa tarkastellaan näitä vuosikirjaratkaisuja sekä lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistua, tuloverolain 122 §:n 3 momentissa tarkoitettua poikkeuslupamenettelyä koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä 15.10.2019 T 4789.

KTT, OTM, yliopistonlehtori Martti Nieminen ja KTT, HTM, professori Pekka Nykänen:
Kiinteistösijoitusrahastot ja Suomen verotusvallan rajat (referee-artikkeli)

Tilastojen mukaan ulkomaiset sijoittajat saavat suomalaisista kiinteistöistä vuosittain tuloja yli miljardi euroa. Tyypillisesti sijoitukset tehdään suomalaisen tai ulkomaisen kiinteistösijoitusrahaston kautta, jolloin kiinteistön tuotto voi jäädä Suomen verotusvallan ulottumattomiin. Artikkelissa kartoitetaan tulkitsemalla ja systematisoimalla voimassa olevaa lainsäädäntöä – kansallista sääntelyä, verosopimuksia ja Euroopan unionin oikeutta – Suomen verotusvallan laajuus näissä tilanteissa.

Apulaisprofessori Tomi Viitala:
Köln-Aktienfonds Deka (C-156/17) ja ulkomaisten sijoitusrahastojen verovapaus (referee-artikkeli)

294

Sijoitusrahastojen verokohtelua täsmennettiin TVL 20a §:ssä verovuodesta 2020 alkaen. Muutoksen päätavoitteena oli selkeyttää ulkomaisten sijoitusrahastojen verovapautta EU-oikeudellisissa rinnastustilanteissa. Vain kuukausi säännöksen voimaantulon jälkeen EU-tuomioistuin (EUT) antoi tuomionsa asiassa Köln- Aktienfonds Deka (C-156/17), jota voidaan pitää merkittävimpänä sijoitusrahastojen verotusta koskevana EUT:n ratkaisuna. Artikkelissa arvioidaan tuomion mahdollisia vaikutuksia TVL 20a §:n soveltamiseen.

KTT Timo Torkkel:
Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön vaikutuksesta kirjanpito- ja verolainsäädännön tulkintaan (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan, miten kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö on vaikuttanut kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen kautta kirjanpito- ja verolain tulkintaan. Artikkelissa esitetään, että kansainvälisen tilinpäätöskäytännön merkitys kirjanpitolain tulkinnassa systematisoituu siten, että (1) ne ovat muodostaneet erään osan kirjanpitolain perustulkinnasta, (2) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan lavennuksina, (3) ne ovat vaikuttaneet kirjanpitolain perustulkinnan kannanmuutoksina ja (4) joissakin tilanteissa niillä ei ole ollut tulkinnallista merkitystä, vaikka kirjanpitolain perustulkinta on poikennut kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesta tulkinnasta. Kirjanpidolla ja verotuksella on useita keskinäisiä sidonnaisuuksia. Tästä johtuen kansainvälisen tilinpäätöskäytännön vaikutus kirjanpitolain tulkintaan voi aiheuttaa, verolainsäätäjän kannalta, huomaamattomia verolain tulkinnan, jos ei muutoksia, niin ainakin täsmennyksiä.

Kolumni: Veroammattilaisen aakkoset!

KTT, veroasiantuntija Katriina Pankakoski:
OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen tulkinta - erityistarkastelussa osakelainausjärjestelyt (referee-artikkeli)

Artikkelissa selvitetään OECD:n malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyvän tosiasiallisen edunsaajan käsitteen soveltamista ja tulkintaa kansainvälisessä vero- oikeudessa myös huomioiden Suomen kansainvälinen vero-oikeus. Artikkelissa on tavoitteena vastata kysymykseen siitä, miten tosiasiallisen edunsaajan käsitettä voidaan tulkita, ja että mitä rajoituksia tähän liittyy erityisesti huomioiden osakelainausjärjestelyt. Artikkelissa vastataan myös kysymykseen siitä, mitä tulkintatapaa tai tulkintatapojen yhdistelmää hyödyntämällä voidaan tunnistaa tosiasiallinen edunsaaja.

Yliopisto-opettaja OTL, KTL, Janne Myllymäki:
Säästö- ja sijoitusvakuutusten veroedut ennen ja nyt (referee-artikkeli)

Vapaaehtoisia henkilövakuutuksia hyödyntäen tapahtuvaan säästämiseen ja sijoittamiseen on liittynyt veroetuja nykymuotoisen välittömän verotuksen voimaantulosta saakka. Artikkelissa tarkastellaan vakuutuksia hyödyntäen tapahtuvan säästämisen ja sijoittamisen veroetujen muutoksia sekä vakuutusten nykyisiä veroetuja.

OTT, KTM, TkK Eelis Paukku ja OTM Essi Puhakainen:
Yhdistettyjen laitos- ja palveluhankintojen kohdentaminen kirjanpidossa ja verotuksessa (referee- artikkeli)

Hankintalainsäädäntö on pakottanut joissain tapauksissa siihen, että julkinen tilaaja yhdistää laitos- ja palveluhankinnan. Koska sekä laitos että palvelu maksetaan palvelumaksuilla, törmätään useisiin ongelmiin verotuksessa ja kirjanpidossa. Merkittävimmät verotukselliset ongelmat ovat laitoksen kulujen ja palvelusta saatavien tulojen jaksotusongelma.

Veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Pysäköinti ja arvonlisäverotus

Pysäköinnin arvonlisäverotus on ollut jo pitkään arvonlisäverotuksen kiistellyimpiä aiheita. 1.1.2017 voimaantullut AVL 29 §:n 1 momentin 5 kohdan muutos johti lukuisiin oikeustapauksiin ja verotuskäytännön muutokseen. Artikkelissa käydään läpi merkittävimpiä viimeaikaisia pysäköinnin arvonlisäverotukseen liittyviä oikeustapauksia sekä historiaa, joka johti pykälän muutokseen.

Työelämäprofessori Timo Viherkenttä:

Lyhyitä kirjoituksia
KTT TimoTorkkel
Unohtunutta verolainsäädäntöä
Professori Juha Lindgren
Pääosakkaan kuolemaan päättyvä toiminta ja verotus

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Virustorjunta, verotulot ja velka

KTT Timo Torkkel:   
Varainsiirtoverotuksen uusinta korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä

Varainsiirtoverolakiin tehtiin 1.1.2013 merkittäviä muutoksia. Muutokset liittyivät verokantaan ja veron perusteeseen. Silmälle pistävää on, että lainvalmistelu on ollut asuntokauppapainotteista sekä veropoliittiset ja fiskaaliset asuntokauppoja koskevat tavoitteet ovat ilmeisesti toteutunet. Lainmuutokset ovat siis toimineet verraten hyvin asunto-osakkeiden kohdalla, joistakin verraten erityisistä veropohjan laajennusyrityksistä huolimatta, jotka korkein hallinto-oikeus torjui heti alkuunsa tai myöhemmin. Sen sijaan lainmuutokset ovat osoittautuneet perin tulkinnallisiksi liikeosakkeiden kohdalla. Lähes kaikista merkittävimmistä säännöksistä on liikeosakkeiden kohdalla jouduttu hakemaan korkeimman hallinto-oikeuden tulkintakantoja. Liiketilojen erityiskysymykset ovat siis jääneet lainvalmistelussa vailla riittävää huomiota.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Hybridijärjestelyjen verotusta koskeva sääntely

Suomessa sovelletaan vuoden 2020 alusta ns. verotuksellisia hybridijärjestelyjä koskevaa kattavaa sääntelyä. Uusi sääntely perustuu veron välttämisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä sisältäviin EU-direktiiviin ja OECD:n suosituksiin. Suomessa sitä sovelletaan yhteisöjen sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden verotuksessa. Artikkelissa selvitetään sääntelyn sisältöä ja taustaa.

OTL, KTL, Yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Henkilöstörahasto verotuksessa (referee-artikkeli)

163

Henkilöstörahasto tarjoaa yhden vaihtoehdon henkilöstön palkitsemiseen ja sitouttamiseen. Rahaston kautta tapahtuva sijoittaminen on toisaalta myös yksi välillisen sijoittamisen muoto. Artikkelissa tarkastellaan henkilöstörahaston verotusta koskevia kysymyksiä, erityisesti rahastolla saavutettavia veroetuja. Artikkelissa käsitellään lisäksi eräitä kirjanpitoa ja sosiaalivakuuttamista koskevia kysymyksiä.

OTM. LL.M. Matti Koivusalo:
GILTI - globaalin vähimmäisveron anatomia

GILTI on 10,5 %:n globaali vähimmäisvero, joka kohdistuu yhdysvaltalaisten osakkeenomistajien ulkomaisten tytäryhtiöiden ansaitsemiin matalasti verotettuihin ulkomaantuloihin, joihin ei voida soveltaa väliyhteisötulon verottamiseen soveltuvia säännöksiä. Artikkelissa tarkastellaan GILTIn säätämiseen johtaneita taustatekijöitä sekä luodaan yleiskatsaus säännöksen toimintamekaniikkaan. Tarkastelun keskeisenä tavoitteena on auttaa suomalaista yleisöä ymmärtämään OECD:n Pillar 2 vähimmäisveroesityksen mahdollisen implementoinnin yhteydessä esiin nousevia kysymyksiä.

Kolumni: Innovaatioita!

Veroyliasiamies Sulevi Rauhala ja johtava veroasiamies Jaakko Salmenhaara:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminnasta ja muutoksenhauista vuonna 2019

Artikkelissa kuvataan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta. Oikeudenvalvontayksikkö keskittyy verovalitusprosesseissa yleisesti ja omassa muutoksenhaussaan erityisesti oikeudellisesti tulkinnallisiin ja merkityksellisiin tapauksiin. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, millä tavoin verotuspäätökset päätyvät oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuharkintaan ja miten oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta sille tiedoksi annettuihin verotuspäätöksiin vuonna 2019.

Professori Juha Lindgren:
Kommentti Sulevi Rauhalan ja Jaakko Salmenhaaran artikkeliin ”Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminnasta ja muutoksenhausta vuonna 2019”

KTM, väitöskirjatutkija Anette Ala-Lahti-Kataja, KTK Eveliina Laaki, KTK Jannika Mattila ja KTK Sofia Lindström:
Monenvälisen yleissopimuksen vaikutukset Suomen verosopimuksiin

Osana OECD:n veropohjien rapautumisen ja kansainvälisen voitonsiirron estämiseen tähtäävää BEPS-projektia laadittiin monenvälinen yleissopimus, jonka avulla valtioiden on mahdollista muuttaa verosopimuksiaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Useiden muiden valtioiden joukossa myös Suomi allekirjoitti yleissopimuksen, joka tuli Suomen osalta voimaan 1.6.2019. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten monenvälinen yleissopimus käytännössä vaikuttaa Suomen solmimiin verosopimuksiin.

Erityisasiantuntija Matti Matinen:
Luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverotus – veromallin käyttöönottomahdollisuus, sääntelyvaihtoehdot sekä tarkoituksenmukaisuus Suomessa

Artikkelissa käsitellään luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverotusta koskevan veromallin käyttöönottomahdollisuutta, sääntelyvaihtoehtoja sekä tarkoituksenmukaisuutta Suomessa. Aihe perustuu hallitusohjelman kirjaukseen ja sen perusteella valtiovarainministeriön vero-osastolla laadittuun selvitykseen. Artikkelissa tarkastellaan kyseisen selvityksen keskeisimpiä havaintoja ja johtopäätöksiä.

KTM, ylitarkastaja Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2019

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2019 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

OTT Kalle Isotalo:
Varainverotus – ristivaikutukset ja niiden hallinta (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitellään syksyllä 2019 valmistunutta väitöskirjaa varainverotuksen ristivaikutuksista. Artikkelissa kuvataan väitöskirjan rakennetta, kysymyksenasettelua ja keskeisiä havaintoja. Väitöskirjassa tutkitaan sitä, kuinka oikeustilat muodostuvat useiden lainkohtien yhteisvaikutuksena. Samalla selvitetään näiden yhteisvaikutusten hallinnan ongelmia ja esitetään näihin ongelmiin hallintavälineitä.

VeroasiantuntijaTiina Ruohola:

Professori Juha Lindgren:
PerVL:n muuttamisen ja tulkinnan ongelmia

Väitöskirjatutkija Visa Kananoja:
Puhutaan maastapoistumisverosta sen oikealla nimellä

Finanssioikeuden professori Leila Juanto ja finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Tulitikkuverosta ilotuliteveroon

Raapaisemalla syttyvä tikku keksittiin 1800-luvun alkupuolella. Se syrjäytti tuluskiven ja taulan. Suomessa alettiin periä tulitikkuveroa vuonna 1922, ja sitä kannettiin vuoden 1964 loppuun asti. Veroa perusteltiin valtiontaloudellisilla syillä, mutta tupakoitsijoihin kohdistuessaan se voitiin nähdä myös ylellisyysverona. Jos tulitikkuveron sukulaiseksi nyt syntyisi ilotulitevero, sitä pidettäisiin varmasti haittaverona.

Kauppatieteiden lisensiaatti Risto Walden ja revisioneuvos Jouko Karttunen:
Muistokirjoitus: Jarmo Leppiniemi on poissa

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Sivu

Verot vapaaehtoisiksi?

Ylituomari, OTT Mikko Pikkujämsä:   
Verojutun palauttamisesta ja palautumisesta

Kirjoituksessa tarkastellaan prosessioikeuden näkökulmasta verotusta koskevassa muutoksenhaussa omaksuttua järjestelmää, jonka mukaan hallintotuomioistuimen päätöksen johdosta itse verovelkasuhteeseen vaikuttavat muutokset tehdään Verohallinnon uudella päätöksellä. Vaikka tuomioistuin kumoaa verotuspäätöksen, itse verovelka jää olemaan eräänlaisessa välitilassa, jos asia on samalla palautettu uudelleen käsiteltäväksi. Veroprosessin osapuolten on syytä kiinnittää tähän huomiota muotoillessaan prosessissa esitettäviä vaatimuksiaan.

KTT Timo Torkkel:
Varainsiirtoveron kiertämisestä

Varainsiirtoverolain kiertämistä koskeva VSVL 37 §:n säännös on ymmärrettävä oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen kodifioivaksi säännökseksi. Sen soveltamisala täsmentyy tilanteiksi, joissa kyse on menettelyistä, jotka ovat muodollisesti sallittuja, mutta joilla ei ole verosta vapautumisen tarkoituksen lisäksi mitään muuta taloudellista perustetta. VSVL 37 §:n soveltamisedellytykset täyttyvät keinotekoisissa järjestelyissä. Järjestelyiden keinotekoisuutta voivat ilmentää vaiheittaiset transaktiot, joilla on tiivis keskinäinen aikajana ja joiden toteutuminen on todennäköistä ellei jopa varmaa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Kansalaisten ja kansanedustajien veroaloitteiden merkitys

31

Suomessa on vuodesta 2012 alkaen ollut mahdollista tehdä kansalaisaloitteita. Vuoden 2019 loppuun mennessä aloitteita on tehty runsaat 1 000, joista noin 10 % on koskenut verotusta. Artikkelissa selvitetään, miten kansalaisaloitteet ovat jakautuneet verolajeittain ja tavoitteiltaan sekä millainen on ollut niiden suhde perustuslakiin ja EU-oikeuteen. Yksikään verotusta koskeva kansalaisaloite ei ole vielä johtanut lainmuutokseen. Artikkelissa tehdään myös vertailua kansanedustajien veroaloitteisiin.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Yritysten maastapoistumisverotusta koskevat säännökset vuoden 2020 alusta

Artikkelissa käydään lävitse vuoden 2020 alusta voimaan tullutta yritysten maastapoistumisverotusta koskevaa sääntelyä. Sääntely perustuu veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin. Samalla on muutettu rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin liittyviä maastapoistumisverotusta koskevia säännöksiä siten, että verovelvolliselle annetaan mahdollisuus maksunlykkäykseen EU-oikeuden edellyttämällä tavalla ja siten, että säännökset eivät ole päällekkäisiä uusien maastapoistumisverotussäännösten kanssa.

Ylitarkastaja Antti Kurikka:
Rajat ylittävien järjestelyjen raportointivelvollisuus - DAC6-direktiivi

Artikkelissa käsitellään virka-apudirektiivin uusinta laajennusta DAC6-direktiiviä ja sen kansallista täytäntöönpanoa. Direktiivi ja vuoden 2020 alusta voimaan tullut lainsäädäntö tuovat veroalan palveluja tarjoaville tahoille ja joissakin tilanteissa myös verovelvollisille velvollisuuden ilmoittaa Verohallinnolle tietoja tietyistä rajat ylittävistä järjestelyistä, joissa voi olla kyse aggressiivisesta verosuunnittelusta.

Counsel, VT Sami Hartikainen ja AA Einari Karhu:
Verotusta koskevien ennakkoratkaisupyyntöjen käsittely EU:n tuomioistuimessa

Unionin tuomioistuimen tuomioihin perehtyminen on nykyisin verojuristin arkipäivää, mutta itse menettelyä Luxemburgissa ei välttämättä tunneta niin yleisesti. Tässä artikkelissa selostetaan asian käsittelyä unionin tuomioistuimessa sekä tapaa, jolla unionin tuomioistuin arvioi kansallista verolainsäädäntöä vapaata liikkuvuutta koskevien EU:n perussopimuksen määräysten pohjalta. Lisäksi käydään läpi esimerkkejä tuomioiden vaikutuksista Suomen vero-oikeuden sisältöön.

OTM, Tax Advisor, väitöskirjatutkija Hannu Itälä:
Eräiden sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sivuuttamista koskeva TVL 35 b § verosuunnittelumahdollisuuksia rajoittavana erityisenä veronkiertosäännöksenä

Erityisesti ulkomaisten sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden verotusta koskeva uusi tuloverolain 35 b § astui voimaan 1.1.2020. Säännös on räätälöity soveltumaan erinäisiin struktuureihin, joissa sijoitusvakuutustuotteita hyödyntämällä on perinteisesti saavutettu merkittäviä verotuksellisia etuja. Artikkelissa tarkastellaan niitä tilanteita, joissa uusi TVL 35 b § voisi tulla sovellettavaksi ja toisaalta tilanteita, joissa TVL 35 b §:n soveltaminen on kyseenalaisempaa. Lisäksi artikkelissa arvioidaan TVL 35 b §:n yhteensopivuutta SEUT:n perusvapauksiin nähden.

KTT Harri Seppänen:
PerVL 9.1 §:n käypä arvo ja Verohallinnon yhdistelmämenetelmä: arviointia yrityksen arvonmäärityksen näkökulmasta

Verohallinnon ohje esittää yhdistelmämenetelmän käyttöä yrityksen osakkeen PerVL 9.1 §:n käyvän arvon määrittämiseksi. Menetelmä johtaa pääsääntöisesti kuitenkin arvon indikaatioon, joka ei vastaa PerVL 9.1 §:n mukaista käypää arvoa. Kirjoituksessa esitetään seikkoja, joita verovelvollisen tulisi huomioida menetelmää soveltaessa ja erityisesti varmistaakseen, että menetelmän soveltaminen ei johda osakkeen yliarvostukseen verotuksessa.

Kolumni: Kasvua ja mahdollisuuksia vai petosten torjuntaa?

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
Arvonlisäveroasiat Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Välittömän verotuksen hankkeet Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Välitöntä verotusta koskevat asiat Euroopan unionin tuomioistuimessa vuonna 2019

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet

Sivu

Tasa-arvoisempi verotus

Apulaisprofessori Tomi Viitala:   
Ajankohtaista sijoitusrahastojen verotuksesta

Artikkelissa käsitellään vuoden 2020 alusta voimaan tulevia uusia tuloverolain säännöksiä sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston verovapaudesta. Säännöksiä sovelletaan sekä kotimaisiin että ulkomaisiin sopimusperusteisiin rahastoihin. Käytännössä säännöksiin liittyvät tulkintaongelmat koskevat ulkomaisia rahastoja. Artikkelissa arvioidaan uusiin säännöksiin liittyvien tulkintaongelmien lisäksi niiden EU-oikeudellista hyväksyttävyyttä erityisesti KHO:n ennakkoratkaisupyynnön C- 480/19 (KHO 2019:80) valossa.

Oikeusneuvos Leena Äärilä:
Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksesta

Arvonlisäverotuksesta on kuluneen vuoden sisällä annettu lukuisia korkeimman hallinto-oikeuden julkaistuja ratkaisuja. Artikkelissa käsitellään niistä joitain, kuten osakkeiden ja kiinteistön myyntiin liittyvien kulujen vähennyskelpoisuutta sekä kiinteistöihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tapauksia.

Professori (ma.) Juha Lindgren:
Veroetuja rajaavat vuosikirjaratkaisut oikeusohjeina (referee-artikkeli)

555

Korkeimman hallinto-oikeuden roolia kehitetään enemmän prejudikaattituomioistuimen suuntaan. Erityisesti vero-oikeudessa KHO:n vuosikirjaratkaisuilla on katsottu olevan aiemminkin vahva tosiasiallinen vaikutus. Artikkelissa tarkastellaan eräiden veroetuja rajaavien vuosikirjaratkaisujen merkitystä oikeusohjeina, kun ratkaisut ovat vaikeasti yleistettävissä ratkaistun asian poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvien erityispiirteiden vuoksi.

Dosentti, KTT Timo Torkkel:
Verotuksen ajankohtaiset erityiskysymykset liittyen kirjanpitoon

Artikkelissa käsitellään verotuksen ajankohtaisia erityiskysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan korkovähennysrajoitusten verotuksen ja kirjanpidon välisiä sidonnaisuuksia sekä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja verotuksessa. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien osalta käsitellään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja kirjanpitolain säännöksinä ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja kirjanpitolain tulkinnassa. Kirjanpitolain tulkintaan vaikuttavien standardien osalta esille nostetaan uutena ilmiö, jota voidaan kutsua kansainvälisten tilinpäätösstandardien ”hiipimiseksi” kansallisen kirjanpitolain ja kirjanpitolain tulkinnan myötä elinkeinotulon verotuksen tulkinnaksi.

OTT, KTM Ossi Haapaniemi ja OTM Karoliina Matinmikko:
Koron käsite verotuksessa

Elinkeinoverolakiin sisältyviä korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevia uusia säännöksiä mukaan lukien niihin sisältyvää koron määritelmää on sovellettu 1.1.2019 alkaen. EVL 18 a §:n korkoleikkurisäännöksen uudistuksen yhteydessä kansallisessa oikeus- ja verotuskäytännössä muodostunutta koron käsitteen määritelmää laajennettiin vain siltä osin kuin muutos oli veronkiertodirektiivin implementoinnista johtuen välttämätön. Artikkelissa tarkastellaan uuden EVL 18 a §:n 2 momentin mukaista koron määritelmää.

Kolumni: Monenlaisia oikeudenaloja

OTT Eero Männistö:
Arvonlisäveroryhmien ajankohtaisia kysymyksiä

Artikkeli käsittelee arvonlisäveroryhmien ajankohtaisia asioita. Käsiteltäviä asioita ovat mm. ryhmien muodostamisen ja käyttämisen edellytykset. Artikkeli käsittelee myös rajat ylittäviä ryhmiä sekä pää- ja sivuliikerakenteiden käyttämiseen liittyviä tilanteita.

Partner, dosentti, OTT, varatuomari Marianne Malmgrén:
Kansainvälisen verosääntelyn vaikutus kansalliseen tuloverojärjestelmään

Viime vuosina kansainvälisesti valmisteltujen tuloverosäännösten määrä on kasvanut. Artikkelissa tarkastellaan eräitä OECD:ssä ja EU:ssa valmisteltuja tuloverosäännöksiä, kuten maastapoistumisveroa ja hybridijärjestelyjen verotusta, siitä näkökulmasta, mikä niiden suhde on kansalliseen tuloverojärjestelmään. Tarkastelussa arvioidaan myös osin sitä, miten sääntelyn implementointi on toteutettu ja miten sääntely vaikuttaa säädösvalmisteluun. Tarkastelussa kommentoidaan myös eräitä veroraportointiin ja tietojenvaihtoon liittyviä säännöksiä. Pääpaino artikkelissa on kuitenkin aineellisen verosääntelyn tarkastelussa.

Esittelijäneuvos Anu Punavaara:
Lainvoimainen rikostuomio tai vireillä oleva rikosprosessi verovalitusasian päätösharkinnassa hallintotuomioistuimessa – onko todistusvaikutusta tai oikeusvoimaa?

Oikeudenkäynnin tulee olla oikeudenmukaista ja oikeudenkäynnissä tehtyyn päätökseen tulee voida luottaa. Tuomioistuimen päätöksen pysyvyys ja sitovuus toteuttavat päätöksen oikeusvoimaa eli lainvoiman saaneen päätöksen sitovuutta tulevaisuuteen nähden. Hallintolainkäyttö ja yleisten tuomioistuinten lainkäyttö tähtäävät samoihin tavoitteisiin: oikeusriidan ratkaisemiseen, oikeussuojan antamiseen sekä sen vahvistamiseen, mikä on lainmukaista. Perustuslain 21 §:ssä säädetty oikeusturva ei erottele prosessilajeja. Kaikissa prosesseissa on otettava huomioon oikeusvoimavaikutus. Prosessilajien keskinäiset vaikutukset toisiinsa eivät kuitenkaan ole selvärajaisia ja usein prosessien välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen yhteydessä puhutaan enemmänkin mahdollisesta todistusvaikutuksesta kuin oikeusvoimasta. Tässä artikkelissa syvennytään vero- ja rikosprosessin väliseen vuorovaikutukseen oikeusjärjestelmän ja sitä toteuttavan oikeuskäytännön näkökulmasta.

Apulaisprofessori Tomi Viitala ja tohtorikoulutettava Laura Peni:
IFA:n 73. kongressi Lontoossa

Professori (ma.) Juha Lindgren:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
Ajankohtaista IFRS-sääntelystä

Artikkelissa käsitellään Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen työtä IFRS Foundationin hallituksen puheenjohtajana, joka alkoi vajaa vuosi sitten. IFRS- sääntelyn osalta artikkelissa keskitytään IFRS 17:n Vakuutussopimukset ehdotettuihin muutoksiin (standardin muutos), taseen vieraan ja oman pääoman luokittelua koskevien periaatteiden selkeyttämiseen (keskustelupaperi), uudistuvaan IFRS- tuloslaskelman muotoon (hankkeen tähän mennessä tehtyjen alustavien päätöksien esittely) sekä konsernin sisällä tapahtuvien yhtiöiden yhdistämiseen (tutkimusvaiheessa tehtyjen linjausten esittely).

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna 2019 ilmestyneistä artikkeleista

Sivu

Verotuksen tulevia suuntia

Professori Pekka Nykänen:   
Omaisuuden lopullisen arvonmenetyksen vähennyskelpoisuus henkilöverotuksessa

Tuloverolain 50.3 §:n mukaan luovutustappioon rinnastetaan eräät johdannaisinstrumenttien aiheuttamat tappiot ja arvopapereiden lopulliset arvonmenetykset. Säännöstä on pidetty tyhjentävänä luettelona luovutustappioon rinnastettavista arvonmenetyksistä. Lain esitöiden perusteella on kuitenkin mahdollista, että säännös olisi vain esimerkkiluettelo ja omaisuuden lopulliset arvonmenetykset voisivat olla laajemminkin vähennyskelpoisia luovutustappioina. Artikkelissa tarkastellaan tämän lisäksi laajemminkin sitä, kuinka omaisuuden lopullisia arvonmenetyksiä kohdellaan tuloverolain mukaisessa verotuksessa.

OTT Pauli K. Mattila:
Yllätyksellisen yllätyksetön hallitusohjelma

Artikkelissa tarkastellaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman verotusta koskevaa osaa. Aluksi luodaan lyhyt vertaileva katsaus kahden edellisen hallituksen (Katainen/Stubb ja Sipilä) vastaaviin ohjelmakirjauksiin. Rinteen hallituksen verotusta koskevaa osiota pidetään pääosin yllätyksettömänä. Pääpaino ohjelmassa kohdistuu veropohjan tiivistämiseen. Verotuksenkin ratkaisut perustuvat suurelta osin siihen, että työllisyysaste saadaan nostettua vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin. Mikäli tässä ei onnistuta, edessä on todennäköisesti myös uusia verotusta koskevia ratkaisuja.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Maakunta- ja muista alueellisista veroista

420

Artikkelissa selvitetään, miten verotusoikeus jakautuu valtion, osavaltioiden tai maakuntien ja kuntien kesken Yhdysvalloissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Ruotsissa. Sen jälkeen tarkastellaan Suomen tilannetta ja maakuntaveron säätämismahdollisuutta perustuslakimme kannalta.

Veroasiantuntija Anne Kaleva ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Arvonlisäverouudistukset EU-tavarakaupassa (Quick fixes) 1.1.2020 alkaen

Arvonlisäverouudistukset EU-tavarakaupassa (B2B) koskien lyhyen aikavälin parannuksia (quick fixes) tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. Uudistuksella yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan EU-tavarakaupan arvonlisäverotusta neljällä (4) osa-alueella. Ensimmäinen muutos on selventävä säännös siitä, mihin liiketoimiketjun myyntiin tavaroiden kuljetus liittyy. Toinen muutos on yhteisömyynnin verottomuuden aineelliseksi edellytykseksi lisätty ostajan alv-tunnisteen voimassaolo ja yhteenvetoilmoituksen antaminen. Kolmas muutos on call off –varastoihin liittyvät yksinkertaistukset. Neljäs muutos on näyttöolettama kuljetuksesta.

AA, Partner, Head of Tax Heikki Vesikansa ja AA, Senior Associate Matleena Pälve:
Ylimääräinen muutoksenhaku verotuksessa

Artikkeli käsittelee ylimääräisen muutoksenhaun keinoja veroasioissa. Kirjoittajat odottavat ylimääräisen muutoksenhaun käyttöalan laajenevan, koska verovelvollisten normaalia muutoksenhakuaikaa on lyhennetty aiemmasta viidestä vuodesta kolmeen vuoteen ja perustevalitus on poistettu veroasioista. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot sisältyvät toistaiseksi vielä voimassaolevaan hallintolainkäyttölakiin, mutta jatkossa niistä säädetään niin sanotussa hallintoprosessilaissa, joka tulee voimaan 1.1.2020.  Uuden lain mukaan verovelvollisen on aiemmasta poiketen jatkossa käytettävä päätöksen purkamista koskevassa asiassa aina asiamiehenä asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai niin sanottua lupalakimiestä. Artikkelissa tuodaan esille veroasioiden ylimääräisen muutoksenhaun edellytyksiä, miltä osin niihin on tulossa muutoksia uuden hallintoprosessilain myötä ja millaisissa tapauksissa tähänastisessa oikeuskäytännössä ylimääräistä muutoksenhakua on käytetty verotukseen liittyen ja miten nämä hakemukset ovat menestyneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Verojohtaja Reijo Salo ja OTT Matti Urpilainen:
Epävarmojen veropositioiden arviointi: muuttuvan sääntely-ympäristön haasteita (referee-artikkeli)

Artikkelissa analysoidaan verotukseen liittyvää ja siitä aiheutuvaa epävarmuutta nykyisessä taloudellisessa viitekehyksessä ja säännösympäristössä. Tarkastelun kohteena on erityisesti niin kutsuttujen epävarmojen veropositioiden kirjanpitokäsittely, joiden osalta on vuonna 2019 tullut voimaan uusi tulkintaohje IFRIC 23. Veropositiot, joiden realisoituminen on todennäköistä, on kirjattava verokuluna. Artikkelissa tuodaan esiin arvioinnin suuntaviivoja ja käytännön haasteita.

KTL Virpi Haaramo:
Kommentti artikkeliin ”Epävarmojen veropositioiden arviointi: muuttuvan sääntely-ympäristön haasteita”

AA, KTM Vilho Lammi:
Väliyhteisölaki ja pääomien vapaa liikkuvuus suhteessa kolmansiin maihin

Artikkelissa tarkastellaan ATAD:n myötä uudistettua väliyhteisölakia kolmansiin maihin suuntautuvan pääomien vapaan liikkuvuuden näkökulmasta sekä samaa kysymystä koskenutta tuoretta EUT:n ratkaisua C-135/17 X-GmbH, jossa arvioinnin kohteena oli Saksan väliyhtiösäännöstö. Keskeisenä teemana artikkelissa on sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden välinen rajanveto ja väliyhteisölain soveltamiskriteerien arvioiminen tätä viitekehystä vasten.

Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju:
Osake- ja sijoitussäästötilit pohjoismaissa - eroja ja yhtäläisyyksiä, osa 2 (referee-artikkeli)

Kirjoituksessa analysoidaan veropoliittista keskustelua Ruotsin ISK-tilistä, pohjoismaisten sijoitustilimallien eroja, yhtäläisyyksiä ja mahdollista EU-oikeudellista rinnastettavuutta Suomen osakesäästötiliin. Yksityisoikeudellinen sääntely ja sijoittajan verotus on ankarinta Tanskassa ja lievempää muissa pohjoismaissa. Suomen ja Ruotsin sääntely on hyvin erilaista. Laskennallisen tuoton verotus Ruotsissa poikkeaa realisointi- ja veronmaksukykyisyysperiaatteista eikä ISK-tiliä luovutusvoittoveroteta. Osakesäästötilin rinnastaminen ISK-tiliin vaatisi painavia argumentteja.

Kolumni: Saanko luvan?

KTM, veroasiantuntija Laura Miettinen:
Osapuolten kokemuksia syvennetystä asiakasyhteistyöstä Suomessa

Syvennetty asiakasyhteistyö on ollut osana Konserniverokeskuksen toimintaa jo usean vuoden ajan. Artikkelin tarkoituksena on esitellä yhtiöiden kokemuksia uudesta toimintatavasta Suomessa. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, jotka tehtiin neljälle yhtiölle sekä yhdelle konsulttiyhtiölle. Haastatteluissa etsittiin vastausta kysymykseen, millaiseksi toimintatavaksi yhtiöt ovat kokeneet syvennetyn asiakasyhteistyön. "Kyllä tämä on se tulevaisuuden tapa toimia", todettiin useassa haastattelussa.

OTT Marja Hokkanen:
Johdannaiset ja eurooppalainen arvonlisäverojärjestelmä (väitöskirjan esittely)

Vuoden 2008 finanssikriisin katsottiin ainakin osaksi johtuneen johdannaismarkkinoista. Siitä huolimatta, että johdannaismarkkinat ovat osa yritysten jokapäiväistä liiketoimintaa, niitä ei ole arvonlisäverotuksessa juuri tutkittu lainkaan. Väitöskirjaan perustuvassa artikkelissa käsitellään johdannaissopimusten arvonlisäverokohtelua voimassa olevan EU:n arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EU) perusteella. Artikkelissa käsitellään sekä hyödyke- että rahoitusjohdannaisia arvonlisäverodirektiivin soveltamisalan sekä verottomien rahoituspalveluiden näkökulmasta.

OTT, yliopistonlehtori Mika Nissinen:
Tutkimus hyvästä verojärjestelmästä ja Suomessa harjoitettavan yritystoiminnan kansallisesta tuloverotusoikeudesta (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitetään väitöskirjatutkimuksen olennaisia havaintoja. Teoreettiseen osaan liittyvä hyvän verojärjestelmän kriteerit voidaan systematisoida fiskaalisuuteen, hallinnolliseen ja taloudelliseen tehokkuuteen, sekä yleiseen oikeudenmukaisuuteen ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa harjoitettavan yritystoiminnan kansallinen tuloverotusoikeus ei edellytä kansallisen kiinteän toimipaikan muodostumista, vaan verotusoikeus perustuu laajemmalle taloudellisen liittymän periaatteelle. Myös rajapinnat tuloverosopimusoikeuteen sekä digitalisaatioon otetaan tutkimuksessa huomioon.

Veroasiantuntija Tiina Ruohola ja ylitarkastaja Jenni Similä:
IFA Euroopan 1. alueellinen konferenssi Varsovassa

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Vaalien ja verojen vuosi

KTT Timo Torkkel:   
Varainsiirtoverotuksesta itseverotuksena – huomioita verotus- ja oikeuskäytännöstä (referee-artikkeli)

Varainsiirtoverotus perustuu itseverotuksen periaatteeseen. Tällöin veron perusteen ja veron määrän tulee olla jokaisen laskettavissa. Lisäksi itseverotuksella on heijastusvaikutuksia verovastuun kautta myös kolmansiin osapuoliin. Nämä seikat korostavat varainsiirtoverolain tulkinnan ja soveltamiskäytännön selkeyden tarvetta. Varainsiirtoverolain tulkinnan ja soveltamiskäytännön selkeyden tarve asettaa korostetun laadullisen vaatimuksen lainsäätäjälle, mutta toisaalta se korostaa myös varainsiirtoverolain tulkinnan ja soveltamiskäytännön ennustettavuuden vaatimusta.”

Veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Sähköisten julkaisujen arvonlisäverotus kevenee 1.7.2019

Sähköisiin kirjoihin ja julkaisuihin voidaan soveltaa alennettua 10 % verokantaa 1.7.2019 alkaen. Artikkelissa käsitellään muutoksen taustalla olevan direktiivin hyväksymisen vaiheet Euroopan unionin neuvostossa. Lisäksi artikkelissa taustoitetaan Suomen lainsäädäntöä ennen muutosta ja perehdytään muutoksen toteutukseen rajanvetokysymyksineen. Artikkelin loppupuolella käydään läpi uuden lainsäädännön voimaantulo ja nostetaan esiin kysymyksiä, joita muutos on herättänyt.

KTM, Tax Advisor, väitöskirjatutkija Siru Lönnblad:
Oikeuksien väärinkäytön kielto ja veron kiertäminen (referee-artikkeli)

290

Oikeuksien väärinkäytön kielto on unionioikeudellinen periaate, jota on sovellettu unionin tuomioistuimen eri asiaryhmissä jo pitkään. Vero-oikeuden alalla periaatteella on kuitenkin verrattain lyhyt historia. Veronkiertodirektiivin (EU 2016/1164) implementoinnin myötä periaatteella tulee olemaan keskeinen merkitys yleisen veronkiertosäännöksen soveltamisharkinnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan oikeuksien väärinkäytön kiellon soveltamisedellytyksiä ja arvioidaan periaatteen soveltamiseen liittyviä rajoitteita. Lisäksi artikkelissa käsitellään kysymystä siitä, miten todistustaakka jakautuu oikeuksien väärinkäytön tunnistamisessa.

Head of Transfer Pricing Sanna Jäälinoja:
Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettely uuden lain näkökulmasta

Kansainvälisiä veroriitoja ratkaistaan ja kaksinkertaista verotusta poistetaan keskinäisessä sopimusmenettelyssä. Se on valtioiden välistä sopimusmenettelyä, joka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Euroopan Unioni antoi vuonna 2017 veroriitojen ratkaisua koskevan direktiivinsä, joka jäsenmaiden tulee implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöään 30.06.2019 mennessä. Suomessa eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lain helmikuussa 2019. Artikkelissa käsitellään keskinäistä sopimusmenettelyä direktiivin implementoimiseksi säädettävän uuden kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä annetun lain näkökulmasta.

OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Säästö- ja sijoitusvakuutusten verotuksen muutokset vuodelle 2020 (referee-artikkeli)

Säästö- ja sijoitusvakuutusten verotukseen on tulossa useita muutoksia verovuodesta 2020 alkaen. Verolainsäädännön tunnistamien vakuutustyyppien joukko laajenee ei- verotuettuihin määräaikaisiin ja elinikäisiin eläkevakuutuksiin. Säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen veronalaisen tuoton jaksottaminen muuttuu. Säästö- ja sijoitusvakuutusten tappiot tulevat laajasti vähennyskelpoiseksi. Säästö- ja sijoitusvakuutusten verotukseen tulee myös useita muita muutoksia. Tässä artikkelissa käydään lävitse keskeiset muutokset vakuutusten verotukseen.

Kolumni: Lentovero ja avaruusmatkailun verotus

329

AA Sebastian Kellas ja AA, VT Ulla Vuokila:
Uuden hallintoprosessilain vaikutus muutoksenhakuun verotuksessa

KTM Niko Pankka ja professori (ma.) Juha Lindgren:
Ennakkopäätösvalitus – tutkimus ennakkopäätösvalituksesta verotuksen muutoksenhakumenettelynä (referee-artikkeli)

Vuoden 2014 alusta verotuksen oikaisulautakunnan päätökseen on ollut mahdollista hakea muutosta suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta ennakkopäätösvalituksella. Artikkelissa käydään läpi ennakkopäätösvalituksen kehityskaari aina lain valmistelusta nykypäivään sekä valitusprosessin eteneminen käytännössä. Lisäksi tarkastelussa ovat kaikki tapaukset vuosilta 2014-2018, joissa joko verovelvollinen, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö tai molemmat ovat vaatineet ennakkopäätösvalitusta.

Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju:
Osake- ja sijoitussäästötilit pohjoismaissa - eroja ja yhtäläisyyksiä, osa 1 (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan pohjoismaista sääntelyä sijoitustilimalleista. Tilimallit rinnastuvat välillisiin sijoituksiin (kapitalisaatiosopimukset, vakuutustuotteet ja sijoitusrahastosijoitukset). Tilimallien verotus on erilaista: Ruotsissa verotetaan laskennallista tuottoa, Norjassa ja Suomessa varojen ja tuoton nostamista tililtä ja Tanskassa sovelletaan alennettua 17 %:n pääomatuloverokantaa. Yksityisoikeudellinen sääntely ja verotus ovat ankarinta Tanskassa, lievempää Suomessa ja lievintä Norjassa ja Ruotsissa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Elintarvikkeiden verosoppa

Artikkelissa selvitetään erilaisten elintarvikkeiden arvonlisäverokannat kaikissa EU- valtioissa. Harmonisoinnista huolimatta verotuskohtelu vaihtelee maittain merkittävästi. Joissakin maissa peruselintarvikkeilla on nollaverokanta, muutamassa maassa kaikki elintarvikkeet ovat yleisen arvonlisäverokannan piirissä. Terveys- ja ympäristösyistä elintarvikkeiden alempi verokanta saatettaisiin meillä rajata koskemaan esimerkiksi tuoreita ja jäähdytettyjä kasviksia sekä tuoreita ja kuivattuja hedelmiä.

KTM, ylitarkastaja, väitöskirjatutkija Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2018

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2018 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Mikä on sinun kantasi asiaan?

Professori (emeritus), tutkimusjohtaja Seppo Penttilä:   
Uudistettu yhteisöjen tulolähdejaottelu

Uudistettua yhteisöjen tulolähdejaottelua sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Artikkelissa käsitellään uudistuksen taustaa, tavoitetta ja lopputulosta. Uudistuksen myötä elinkeinoverolakiin tulee uusi omaisuuslaji: muu omaisuus. Muuta omaisuutta koskevat säännökset ovat osin samanlaiset, joita sovelletaan käyttöomaisuuteen mutta on myös selkeitä eroja. Oman kategoriansa muun omaisuuden sisällä muodostavat osakkeet ja henkilöyhtiöiden yhtiöosuudet. Artikkelissa nostetaan esille myös mahdollisia tulkintaongelmia ja esitetään arvioita, kuinka hyvin uudistuksella on onnistuttu poistamaan aikaisemman sääntelyn epäkohtia.

Professori Reijo Knuutinen:
Osinkoja koskevia teoreettisia, veropoliittisia ja käytännön kysymyksiä

Osinkojen verotus verojärjestelmässämme riippuu siitä, kuka osinkoa jakaa ja kenelle, millä on tavoiteltu veropoliittisesti erilaisia päämääriä. Osinkojen verokysymyksiä on tarkasteltu viime vuosina eri asiantuntijatyöryhmissä. Myös viimeaikaisissa poliittisissa puheenvuoroissa on tuotu esiin osinkojen verotusta koskevia muutosehdotuksia. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä osinkoverotusta koskevia ehdotuksia teoreettisten ja veropoliittisten käytännön näkökohtien valossa.

Finanssineuvos Jari Salokoski:
Tuleeko osakesäästötilistä piensijoittamisen tehokas uusi työkalu?

161

Artikkelissa kuvataan vuoden 2020 alusta käyttöön tulevaa osakesäästötiliä ja sille tehtävien sijoitusten verokohtelua. Kysymyksessä on eurooppalaisen kehityksen mukainen sijoitustili, jolla noteerattuihin osakkeisiin tehtyjä sijoituksia voidaan hallinnoida ja säilyttää. Luonnollinen henkilö voi sijoittaa tilille enintään 50 000 euroa rahaa osakkeisiin sijoitettavaksi. Osakkeiden perusteella saatavat osinkotulot ja osakkeiden luovutuksista syntyvät luovutusvoitot kertyvät tilin varoiksi ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tulojen verotus lykkääntyy siihen vaiheeseen, jossa tililtä nostetaan rahaa. Verotusperiaate on samankaltainen kuin muissakin välillisen osakesijoittamisen sijoitusmuodoissa. Artikkelissa on lyhyesti kuvattu tilirakenteeseen ja sen verotukseen liittyviä pääperiaatteita ja joitakin ongelmakohtia.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Muutokset sijoitusten verosääntelyyn – sijoitusrahastot ja rahastojen rahastot

Artikkelissa kuvataan sijoitusrahastojen ja pääomarahastojen verosääntelyn muutoksia. Sijoitusrahastojen verovapautta koskevaa sääntelyä ollaan täsmentämässä siten, että tuloverolaissa säädetään tarkemmin sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston tuloverovapauden edellytyksistä. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin mukaista rajoitetusti verovelvollisen suomalaiseen kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon tekemän sijoituksen verokohtelua on puolestaan muutettu siten, että sijoituksen voisi jatkossa tehdä myös rahastojen rahastojen kautta

Professori Pekka Nykänen, professori (ma.) Juha Lindgren ja OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Välittömän verotuksen oikeuskäytäntöä vuodelta 2018 (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään välitöntä verotusta koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä vuodelta 2018. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset julkaistut ratkaisut luovutusvoiton verotuksesta (KHO 2018:11, KHO 2018:170 ja KHO 2018 T 5890), perintö- ja lahjaverotuksesta (KHO 2018:122, KHO 2018:129 ja KHO 2018:163) sekä kiinteistöverotuksesta (KHO 2018:35, KHO 2018 T 1941 ja KHO 2018:161).

Asianajaja, Partner Einari Karhu:
KHO 2018:173 ja siirtohinnoitteluoikaisun edellytykset

200

Korkein hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2018 siirtohinnoitteluasiassa vuosikirjaratkaisun (KHO 2018:173), jolla se linjasi edellytyksiä siirtohinnoitteluoikaisulle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun voidaan nähdä tiukentavan jälkikäteen tehtävän siirtohinnoitteluoikaisun edellytyksiä antamalla verovelvollisen siirtohinnoitteludokumentaatiolle painoarvoa, kun verotuksen oikaisun yleisiä edellytyksiä arvioidaan. Artikkelissa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taustoja ja tehtyjä tulkintoja sekä niiden mahdollisia vaikutuksia tuleviin siirtohinnoitteluriitoihin.

Johtava veroasiantuntija Päivi Viitanen sekä erityisasiantuntijat Teemu Autio ja Janne Koivuneva:
Kommentti Einari Karhun artikkeliin "KHO 2018:173 ja siirtohinnoitteluoikaisun edellytykset"

KTT Timo Torkkel:
Päästöoikeuksien kirjanpito- ja verokohtelusta. Osa 2

Päästöoikeuksille on toimivat markkinat, niiden jäännösarvo on määritettävissä ja on todennäköistä, että markkinat ovat olemassa päästöoikeuksien taloudellisen vaikutusajan päättyessä. Näiden seikkojen perusteella ei voida sivuuttaa päästöoikeuksien jäännösarvoa. Päästöoikeudet on poistettava, mutta niiden jäännösarvosta johtuen poisto on käytännössä nolla, ellei poistoa tehdä poistoerokirjauksena. Päästöoikeuksista on tarvittaessa tehtävä arvonalentumispoisto.

Erityisasiantuntija Anne Kaleva ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Maahantuonnin arvonlisäverotuksen erityiskysymykset

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi verovelvollisten maahantuojien osalta Tullilta Verohallinnon kannettavaksi 1.1.2018. Artikkelin tarkoituksena on käsitellä esiinnousseita erityisiä tulkintakysymyksiä ja tarkastella niitä sekä kotimaisen että EUT:n oikeuskäytännön näkökulmasta. Erityishuomiota artikkelissa annetaan AVL 91 §:n 2 momentin säännökselle liittyen maahantuonnin veron perusteeseen lisättäviin eriin tilanteissa, joissa tavara kuljetetaan toiseen EU:ssa sijaitsevaan määräpaikkaan. Artikkelissa tarkastellaan myös tullisäännösten vastaista tuontia vähennysoikeuden näkökulmasta sekä maahantuontiin liittyvien kuljetusten alihankintaketjuja.

Kolumni: Isoveli opettaa – otetaanko oppi vastaan?:

OTT Eero Männistö:
Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys – erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitellään syksyllä 2018 valmistunutta väitöskirjaa takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyydestä. Artikkelissa takautuvuutta käsitellään lainsäädäntövaiheen kysymyksenä erityisesti EU-oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Artikkelissa selvennetään myös vallitsevaa oikeustilaa Suomessa takautuvan verolainsäädännön käyttämisen hyväksyttävyyden osalta.

Finanssioikeuden professori Leila Juanto ja finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Terästulleista sekä Suomen kaivos- ja metalliveroista

Kaivosvero on ajankohtainen veropoliittinen teema. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan uusi keksintö, vaan kaivosveroja on kannettu jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Niitä ei silloin kuitenkaan kaupiteltu ympäristö-, haitta- tai windfall-veroina. Kullasta ja hopeasta Suomessa perittiin 1940-luvulla valmisteverotyyppisiä veroja, joilla vaikutettiin kulta- ja hopeaesineiden hintoihin.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Pääkirjoitus "Vanhemmuus, vastuu ja verosuunnittelu”

KTT Timo Torkkel:   
Päästöoikeuksien kirjanpito- ja verokohtelusta. Osa 1

IFRS-standardien perusteella päästöoikeudet kirjataan alkujaan käypään arvoon (bruttoperuste) tai hankintamenoon (nettoperuste). Päästöoikeuksien kirjaamisen jälkeen sovelletaan hankintameno- tai uudelleenarvostusmallia. Päästöoikeuksista ei tehdä vuosipoistoja. Kirjanpitolain on tulkittu mahdollistavan nettoperusteen. Päästöoikeuksien hankintameno on poistettava taloudellisena vaikutusaikana, joskin jäännösarvosta johtuen niistä ei käytännössä kirjata mitään vuosipoistoja.

Asianajaja Jouni Weckström:
Rajat ylittävien tappioiden vähentäminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa – missä mennään, tulisiko tappioiden lopullisuuden doktriinista luopua?

Artikkelissa tarkastellaan tappioiden vähentämistä EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittäen. EU-tuomioistuimessa on ratkaistu lukuisia rajat ylittävää tappioiden vähentämistä sivuavaa asiaa alkaen aikoinaan ratkaisusta C-446/03 ”Marks & Spencer”. Ratkaisukäytäntö on osoittautunut kuitenkin varsin vaihtelevaksi. Kesäkuussa 2018 ratkaistu asia C-650/16 ”Bevola” on viimeisimpiä vaiheita tässä tarinassa. Problematiikkaa havainnollistetaan artikkelissa Suomeen sijoittuvan fiktiivisen esimerkin avulla.

Veroasiantuntijat Toni Jääskeläinen ja Tiina Ruohola:
Arvoseteleiden arvonlisäverotuksen muutokset 1.1.2019

33

Arvoseteleiden arvonlisäverotus muuttui 1.1.2019. Artikkelissa käsitellään arvosetelin määritelmää yksikäyttöarvosetelien ja monikäyttöarvosetelien osalta. Artikkelissa käydään läpi ketjumyyntisäännöksen soveltamista. Artikkelissa käsitellään maksuvälineiden ja arvoseteleiden välistä rajanvetoa, ilmaiseksi annettuja arvoseteleitä ja sitä onko arvonlisäverokäsittelyn kannalta merkitystä sillä, onko seteli arvonlisäverolain mukainen arvoseteli. Artikkelin loppupuolella perehdytään käyttämättä jääneiden arvoseteleiden arvonlisäverotukseen keskittyen yksikäyttöarvoseteleitä koskevaan problematiikkaan.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Korkovähennysrajoituksen muutos 2019

Suomessa on sovellettu elinkeinotoiminnan tuloverotuksessa korkovähennysrajoitusta vuodesta 2014 alkaen. Säännöstä on muutettu verovuodesta 2019 alkaen veron kiertämisen estämistä koskevan EU:n direktiivin johdosta. Muutoksilla rajoitus on ulotettu koskemaan myös muihin tulolähteisiin kuuluvia korkoja ja ulkopuolisilta tahoilta otettujen lainojen korkoja. Artikkelissa käydään läpi säännökseen tehtyjä muutoksia.

Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Väliyhteisölain uudistus

Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia on muutettu useaan kertaan viime vuosikymmenten aikana. Viimeisimmän uudistuksen tarkoituksena on ollut panna täytäntöön neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Artikkelissa käsitellään hallituksen esitystä HE 218/2018 vp viimeisimmästä muutoslaista, jota sovelletaan vuoden 2019 alusta.

KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad:
Veron kiertämisen estäminen muuttuvassa toimintaympäristössä

62

Veron kiertäminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ilmenemismuotojen muutokset asettavat haasteita veron kiertämisen estämiselle. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia keinoja lainsäätäjällä ja lain soveltajalla on veron kiertämisen estämiseksi. Veron kiertämisen estämistä tarkastellaan tyypillisesti yleisten ja erityisten veronkiertosäännösten näkökulmasta. Näkökulma on kuitenkin liian suppea, koska veron kiertämisen estämisen keinovalikoima on tätä laajempi. Tämä tuodaan esille artikkelissa systematisoimalla keinot primaarisiin ja sekundaarisiin. Artikkelissa päädytään siihen, että veron kiertämisen estämistä on tarkasteltava koko verojärjestelmän tasolla, vaikka veronkiertosäännökset ovatkin kasvava trendi kansainvälisessä vero-oikeudessa.

OTM, tutkija Jenna Päläs ja VT, LL.M. Petri Manninen:
Vertaisluottosijoitus - arvopaperi vai ei? Siviilioikeudellisia välineitä vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arviointiin etenkin arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden näkökulmasta (referee-artikkeli)

Kirjoitus käsittelee vertaisluottoihin (peer-to-peer lending) sijoittavan yksityishenkilön sijoituksen arvopaperiluonnetta. Verotuksessa sijoituksen arvopaperiluonteella on merkitystä etenkin sijoituksen arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden osalta, sillä tuloverolaissa luovutustappioon rinnastetaan arvopaperin lopullinen arvonmenetys, mutta ei lainapääoman menetystä. Ratkaisussa KHO 2018:11 vertaisluottosijoitus katsottiin arvopaperiksi, mutta artikkelissa esitetään, että vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arvioinnissa tulisi kiinnittää laajemmin huomiota siviilioikeudellisiin näkökohtiin kuten osapuolten tosiasialliseen toimintaan sopimussuhteessa.

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Suojauksen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, osa 2; Suojauksen käsittely kirjanpitolain mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa

Artikkelin aikaisemmin julkaistussa (Verotus-lehti 5/2018) ensimmäisessä osassa selviteltiin suojauksen käsitettä ja periaatteita sekä suojauksen käsittelyä IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. Tässä artikkelin toisessa osassa ruoditaan suojauksen käsittelyä KPL:n mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa. Verotusta koskevassa osuudessa selvitellään suojauksen verokäsittelyä eri tilanteissa ja tuodaan esiin erilaisia näkökulmia verotuksen realisointiperiaatteeseen suojaustilanteissa.

Junior Tax Advisor Katerina Barakas:
Alennetun arvonlisäverokannan soveltamisedellytykset liikuntapalveluiden myynnissä

Liikuntapalveluiden arvonlisäverotus on ajankohtainen ja keskustelua herättävä aihe. Aiheen ajankohtaisuuteen on vaikuttanut etenkin Verohallinnon julkaisema ohje liikuntapalveluiden arvonlisäverokannasta sekä viimeaikainen oikeuskäytäntö. Tarkastelun kohteena ovat erilaisten liikuntamuotojen ominaisuudet ja niiden vaikutus palvelun luonteeseen sekä arvonlisäverokannan määritykseen. Artikkelissa käsitellään lisäksi vastaavia tulkintoja Ruotsin verotuksessa ja verrataan niitä suomalaisiin johtopäätöksiin.

Kolumni: Tilapäistä vai pysyvää verotusta?:

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet:

IFA Nordic Regional Conference 2019:

Sivu

Muutoksia taustalla ja tässä ajassa

Kansliapäällikkö Martti Hetemäkeä haastatteli Juha Lindgren:
Työllisyyttä ja osaamista tukeva verotus

OTT Pauli K. Mattila:   
Työpanososinko – uusia tulkintoja

Palkkatulojen verotus on pääosin huomattavasti ankarampaa kuin osinkotulojen. Tämä on johtanut korkean tuottavuuden palvelualan osakeyhtiöissä järjestelyihin, joiden tarkoituksena on muuntaa palkkatulot osinkotuloiksi. Tällaisia järjestelyitä on pyritty estämään työpanososinkoa koskevalla erityissäännöksellä (TVL 33b §:n 3 mom.). Artikkelissa tarkastellaan tämän säännöksen syntyhistoriaa ja soveltamista. Tarkastelun kohteena on erityisesti säännöksen suhde veron kiertämisen estosäännökseen (VML 28 §). Tätä suhdetta kuvastaa mielenkiintoisella tavalla radikaaliksi luonnehdittu KHO:n ratkaisu 2018:40. Onko tässä avattu tie uudenalaiselle tulkintakulttuurille?

Veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Terveyden- ja sairaanhoidon ALV

Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotus on ollut muutoksessa Verohallinnon aloitettua vuoden 2017 alusta alan toimijoihin kohdistuneen ohjaus- ja valvontaprojektin. Alalla pitkään voimassaolleita verotuskäytäntöjä on kyseenalaistettu. Korkein hallinto-oikeus on julkaissut kuluneen vuoden aikana alan arvonlisäverotuskäytäntöjä muuttaneita vuosikirjaratkaisuja. Artikkelissa käsitellään terveyden- ja sairaanhoitoalan arvonlisäverokysymyksiä vertaillen direktiivin ja arvonlisäverolain säännöksiä sekä tuoretta oikeuskäytäntöä.

KTM Vilma Lepistö, OTT, KM,professori (ma.) Hannu Ojala ja OTT, yliopistonlehtori Matti Urpilainen:
Tilintarkastuksen ja tilitoimistotyön merkitys pienosakeyhtiöiden verovalvonnassa (referee.artikkeli)

561

Taloudellisen toiminnan valvonta käsitetään artikkelissa integroituneeksi kokonaisuudeksi. Verovalvonnassa verotarkastuksella, tilintarkastuksella ja tilitoimistotyöllä on kaikilla oma roolinsa ja valvontaympäristön muutosten mukana muuttuvat keskinäissuhteensa. Artikkelissa kartoitetaan tätä tutkimuskenttää haastattelututkimuksen pohjalta.

KTM Petteri Rapo:
OECD:n päivitetty siirtohinnoitteluohjeistus voitonjakamismenetelmää (Profit Split Method) koskien

OECD julkaisi kesäkuussa 2018 kaksi päivitettyä siirtohinnoitteluohjeistusta, joista toinen käsittelee voitonjakamismenetelmän (Transactional Profit Split Method; PSM) soveltamista rajat ylittävissä etuyhteystilanteissa. Artikkelissa esitellään päivitetyn ohjeistuksen keskeistä sisältöä ja arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia verotuskäytäntöön. Huomiota kiinnitetään myös voitonjakamismenetelmän mahdolliseen rooliin markkinaehtoperiaatteen kehittämisessä vastaamaan paremmin nykyaikaisen kansainvälisen liiketoimintaympäristön vaatimuksia.

OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Kiinteistöverotus 25 vuotta (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan, mitä kiinteistöverotuksessa on tapahtunut niiden kahdenkymmenenviiden vuoden aikana, joina nykyinen kiinteistöverolaki on ollut voimassa. Samalla arvioidaan lyhyesti kiinteistöverotusta koskevan sääntelyn toimivuutta ja sen ongelmia. Artikkelissa ennakoidaan myös sitä, mitä kiinteistöverotuksessa tulee mahdollisesti tapahtumaan tulevina vuosina.

Kolumni: Hautausmaiden ja vähän muunkin verollepano

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Suojauksen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, osa 1; Suojauksen periaatteet ja käsittely IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä

596

Suojausta käsittelevän artikkelin ensimmäisessä osassa selvitetään suojauksen periaatteita ja suojauksen käsittelyä IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. Asia on ajankohtainen, koska IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Standardi sääntelee muun muassa suojauslaskentaa. Kirjanpitolautakunnan mukaan IFRS:n mukainen suojauslaskenta on hyvän kirjanpitotavan mukaista myös kirjanpitolakia soveltavan kirjanpitovelvollisen osalta riippumatta siitä, arvostaako kirjanpitovelvollinen rahoitusvälineensä käypään arvoon vai soveltaako se hankintamenopohjaista varovaisuudenperiaatetta. Artikkelin myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa selvitellään suojauksen käsittelyä kirjanpitolain mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa.

Finanssioikeuden professori Leila Juanto ja finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Peliverot – vanhaa ja uutta

Pelikortit tulivat meillä verotuksen kohteeksi jo 1700- ja 1800-luvuilla. Veroa puollettiin 1900-luvun alussa siveellisillä ja taloudellisilla perusteilla. Lopullisesti pelikorttiveromme, josta säädettiin leimaverolaissa, kumottiin vuonna 1983 viittaamalla veronkannon vaikeuksiin ja valvontaongelmiin. Arpajaisveromme juuret ovat 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena on korvata arpajaisvoittojen tuloverotus. Arpajaisvero kuitenkin muistuttaa myös erityisiä kulutusveroja.

OTT, asianajaja Aleksei Hanninen:
Liiketoimintamallin uudelleenjärjestelyn siirtohinnoittelu Venäjän, Suomen ja USA:n vero-oikeuden näkökulmasta (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitellään väitöskirjatutkimusta liiketoimintamallin uudelleenjärjestelyn siirtohinnoittelusta Venäjän, Suomen ja Yhdysvaltain vero-oikeuden näkökulmasta. Tutkimuksessa tutkitaan ensinnäkin sitä, missä laajuudessa liiketoimintamallin muutos voi tulla siirtohinnoittelun kohteeksi Venäjän, Suomen ja Yhdysvaltain siirtohinnoittelusäännösten mukaan. Toisena merkittävänä tutkimuskysymyksenä on, miten markkinaehtoperiaatteen mukainen siirtohinta tulee määrittää tällaisille omaisuuserille, joiden katsotaan tulevan siirtohinnoittelun kohteeksi.

Associate Asta Tukiainen:
Yhtiön verovelvollisuus EU:n yritysverotusdirektiivien soveltamisedellytyksenä (Pro gradu -työn esittely)

Artikkeli käsittelee emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU), yritysjärjestelydirektiivin (2009/133/EY) ja korko-rojaltidirektiivin (2003/49/EY) henkilöllisen soveltamisalan kannalta tärkeän termin, ”jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön”, monitulkintaista määritelmää. Artikkeli keskittyy selventämään ”jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön” määritelmän kolmatta edellytystä, jonka mukaan ”jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön” on oltava velvollinen maksamaan jotain direktiiveissä listatuista veroista tai muuta veroa ilman vapautusta.

Professori Reijo Knuutinen ja asianajaja, partner Einari Karhu:
IFA:n 72. kongressi Soulissa

Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS 17 Vakuutussopimukset – listattujen vakuutusyhtiöiden tilinpäätösraportointi muuttuu

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Vajaa vuosi vaaleihin

OTT Pauli K. Mattila:
Pari näkökulmaa sukupolvenvaihdosten verotukseen

Artikkelissa tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöstön (PerVL 55 ja 56 §) soveltamisedellytyksiä. Keskiössä näistä edellytyksistä on kaksi; yritystoiminnan jatkamista koskeva vaatimus ja taseen avaamista koskevat näkökohdat. Artikkelissa verrataan PerVL:n huojennussäännöstön edullisuutta suhteessa metsälahjavähennyksen tarjoamiin veroetuihin.

Professori Jarmo Leppiniemi:   
Pääomalaina

Artikkelissa käsitellään osakeyhtiöiden pääomalainoja, joita säädellään sekä kirjanpitolaissa että osakeyhtiölaissa. Tulkinnat voivat vaikuttaa myös verotukseen ainakin osingon pääomatulo-osuuden määräytymisen ja koron vähennyskelpoisuuden yhteydessä. Yrittäjän tulee voida ennakoida, miten esimerkiksi kirjanpitolain tulkintaa koskevat perusratkaisut arvioidaan verotuksessa.

Apulaisprofessori Tomi Viitala ja neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Rahastot, vakuutukset ja sijoitussäästötili – muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia

Eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioineen työryhmän loppuraportti julkaistiin toukokuussa 2018. Työryhmä arvioi erityisesti sijoitusrahasto- ja vakuutussijoittamista koskevan verokohtelun neutraalisuutta, ajantasaisuutta ja toimivuutta sekä niin sanotun sijoitussäästötilin käyttöönottamista.  Artikkelissa tarkastellaan kyseisiin aihepiireihin liittyviä keskeisimpiä lainsäädännön muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia työryhmän raportin pohjalta. Tarkastelunäkökulmana on erityisesti kansainväliset tilanteet.

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Suomen tuloverosopimukset Espanjan ja Portugalin kanssa

436

Artikkelissa tarkastellaan Espanjan kanssa joulukuussa 2015 ja Portugalin kanssa marraskuussa 2016 allekirjoitettujen tuloverosopimusten keskeistä sisältöä ja niiden suhdetta Suomen verosopimuspolitiikkaan sekä Portugalin nykyisen vuodelta 1970 olevan tuloverosopimuksen irtisanomisen syitä ja vaikutuksia.

Senior Advisor, VT, tohtoritutkija Merja Raunio:
Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitys liiketoimen tunnistamisessa

Siirtohinnoitteluprosessi alkaa liiketoimien tunnistamisella eli transaktioiden markkinaehtoisuuden kannalta olennaisten tosiseikkojen selvittämisellä. Yritys kommunikoi nämä tosiseikat veroviranomaisille siirtohinnoitteludokumentoinnissaan. Vaikka siirtohinnoitteludokumentointi laaditaan vain verotusta varten, ajantasaisesti laadittuna sen tulisi antaa luotettavat tiedot liiketoimien markkinaehtoisuuden arvioinnin pohjaksi.

Ylitarkastaja Claus Salo:
Siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteet EU:n uuden ohjeistuksen valossa

Artikkeli käsittelee EU:n Joint Transfer Pricing Forumin arvonmääritystä koskevaa raporttia. Raportti pyrkii tuomaan esiin siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteiden erityispiirteet verrattuna muihin arvonmääritystilanteisiin.  Artikkelissa selostetaan raportin keskeinen sisältö ja sen jälkeen siinä esitettyjä kannanottoja verrataan suomalaisten tuomioistuinten ratkaisuihin siirtohinnoittelun arvonmäärityskysymyksissä.

OTK Eero Männistö:
Muodollisten ja aineellisten edellytysten merkitys arvonlisäveron vähennysoikeuden kannalta

468

Arvonlisäverotuksessa ostajan vähennysoikeus ratkaistaan aineellisten ja muodollisten edellytysten perusteella. Edellytysten sisältö ja merkitys ovat muotoutuneet ja tarkentuneet erityisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Artikkelissa käsitellään kyseisiä edellytyksiä. Lisäksi artikkelissa analysoidaan unionin tuomioistuimen ratkaisuja Suomen verolainsäädännön ja ratkaisukäytäntöjen valossa. Artikkelissa käsitellään myös veropetoksen, suhteellisuusperiaatteen ja veroviranomaisten toiminnan merkitystä kyseisten edellytysten arvioinnin yhteydessä.

Senior Manager Saku-Matti Koponen ja Senior Manager Samu Lassila:
Kiinteistöyhtiön kaupan varainsiirtoverotuksen erityiskysymykset

Varainsiirtoverolain 1.3.2013 toteutettu uudistus on lisännyt tulkintakysymyksiä ja yhä useammalle verovelvolliselle on epäselvää, mikä on varainsiirtoveron oikea määrä. Samalla Verohallinto on soveltanut kiinteistöyhtiöiden kaupoissa suoritusten, suoritusvelvoitteiden sekä yhtiölainan käsitteitä veropohjaa laajentavasti. Tässä artikkelissa käydään läpi kiinteistöyhtiön hankintaan liittyviä varainsiirtoverokysymyksiä erityisesti yllä mainittujen suoritusten osalta viimeaikaisen verotuskäytännön perusteella.

Vero-oikeuden lehtori Niko Svensk:
Verokantojen rajaaminen kiinteistöyhtiön osakkeiden varainsiirtoverotuksessa

Erilaiset verokannat eivät ole aiheuttaneet varainsiirtoverotuksessa aikaisemmin esimerkiksi tuloverotuksen tai arvonlisäverotuksen tapaan mittavia laintulkintaongelmia. Kun kiinteistöyhtiön osakkeille säädettiin erillinen verokanta, on varainsiirtoverotuksessa jouduttu pohtimaan eri verokantojen rajanvetoa. Artikkelissa tarkastellaan varainsiirtoverotuksen erilaisten verokantojen soveltamisalojen rajanvetoa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Varainsiirtovero kuolemassa sukupuuttoon?

Varainsiirtoveron tehtävänä on lisätä valtion tuloja. Varainsiirtoverolla on kielteisiä vaikutuksia mm. työvoiman liikkuvuuteen, minkä vuoksi veroa on vaadittu kumottavaksi. Yksi vaihtoehto voisi olla malli, jossa veroa ei poisteta vaan se alennetaan vaikkapa 1 %:ksi ja ensiasunnon verovapaudesta luovutaan. Pienellä verokannalla on vain pieni vaikutus verovelvollisten käyttäytymiseen. Se olikin perusideoita 1600-luvulla verokeksintökilpailun voittaneessa leimaverossa, jonka perillinen varainsiirtovero on.

Kolumni: Mietteitä marginaalista…

Lyhyitä kirjoituksia:
Professori (ma.) Pekka Nykänen
Vero-oikeuden tutkimuksen päivä Tampereella
Professori (ma.) Juha Lindgren
Verotuksen läpinäkyvyys – EATLP:n kongressi 2018

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Tyyntä myrskyn edellä?

Professori Seppo Penttilä:
Elinkeinoverolaki 50 vuotta – onnittelut

Artikkelissa käsitellään elinkeinoverolain 50-vuotista taivalta. Aluksi käsitellään lain syntyvaiheita ja sen peruslähtökohtia. Sen jälkeen otetaan esille eräitä keskeisimpiä lain soveltamisen ongelma-alueita. Näitä ovat vaihto-omaisuuden käsittely, yritysjärjestelyt, tulolähdejaottelu ja kirjanpitosidonnaisuus. Vaihto-omaisuutta koskevat ongelmat on hoidettu pois kansallisilla lainsäädäntöratkaisuilla, yritysjärjestelyt on hoidettu lainsäädäntötasolla EU:n ”pakottamana”, tulolähdejaottelua ollaan ehkä ainakin osittain poistamassa vuoden 2019 alusta lähtien ja kirjanpitosidonnaisuus on ongelma-alue, joka odottaa edelleen ratkaisuaan.

Partner, OTT, dosentti, varatuomari Marianne Malmgrén:   
Legaliteettiperiaate verolainsäädännön tulkinnassa

Artikkelissa tarkastellaan oikeustapausten avulla legaliteettiperiaatteen suhdetta verolainsäädännön tulkintaan. Tarkastelu keskittyy erityisesti siihen, mikä legaliteettiperiaate on ja periaatteen merkitykseen verolainsäädännön tulkinnassa. Artikkeli on rajattu vain välittömään verotukseen ja erityisesti tuloverotukseen.

OTK, veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri - OTT, veroasiantuntija Joakim Frände:
Onko taloudellisen työnantajan käsite tulossa Suomeen?

Kansainvälisissä työskentelytilanteissa joudutaan usein pohtimaan, mikä valtio saa verosopimuksen nojalla verottaa palkkatuloa. Verotusoikeuteen vaikuttaa mm. se, mitä tahoa pidetään työnantajana, ja missä valtiossa työnantaja sijaitsee. Suomessa on perinteisesti katsottu, että työnantaja on se taho, jonka kanssa työntekijä on solminut työsopimuksen. Monessa muussa valtiossa katsotaan kuitenkin verosopimusmielessä työnantajaksi se taho, jota henkilön työpanos tosiasiassa hyödyttää, vaikka työntekijän ja tämän tahon välillä ei olisikaan muodollista työsopimusta. Tätä tahoa kutsutaan usein ”taloudelliseksi työnantajaksi”. Helsingin hallinto-oikeus pohti vastikään julkaistussa päätöksessä taloudellisen ja muodollisen työnantajan välistä rajanvetoa. Artikkelissa analysoimme tuoretta päätöstä ja pohdimme laajemmin taloudellisen työnantajan käsitettä.

Professori Matti Kukkonen – Post Doc-tutkija, KTT Anu Torkkeli:
Verovapaan osakeluovutusvoiton määrittely EVL 6 b §:n tulkinnan, tulokäsitteen ja osakeyhtiön tulolähteiden näkökulmasta: uudistuksen tarve ja haasteet?

302

Artikkelissa pohditaan verovapaan/verollisen osakeomaisuuden luovutustulon käsitettä ja verotustilannetta erityisesti yhteisöjen elinkeinoverotuksessa EVL 6 b §:n (hiukan myös TVL 48 §:n) tulkintahaasteiden ja osakeyhtiön tulolähdejaon toimivuuden näkökulmasta. Artikkelissa esitetään yhtä mahdollista muutosmallia EVL 6 b §:n nykymäärittelyyn. Samalla kommentoidaan myös kriittisesti EVL:n soveltamisalueen ongelmia ja VM:n ehdotusta yhteisöjen tulolähdemäärityksen muuttamisesta.

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Arvonmenetysten ja eräiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuus TVL:n mukaan - uudistuvat askelmerkit

TVL:n tulonhankkimismenoja koskevassa 54 §:ssä menetyksiä ei nimenomaisesti säädetä yleisesti vähennyskelpoisiksi. Ainoastaan arvopaperin arvonmenetykset ja julkisen kaupankäynnin kohteena olevan johdannaisen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio on nimenomaisesti säädetty vähennyskelpoiseksi luovutustappioita koskevan TVL 50 §:n 1 ja 3 momenteissa.
 
Nimenomaisen yleisen säännöksen puuttumisen vuoksi menetysten vähennyskel­poisuuden on katsottu olevan TVL:n puolella rajoitetumpaa kuin elinkeinotulon verotuksessa. Asiaa koskevan säännöksen puuttuminen ei kuitenkaan estä menetyksen vähentämistä TVL 50 §:ssä säänneltyjen tilanteiden lisäksi eräissä tulonhankkimistilanteissa. Sääntelyn puute on johtanut jossain määrin epäyhtenäiseen käytäntöön. Menetysten vähennyskelpoisuuden ala on kuitenkin täsmentynyt jossain määrin viimeaikaisessa oikeuskäytännössä.

Asianajaja Heikki Wahlroos:
Principal purpose test holdingyhtiörakenteiden kannalta

OECD:n BEPS-hankkeen verosopimusten väärinkäyttöä koskeva Action 6 sisältää uuden veronkiertonormin, jonka BEPS-hankkeessa mukana olevat valtiot sisällyttävät verosopimuksiinsa. Suomi on allekirjoittanut uuden monenkeskisen verosopimuksen 7.6.2017, missä yhteydessä Suomi on valinnut verosopimuksiin sisällytettäväksi veronkiertonormiksi niin sanotun principal purpose testin (”PPT”). Artikkelin tarkoituksena on arvioida, miten PPT vaikuttaa tyypillisiin holdingyhtiörakenteisiin. Käytännössä PPT voi soveltua sekä suomalaisten verovelvollisten ulkomaisiin holdingyhtiörakenteisiin että ulkomailta Suomeen suuntautuviin sijoituksiin. PPT:n soveltaminen sisältää useita tulkinnanvaraisia kysymyksiä, jotka liittyvät mm. liiketaloudellisten perusteiden merkitykseen järjestelyn pääasiallista tarkoitusta arvioitaessa, ja kaksinkertaisten verotuksen poistamiseen, jos PPT soveltuu.

Veroekonomi Visa Kananoja:
Maastapoistumisverotus ja sen harmonisointi; EU-oikeuden vastaisten säännösten muutostarpeet veronkiertodirektiivin ja EUT:n ratkaisun A Oy (C-292/16) myötä (referee-artikkeli)

336

Suomen nykyiset, elinkeinoverolain 51 e ja 52 e §:ien maastapoistumisverosäännökset ovat toisaalta EUT:n aiemman oikeuskäytännön, toisaalta Suomea koskevan tuomion A Oy (C-292/16) perusteella EU-oikeuden vastaisia. Veronkiertodirektiivi edellyttää kuitenkin Suomea perimään veroa tietyissä poismuuttotilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan veronkiertodirektiivin maastapoistumisverotusta koskevien toimenpiteiden suhdetta EU-oikeuden ja perusvapauksien tulkintaan sekä toisaalta nykysäännösten muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä.

Veroasiantuntija Raili Knuutinen:
Täydentävä verotuspäätös - uusi menettely säännönmukaisen verotuksen ja verotuksen oikaisun väliin

Jos verovelvollinen ilmoittaa oikaisuvaatimuksella verotuksen päättymisen jälkeen sellaisen uuden verotukseen vaikuttavan tiedon, johon verotus ei ole perustunut, Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen. Uutta menettelyä sovelletaan tuloverotuksessa ja tonnistoverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen ja kiinteistöverotuksessa verovuodesta 2020 alkaen. Uudesta menettelystä huolimatta verovelvollinen hakee muutosta verotukseensa samalla tavalla kuin aikaisemmin eli tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.

OTT, kilpailuasiainneuvos, professori Kalle Määttä:
Sähkövero – erityisesti veroluokan 2 rajanvetoa

Sähkön valmistevero on porrastettu kahteen veroluokkaan, I ja II, joista ensimmäinen on normaaliverokanta ja jälkimmäinen verotuen luonteinen alennettu verokanta. Tulkintaongelmia tuottaa erityisesti alennetun verokannan soveltamisalan määrittäminen. Tällöin tarkastellaan erikseen teollisuutta ja siihen liittyen kaivostoimintaa ja louhintaa sekä ammattimaista kasvihuoneviljelyä. Lisäksi analysoidaan konesalien valmisteverokohtelua.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Löytäjän verotus

Artikkelissa tarkastellaan löytöä esineoikeudellisena saantotyyppinä sekä löytösaantojen ja löytöpalkkioiden nykyistä verokohtelua ja lainsäädännön kehittämistarvetta. Käsittelyssä on myös luonnontuotteiden ja palautuspullojen löytäjien verotus sekä puuttumattomuusperiaate.

Professori, ma. Juha Lindgren:
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu hakemuksessa yksilöityyn kysymykseen

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Osaamisen kehittäminen

Oikeusneuvos, OTT Vesa-Pekka Nuotio:
Siirtohintaoikaisuja, tappiontasausta, palvelumaksuja ja voittolisiä

Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2017 antanut kolme siirtohintaoikaisuja koskevaa vuosikirjaratkaisua (KHO 2017:51, 145 ja 146). Artikkelissa tarkastellaan vuosikirjaratkaisuissa esillä olleita keskeisiä kysymyksiä kuten TVL 122 §:n 3 momentissa tarkoitetun lupamenettelyn ja siirtohintaoikaisun välistä suhdetta, toiminnanohjausjärjestelmähankkeiden toteuttamistapaa, palvelumaksuina saatujen tulojen jaksottamista, vertailuyhtiöiden valintaa sekä konsernien palvelumaksujen voittolisän määrittämistä. Lisäksi artikkelissa tuodaan esille kysymyksiä, jotka esillä olleissa asioissa olisivat voineet tulla ratkaistavaksi mutta joihin korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole vuosikirjaratkaisujen lopputulosten takia otettu kantaa.

KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja oikeusneuvos Timo Räbinä:   
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön vuodelta 2017

Artikkelissa käsitellään kaikki vuoden 2017 aikana julkaistut luovutusvoittoverotusta koskevat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Lisäksi käsitellään kaikki hallinto-oikeuksien ja keskusverolautakunnan julkaisemat lainvoimaiset luovutusvoittoverotusta koskevat ratkaisut. Ratkaisut koskevat muun muassa SVOP-rahaston varojen palauttamista, perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotusta ja luovutusvoittoverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevien säännösten soveltamista.

AA, OTT, KTM Ossi Haapaniemi:
EU-oikeuden vastaisten päätösten korjaaminen

Artikkelissa käydään läpi, mitä toimintavaihtoehtoja verovelvollisilla on tilanteissa, joissa verovelvollista koskeva lainvoimainen päätös vaikuttaa EU-oikeuden vastaiselta. Ensimmäisenä keinona on yleensä käytetty ylimääräistä muutoksenhakua eli lähinnä purkua, mutta myös menetetyn määräajan palauttamista on yritetty. Käytännössä vahingonkorvaus on osoittautunut toimivammaksi, ellei kyse ole ollut siitä, että ennakkoratkaisun pyytäminen EU-tuomioistuimelta on selvästi laiminlyöty, jolloin purku on menettelyvirheen perusteella menestynyt. Lisäksi artikkelissa käsitellään perusteettoman edun palautusta/hallintoriitaa sekä lyhyesti valitusta EIT:lle ja kantelua Euroopan komissiolle.

Hallinto-oikeustuomari Matti Haapaniemi:
Yleiskulujen vähentämisestä arvonlisäverotuksessa

177

Artikkelissa on kartoitettu hallinto-oikeuden näkökulmasta niitä käytännön ongelmatilanteita, jotka liittyvät yleiskulujen vähentämiseen arvonlisäverotuksessa. Artikkeli on osoitettu hallinto-oikeuden asiakkaille ja sidosryhmille. Artikkelissa on käsitelty arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolista toimintaa ja verotonta myyntiä kulujen vähennysoikeutta rajaavana tekijänä, suoraa ja välitöntä yhteyttä vähennysoikeuden edellytyksenä, selvitysvelvollisuuden jakautumista, yleiskulujen kohdistamista konsernissa sekä yleiskulujen vähennysoikeuden jakamista.

KTT, ylitarkastaja Marjut Salo:
Verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen

Artikkeli käsittelee verotusmenettelylaissa ja kiinteistöverolaissa säädettyä verotuksen verovelvolliskohtaista päättymistä. Verotuksen verovelvolliskohtaisella päättymisellä tavoitellaan kaikkien verovelvollisryhmien tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen reaaliaikaisuuden parantamista siten, että säännönmukainen verotus voi päättyä verovelvolliskohtaisesti aiempaa aikaisemmin. Keskeinen ajatus on, että kunkin verovelvollisen verotus päättyy yksilöllisesti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun verovelvollisen verotus on toimitettu. Veronpalautuksen maksupäivä ja jäännösveron eräpäivä(t) riippuvat verotuksen verovelvolliskohtaisesta päättymisajankohdasta.

OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Kiinteistöverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2017

Artikkelissa käydään lävitse vuoden 2017 aikana annetut kiinteistöverotusta koskevat korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisut, vuosikirjanumeroiltaan 2017:35, 2017:45 ja 2017:49. Artikkelissa käsitellään kussakin tapauksessa ratkaistavana ollut oikeuskysymys, keskeinen sääntely ja muu oikeudellinen aineisto, tapauksen olosuhteet ja asian käsittelyvaiheet, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut sekä esitetään johtopäätökset. Artikkelin lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto.

Yliopisto-opettaja Mika Nissinen:
Rojaltin legaalimääritelmä tuloverosopimuksessa – oikeustapauskommentti ratkaisusta KHO 2016 T 4823

215

Artikkelissa esitetään KHO 2016 T 4823 (ei-julkaistu) ratkaisua analysoiden näkökulmia siihen kysymykseen, mikä merkitys legaalimääritelmällä on tuloverosopimusoikeudessa, ja tuleeko tuloverosopimuksen rojaltiartiklaa koskevat määräykset tulkita OECD:n malliverosopimuksen mukaisesti, sitä laajemmin, vai sitä suppeammin.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
USA:n perintöverotus ja Suomi

USA:n liittovaltion jäämistöverotyyppisen perintöverotuksen verotettavaa alarajaa nostettiin vuodesta 2018 alkaen merkittävästi. Suomessa perintöveroa aletaan maksaa paljon pienemmistä varoista kuin USA:ssa. Koska perintövero vastoin presidentti Trumpin tavoitetta USA:ssa jäi henkiin, perintöverokriitikot Suomessa saattavat tyytyä vaatimaan verotettavan määrän alarajan korottamista amerikkalaisen mallin mukaisesti esimerkiksi 10 tai 20 miljoonaan euroon.

KTM, väitöskirjatutkija Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2017

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2017 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

KTL (väit.) Katriina Pankakoski:
Tavaramerkin siirtohinnoittelu: etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjatutkimuksen kohteena on etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat tavaramerkin siirtohinnoittelussa. Artikkelissa esitetään tutkimuksen kokoavat päätelmät siitä, miten markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset ja hinnoittelun rajat muodostuvat Suomen kansainvälisessä vero-oikeudessa ja miten näitä rajoja noudattaen voidaan muodostaa vero-oikeudellisesti hyväksyttävä arvostusratkaisu tavaramerkin siirtohinnoittelussa.

Senior Tax Manager Tarja Kettunen:
Uutta kirjallisuutta

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset