Sivu

Pääkirjoitus "Vanhemmuus, vastuu ja verosuunnittelu”

KTT Timo Torkkel:   
Päästöoikeuksien kirjanpito- ja verokohtelusta. Osa 1

IFRS-standardien perusteella päästöoikeudet kirjataan alkujaan käypään arvoon (bruttoperuste) tai hankintamenoon (nettoperuste). Päästöoikeuksien kirjaamisen jälkeen sovelletaan hankintameno- tai uudelleenarvostusmallia. Päästöoikeuksista ei tehdä vuosipoistoja. Kirjanpitolain on tulkittu mahdollistavan nettoperusteen. Päästöoikeuksien hankintameno on poistettava taloudellisena vaikutusaikana, joskin jäännösarvosta johtuen niistä ei käytännössä kirjata mitään vuosipoistoja.

Asianajaja Jouni Weckström:
Rajat ylittävien tappioiden vähentäminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa – missä mennään, tulisiko tappioiden lopullisuuden doktriinista luopua?

Artikkelissa tarkastellaan tappioiden vähentämistä EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittäen. EU-tuomioistuimessa on ratkaistu lukuisia rajat ylittävää tappioiden vähentämistä sivuavaa asiaa alkaen aikoinaan ratkaisusta C-446/03 ”Marks & Spencer”. Ratkaisukäytäntö on osoittautunut kuitenkin varsin vaihtelevaksi. Kesäkuussa 2018 ratkaistu asia C-650/16 ”Bevola” on viimeisimpiä vaiheita tässä tarinassa. Problematiikkaa havainnollistetaan artikkelissa Suomeen sijoittuvan fiktiivisen esimerkin avulla.

Veroasiantuntijat Toni Jääskeläinen ja Tiina Ruohola:
Arvoseteleiden arvonlisäverotuksen muutokset 1.1.2019

33

Arvoseteleiden arvonlisäverotus muuttui 1.1.2019. Artikkelissa käsitellään arvosetelin määritelmää yksikäyttöarvosetelien ja monikäyttöarvosetelien osalta. Artikkelissa käydään läpi ketjumyyntisäännöksen soveltamista. Artikkelissa käsitellään maksuvälineiden ja arvoseteleiden välistä rajanvetoa, ilmaiseksi annettuja arvoseteleitä ja sitä onko arvonlisäverokäsittelyn kannalta merkitystä sillä, onko seteli arvonlisäverolain mukainen arvoseteli. Artikkelin loppupuolella perehdytään käyttämättä jääneiden arvoseteleiden arvonlisäverotukseen keskittyen yksikäyttöarvoseteleitä koskevaan problematiikkaan.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Korkovähennysrajoituksen muutos 2019

Suomessa on sovellettu elinkeinotoiminnan tuloverotuksessa korkovähennysrajoitusta vuodesta 2014 alkaen. Säännöstä on muutettu verovuodesta 2019 alkaen veron kiertämisen estämistä koskevan EU:n direktiivin johdosta. Muutoksilla rajoitus on ulotettu koskemaan myös muihin tulolähteisiin kuuluvia korkoja ja ulkopuolisilta tahoilta otettujen lainojen korkoja. Artikkelissa käydään läpi säännökseen tehtyjä muutoksia.

Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Väliyhteisölain uudistus

Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia on muutettu useaan kertaan viime vuosikymmenten aikana. Viimeisimmän uudistuksen tarkoituksena on ollut panna täytäntöön neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Artikkelissa käsitellään hallituksen esitystä HE 218/2018 vp viimeisimmästä muutoslaista, jota sovelletaan vuoden 2019 alusta.

KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad:
Veron kiertämisen estäminen muuttuvassa toimintaympäristössä

62

Veron kiertäminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ilmenemismuotojen muutokset asettavat haasteita veron kiertämisen estämiselle. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia keinoja lainsäätäjällä ja lain soveltajalla on veron kiertämisen estämiseksi. Veron kiertämisen estämistä tarkastellaan tyypillisesti yleisten ja erityisten veronkiertosäännösten näkökulmasta. Näkökulma on kuitenkin liian suppea, koska veron kiertämisen estämisen keinovalikoima on tätä laajempi. Tämä tuodaan esille artikkelissa systematisoimalla keinot primaarisiin ja sekundaarisiin. Artikkelissa päädytään siihen, että veron kiertämisen estämistä on tarkasteltava koko verojärjestelmän tasolla, vaikka veronkiertosäännökset ovatkin kasvava trendi kansainvälisessä vero-oikeudessa.

OTM, tutkija Jenna Päläs ja VT, LL.M. Petri Manninen:
Vertaisluottosijoitus - arvopaperi vai ei? Siviilioikeudellisia välineitä vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arviointiin etenkin arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden näkökulmasta (referee-artikkeli)

Kirjoitus käsittelee vertaisluottoihin (peer-to-peer lending) sijoittavan yksityishenkilön sijoituksen arvopaperiluonnetta. Verotuksessa sijoituksen arvopaperiluonteella on merkitystä etenkin sijoituksen arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden osalta, sillä tuloverolaissa luovutustappioon rinnastetaan arvopaperin lopullinen arvonmenetys, mutta ei lainapääoman menetystä. Ratkaisussa KHO 2018:11 vertaisluottosijoitus katsottiin arvopaperiksi, mutta artikkelissa esitetään, että vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arvioinnissa tulisi kiinnittää laajemmin huomiota siviilioikeudellisiin näkökohtiin kuten osapuolten tosiasialliseen toimintaan sopimussuhteessa.

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Suojauksen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, osa 2; Suojauksen käsittely kirjanpitolain mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa

Artikkelin aikaisemmin julkaistussa (Verotus-lehti 5/2018) ensimmäisessä osassa selviteltiin suojauksen käsitettä ja periaatteita sekä suojauksen käsittelyä IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. Tässä artikkelin toisessa osassa ruoditaan suojauksen käsittelyä KPL:n mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa. Verotusta koskevassa osuudessa selvitellään suojauksen verokäsittelyä eri tilanteissa ja tuodaan esiin erilaisia näkökulmia verotuksen realisointiperiaatteeseen suojaustilanteissa.

Junior Tax Advisor Katerina Barakas:
Alennetun arvonlisäverokannan soveltamisedellytykset liikuntapalveluiden myynnissä

Liikuntapalveluiden arvonlisäverotus on ajankohtainen ja keskustelua herättävä aihe. Aiheen ajankohtaisuuteen on vaikuttanut etenkin Verohallinnon julkaisema ohje liikuntapalveluiden arvonlisäverokannasta sekä viimeaikainen oikeuskäytäntö. Tarkastelun kohteena ovat erilaisten liikuntamuotojen ominaisuudet ja niiden vaikutus palvelun luonteeseen sekä arvonlisäverokannan määritykseen. Artikkelissa käsitellään lisäksi vastaavia tulkintoja Ruotsin verotuksessa ja verrataan niitä suomalaisiin johtopäätöksiin.

Kolumni: Tilapäistä vai pysyvää verotusta?:

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet:

IFA Nordic Regional Conference 2019:

Sivu

Muutoksia taustalla ja tässä ajassa

Kansliapäällikkö Martti Hetemäkeä haastatteli Juha Lindgren:
Työllisyyttä ja osaamista tukeva verotus

OTT Pauli K. Mattila:   
Työpanososinko – uusia tulkintoja

Palkkatulojen verotus on pääosin huomattavasti ankarampaa kuin osinkotulojen. Tämä on johtanut korkean tuottavuuden palvelualan osakeyhtiöissä järjestelyihin, joiden tarkoituksena on muuntaa palkkatulot osinkotuloiksi. Tällaisia järjestelyitä on pyritty estämään työpanososinkoa koskevalla erityissäännöksellä (TVL 33b §:n 3 mom.). Artikkelissa tarkastellaan tämän säännöksen syntyhistoriaa ja soveltamista. Tarkastelun kohteena on erityisesti säännöksen suhde veron kiertämisen estosäännökseen (VML 28 §). Tätä suhdetta kuvastaa mielenkiintoisella tavalla radikaaliksi luonnehdittu KHO:n ratkaisu 2018:40. Onko tässä avattu tie uudenalaiselle tulkintakulttuurille?

Veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Terveyden- ja sairaanhoidon ALV

Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotus on ollut muutoksessa Verohallinnon aloitettua vuoden 2017 alusta alan toimijoihin kohdistuneen ohjaus- ja valvontaprojektin. Alalla pitkään voimassaolleita verotuskäytäntöjä on kyseenalaistettu. Korkein hallinto-oikeus on julkaissut kuluneen vuoden aikana alan arvonlisäverotuskäytäntöjä muuttaneita vuosikirjaratkaisuja. Artikkelissa käsitellään terveyden- ja sairaanhoitoalan arvonlisäverokysymyksiä vertaillen direktiivin ja arvonlisäverolain säännöksiä sekä tuoretta oikeuskäytäntöä.

KTM Vilma Lepistö, OTT, KM,professori (ma.) Hannu Ojala ja OTT, yliopistonlehtori Matti Urpilainen:
Tilintarkastuksen ja tilitoimistotyön merkitys pienosakeyhtiöiden verovalvonnassa (referee.artikkeli)

561

Taloudellisen toiminnan valvonta käsitetään artikkelissa integroituneeksi kokonaisuudeksi. Verovalvonnassa verotarkastuksella, tilintarkastuksella ja tilitoimistotyöllä on kaikilla oma roolinsa ja valvontaympäristön muutosten mukana muuttuvat keskinäissuhteensa. Artikkelissa kartoitetaan tätä tutkimuskenttää haastattelututkimuksen pohjalta.

KTM Petteri Rapo:
OECD:n päivitetty siirtohinnoitteluohjeistus voitonjakamismenetelmää (Profit Split Method) koskien

OECD julkaisi kesäkuussa 2018 kaksi päivitettyä siirtohinnoitteluohjeistusta, joista toinen käsittelee voitonjakamismenetelmän (Transactional Profit Split Method; PSM) soveltamista rajat ylittävissä etuyhteystilanteissa. Artikkelissa esitellään päivitetyn ohjeistuksen keskeistä sisältöä ja arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia verotuskäytäntöön. Huomiota kiinnitetään myös voitonjakamismenetelmän mahdolliseen rooliin markkinaehtoperiaatteen kehittämisessä vastaamaan paremmin nykyaikaisen kansainvälisen liiketoimintaympäristön vaatimuksia.

OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Kiinteistöverotus 25 vuotta (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan, mitä kiinteistöverotuksessa on tapahtunut niiden kahdenkymmenenviiden vuoden aikana, joina nykyinen kiinteistöverolaki on ollut voimassa. Samalla arvioidaan lyhyesti kiinteistöverotusta koskevan sääntelyn toimivuutta ja sen ongelmia. Artikkelissa ennakoidaan myös sitä, mitä kiinteistöverotuksessa tulee mahdollisesti tapahtumaan tulevina vuosina.

Kolumni: Hautausmaiden ja vähän muunkin verollepano

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Suojauksen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, osa 1; Suojauksen periaatteet ja käsittely IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä

596

Suojausta käsittelevän artikkelin ensimmäisessä osassa selvitetään suojauksen periaatteita ja suojauksen käsittelyä IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. Asia on ajankohtainen, koska IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Standardi sääntelee muun muassa suojauslaskentaa. Kirjanpitolautakunnan mukaan IFRS:n mukainen suojauslaskenta on hyvän kirjanpitotavan mukaista myös kirjanpitolakia soveltavan kirjanpitovelvollisen osalta riippumatta siitä, arvostaako kirjanpitovelvollinen rahoitusvälineensä käypään arvoon vai soveltaako se hankintamenopohjaista varovaisuudenperiaatetta. Artikkelin myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa selvitellään suojauksen käsittelyä kirjanpitolain mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa.

Finanssioikeuden professori Leila Juanto ja finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Peliverot – vanhaa ja uutta

Pelikortit tulivat meillä verotuksen kohteeksi jo 1700- ja 1800-luvuilla. Veroa puollettiin 1900-luvun alussa siveellisillä ja taloudellisilla perusteilla. Lopullisesti pelikorttiveromme, josta säädettiin leimaverolaissa, kumottiin vuonna 1983 viittaamalla veronkannon vaikeuksiin ja valvontaongelmiin. Arpajaisveromme juuret ovat 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena on korvata arpajaisvoittojen tuloverotus. Arpajaisvero kuitenkin muistuttaa myös erityisiä kulutusveroja.

OTT, asianajaja Aleksei Hanninen:
Liiketoimintamallin uudelleenjärjestelyn siirtohinnoittelu Venäjän, Suomen ja USA:n vero-oikeuden näkökulmasta (väitöskirjan esittely)

Artikkelissa esitellään väitöskirjatutkimusta liiketoimintamallin uudelleenjärjestelyn siirtohinnoittelusta Venäjän, Suomen ja Yhdysvaltain vero-oikeuden näkökulmasta. Tutkimuksessa tutkitaan ensinnäkin sitä, missä laajuudessa liiketoimintamallin muutos voi tulla siirtohinnoittelun kohteeksi Venäjän, Suomen ja Yhdysvaltain siirtohinnoittelusäännösten mukaan. Toisena merkittävänä tutkimuskysymyksenä on, miten markkinaehtoperiaatteen mukainen siirtohinta tulee määrittää tällaisille omaisuuserille, joiden katsotaan tulevan siirtohinnoittelun kohteeksi.

Associate Asta Tukiainen:
Yhtiön verovelvollisuus EU:n yritysverotusdirektiivien soveltamisedellytyksenä (Pro gradu -työn esittely)

Artikkeli käsittelee emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU), yritysjärjestelydirektiivin (2009/133/EY) ja korko-rojaltidirektiivin (2003/49/EY) henkilöllisen soveltamisalan kannalta tärkeän termin, ”jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön”, monitulkintaista määritelmää. Artikkeli keskittyy selventämään ”jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön” määritelmän kolmatta edellytystä, jonka mukaan ”jäsenvaltiossa sijaitsevan yhtiön” on oltava velvollinen maksamaan jotain direktiiveissä listatuista veroista tai muuta veroa ilman vapautusta.

Professori Reijo Knuutinen ja asianajaja, partner Einari Karhu:
IFA:n 72. kongressi Soulissa

Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS 17 Vakuutussopimukset – listattujen vakuutusyhtiöiden tilinpäätösraportointi muuttuu

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Vajaa vuosi vaaleihin

OTT Pauli K. Mattila:
Pari näkökulmaa sukupolvenvaihdosten verotukseen

Artikkelissa tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöstön (PerVL 55 ja 56 §) soveltamisedellytyksiä. Keskiössä näistä edellytyksistä on kaksi; yritystoiminnan jatkamista koskeva vaatimus ja taseen avaamista koskevat näkökohdat. Artikkelissa verrataan PerVL:n huojennussäännöstön edullisuutta suhteessa metsälahjavähennyksen tarjoamiin veroetuihin.

Professori Jarmo Leppiniemi:   
Pääomalaina

Artikkelissa käsitellään osakeyhtiöiden pääomalainoja, joita säädellään sekä kirjanpitolaissa että osakeyhtiölaissa. Tulkinnat voivat vaikuttaa myös verotukseen ainakin osingon pääomatulo-osuuden määräytymisen ja koron vähennyskelpoisuuden yhteydessä. Yrittäjän tulee voida ennakoida, miten esimerkiksi kirjanpitolain tulkintaa koskevat perusratkaisut arvioidaan verotuksessa.

Apulaisprofessori Tomi Viitala ja neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Rahastot, vakuutukset ja sijoitussäästötili – muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia

Eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioineen työryhmän loppuraportti julkaistiin toukokuussa 2018. Työryhmä arvioi erityisesti sijoitusrahasto- ja vakuutussijoittamista koskevan verokohtelun neutraalisuutta, ajantasaisuutta ja toimivuutta sekä niin sanotun sijoitussäästötilin käyttöönottamista.  Artikkelissa tarkastellaan kyseisiin aihepiireihin liittyviä keskeisimpiä lainsäädännön muutostarpeita ja kehittämismahdollisuuksia työryhmän raportin pohjalta. Tarkastelunäkökulmana on erityisesti kansainväliset tilanteet.

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Suomen tuloverosopimukset Espanjan ja Portugalin kanssa

436

Artikkelissa tarkastellaan Espanjan kanssa joulukuussa 2015 ja Portugalin kanssa marraskuussa 2016 allekirjoitettujen tuloverosopimusten keskeistä sisältöä ja niiden suhdetta Suomen verosopimuspolitiikkaan sekä Portugalin nykyisen vuodelta 1970 olevan tuloverosopimuksen irtisanomisen syitä ja vaikutuksia.

Senior Advisor, VT, tohtoritutkija Merja Raunio:
Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitys liiketoimen tunnistamisessa

Siirtohinnoitteluprosessi alkaa liiketoimien tunnistamisella eli transaktioiden markkinaehtoisuuden kannalta olennaisten tosiseikkojen selvittämisellä. Yritys kommunikoi nämä tosiseikat veroviranomaisille siirtohinnoitteludokumentoinnissaan. Vaikka siirtohinnoitteludokumentointi laaditaan vain verotusta varten, ajantasaisesti laadittuna sen tulisi antaa luotettavat tiedot liiketoimien markkinaehtoisuuden arvioinnin pohjaksi.

Ylitarkastaja Claus Salo:
Siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteet EU:n uuden ohjeistuksen valossa

Artikkeli käsittelee EU:n Joint Transfer Pricing Forumin arvonmääritystä koskevaa raporttia. Raportti pyrkii tuomaan esiin siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteiden erityispiirteet verrattuna muihin arvonmääritystilanteisiin.  Artikkelissa selostetaan raportin keskeinen sisältö ja sen jälkeen siinä esitettyjä kannanottoja verrataan suomalaisten tuomioistuinten ratkaisuihin siirtohinnoittelun arvonmäärityskysymyksissä.

OTK Eero Männistö:
Muodollisten ja aineellisten edellytysten merkitys arvonlisäveron vähennysoikeuden kannalta

468

Arvonlisäverotuksessa ostajan vähennysoikeus ratkaistaan aineellisten ja muodollisten edellytysten perusteella. Edellytysten sisältö ja merkitys ovat muotoutuneet ja tarkentuneet erityisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Artikkelissa käsitellään kyseisiä edellytyksiä. Lisäksi artikkelissa analysoidaan unionin tuomioistuimen ratkaisuja Suomen verolainsäädännön ja ratkaisukäytäntöjen valossa. Artikkelissa käsitellään myös veropetoksen, suhteellisuusperiaatteen ja veroviranomaisten toiminnan merkitystä kyseisten edellytysten arvioinnin yhteydessä.

Senior Manager Saku-Matti Koponen ja Senior Manager Samu Lassila:
Kiinteistöyhtiön kaupan varainsiirtoverotuksen erityiskysymykset

Varainsiirtoverolain 1.3.2013 toteutettu uudistus on lisännyt tulkintakysymyksiä ja yhä useammalle verovelvolliselle on epäselvää, mikä on varainsiirtoveron oikea määrä. Samalla Verohallinto on soveltanut kiinteistöyhtiöiden kaupoissa suoritusten, suoritusvelvoitteiden sekä yhtiölainan käsitteitä veropohjaa laajentavasti. Tässä artikkelissa käydään läpi kiinteistöyhtiön hankintaan liittyviä varainsiirtoverokysymyksiä erityisesti yllä mainittujen suoritusten osalta viimeaikaisen verotuskäytännön perusteella.

Vero-oikeuden lehtori Niko Svensk:
Verokantojen rajaaminen kiinteistöyhtiön osakkeiden varainsiirtoverotuksessa

Erilaiset verokannat eivät ole aiheuttaneet varainsiirtoverotuksessa aikaisemmin esimerkiksi tuloverotuksen tai arvonlisäverotuksen tapaan mittavia laintulkintaongelmia. Kun kiinteistöyhtiön osakkeille säädettiin erillinen verokanta, on varainsiirtoverotuksessa jouduttu pohtimaan eri verokantojen rajanvetoa. Artikkelissa tarkastellaan varainsiirtoverotuksen erilaisten verokantojen soveltamisalojen rajanvetoa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Varainsiirtovero kuolemassa sukupuuttoon?

Varainsiirtoveron tehtävänä on lisätä valtion tuloja. Varainsiirtoverolla on kielteisiä vaikutuksia mm. työvoiman liikkuvuuteen, minkä vuoksi veroa on vaadittu kumottavaksi. Yksi vaihtoehto voisi olla malli, jossa veroa ei poisteta vaan se alennetaan vaikkapa 1 %:ksi ja ensiasunnon verovapaudesta luovutaan. Pienellä verokannalla on vain pieni vaikutus verovelvollisten käyttäytymiseen. Se olikin perusideoita 1600-luvulla verokeksintökilpailun voittaneessa leimaverossa, jonka perillinen varainsiirtovero on.

Kolumni: Mietteitä marginaalista…

Lyhyitä kirjoituksia:
Professori (ma.) Pekka Nykänen
Vero-oikeuden tutkimuksen päivä Tampereella
Professori (ma.) Juha Lindgren
Verotuksen läpinäkyvyys – EATLP:n kongressi 2018

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Tyyntä myrskyn edellä?

Professori Seppo Penttilä:
Elinkeinoverolaki 50 vuotta – onnittelut

Artikkelissa käsitellään elinkeinoverolain 50-vuotista taivalta. Aluksi käsitellään lain syntyvaiheita ja sen peruslähtökohtia. Sen jälkeen otetaan esille eräitä keskeisimpiä lain soveltamisen ongelma-alueita. Näitä ovat vaihto-omaisuuden käsittely, yritysjärjestelyt, tulolähdejaottelu ja kirjanpitosidonnaisuus. Vaihto-omaisuutta koskevat ongelmat on hoidettu pois kansallisilla lainsäädäntöratkaisuilla, yritysjärjestelyt on hoidettu lainsäädäntötasolla EU:n ”pakottamana”, tulolähdejaottelua ollaan ehkä ainakin osittain poistamassa vuoden 2019 alusta lähtien ja kirjanpitosidonnaisuus on ongelma-alue, joka odottaa edelleen ratkaisuaan.

Partner, OTT, dosentti, varatuomari Marianne Malmgrén:   
Legaliteettiperiaate verolainsäädännön tulkinnassa

Artikkelissa tarkastellaan oikeustapausten avulla legaliteettiperiaatteen suhdetta verolainsäädännön tulkintaan. Tarkastelu keskittyy erityisesti siihen, mikä legaliteettiperiaate on ja periaatteen merkitykseen verolainsäädännön tulkinnassa. Artikkeli on rajattu vain välittömään verotukseen ja erityisesti tuloverotukseen.

OTK, veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri - OTT, veroasiantuntija Joakim Frände:
Onko taloudellisen työnantajan käsite tulossa Suomeen?

Kansainvälisissä työskentelytilanteissa joudutaan usein pohtimaan, mikä valtio saa verosopimuksen nojalla verottaa palkkatuloa. Verotusoikeuteen vaikuttaa mm. se, mitä tahoa pidetään työnantajana, ja missä valtiossa työnantaja sijaitsee. Suomessa on perinteisesti katsottu, että työnantaja on se taho, jonka kanssa työntekijä on solminut työsopimuksen. Monessa muussa valtiossa katsotaan kuitenkin verosopimusmielessä työnantajaksi se taho, jota henkilön työpanos tosiasiassa hyödyttää, vaikka työntekijän ja tämän tahon välillä ei olisikaan muodollista työsopimusta. Tätä tahoa kutsutaan usein ”taloudelliseksi työnantajaksi”. Helsingin hallinto-oikeus pohti vastikään julkaistussa päätöksessä taloudellisen ja muodollisen työnantajan välistä rajanvetoa. Artikkelissa analysoimme tuoretta päätöstä ja pohdimme laajemmin taloudellisen työnantajan käsitettä.

Professori Matti Kukkonen – Post Doc-tutkija, KTT Anu Torkkeli:
Verovapaan osakeluovutusvoiton määrittely EVL 6 b §:n tulkinnan, tulokäsitteen ja osakeyhtiön tulolähteiden näkökulmasta: uudistuksen tarve ja haasteet?

302

Artikkelissa pohditaan verovapaan/verollisen osakeomaisuuden luovutustulon käsitettä ja verotustilannetta erityisesti yhteisöjen elinkeinoverotuksessa EVL 6 b §:n (hiukan myös TVL 48 §:n) tulkintahaasteiden ja osakeyhtiön tulolähdejaon toimivuuden näkökulmasta. Artikkelissa esitetään yhtä mahdollista muutosmallia EVL 6 b §:n nykymäärittelyyn. Samalla kommentoidaan myös kriittisesti EVL:n soveltamisalueen ongelmia ja VM:n ehdotusta yhteisöjen tulolähdemäärityksen muuttamisesta.

Veroasiantuntija Petri Harsu:
Arvonmenetysten ja eräiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuus TVL:n mukaan - uudistuvat askelmerkit

TVL:n tulonhankkimismenoja koskevassa 54 §:ssä menetyksiä ei nimenomaisesti säädetä yleisesti vähennyskelpoisiksi. Ainoastaan arvopaperin arvonmenetykset ja julkisen kaupankäynnin kohteena olevan johdannaisen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio on nimenomaisesti säädetty vähennyskelpoiseksi luovutustappioita koskevan TVL 50 §:n 1 ja 3 momenteissa.
 
Nimenomaisen yleisen säännöksen puuttumisen vuoksi menetysten vähennyskel­poisuuden on katsottu olevan TVL:n puolella rajoitetumpaa kuin elinkeinotulon verotuksessa. Asiaa koskevan säännöksen puuttuminen ei kuitenkaan estä menetyksen vähentämistä TVL 50 §:ssä säänneltyjen tilanteiden lisäksi eräissä tulonhankkimistilanteissa. Sääntelyn puute on johtanut jossain määrin epäyhtenäiseen käytäntöön. Menetysten vähennyskelpoisuuden ala on kuitenkin täsmentynyt jossain määrin viimeaikaisessa oikeuskäytännössä.

Asianajaja Heikki Wahlroos:
Principal purpose test holdingyhtiörakenteiden kannalta

OECD:n BEPS-hankkeen verosopimusten väärinkäyttöä koskeva Action 6 sisältää uuden veronkiertonormin, jonka BEPS-hankkeessa mukana olevat valtiot sisällyttävät verosopimuksiinsa. Suomi on allekirjoittanut uuden monenkeskisen verosopimuksen 7.6.2017, missä yhteydessä Suomi on valinnut verosopimuksiin sisällytettäväksi veronkiertonormiksi niin sanotun principal purpose testin (”PPT”). Artikkelin tarkoituksena on arvioida, miten PPT vaikuttaa tyypillisiin holdingyhtiörakenteisiin. Käytännössä PPT voi soveltua sekä suomalaisten verovelvollisten ulkomaisiin holdingyhtiörakenteisiin että ulkomailta Suomeen suuntautuviin sijoituksiin. PPT:n soveltaminen sisältää useita tulkinnanvaraisia kysymyksiä, jotka liittyvät mm. liiketaloudellisten perusteiden merkitykseen järjestelyn pääasiallista tarkoitusta arvioitaessa, ja kaksinkertaisten verotuksen poistamiseen, jos PPT soveltuu.

Veroekonomi Visa Kananoja:
Maastapoistumisverotus ja sen harmonisointi; EU-oikeuden vastaisten säännösten muutostarpeet veronkiertodirektiivin ja EUT:n ratkaisun A Oy (C-292/16) myötä (referee-artikkeli)

336

Suomen nykyiset, elinkeinoverolain 51 e ja 52 e §:ien maastapoistumisverosäännökset ovat toisaalta EUT:n aiemman oikeuskäytännön, toisaalta Suomea koskevan tuomion A Oy (C-292/16) perusteella EU-oikeuden vastaisia. Veronkiertodirektiivi edellyttää kuitenkin Suomea perimään veroa tietyissä poismuuttotilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan veronkiertodirektiivin maastapoistumisverotusta koskevien toimenpiteiden suhdetta EU-oikeuden ja perusvapauksien tulkintaan sekä toisaalta nykysäännösten muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä.

Veroasiantuntija Raili Knuutinen:
Täydentävä verotuspäätös - uusi menettely säännönmukaisen verotuksen ja verotuksen oikaisun väliin

Jos verovelvollinen ilmoittaa oikaisuvaatimuksella verotuksen päättymisen jälkeen sellaisen uuden verotukseen vaikuttavan tiedon, johon verotus ei ole perustunut, Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen. Uutta menettelyä sovelletaan tuloverotuksessa ja tonnistoverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen ja kiinteistöverotuksessa verovuodesta 2020 alkaen. Uudesta menettelystä huolimatta verovelvollinen hakee muutosta verotukseensa samalla tavalla kuin aikaisemmin eli tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.

OTT, kilpailuasiainneuvos, professori Kalle Määttä:
Sähkövero – erityisesti veroluokan 2 rajanvetoa

Sähkön valmistevero on porrastettu kahteen veroluokkaan, I ja II, joista ensimmäinen on normaaliverokanta ja jälkimmäinen verotuen luonteinen alennettu verokanta. Tulkintaongelmia tuottaa erityisesti alennetun verokannan soveltamisalan määrittäminen. Tällöin tarkastellaan erikseen teollisuutta ja siihen liittyen kaivostoimintaa ja louhintaa sekä ammattimaista kasvihuoneviljelyä. Lisäksi analysoidaan konesalien valmisteverokohtelua.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Löytäjän verotus

Artikkelissa tarkastellaan löytöä esineoikeudellisena saantotyyppinä sekä löytösaantojen ja löytöpalkkioiden nykyistä verokohtelua ja lainsäädännön kehittämistarvetta. Käsittelyssä on myös luonnontuotteiden ja palautuspullojen löytäjien verotus sekä puuttumattomuusperiaate.

Professori, ma. Juha Lindgren:
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu hakemuksessa yksilöityyn kysymykseen

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Osaamisen kehittäminen

Oikeusneuvos, OTT Vesa-Pekka Nuotio:
Siirtohintaoikaisuja, tappiontasausta, palvelumaksuja ja voittolisiä

Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2017 antanut kolme siirtohintaoikaisuja koskevaa vuosikirjaratkaisua (KHO 2017:51, 145 ja 146). Artikkelissa tarkastellaan vuosikirjaratkaisuissa esillä olleita keskeisiä kysymyksiä kuten TVL 122 §:n 3 momentissa tarkoitetun lupamenettelyn ja siirtohintaoikaisun välistä suhdetta, toiminnanohjausjärjestelmähankkeiden toteuttamistapaa, palvelumaksuina saatujen tulojen jaksottamista, vertailuyhtiöiden valintaa sekä konsernien palvelumaksujen voittolisän määrittämistä. Lisäksi artikkelissa tuodaan esille kysymyksiä, jotka esillä olleissa asioissa olisivat voineet tulla ratkaistavaksi mutta joihin korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole vuosikirjaratkaisujen lopputulosten takia otettu kantaa.

KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja oikeusneuvos Timo Räbinä:   
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön vuodelta 2017

Artikkelissa käsitellään kaikki vuoden 2017 aikana julkaistut luovutusvoittoverotusta koskevat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Lisäksi käsitellään kaikki hallinto-oikeuksien ja keskusverolautakunnan julkaisemat lainvoimaiset luovutusvoittoverotusta koskevat ratkaisut. Ratkaisut koskevat muun muassa SVOP-rahaston varojen palauttamista, perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotusta ja luovutusvoittoverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevien säännösten soveltamista.

AA, OTT, KTM Ossi Haapaniemi:
EU-oikeuden vastaisten päätösten korjaaminen

Artikkelissa käydään läpi, mitä toimintavaihtoehtoja verovelvollisilla on tilanteissa, joissa verovelvollista koskeva lainvoimainen päätös vaikuttaa EU-oikeuden vastaiselta. Ensimmäisenä keinona on yleensä käytetty ylimääräistä muutoksenhakua eli lähinnä purkua, mutta myös menetetyn määräajan palauttamista on yritetty. Käytännössä vahingonkorvaus on osoittautunut toimivammaksi, ellei kyse ole ollut siitä, että ennakkoratkaisun pyytäminen EU-tuomioistuimelta on selvästi laiminlyöty, jolloin purku on menettelyvirheen perusteella menestynyt. Lisäksi artikkelissa käsitellään perusteettoman edun palautusta/hallintoriitaa sekä lyhyesti valitusta EIT:lle ja kantelua Euroopan komissiolle.

Hallinto-oikeustuomari Matti Haapaniemi:
Yleiskulujen vähentämisestä arvonlisäverotuksessa

177

Artikkelissa on kartoitettu hallinto-oikeuden näkökulmasta niitä käytännön ongelmatilanteita, jotka liittyvät yleiskulujen vähentämiseen arvonlisäverotuksessa. Artikkeli on osoitettu hallinto-oikeuden asiakkaille ja sidosryhmille. Artikkelissa on käsitelty arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolista toimintaa ja verotonta myyntiä kulujen vähennysoikeutta rajaavana tekijänä, suoraa ja välitöntä yhteyttä vähennysoikeuden edellytyksenä, selvitysvelvollisuuden jakautumista, yleiskulujen kohdistamista konsernissa sekä yleiskulujen vähennysoikeuden jakamista.

KTT, ylitarkastaja Marjut Salo:
Verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen

Artikkeli käsittelee verotusmenettelylaissa ja kiinteistöverolaissa säädettyä verotuksen verovelvolliskohtaista päättymistä. Verotuksen verovelvolliskohtaisella päättymisellä tavoitellaan kaikkien verovelvollisryhmien tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen reaaliaikaisuuden parantamista siten, että säännönmukainen verotus voi päättyä verovelvolliskohtaisesti aiempaa aikaisemmin. Keskeinen ajatus on, että kunkin verovelvollisen verotus päättyy yksilöllisesti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun verovelvollisen verotus on toimitettu. Veronpalautuksen maksupäivä ja jäännösveron eräpäivä(t) riippuvat verotuksen verovelvolliskohtaisesta päättymisajankohdasta.

OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Kiinteistöverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2017

Artikkelissa käydään lävitse vuoden 2017 aikana annetut kiinteistöverotusta koskevat korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisut, vuosikirjanumeroiltaan 2017:35, 2017:45 ja 2017:49. Artikkelissa käsitellään kussakin tapauksessa ratkaistavana ollut oikeuskysymys, keskeinen sääntely ja muu oikeudellinen aineisto, tapauksen olosuhteet ja asian käsittelyvaiheet, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut sekä esitetään johtopäätökset. Artikkelin lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto.

Yliopisto-opettaja Mika Nissinen:
Rojaltin legaalimääritelmä tuloverosopimuksessa – oikeustapauskommentti ratkaisusta KHO 2016 T 4823

215

Artikkelissa esitetään KHO 2016 T 4823 (ei-julkaistu) ratkaisua analysoiden näkökulmia siihen kysymykseen, mikä merkitys legaalimääritelmällä on tuloverosopimusoikeudessa, ja tuleeko tuloverosopimuksen rojaltiartiklaa koskevat määräykset tulkita OECD:n malliverosopimuksen mukaisesti, sitä laajemmin, vai sitä suppeammin.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
USA:n perintöverotus ja Suomi

USA:n liittovaltion jäämistöverotyyppisen perintöverotuksen verotettavaa alarajaa nostettiin vuodesta 2018 alkaen merkittävästi. Suomessa perintöveroa aletaan maksaa paljon pienemmistä varoista kuin USA:ssa. Koska perintövero vastoin presidentti Trumpin tavoitetta USA:ssa jäi henkiin, perintöverokriitikot Suomessa saattavat tyytyä vaatimaan verotettavan määrän alarajan korottamista amerikkalaisen mallin mukaisesti esimerkiksi 10 tai 20 miljoonaan euroon.

KTM, väitöskirjatutkija Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2017

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2017 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

KTL (väit.) Katriina Pankakoski:
Tavaramerkin siirtohinnoittelu: etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjatutkimuksen kohteena on etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat tavaramerkin siirtohinnoittelussa. Artikkelissa esitetään tutkimuksen kokoavat päätelmät siitä, miten markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset ja hinnoittelun rajat muodostuvat Suomen kansainvälisessä vero-oikeudessa ja miten näitä rajoja noudattaen voidaan muodostaa vero-oikeudellisesti hyväksyttävä arvostusratkaisu tavaramerkin siirtohinnoittelussa.

Senior Tax Manager Tarja Kettunen:
Uutta kirjallisuutta

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Pääkirjoitus

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala ja Partner Jari Ahonen:
USA:n suuri verouudistus - havaintoja ja ensivaikutelmia

USA:n suurin verouudistus kolmeen vuosikymmeneen sai sinettinsä presidentti Donald Trumpin allekirjoituksella ennen joulua 2017. Uudistuksella muun muassa alennetaan USA:n yhteisöverokantaa merkittävästi ja muutetaan kansainvälistä verotusta koskevia säännöksiä. Artikkelissa käsitellään erityisesti yritysverotusta koskevien muutosten sisältöä ja arvioidaan niiden merkitystä USA:ssa toimiville konserneille. Lisäksi artikkelissa arvioidaan uudistuksen veropoliittisia vaikutuksia.

Professori Seppo Penttilä ja tutkijatohtori Anita Isomaa-Myllymäki:  
Päämiesrakenteet murroksessa - aineettoman keskittäminen ja siirtohinnoittelu

Artikkelissa käsitellään monikansallisten konsernien käyttämiä päämies- ja holdingyhtiörakenteita ja niiden arviointia OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen kansallisen lainsäädännön sisältämän markkinaehtoperiaatteen valossa. Artikkelin aiheena ovat erityisesti aineettomaan liittyvät päämies- ja niin sanotut IP-holdingyhtiömallit ja OECD:n BEPS-hankkeen synnyttämät muutospaineet jo käytössä oleville rakenteille.

Veroasiantuntijat Seija Karttunen ja Virpi Pasanen:
Ajankohtaista matkakustannusten korvausten verotuksesta

Artikkelissa käsitellään matkakustannusten korvauksiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kuten vuoden 2018 alusta voimaan tullutta tuloverolain muutosta, jolla tilapäisen työmatkan aikaraja pidennettiin kolmeen vuoteen, sekä KHO:n vuosikirjaratkaisua KHO 2017:178, jolla on vaikutuksia varsinaisen työpaikan muodostumiseen tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee säännöllisesti myös kotonaan. Lisäksi tarkastellaan Verohallinnon keväällä 2017 antamaa ohjeistusta ”Työmatkakustannukset verotuksessa”, joka on selkeyttänyt erityisesti konserneissa eri maiden välisiltä työmatkoilta maksettavien matkakustannusten korvausten verotusta.

KTT, OTM, tutkijatohtori Martti Nieminen ja KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen:
Jakamistalous henkilökohtaisen tulon verotuksessa

45

Artikkelissa käsitellään jakamistalouden tuloverokysymyksiä. Aihe on ajankohtainen jakamistalouden nopean kasvun ja tuoreen asiaa sivuavan ratkaisun KHO 2017:131 vuoksi. Jakamistaloudessa on viime kädessä kysymys verovelvollisen käytössä olevan omaisuuden vuokraamisesta siksi ajaksi, kun hän ei sitä itse tarvitse. Siten jakamistalouteen liittyvät kysymykset kiinnittyvät pitkälle henkilöverotuksen klassiseen kysymykseen: onko meno verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno vai vähennyskelvoton elantomeno.

Varatuomari Matti Merisalo:
Verotuksen uusista seuraamusmaksuista

Veronkorotusta koskevat säännökset on uudistettu ja yhtenäistetty. Eduskunnan hyväksymät muutokset koskevat tuloverotusta, kiinteistöverotusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä varainsiirtoverotusta. Uudet säännökset ovat nykyistä kaavamaisemmat ja veronkorotuksen määräämiseen liittyvää harkinnanvaraa on supistettu. Veroilmoituksen myöhästymisestä määrätään veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksu. Artikkelissa tarkastellaan uusia säännöksiä, jotka tulevat sovellettaviksi vaiheittain vuodesta 2018 alkaen.

Ylitarkastaja, KTM Anne Kaleva ja johtava veroasiantuntijaTiina Ruohola:
Maahantuonnin ALV 1.1.2018

Maahantuonnin ALV siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018. Muutos koskee arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tuojien tekemiä maahantuonteja. Menettely muuttuu ns. lykätyksi menettelyksi. Muutoksen jälkeen arvonlisäverovelvolliset maahantuojat laskevat, ilmoittavat ja maksavat maahantuonnin arvonlisäveron Verohallinnolle. Maahantuonnista suoritettava vero ja tehtävä vähennys kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu. Tulli toimittaa maahantuonnin tullauksen entiseen tapaan.

OTT, kilpailuasiainneuvos, professori Kalle Määttä:
Romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

85

Vuoden 2015 alussa voimaan tullut romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus on yksi keino kamppailussa harmaata taloutta vastaan, kuten tähdättäessä tahallisten maksujen laiminlyöntien ja kuittikaupan vähentämiseen. Arvonlisäverolain 8 d §:n tulkinnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat soveltamisalan laajuuden eli myyjän ja ostajan käsitteiden, myyntien sekä romun ja jätteen määrittely.

Ylitarkastaja Marjo Huovinen:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 3/3: Valvontakäynti

Valvontakäynti on Verohallinnon ja asiakasyrityksen keskinäiseen yhteistyöhön, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva toimenpide. Valvontakäynti tukee Verohallinnon strategian mukaista tavoitetta reaaliaikaisen verovalvonnan toteuttamisesta sekä ennakoivasta ohjauksesta. Tämän artikkelin tavoitteena on luoda kokonaiskuva valvontakäynnistä ja sen käyttötavoista osana riskilähtöistä verovalvontaa ja ennakollista ohjausta. Artikkelin näkökulma painottuu arvonlisäverotukseen sekä arvonlisäveron valvonnassa saatuihin kokemuksiin.

Veroasiantuntija Santeri Kääriäinen:
Kartellisakkojen ja kartellirikkomuksista aiheutuneiden vahingonkorvausten vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan kartellisakkojen ja kartellirikkomuksista aiheutuneiden vahingonkorvausten vähennyskelpoisuutta elinkeinoverotuksessa. Artikkelissa tarkastellaan myös kartellirikkomusasiassa maksettavaksi määrättyjen korkosuoritusten sekä oikeudenkäynti- ja asianajomenojen verovähennyskelpoisuutta kuin myös sitä, minkä vuoden kuluksi nämä menot voidaan kirjata. Artikkeli sisältää katsauksen asiaa koskevaan lainsäädäntöön, lain esitöihin sekä oikeus- ja verotuskäytäntöön.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet
utlyser härmed stipendier till stöd för skattevetenskaplig forskning. Stipendierna delas ut i mitten av maj 2018. Nordiska Skattevetenskapliga Forskningsrådet är upprättat genom en konvention mellan de nordiska länderna och har till syfte att främja nordiskt samarbete inom ramen för skatteforskning, särskilt med hänsyn till frågor av gemensamt nordiskt intresse. Nordiska Skattevetenskapliga Forskningsrådet stödjer såväl skattejuridisk som skattekonomisk forskning och samarbete.

Sivu

Toiselle vuosisadalle siirryttäessä...

Professori (emeritus) Heikki Niskakangas:
Vuosisadan verouudistuksesta neljännesvuosisata

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:  
Puuttumattomuusperiaate sukulaisineen verotuksessa ja tietovuoto

Puuttumattomuusperiaate liittyy tutkimiskynnykseen ja silmien sulkemiseen vähäisiltä virheiltä. Sen lähisukulainen on suhteellisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Yhdenvertaisuusperiaate rajoittaa puuttumattomuusperiaatetta. Perintö- ja lahjaverotuksessa puuttumattomuusperiaatteen normipohja on ollut heikompi kuin tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Salassa pidettävien viranomaisohjeiden vuotaminen on laitonta, mutta laitonta on myös ei-salassa pidettävien tietojen salaaminen.

Professori, ma. Juha Lindgren:
Korkojen vähentämisestä ja sen rajoituksista yritysverotuksessa

Korkojen vähentäminen ja sen rajoittaminen on keskeinen aihe kansainvälistä verotusta koskevassa keskustelussa niin OECD:n, EU:n kuin muillakin foorumeilla. Suomessa tarve vähentämisen rajoittamiseen on johtanut EVL 18 a §:n säätämiseen. Lisäksi julkaistussa oikeuskäytännössä (esimerkiksi KHO 2016:71 ja 2016:72) on puututtu korkojen vähennysoikeuteen. VML 28 §:n soveltaminen on johtanut veron kiertämistä koskevaan keskusteluun. Veronkiertodirektiivin ohella eräät kansalliset ja kansainväliset esitykset tulevat johtamaan sääntelyn muuttamiseen lähitulevaisuudessa.

KTT Timo Torkkel:
Maatilatalouden tuloverotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta

548

Artikkelissa tarkastellaan maatalouden tuloveroverotuksen kirjanpitosidonnaisuutta. Maatalouden tuloverotuksen kirjanpitosidonnaisuuteen liittyviä kysymyksiä ei ole viimeaikaisessa oikeuskirjallisuudessa yksityiskohtaisesti tarkasteltu. Se, että kysymystä ei ole yksityiskohtaisesti tarkasteltu, on tavallaan itsestään selvä, koska maatalouden tuloverotus ei ole kirjanpitosidonnainen. Vaikka maatalouden tuloverotus ei ole kirjanpitosidonnainen, jo pelkästään tämä seikka herättää monia vero-oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä.

Yliopisto-opettaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimus palkitsemis- ja eläkejärjestelyissä

Yliopisto-opettaja Mika Nissinen:
Tietokoneohjelmiston digitaalinen jakelu ja tuloverosopimusoikeus

Artikkelissa käsitellään sitä, onko tietokoneohjelmiston digitaalisesta jakelusta saatu suoritus tuloverosopimusoikeudessa luonteeltaan rojaltia vai liiketuloa. Artikkeli jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan ohjelmiston digitaalista jakelua ohjelmistonkehittäjien näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan ohjelmiston digitaalisesta jakelusta maksetun suorituksen tuloverosopimusoikeudellista luonnetta OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin perusteella. Kolmannessa osassa käsitellään ratkaisua KHO 15.11.2016/4882, joka koski sitä, pidetäänkö peliin liittyvää suoritusta Suomen ja Kiinan välistä tuloverosopimusta tulkittaessa rojaltitulona vai liiketulona.

KTM, veroasiantuntija Henri Lyyski:
Komissionäärijärjestelyjen tulkintaongelmat

588

Komissionäärin käsitteeseen liittyvien tulkintaongelmien takia ei ole täysin selvää, millaisissa olosuhteissa komissionääri voi muodostaa kiinteän toimipaikan verosopimusvaltioon. OECD:n mukaan kiinteän toimipaikan muodostumista on myös pyritty välttämään komissionäärijärjestelyillä ja muilla vastaavilla strategioilla. Tässä artikkelissa käydään läpi komissionäärin käsitteeseen liittyviä tulkintaongelmia etenkin sopimusten sitovuuden näkökulmasta. Lisäksi artikkelissa käydään läpi, millaisia muutoksia malliverosopimuksen 5.5 ja 5.6 artikloihin kohdistuu BEPS-hankkeen seurauksena ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on komissionäärijärjestelyihin.

Hallinto-oikeustuomari Matti Tamminen:
Verosta vapauttaminen ja muutoksenhaku

Verosta vapauttaminen on yleensä jätetty vero-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän ulkopuolelle. Ajoneuvoverolaissa, polttoainemaksusta annetussa laissa ja väylämaksulaissa valittaminen hallinto-oikeuteen on kuitenkin mahdollista. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuja tässä poikkeuksellisessa muutoksenhakutilanteessa. Valitusmahdollisuuden merkitys verosta vapauttamista koskevista päätöksistä.

Finanssineuvos Jari Salokoski:
IFA:n 71. kongressi Rio de Janeirossa

Kongressin kaksi pääteemaa olivat ”BEPS-hankkeen arviointi: hankkeen lähtökohdat, uudet standardit ja toteuttaminen” sekä ”siirtohinnoittelun tulevaisuus”. Pääaiheiden lisäksi kongressissa käsiteltiin lukuisia muita aiheita, joiden teemat olivat värittyneet vahvasti BEPS-projektiin liittyvillä näkökulmilla. BEPS-toimenpiteiden vaikutusta ja käyttöönottamista eri valtioissa arvioitiin kansallisten lainsäädäntöjen sekä verosopimusten kannalta.

HTT, OTL, VT Veijo Tarukannel, OTM, VT Toni Sarivirta ja OTT, dosentti, kilpailuasiainneuvos Kalle Määttä:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palstaUutta kirjallisuutta

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sisällysluettelo vuonna 2017 julkaistuista kirjoituksista

Sivu

Kansainvälisiä ja kansallisia kehityssuuntia

Reijo Knuutinen:
Eriytetty tuloverojärjestelmä: ansio- ja pääomatulojen välistä
rajanvetoa 25 vuotta

Markku Järvenoja:  
Pääomanpalautuksen verotus yritysjärjestelyn jälkeen

Sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sijoitettujen varojen yritysjärjestelyn jälkeen tehtävä palauttamisen verokohtelu ei ole eri yritysjärjestelyissä yhtenäinen. Verokohteluun vaikuttavat verosäännösten lisäksi myös sekä yhtiöoikeudellinen sääntely että kirjanpidollinen käsittely vastaanottavan yhtiön omassa pääomassa. Tämän yhteispelin vaikutus verokohteluun eri yritysjärjestelymuodoissa ei ole yhtenäinen. Myöskään erilaisissa sulautumis- ja jakautumistilanteissa ei voida yhdellä konseptilla ennakoida SVOP-rahastopalautusten verokohtelua.

Hannu Kuortti:
Itsekriminointisuojasta verotusmenettelyssä

Itsekriminointisuoja on yksi keskeinen periaate oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin toteuttamisessa. Artikkelissa käsitellään itsekriminointisuojan sisältöä rikosoikeudenkäynnissä, ja milloin sekä miten se tulee ottaa huomioon samanaikaisessa hallinnollisessa verotusmenettelyssä. Aihetta esitellään ja analysoidaan Verohallinnon antaman ohjeen, lainvalmisteluaineiston, oikeuskäytännön sekä kansainvälisen vertailun avulla. Artikkelin lopussa tuodaan myös esille hallintoasioiden oikeudenkäyntimenettelyn vireillä oleva uudistus, joka toteutuessaan laajentaa itsekriminointisuojan ulottuvuutta verotusmenettelyyn selvästi nykytilasta..

Pekka Nykänen:
Osakeyhtiön kolmannesta maasta saaman suorasijoitus­osingon verotus ja SEUT 64 artiklan stand still-lauseke

420

SEUT 64 artiklan 1 kohdan mukainen stand still -lauseke mahdollistaa tietyin edellytyksin pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Artikkelissa tarkastellaan stand still -lausekkeen merkitystä, kun kotimainen osakeyhtiö saa suorasijoitusosinkoja EU:n ulkopuolelta. Tarkastelun kohteena on erityisesti asiaa koskeva ratkaisu KHO 2017:65. Lisäksi artikkelissa käsitellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemien assosiaatiosopimusten ja merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiota koskevan neuvoston päätöksen vaikutusta stand still -lausekkeen soveltamisessa.

Juuso Mikkilä ja Timo Räbinä:
Luottamuksensuoja verotuksessa - tutkimus luottamuksen suojaperiaatteen soveltamisesta hallintotuomioistuimissa

Hallintolain hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin sisältyy säännös siitä, että viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Verotuksessa tästä luottamuksensuojaa koskevasta periaatteesta säädetään VML 26.2 ja OVML 6 §:issä.

Artikkelissa tarkastellaan luottamuksensuojan soveltamisedellytyksiä ja esitellään luottamuksensuojaa koskevista tuomioistuinratkaisuista tehdyn empiirisen tutkimuksen tuloksia. Artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisiä tuloksia muun muassa siitä, kuinka usein ja minkälaisissa verovalitusasioissa verovelvolliset vaativat luottamuksensuojaa ja minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimet näissä tapauksissa ovat tehneet. Artikkeli sisältää myös katsauksen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintaan vuodelta 2016.

Paula Laakso ja Kari Kurkioja:
Tulliverotuksen peruselementit uuden tullilainsäädännön valossa

Tavaran tullinimikettä, tullausarvoa ja alkuperää pidetään yleisesti keskeisimpinä tullinkantoon vaikuttavina seikkoina. Unionin uusi tullilainsäädäntö, jota alettiin pääasiassa soveltaa toukokuussa 2016, toi mukanaan eräitä muutoksia näihin tulliverotuksen kolmeen keskeiseen peruselementtiin. Artikkelissa tarkastellaan tullinimikkeisiin, tullausarvoon ja tavaran alkuperään liittyvää sääntelyä yleisesti ja uuden tullilainsäädännön valossa.

Kirsti Piiskoppel:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 2/3: Syvennetty asiakasyhteistyö

454

Artikkeli syvennetystä asiakasyhteistyöstä jatkaa Konserniverokeskuksen uusien ohjauksen ja valvonnan työkalujen esittelyä. Artikkelissa perehdytään syvennetyn asiakasyhteistyön toimintatavan tavoitteisiin ja kerrotaan toimintatavassa toimimisesta käytännönläheisesti. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa syvennetystä asiakasyhteistyöstä ja antaa vastauksia niihin kysymyksiin ja mielikuviin, joita syvennetty asiakasyhteistyö ja siinä toimiminen on herättänyt.

Claus Salo:
Terminaaliarvo arvonmäärityksissä
– onko tulonodotuksille loppua näköpiirissä?

Arvonmäärityksen lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti se, miten kauan kohteen arvioidaan tuottavan tuloja. Joskus tuloja ennustetaan rajalliselle ajanjaksolle, joskus taas ilman ajallista takarajaa, jolloin arvonmäärityksessä on huomioitava terminaaliarvo. Artikkelissa käsitellään kysymystä terminaaliarvon huomioimisesta sekä rahoitusteorian että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sekä suomalaisten että ulkomaisten tuomioistuinten siirtohinnoittelua koskevia ratkaisuja, joissa on otettu kantaa terminaaliarvon huomioimiseen.

Tomi Viitala:
Vierailevana verotutkijana Japanissa

Artikkelin kirjoittaja vietti heinäkuun 2017 Keion yliopistossa Tokiossa vierailevana tutkijana. Artikkelissa esitellään havaintoja Japanin veropolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, joita ovat muun muassa kansainvälinen verokilpailu ja kulutusverotuksen kiristämisen sietämätön vaikeus. Esille nostetaan myös tarve Suomen ja Japanin välisen verosopimuksen ajantasaistamiseksi maiden taloudellisten suhteiden tiivistyessä.

Timo Rauhanen:
Väitöskirjan tavoitteina ovat ymmärryksen lisääminen verotukien taloudellisesta ja oikeudellisesta merkityksestä ja vastauksen tarjoaminen siihen, millainen on hyvä verotukianalyysi. Tutkimuskirjallisuuden vahvan sanoman mukaisesti finanssipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulisi olla mahdollisimman laaja veropohja ja matalat verokannat. Veropohjan laajentaminen verotukia karsimalla näyttää kuitenkin olevan vaikeaa. Siksi olisi käynnistettävä verotukien systemaattinen evaluointi.

Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Kirjanpitolain IFRS-optioiden mukaiset laatimisperiaatteet

Artikkelissa tarkastellaan kirjanpitolakiin sisältyviä IFRS:n mukaisia, vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja luokitteluperusteita. Kirjanpitovelvollinen voi luokitella, arvostaa ja kirjata IFRS-standardien mukaan rahoitusvälineitä, sijoituskiinteistöjä ja rahoitusleasingsopimuksia. Lisäksi pääomalainat voidaan luokitella omaan pääomaan, mikäli IFRS:n luokittelukriteerit täyttyvät. Käytännössä IFRS-optioiden soveltamiseen liittyy haasteita verosääntely mukaan lukien.

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Vero-opintopäivät 2017

Sivu

Pääkirjoitus luettavissa verkkosivuilla

Professori Heikki Niskakangas:
Rahoitusvastike tuloverotuksessa

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen:  
Tilintarkastajan rikosvastuu

Tilintarkastajalla on merkittävä rooli yhteisöjen toiminnan laillisuuden valvonnassa. Huolimaton tilintarkastus voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Tahallaan väärän tilintarkastuskertomuksen antava tilintarkastaja syyllistyy tilintarkastusrikokseen. Törkeä huolimattomuus tulee rangaistavaksi tilintarkastusrikkomuksena. Tilintarkastaja voi syyllistyä yllyttäjänä avunantajana yhteisön toiminnassa tehtyihin veropetoksiin, kirjanpitorikoksiin, velallisen rikoksiin ja lukuisiin muihin rikoksiin. Väärän todistuksen antaminen kaupparekisteriviranomaiselle toteuttaa rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön.

KTT Timo Torkkel:
Leasingsopimusten verokohtelu oikeudellisessa muutosympäristössä

Leasingsopimukset ovat osoittautuneet teoreettisesti vaikeaksi kirjanpito- ja vero-oikeudelliseksi kysymykseksi. Vero-oikeudessa tämä ei ole ollut yhtälailla merkityksellinen kysymys kuin kirjanpito-oikeudessa, kun verotuksen arjessa problematiikka on voitu sivuuttaa noudattamalla muodollista leasingsopimusten tulkintaa. Vero-oikeudellinen tulkintaympäristö elää kuitenkin jatkuvassa murroksessa. Vastaavasti leasingsopimuksia koskeva kirjanpito-oikeudellinen sääntely on muuttumassa. Nämä luovat paineita myös leasingsopimusten vero-oikeudelliseen tulkintaympäristöön.

Oikeustieteen tohtoriopiskelijat, KTM Lauri Finér ja HTM Antti Tokola:

Automaattisen tietojenvaihdon laajentumisen vaikutukset verokeidasvilppiin sekä rahoituslaitosten
ja veroviranomaisten toimintaan

281

Artikkelissa arvioidaan, miten OECD:n CRS-standardiin sekä Yhdysvaltain FATCA-lakiin perustuva automaattinen tietojenvaihto vaikuttaa verovilppiin kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Artikkelissa käsitellään lisäksi muutoksen vaikutuksia viranomaisille ja rahoituslaitoksille. Verovilppi vaikeutuu, sillä tilitietojenvaihto kattaa yli sata maata. Verokeidasvilpille jää kuitenkin edelleen sijaa. Yhdysvallat on keskeisin standardin ulkopuolinen maa. Kerättyjen tietojen käyttäminen verovalvonnassa tulee olemaan hankalaa.

Kilpailuasiainneuvos, OTT, dosentti Kalle Määttä:
Näkökohtia invalidien verokohtelusta

Invalidien verokohtelun kannalta merkitykselliseen asemaan nousee koko joukko säännöksiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävää invalidivähennystä, veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, matkakuluvähennyksen erityispiirteitä, kuurojen tulkkauspalvelujen arvonlisäverokohtelua, sokeiden henkilöiden harjoittaman myynnin arvonlisäverokohtelua sekä autoverotuksen invalidivähennystä. Nämä verosäädökset eivät toisaalta ole invalidien verokohtelun kannalta ainoita relevantteja, koska esimerkiksi kotitalousvähennyksellä voi olla tässä suhteessa merkitystä.

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimuksen omistajavaihdosten verotus

Artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen omistajanvaihdoksiin liittyviä verotuskysymyksiä tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä varainsiirtoverotuksessa. Tuloverotuksen osalta tarkastelun kohteena on sekä henkilökohtainen että elinkeinotoiminnan tulolähde. Artikkelissa kiinnitetään huomiota laajasti erilaisiin omistajanvaihdostilanteisiin. Tarkastelun kohteena on sekä sen henkilön verotus, jolta sopimus siirtyy että sen henkilön verotus, jolle sopimus siirtyy.

Toimialapäällikkö Johanna Waal:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 1/3: Ennakollinen keskustelu

319

Tämä ennakollista keskustelua koskeva artikkeli aloittaa kolmen artikkelin sarjan, jossa esitellään Konserniverokeskuksen uusia ohjauksen ja valvonnan työkaluja. Sarjan seuraavissa artikkeleissa käsitellään syvennettyä asiakasyhteistyötä sekä valvontakäyntiä. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa Konserniverokeskuksen uusista menettelytavoista ja rohkaista asiakkaita entistä useammin nostamaan verokysymykset avoimeen keskusteluun Verohallinnon kanssa.

Asianajaja Mika Ohtonen ja asianajaja Laura Peni:
Carried interest -tuoton verotus viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa

Artikkelissa käsitellään pääomasijoitustoimialalla vakiintuneen epäsymmetrisen voitonjaon, ns. carried interestin ja siihen perustuvan tulon luonnetta pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yritysten palveluksessa työskentelevien sijoitusammattilaisten henkilökohtaisessa verotuksessa. Kyse on pääomatulon ja ansiotulon välisestä rajanvedosta. Verotuksessa tehtävä ratkaisu on käytännössä perustunut tuloverolain yleissääntelyyn ja yksittäistapauksissa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltamisedellytysten täyttymisen arviointiin. Artikkelissa kuvataan pääomarahastojen yleisiä voitonjakokäytäntöjä, otetaan kantaa Verohallinnon laatimassa selvityksessä esitettyihin kannanottoihin sekä kuvataan viimeaikaista suomalaista oikeuskäytäntöä ja esitetään siihen perustuvia yleisiä johtopäätöksiä.

KTM Petteri Rapo ja OTM Maria Volanen:

Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB) – suojaisa sisäsatama vai pinnan alla piilevä karikko?

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2016 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB). Artikkelissa tarkastellaan yhteisöverotuksen ja verotettavan tulon kaavamaiseen jakamiseen liittyviä moninaisia ongelmakohtia, ja tuodaan keskusteluun mukaan myös käytännön näkökulmaa mahdollisista haasteista mallin soveltamisessa, erityisesti suomalaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien konsernien kannalta.

OTM, AA Meeri Karlsson:
Valmisteverotus Verohallintoon vuoden 2017 alusta - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

Valmisteverotus siirrettiin Tullilta Verohallinnolle vuoden 2017 alusta alkaen. Artikkelissa arvioidaan toteutettua siirtoa valmisteverotuksen ominaispiirteiden sekä hallituksen esityksessä asetettujen tavoitteiden valossa. Artikkelissa pohditaan myös valmisteverotuksen tulevaisuuden näkymiä ja siirtoprosessin mahdollisia seuraavia vaiheita.

KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad:
"Doctorate Seminar on European Tax Law" Wienissä 17.–20.2.2017

Doctorate Seminar on European Tax Law -seminaarin pääteemana oli eurooppavero-oikeus. Alustuksia kuultiin muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä, kielletyn valtiontuen vero-oikeudellisista ulottuvuuksista sekä veropolitiikan koordinoinnista. Tässä artikkelissa tiivistetään seminaarin keskeisin sisältö. Lisäksi artikkelissa kerrotaan tulevista kansainvälisen vero-oikeuden seminaarisarjan tilaisuuksista.

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Asiantuntijatyöryhmä ja muuta ajankohtaista

Professori Seppo Penttilä:
Veron kiertäminen yritysjärjestelyjen kipupisteenä

Artikkelissa käsitellään yritysjärjestelyihin sovellettavaa erityistä veron kiertämistä estävää säännöstä, EVL 52h §:ää. Säännöksen soveltaminen on viime aikoina ollut aikaisempaa useammin esillä. Erilaiset osakevaihtotilanteet ovat muodostaneet uuden ongelma-alueen säännöksen soveltamisessa.

Artikkelin alussa tarkastellaan EVL 52h §:n soveltamista yleisellä tasolla ottaen huomioon myös säännöksen EU-oikeudellinen tausta. Säännöksen suhde yleiseen veronkiertämistä estävään säännökseen (VML 28 §) tulee myös esille. Liiketaloudelliset perusteet estävät EVL 52h §:n soveltamisen. Näitä tarkastellaan eri näkökulmista. Esille otetaan myös se, mitä tarkoitetaan lain tarkoituksen vastaisella veroedulla. Artikkelin lopussa käsitellään hallinto-oikeuksien ratkaisukäytännössä esillä olleita osakevaihtotilanteita.

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala:  
Yhteinen yhtiöveropohja (CCTB) – vihdoin myötätuulessa?

Euroopan komissio antoi syksyllä 2016 direktiiviehdotukset yhteisestä yhteisöveropohjasta  (CCTB) ja yhdistetystä yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCCTB). Artikkelissa tarkastellaan CCTB-direktiiviehdotuksen keskeisimpiä verotettavan tulon laskentasäännöksiä ja arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. Lopuksi esitetään arvioita CCTB-hankkeen toteutumismahdollisuuksista.

KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotukseen vuodelta 2016

Artikkelissa käsitellään vuonna 2016 annettua luovutusvoittoverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä. Ratkaisussa KHO2016:219 oli kysymys osakkeen lunastushinnan verokohtelusta, kun lunastushinta määräytyi osittain osakkaan työpanoksen perusteella. Luovutusvoittoverotuksen ja osinkoverotuksen välinen rajanveto vapaan oman pääoman palauttamisen yhteydessä oli esillä ratkaisussa KHO 2016:103. Ratkaisussa KHO 2016:49 puolestaan otettiin kantaa siihen, luetaanko pääomalaina konkurssin yhteydessä osakkeiden hankintamenoon. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus on ollut esillä julkaisemattomissa ratkaisuissa KHO 4.11.2016 T 4693 ja KHO 12.10.2016 T4286 sekä ratkaisussa Turun HAO 22.8.2016 T 16/0484/3. Ratkaisu Hämeenlinnan HAO 4.11.2016 T 16/0581/1 puolestaan koskee sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapautta. Lisäksi artikkelissa selvitetään vuoden 2017 alusta voimaantullutta TVL 47.1 §:n muutosta.

OTT Matti Urpilainen:
Eläketulon lisävero ja metsälahjavähennys perustuslakikysymyksinä

170

Artikkelissa tarkastellaan PL 6§:n mukaista yhdenvertaisuusarviointia eläketulon lisäveroa ja metsälahjavähennystä koskevien perustuslakivaliokunnan lausuntojen valossa. Tulkintakäytäntö osoittaa, että perustuslakivaliokunta antaa yhdenvertaisuusarvioinnissaan merkitystä verotuksen erityispiirteille ja verotuksen sääntelykokonaisuudelle. PL 6 § poissulkee mielivaltaisesti syrjivän sekä ilmeisen epäsuhtaisesti mitoitetun verolainsäädännön, mutta veropoliittisen päätöksenteon rationaalisuutta se ei pysty takaamaan.

KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä ja VT, johtava veroasiantuntija Jukka Rautajuuri:
Verotuksen muuttaminen ja muutoksenhaku verotukseen- uusi sääntely vuodesta 2017 alkaen, osa II

Artikkelissa käsitellään vuoden 2017 alusta voimaan tullutta verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Artikkeli on kaksiosainen. Tässä artikkelin toisessa osassa käsitellään eri verolajeille yhteisiä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sekä verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevia voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä.

Tutkimusjohtaja Seppo Kari ja erikoistutkija Olli Ropponen:
Yritysverotuksen uudistusesitykset Ruotsissa ja Norjassa

Kirjoitus vertailee Norjan ja Ruotsin yritysverokomiteoiden arvioita järjestelmien kehittämisestä. Komiteat päätyivät hyvin erilaisiin suosituksiin. Ruotsin komitea näki keskeisimmäksi ongelmaksi velan suosiminen verotuksessa ja ehdotti korkovähennyksen poistamista. Norjan komitea korosti investointivaikutuksia ja kilpailua veropohjista. Se päätyi ehdottamaan useita pieniä muutoksia, joista ehkä keskeisin oli yhteisöverokannan alentaminen 7 prosenttiyksiköllä.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän arvio verotuksen kehittämistarpeista

207

Valtiovarainministeriö asetti 31.8.2016 yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä liittyy esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohteluun sekä osaamisen kartuttamisenverokohteluun. Tarkastelun kohteena oli myös osinko- ja muu henkilöverotus sikäli kuin ne liittyvät edellä mainittuihin kysymyksiin. Artikkelissa käydään lävitse työryhmän raportissaan esittämiä arvioita verojärjestelmän kehittämistarpeista.

Neuvotteleva virkamies Minna Ojala:
Monenkeskinen yleissopimus BEPS-projektin verosopimuksia koskevien muutosten toimeenpanemiseksi

Artikkeli käsittelee monenkeskistä yleissopimusta, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi. Yleissopimus on osa BEPS-projektin tulosten toimeenpanoa. Artikkelissa esitellään sopimuksenaineellis-oikeudelliset määräykset. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan yleissopimuksen rakennetta ja yleissopimuksen suhdetta verosopimuksiin sekä valinnanmahdollisuuksia, joita yleissopimus tarjoaa sen osapuoliksi tuleville valtiolle. Artikkelissa selvitään myös Suomen alustavia varaumia ja valintoja.

OTT, dosentti, kilpailuasiainneuvos Kalle Määttä:
Näkökohtia etätyön verokohtelusta

Etätyöllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja ja palkansaaja ovat sopineet, että palkansaaja työskentelee ainakin osan työajastaan kotonaan tai itse hankkimassaan, yleensä asunnon lähellä olevassa työskentelytilassa. Artikkelissa kiinnitetään huomiota työhuonevähennykseen, tietokoneen ja asianmukaisten tietoliikenneyhteyksien tuloverokohteluun sekä matkakuluvähennykseen ja matkakustannusten korvaukseen.

KTM, väitöskirjatutkija Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2016

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2016 Suomessa ilmestyneet vero-oikeudelliset julkaisut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Uudistamisen vuosi 2017 

OTT Pauli K Mattila:
Osakeyhtiöön tehtävien sijoitusten verokohtelu

Artikkelissa tarkastellaan tuloverotuksen näkökulmasta osakeyhtiöön tehtävän neljän erilaisen sijoituksen verovaikutuksia. Sijoituksia ovat tavalliset lainausjärjestelyt, pääomalainat, sijoitukset vapaan oman pääoman rahastoon ja osakepääomasijoitukset. Näiden sijoitusten vaikutuksia arvioidaan kolmessa eri vaiheessa: sijoituksen tekohetkellä, sijoituksen keston aikana ja sijoituksen palautuksen/menetyksen yhteydessä. Verotuksen vaikutuksia tarkastellaan sijoittajan, kohdeyhtiön ja kohdeyhtiön omistajan verotuksessa. Sijoittajana pidetään perheyhtiön osakasta tai tällaisen lähiomaista.

HM, ylitarkastaja Henna Ritari ja OTM, lakimuutospäällikkö Elena Vigren:  
Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamisen ensimmäinen vaihe

Artikkelissa käsitellään verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamisen ensimmäisen vaiheen lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksilla on yhdenmukaistettu ja yksinkertaistettu menettelyjä sekä edistetty sähköisiä toimintatapoja. Keskeisiä uusia lakeja ovat oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettu laki (768/2016) ja veronkantolaki (769/2016). Tarkastelu on rajattu oma-aloitteisia veroja ja veronkantoa koskeviin muutoksiin, kuten verokausia, ilmoittamista ja virheenkorjaamista koskeviin menettelyihin sekä uuteen kantomenettelyyn. Artikkelin lopussa kerrotaan lisäksi lyhyesti menettelyuudistuksen myöhemmistä vaiheista.

KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä ja VT, johtava veroasiantuntija Jukka Rautajuuri:
Verotuksen muuttaminen ja muutoksenhaku verotukseen - uusi sääntely vuodesta 2017 alkaen, osa I

Artikkelissa käsitellään vuoden 2017 alusta voimaan tullutta verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Artikkeli on kaksiosainen. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään eri verolajeille yhteisiä muutosverotuksen uudistuksia, kuten määräaikojen laskentaa, sekä viranomaisaloitteisen verotuksen muuttamisen edellytyksiä ja määräaikoja.

Pääsääntönä muutosverotuksessa on jatkossa kolmen vuoden yleinen määräaika, joka lasketaan verovuotta, kalenterivuotta tai tilikautta seuraavan vuoden alusta. Verotusta voidaan viranomaisaloitteisesti muuttaa verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi mainitussa määräajassa sekä eräissä tilanteissa pidemmässäkin määräajassa. Myösmuutoksenhaun määräaika on kolme vuotta.

KTM, johtava veroasiantuntija Sami Varonen ja HTM, ylitarkastaja Joonas Jarva:
Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksut - Uudet säännökset vuodesta 2017 alkaen

49

Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksujärjestelmää uudistettiin yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksia. Uudet seuraamusmaksusäännökset tulivat voimaan 1.1.2017. Oma-aloitteisten verojen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta määrättäviä seuraamusmaksuja ovat uudistuksen jälkeenkin myöhästymismaksu ja veronkorotus, mutta seuraamusmaksujen määrää koskevat säännökset uudistuivat merkittävästi. Laiminlyöntimaksua koskevaa sääntelyä uudistettiin säätämällä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakiin uusi laiminlyöntimaksusäännös ja lisäämällä arvonlisäveron yhteenvetoilmoitusten laiminlyönnit verotusmenettelylain laiminlyöntimaksusäännöksen soveltamisalaan.

KTT, arvonlisäveroasiantuntija Sari Hakapää:
Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa laajeni 1.1.2017alkaen

Taustalla oli tavoite yhtenäistää kiinteään omaisuuteen liittyvien palveluiden arvonlisäverotusta eri EU-jäsenvaltioissa. Koska kiinteän omaisuuden käsitettä ei aikaisemmin ole määritelty arvonlisäverodirektiivissä, nähtiin tarpeelliseksi lisätä määritelmä EU-täytäntöönpanoasetukseen. Täytäntöönpanoasetus tuli voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tästä syystä jokaisen EU-jäsenvaltion tuli viimeistään vuoden 2016 puolella pohtia, oliko kansallinen lainsäädäntö annetun asetuksen mukainen, vaiko ei. Suomessa todettiin, että oli välttämätöntä tehdä tiettyjä muutoksia silloiseen arvonlisäverolakiin. Syksyllä 2016 annetun hallituksen esityksen (HE 110/2016) tarkoituksena oli yhtenäistää kansallinen lainsäädäntö eli kiinteistön käsite vastaamaan täytäntöönpanoasetuksen kiinteän omaisuuden määritelmää, arvonlisäverolain muutos tuli vastaavasti voimaan 1.1.2017. Verohallinnon ohje ”Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa 1.1.2017 alkaen” julkaistiin joulukuussa 2016.

OTM,asianajaja Heikki Vesikansa ja OTM Harri Vehviläinen:
KHO 2016:127 - Verotusta koskevat muistiot verotusmenettelyssä ja asianajajan sekä muun veroneuvonantajan velvollisuus kieltäytyä todistamasta

Tapaus KHO 2016:127 selkiytti merkittävästi sitä, milloin veroviranomaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä verokonsultin tekemä muistio, joka liittyy verovelvollista uhkaavaan veroprosessiin. Tapaus näyttää selkiyttävän myös sitä, miten hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita ja todistamiskieltoa tulee tulkita muissa tapauksissa, joissa veromuistioita vaaditaan esitettäväksi. Muiden kuin asianajajien laatimat veromuistiot ovat suojattuja todistamiskiellon nojalla silloin, kun verokonsultti toimii oikeudenkäyntiasiamiehenä tai muistiolla muuten on liityntä uhkaavaan veroprosessiin. Muissa tapauksissa muiden verokonsulttien kuin asianajajien laatimien muistioiden suojan on rakennuttava hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden varaan. Asianajajien laatimien veromuistioiden osalta sen sijaan todistamiskielto on kattavampi ja asianajajien laatimat muistiot ovat suojattuja nimenomaan verovelvollisen suojaksi säädetyn todistamiskiellon perusteella sekä silloin, kun ne liittyvät käynnissä olevaan tai uhkaavaan veroprosessiin kuin myös muissakin tapauksissa.

Asianajaja Kai Holkeri ja Associate Eeva-Lotta Kivelä:
Elinkeinoverolain osakevaihto- ja liiketoimintasiirtosäännösten päällekkäisistä soveltamisaloista

81

Artikkelissa tarkastellaan EVL 52§:n yritysjärjestelysäännöksissä säänneltyjen liiketoimintasiirron ja osakevaihdon osittain päällekkäisiä soveltamisaloja ja verovelvollisen mahdollisuuksia valita optimaalisin yritysjärjestelyn toteuttamisen muoto. Oikeuskäytännöstä, EVL:n yritysjärjestelysäännösten liiketoimintakokonaisuuden käsitteestä ja liiketoimintasiirron sekä osakevaihdon oikeudellisesta luonteesta seuraa, että yritysjärjestely voi samanaikaisesti täyttää sekä liiketoimintasiirron että osakevaihdon soveltamisedellytykset. Vaikka molemmat järjestelyt ovat sinänsä veroneutraaleja, ne saattavat kuitenkin tosiasiassa johtaa olennaisesti erilaisiin veroseuraamuksiin.

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Ravintorasvan, elintarvikkeiden, rehujen, lannoitteiden ja jätteiden valmisteverojen elinkaari

Ravintorasvan, elintarvikkeiden,rehujen ja lannoitteiden valmisteverot olivat Suomessa voimassa muutamia vuosikymmeniä 1900-luvulla. Luonteeltaan ne olivat pitkälti maatalouspoliittisia. Näistä veroista luovuttiin Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Nykyinen jäteveromme otettiin käyttöön 1990-luvun loppupuolella. Jäteveron tuotto on hyvin pieni.

OTL (väit.), KTM Sirkka Saarinen:
Osakeyhtiön jakaminen tuloverotuksessa (väitöskirjan esittely)

Osakeyhtiön jakamisen tavoista etenkin osakeyhtiön jakautumiseen kytkeytyy erilaisia yhtiöoikeuden ja vero-oikeuden yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Jakautumisen ja liiketoimintasiirron taustalla vaikuttavat EU-oikeuden tulkintaan ja direktiivin vaikutustapoihin liittyvät ongelmat sekä veronkierron ja kansainvälisen vero-oikeuden taustakysymykset ovat merkittäviä, kun pyritään arvioimaan lainsäätäjän ja lain soveltajan työtä yritysjärjestelysäännösten kentällä.

KTT, OTL, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus. Markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjatutkimuksen esittelevä artikkeli perustuu kirjoittajan Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa 25.11.2016 pitämään lectio praecursoriaan ja kirjoittajan väitöskirjatutkimukseen. Kirjoittaja puolusti tilaisuudessa väitöskirjaansa "Konsernin sisäisenrahoituksen markkinaehtoisuus. Markkinaehtoperiaatteen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa". Vastaväittäjänä toimi professori Marjaana Helminen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Seppo Penttilä. Artikkelissa kuvataan tutkimuksen aihepiiriä, tutkimustehtävää, tutkimuksen rakennetta ja tutkimustuloksia.

Professori, ma Juha Lindgren
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet

Sivu

Milloin on oikea aika verolle?

Professori Seppo Penttilä:
Yritysjärjestelyt ja varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta

Vuoden 2014 alussa voimaantulleilla lainmuutoksilla verolakeihin lisättiin säännökset osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahaston varojenjaon verotuksesta. Pääsääntöisesti tällainen varojenjako verotetaan osinkona, mutta listaamattomasta yhtiöstä saatu varojenjako voidaan tietyin edellytyksin verottaa luovutuksena. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus. Pääomansijoituksen tehnyt verovelvollinen voi olla yritysjärjestelyn kohteena ja myös se osakeyhtiö, johon pääomansijoitus on tehty, voi olla yritysjärjestelyn kohteena. Lisäksi yritysjärjestelyistä voi aiheutua huomattavia vapaan oman pääoman rahastojen muutoksia. Ongelmana on se, voidaanko tällaista yritysjärjestelyssä tapahtunutta vapaan oman pääoman rahaston muutosta pitää verovelvollisen yhtiöön tekemänä pääomansijoituksena. Artikkelissa käsitellään yritysjärjestelyistä aiheutuvia vapaan oman pääoman rahaston varojenjakoa koskevien säännösten soveltamisongelmia. Esille otetaan myös asiaa koskeva oikeuskäytäntö.

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:  
Kolmen suuren historia: alkoholi-, tupakka- ja energiaverot

Alkoholista ja tupakasta kannettiin meillä valmisteveroa jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Polttonesteiden ja sähkön verot ovat paljon uudempia keksintöjä. Alkoholista, tupakasta ja varsinkin energiasta kertyvien valmisteverojen valtiontaloudellinen merkitys on maassamme nykyisin erittäin suuri, ja suuruutta korostaa myös arvonlisävero. Alkoholi, tupakka ja energia ovat suuruuksia myös siinä, että niiden kuluttajahinnoista suurin osa on veroa.

OTL, KTM, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Etuyhteysliiketoimien uudelleenluonnehdinta, tunnistaminen ja sivuuttaminen OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa ja VML 31.1 §:n soveltamisessa

Artikkelissa selvitetään, miten etuyhteysliiketoimen uudelleenluonnehdinnan käsite eroaa etuyhteysliiketoimen tunnistamisen ja sivuuttamisen käsitteistä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen kansallisen vero-oikeuden näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään sitä, miten tunnistamisen ja sivuuttamisen käsitteitä on tulkittava VML 31.1 §:ään sisältyvän markkinaehtoperiaatteen valossa. Sen jälkeen artikkelissa arvioidaan VML 31.1 §:n soveltamisalan laajentamista koskevaa, loppuvuonna 2014 annettua luonnosta hallituksen esitykseksi. Lopuksi esitetään kokoavia päätelmiä.

HTM Kimmo Nieminen:
Osakkeiden myyntikulujen vähennysoikeus

488

Osakkeita koskevien liiketoimien arvonlisäverotus on osoittautunut yhdeksi verolajin tulkinnallisimmista kysymyksistä. Artikkelissa tarkastellaan osakkeiden myyntikulujen vähennysoikeutta. Ensin selvitetään, millä perustein unionin tuomioistuin arvioi osakkeiden myynnin tapahtuvan liiketoiminnan muodossa ja mitkä kulut ovat nimenomaan osakkeiden myyntikuluja. Sen jälkeen artikkelissa esitellään useita osakkeiden myyntikulujen vähennysoikeutta koskevia teorioita ja osoitetaan tulkintojen vaihtelevan eri jäsenvaltioissa.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimus tuloverotuksessa, osa II

Artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskevia kysymyksiä luonnollisen henkilön ja yhteisön tuloverotuksessa. Tarkastelun kohteena on kapitalisaatiosopimuksen maksujen käsittely, sopimuksen tuoton ja tappioiden verokohtelu sekä omaisuudensiirrot kapitalisaatiosopimukseen. Artikkeli on jatkoa Verotus-lehden numerossa 3/2016 julkaistulle artikkelille.

KTM Marjo Nurmela ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Suulliset käsittelyt veroprosessissa - tutkimus suullisten käsittelyjen järjestämisestä hallinto-oikeuksissa

Veroprosessissa asioiden käsittely tapahtuu tyypillisesti kirjallisessa menettelyssä ja suulliset käsittelyt ovat harvinaisia. Hallintolainkäyttölaki kuitenkin mahdollistaa suullisen käsittelyn järjestämisen myös veroprosessissa. Artikkelissa tarkastellaan veroprosessin suullisiin käsittelyihin liittyviä kysymyksiä erityisesti aiheesta tehdyn empiirisen tutkimuksen avulla. Artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisiä tuloksia muun muassa siitä, minkälaisissa asioissa verovelvolliset ovat vaatineet suullista käsittelyä järjestettäväksi ja minkälaisissa asioissa hallinto-oikeudet niitä järjestivät.

Asianajaja Heikki Wahlroos ja asianajaja, KTM Ville Alahuhta:
Lisäkauppahinnan käytännön verokysymykset

529

Lisäkauppahinta on yrityskaupoissa suosittu instrumentti, johon liittyy useita verokysymyksiä. Tähän nähden lisäkauppahinnan verotusta on käsitelty oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa melko vähän. Kirjoittajat tarkastelevat artikkelissa lisäkauppahinnan veroaspekteja käytännössä esille nousseiden tulkinnallisuutta tai epävarmuutta sisältävien tilanteiden näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään muun muassa ansio- ja pääomatulon välistä rajanvetoa, luovutusvoittoverotuksen kysymyksiä, tulon jaksottamista ja varainsiirtoverotusta.

Erityisasiantuntija Tuomas Ahonen, erityisasiantuntija Elina Pykönen ja ylitarkastaja Johanna Salmikivi:
Tappioiden lopullisuudesta ja vähentämisestä rajat ylittävissä yritysjärjestelytilanteissa

Artikkeli käsittelee tappioidenvähentämiseen ja lopullisuuden arviointiin liittyviä tulkintakysymyksiä rajat ylittävissä yritysjärjestelytilanteissa. Aihetta lähestytään sekä teoreettisesta näkökulmasta että fiktiivisen esimerkin avulla. Tappioiden lopullisuutta ja vähennyskelpoisuutta tarkastellaan erityisesti tilanteissa, joissa ulkomainen konserniyhtiö on sulautunut suomalaiseen emoyhtiöönsä. Lisäksi artikkelissa käydään läpi eri valtioiden verolainsäädäntöjen ja kansallisten konserniverojärjestelmien eroista aiheutuvia asiaan liittyviä tulkintakysymyksiä.

Johtava veroasiantuntija Jari Salokoski:
IFA:n 70. kongressi Madridissa 25.9.-29.9.2016

Kongressin pääteemat olivat riidanratkaisumenettelyt kansainvälisissä tilanteissa ja veron käsite verosopimustilanteissa. Pääaiheiden lisäksi kongressissa käsiteltiin lukuisia muita aiheita, joiden teemat olivat värittyneet vahvasti BEPS –projektiin liittyvillä näkökulmilla. BEPS toimenpiteiden vaikutus nähtiin kansainvälisen verotuksen kehittymisen ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevana muutoksena. Seminaareissa ja keskusteluissa haettiin konkreettisia keinoja kaksinkertaiseen verotukseen ja – nollaverotukseen liittyvien ristiriitaisuuksien ratkaisemiseksi.

Emeritusprofessori Esko Linnakangas ja dosentti Marianne Malmgrén:
Matti Myrsky in Memoriam

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sisällysluettelo vuonna 2016 julkaistuista kirjoituksista

Sivu

Sisältö edellä eteenpäin

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala:
EU:n veronkiertodirektiivi

EU:n veronkiertodirektiivistä (Anti-tax avoidance directive) saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vain kaksi päivää ennen Ison-Britannian Brexit-äänestystä. Direktiivi sisältää viisi veronkierron tai aggressiivisen verosuunnittelun vastaista toimenpidettä (korkovähennysrajoitukset, maastapoistumisverotus, yleinen väärinkäytössäännös sekä väliyhteisö- ja hybridisäännökset). Artikkelissa tarkastellaan veronkiertodirektiivin tavoitteita ja sisältöä sekä arvioidaan sen vaikutuksia Suomen verolainsäädäntöön.

Professori Matti Myrsky:  
Piirteitä KHO:n verotusta koskevien päätösten perusteluista

Verotusta koskevien KHO:n päätösten perustelut ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Päätösten kirjoitustapa on kehittynyt huomattavasti avoimemmaksi, mikä edistää muun muassa verotuskäytännön yhtenäistämistä. Hyvät perustelut lisäävät luottamusta lainkäytön tasoon ja objektiivisuuteen. Ne myös auttavat tuomioistuinta itseään kontrolloimaan työtään.

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Suola, sokeri, kahvi ja tee verokarhun ravintona

Suolaveroa on kannettu ruokasuolan kulutuksesta. Sen muotoja ovat tuotantovero, suojatulli ja suolamonopoli. Erityistä sokeriveroa Suomessa perittiin 1939–1949 valtion verotulojen lisäämiseksi. Maatalouspoliittinen sokerivero maassamme oli 1970-luvun puolivälistä EU-jäsenyyteen saakka. Kahvi oli ylellisyysverotuksen kohteena 1700-luvulla. Erityinen kahvivero tuli meillä jälleen ajankohtaiseksi II maailmansodan aiheuttamissa poikkeusoloissa, ja vero koski säännöstelyn ulkopuolista kahvia vuoteen 1954 saakka.

OTL, KTM, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Tytäryhtiöosakkeiden ja niihin liittyvän hankintavelan
kohdistaminen kiinteälle toimipaikalle

365

Artikkelissa tarkastellaan tytäryhtiöosakkeiden ja niihin liittyvän hankintavelan kohdistamiseen sovellettavia säännöksiä ja aihetta koskevaa oikeuskäytäntöä, erityisesti KHO:n vuosikirjaratkaisuja 2016:71 ja 2016:72. Artikkelissa tarkastellaan kohdistamisongelman ratkaisemista Suomen sisäisessä lainsäädännössä ja verosopimusoikeudessa. Tässä yhteydessä tarkastellaan niin sanotun avainhenkilötoiminnon käsitettä. Lopuksi esitetään, mikä on ratkaisujen merkitys verosuunnitteluun.

Hallinto-oikeustuomari Matti Haapaniemi:
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltuvuudesta
yhtiön johtopaikan sivuuttamiseen

Holdingyhtiön kotipaikan siirtäminen tarjoaa tapauskohtaisesti joustavan verosuunnittelumahdollisuuden, koska holdingyhtiöllä ei yleensä ole rasitteenaan suurta henkilökuntaa, tuotantotiloja eikä osakeomaisuuden ulkopuolista käyttöomaisuutta. Kotipaikan siirto voidaan normaalitapauksessa toteuttaa vaihtamalla yhtiön hallitus ja siirtämällä kirjanpito toisessa valtiossa pidettäväksi. Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellyssä tapauksessa oli ratkaistavana kysymys, oliko holdingyhtiön johtopaikan siirtämisellä Isoon-Britanniaan luotu keinotekoisesti sellainen järjestely, jonka avulla yhtiö vapautui osakkeiden kauppahintasaatavalle kertyneen koron verottamisesta Suomessa. Päätöksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että kynnys puuttua veronkiertosäännöksen nojalla johtopaikan siirtämiseen toiseen verosopimusvaltioon varsinkin EU:n sisäisessä verosopimustilanteessa on korkea.

KTM Petteri Rapo ja KTM Toni Turunen:
IT-investointien ja -palvelujen siirtohinnoittelu

Kansainväliset konsernit niin Suomessa kuin maailmalla toteuttavat yhä suurempia ja laaja-alaisempia IT-kehitysprojekteja osana kilpailukykynsä vahvistamista. Niihin liittyvä kansainvälisen verotuksen problematiikka, erityisesti investointikustannusten sisäisen käsittelyn ja markkinaehtoisten käyttö- tai lisensointiveloitusten määrittelyn osalta, kasvattaa siten merkitystään. Tässä artikkelissa käsitellään konsernin sisäisiin IT-investointeihin ja -palveluihin liittyviä keskeisiä ongelmakohtia, esitellään muutamia vaihtoehtoisia lähestymistapoja markkinaehtoisen siirtohinnoittelun varmistamiseksi sekä käydään läpi viimeaikaista oikeuskäytäntöä.

Ylitarkastaja Claus Salo:
Verovaikutukset siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteissa

397

Myyjä maksaa luovutusvoitostaan veroa myydessään jotain voitolla. Ostaja voi usein tehdä poistoja ostamansa omaisuuserän hankintahinnasta, mikä tuo säästöjä verotuksessa. Artikkeli käsittelee näiden verovaikutusten merkitystä hinnanmuodostuksessa. Aihetta tarkastellaan niin verovaikutuksia koskevan akateemisen tutkimuksen kuin OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja siirtohinnoittelua koskevien tuomioistuinratkaisujen kautta.

KTM Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2015

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2015 Suomessa ilmestyneet veroalan julkaisut,suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Ylitarkastaja Arja Aittoniemi:
Kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotus

Artikkelissa esitellään kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotukseen liittyvän väitöskirjan tutkimustuloksia sääntelyn vaikutuksista ja tarpeellisuudesta lainopillisten ja empiiristen tutkimustulosten valossa.

Emeritusprofessori Raimo Immonen ja ma. professori Juha Lindgren:
Eurooppalainen verotutkijoiden yhteisö

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Vuokrasopimukset IFRS-tilinpäätöksen
taseeseen varoina ja vastuina

431

Uutta vuokrasopimuksia koskevaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IFRS 16 Vuokrasopimukset) tulee noudattaa eurooppalaisissa listayhtiössä 1.1.2019 alkaen. Vuokralle ottajan tulee merkitä vuokravelvoitteensa taseeseen velkana ja vastaavasti taseeseen varoina vuokrasopimuksen perusteella syntyvät oikeudet käyttää vuokrattua omaisuuserää.  Vuokralle antajan tilinpäätöksessä luokittelu rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin sopimuksiin jatkuu, joten vuokralle antajan ja vuokralle ottajan tilinpäätöskäsittely ei ole enää symmetristä.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Nordisk Skattevidenskabeligt Forskningsråd

Sivu

Pääkirjoitus

Hallintoneuvos Leena Äärilä:
Sijoitustoiminnan arvonlisäverotuksesta

Artikkelissa käsitellään aluksi erityyppisten omaisuudenhoitopalvelujen arvonlisäverotusta unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön valossa. Sitten siirrytään käsittelemään yhteisen sijoittamisen arvonlisäverokohtelua. Aluksi käsitellään sijoitusrahaston käsitettä lähtien rahastojen toimintaa koskevasta siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä ja siirrytään sitten pohtimaan, mitä EU:n arvonlisäverodirektiivissä tarkoitetaan erityisellä sijoitusrahastolla, jonka hallinnointi on direktiivissä säädetty verottomaksi. Seuraavaksi käsitellään verosta vapautetun hallinnointipalvelun käsitettä. Artikkelissa selostetaan asiaan liittyvät keskeiset unionin tuomioistuimen tuomiot ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö. Loppupäätelmissä annetaan suosituksia Suomen arvonlisäverolainsäädännön kehittämiseksi.    

Professori, ma. Juha Lindgren:  
Veronkorotusten ennustettavuus tuloverotuksessa

Verotusmenettelylain 32 §:ssä on säädetty veronkorotuksesta tuloverotuksessa. Säännökset ovat olleet lähes saman sisältöisinä voimassa pitkään. Siitä huolimatta etenkin VML 32.3 §:n soveltamiseen liittyy rajanvetokysymyksiä ja ennustettavuutta koskevia ongelmia. Artikkelissa tarkastellaan tulkintaa ja sen kehittymistä sekä korkeimman hallinto-oikeuden 2016 julkaisemia ratkaisuja. Lopuksi arvioidaan kehitysnäkymiä ja toimenpidevaihtoehtoja.

KTT Timo Torkkel:
Kirjanpitovelvollisen huolellisuusvelvoitteesta ja vastuusta
kirjaustensaoikeellisuudesta verotusmenettelyssä

Kirjanpitovelvollisen huolellisuudesta ja vastuusta kirjaustensa oikeellisuudesta on tullut vero-oikeudellista fraseologiaa ilman, että niille on osoitettu itsenäistä merkityssisältöä. Niitäon vaikea käyttää VML 32.3 §:ssä tarkoitettujen vakavampien laiminlyöntitapauksien ankaroittamisperusteena; sen sijaan veronkorotusta on tarkasteltava yksilöllisesti. KHO:n päätösten 2016:15 ja 2016 T 406 perusteella voitaneen todeta, että vakavampien laiminlyöntitapausten ankaroittamisperusteena kirjanpitovelvollisen huolellisuusvelvoitteesta ja vastuusta kirjaustensa oikeellisuudesta on luovuttava. Sen sijaan ankaroittamisperuste voi olla verolainsäädännössä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimus tuloverotuksessa, osa I

265

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen verokohtelua luonnollisen henkilön ja yhteisön tuloverotuksessa. Tarkastelun kohteena on sekä henkilökohtaiseen tulolähteeseen että elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluva kapitalisaatiosopimus.
Artikkelin ensimmäisen osan aluksi tarkastellaan kapitalisaatiosopimuksen keskeisiä siviilioikeudellisia ja taloudellisia ominaispiirteitä. Tältä pohjalta siirrytään tarkastelemaan kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskevia kysymyksiä. Tämä aloitetaan arvioimalla kapitalisaatiosopimuksen verotuksellista luonnetta. Seuraavana tarkastellaan tulolähteen ja omaisuuslajin valintaa koskevia periaatteita.

Hallinto-oikeussihteeri Katja Tertsonen:
Todistustaakka veroprosessissa, erityisesti hallinto-oikeuden arvonlisäveropäätöksissä

Hallintolain käytössä ei sovelleta muodollisia todistustaakkasääntöjä. Jos asia jää kuitenkin selvittämisen jälkeenkin epäselväksi, tuomioistuimen on valittava, kumman asianosaisen vahingoksi näyttöepäselvyys koituu. Artikkelissa on pohdittu, mikä on todistustaakan rooli hallintolainkäytössä ja millä perusteilla todistustaakka tulee jakaa. Lisäksi on tutkittu, millaisissa asioissa ja miten hallinto-oikeus on jakanut todistustaakan arvonlisäveropäätöksissään ja onko selvitysvelvolliselle varattu tilaisuus esittää tarvittava selvitys.

OTM, tulliylitarkastaja Pia Haimi ja DI, energiainsinööri Antti Saastamoinen:
Ensikäyttö energiaverotuksessa

Mitä on ensikäyttö? Kysymys on merkityksellinen erilaisissa teollisuusprosesseissa kuluvien polttoöljyjen, nestekaasun, maakaasun sekä kivihiilen verollisuutta tai verottomuutta ratkaistaessa. Kyseisten polttoaineiden käyttö välittömässä ensikäytössä tavaran valmistuksessa on verovapaata. Artikkelissa kuvataan veron maksu- ja palautusmenettelyä, ensikäytön kannalta olennaisia määritelmiä, lainsäädännön historiaa, oikeuskäytäntöä sekä ennakkoratkaisuja koskevaa käytäntöä. Lopuksi esitetään tulevaisuuden näkökulmia ja pohditaan lainsäädännön kehittämistarpeita.

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja Ilkka Niskanen ja toimistopäällikköSulevi Rauhala:
Hallinto-oikeuksienverotusta koskevien päätösten analyysi

297

Artikkelissa käsitellään Verohallinnossa vuonna 2015 tehdyn hallinto-oikeuksien verotusta koskevien päätösten analyysin keskeisiä tutkimustuloksia. Artikkeli tarjoaa lukijalle hyvän yleiskuvan muun muassa verovalitusten määristä ja sisällöistä, Verohallinnon tekemien verotuspäätösten pysyvyydestä sekä hyväksyttyjen verovalitusten perusteista. Analyysin tulokset osoittavat isossa kuvassa Verohallinnon verotuspäätösten hyvän laadun sekä nykyisen oikaisumenettelyn tarpeellisuuden ja toimivuuden.

OTK Hanna Höglund:
Työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksesta

Verohallinnon työsuhdeoptioiden verotusta koskevassa 30.9.2014 annetussa ohjeessa on annettu työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksesta uutta ohjeistusta. Ohjeessa omaksuttu tulkinta on synnyttänyt epäselvän tilanteen, jossa varainsiirtoverotus osakeperusteisissa kannustinjärjestelmissä on epäselvää niin verovelvollisuuden syntymisen ja veron perusteen kuin myös veron suorittamisajankohdan osalta. Artikkelissa käsitellään sitä, voidaanko uuden työsuhdeoption antaminen tai merkitseminen katsoa varainsiirtoverolaissa tarkoitetuksi arvopaperin omistusoikeuden luovutukseksi. Lisäksi artikkelissa arvioidaan työsuhdeoptiosta annetun vastikkeen määräytymistä sekä varainsiirtoverovelvollisuuden syntymisajankohtaaja veron suorittamisajakohtaa peilattuna varainsiirtoverolaissa säädettyyn.

Lyhyitä kirjoituksia
Professori Matti Myrsky:
Puheistatekoihin – askel perustulokokeilun käyttöönottoon

Professori, ma. Juha Lindgren:
Keskusverolautakunnan vuoden 2015 toiminnasta  

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Verosuunnittelua ja muuta ajankohtaista

OTT Pauli K Mattila:
Peiteltyyn osinkoon liittyviä kysymyksiä ja erityistilanteita

Artikkelissa tarkastellaan peitellyn osingon yleisiä oppeja ja neljää erikoistilannetta. Mukana on lyhyt katsaus peiteltyä osinkoa koskevan normin (nykyisin VML 29 §) kehitykseen aina vuodesta1943 alkaen. Säännöstä on aina tarkistettu, kun osinkojen verotukseen on tehty muutoksia. Esille otetut erikoistilanteet koskevat peiteltyä osinkoa osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä. Kaksi muuta tarkastelua on kohdistettu vapaan oman pääoman jakamiseen sekä peitellyn osingon ja peitellyn voitonsiirron (VML 31 §) keskinäiseen suhteeseen.

Professori Matti Myrsky:  
Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien integroimisen mahdollisuuksista

Verojärjestelmän ja tulonsiirtojärjestelmän koordinoimattomuus ilmenee loukkuina, joilla on merkitystä työllistymiseen ja köyhyyteen. Puutteellinen yhteensovitus voi johtaa myös etujen kasaantumiseen ja mahdollistaa etuus- ja verosuunnittelun, jossa tavoitteena on käytettävien tulojen maksimointi. Ongelmien ratkaisemiseksi artikkelissa tarkastellaan muun muassa perustulomalleja ja negatiivista tuloveroa.

Yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja veroyliasiamies Timo Räbinä:
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotukseen

Artikkelissa käsitellään keskeisiä vuonna 2015 annettuja korkeimman hallinto-oikeuden luovutusvoittoverotusta koskevia ratkaisuja. Esiteltävät ratkaisut koskevat oman asunnon luovutusvoiton verotusta (KHO 2015:1 ja 2015:75), sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapautta koskevaa tuloverolain sääntelyä (KHO2015:167 ja julkaisematon 21.10.2015 T 3000) sekä asuntokaupan peruuntumisen vuoksi myyjän ostajalle maksamaa sopimussakkoa (KHO 2015:169). Lisäksi artikkelissa selvitetään vuoden 2016 alusta voimaan tullutta uutta sääntelyä, joka mahdollistaa luonnollisen henkilön ja kuolinpesän luovutustappioiden vähentämisen luovutusvoiton lisäksi toissijaisesti puhtaasta pääomatulosta.

Johtava alv-asiantuntija Nina Sainio ja ylitarkastaja, KTM Juha Kuusala:
Arvonlisäveropetoksista ja niihin liittyvistä EUT:n tuomioista, osa 2

163

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin harmaata taloutta ja sen vaikutusta arvonlisäverovajeeseen. Lisäksi artikkelissa käytiin läpi eräitä arvonlisäveropetosten ilmenemismuotoja sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista ilmeneviä periaatteita alv-väärinkäytöksiin liittyen. Artikkelin toisessa osassa käsitellään yksityiskohtaisemmin EUT:n ratkaisuja erilaisiin arvonlisäveropetoksiin liittyen sekä tarjotaan näkökulmia arvonlisäveropetosten torjuntaan. 

Asianajaja Jouni Weckström:
Veron kiertämisen tunnistaminen, osa III: EU-oikeus

Tässä veron kiertämisen tunnistamisen tarkastelua jatkaneessa yhdistelmäartikkelin osassa III katse on kohdistettu EU-oikeuteen. EU-oikeudellista ulottuvuutta omaavaan ratkaisuharkintaan liittyy erityispiirteitä, jotka edellyttävät vahvaa ymmärrystä juuri EU-oikeuden rakentumisesta. EU-oikeus rakentuu artikkelisarjan tematiikan valossa korostetusti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön varaan. EU-oikeudellista tulkintaa ohjaa vahvasti myös EU:n ensisijainen tarkoitus luoda mahdollisimman aukottomasti toimivat sisämarkkinat. EU-tuomioistuin on soveltanut ratkaisukäytännössään ns. oikeuksien väärinkäytön kiellon-doktriinia, minkä sisällöllinen ymmärtäminen edellyttää kattavaa perehtymistä doktriinia linjanneisiin ratkaisuihin. EU-oikeuden ja veron kiertämisen välinen yhteys on oikeudellisesti arvioiden erittäin haastava ulottuvuus ja vaatii päätöksentekijältä pitkälle menevää ymmärrystä EU-oikeudesta ja oikeudellisen ratkaisuharkinnan premisseistä.

KTL Katriina Pankakoski:
Aineettomia koskevat OECD:n päivitetyt siirtohinnoittelusuositukset

OECD/G20-maiden BEPS-hanke saatettiin päätökseen lokakuussa 2015, jolloin OECD julkaisi aineettomia koskevan päivitetyn siirtohinnoitteluohjeen (luku VI). OECD:n aineettomia koskevan BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting) tarkoituksena on ollut täsmentää aineettomia koskevaa ohjeistusta sekä luoda yhä yksityiskohtaisempia suosituksia siihen, miten aineettomien siirtohinnoittelua tulisi lähestyä. Artikkelissa tarkastellaan aineettomia koskevaan BEPS-raporttiin 8–10 (Aligning Transfer Pricing Outcomes in Value Creation,Actions 8–10 – 2015 Final Reports) sisältyviä merkittävimpiä päivityksiä ja uudistuksia. Artikkelissa tarkastellaan myös pääpiirteittäin sitä, miten ja missä laajuudessa aineettomia koskevan lopullisen BEPS-raportin suositukset tulisi huomioida markkinaehtoperiaatteen tulkintalähteenä. Artikkelin lopuksi pohditaan BEPS-raporttien sisällön implementointiin liittyviä mahdollisuuksiaja haasteita. Asiasanat: aineeton omaisuus, siirtohinnoittelu,markkinaehtoperiaate, arvonmääritys, BEPS, OECD

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Makeisveron muistolle – makeis- ja virvoitusjuomaveron historia

199

Makeiset olivat eräänlaisen ylellisyysverotuksen kohteena 1700-luvulla. Valmisteveroa makeisista on kannettu Suomessa vuodesta 1926 ja virvoitusjuomista vuodesta 1940 alkaen. Makeisvero kumottiin vuoden 1999 alusta EU-oikeudellisten ongelmien vuoksi. Makeisvero palasi verojärjestelmäämme vuoden 2011 alussa, mutta se lakkautetaan jälleen EU-oikeudellisten ongelmien takia vuoden 2017 alussa. Artikkelissa selvitetään makeis- jav irvoitusjuomaverojen synty ja kehitys sekä makeisveron kuolemat sekä arvioidaan makeisveron korvaamista muita veroja korottamalla.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Katsaus vuoteen 2016

Professori Reijo Knuutinen:
Aineeton omaisuus, liiketoiminnan uudelleenjärjestely ja verotus:
veropoliittisia tarkastelukulmia

Aineeton omaisuus muodostaa merkittävän osan yritysten arvosta. Aineetonta omaisuutta siirtyy usein yhden verojärjestelmän piiristä toiseen liiketoiminnan uudelleenjärjestelyiden yhteydessä. Kirjoituksessa tarkastellaan veropoliittisesta näkökulmasta aineettomaan omaisuuteen ja liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyviä mahdollisia ongelmia sekä erilaisia lähestymistapoja näiden ratkaisemiseksi joko kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.

Professori Matti Myrsky:  
Verolain tulkinnan kysymyksiä

Verolain tulkintaa koskevassa artikkelissa suppeasti tarkastellaan ratkaisutoiminnan peruspiirteitä ja verotuksen oikeuslähdeoppia. Uutena asiana nostetaan esille ratkaisukoonpanon merkitys tässä asiakokonaisuudessa. Toisena uutena asiana pohditaan sitä, mitä merkitystä on sillä, onko ratkaisija nuori, kokematon päättäjä vai jo kokenut ratkaisija. Tarkoituksena on tuoda esille näin ratkaisutoimintaan väistämättä liittyviä psykologisia elementtejä.

Professori, ma. Juha Lindgren:
Yritystoiminnan jatkaminen osakeyhtiössä

Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusten yhtenä soveltamisen edellytyksenä on, että luovutuksensaaja jatkaa saaduilla varoilla yritystoimintaa saadussa yrityksessä. Korkeimman hallinto-oikeuden syksyllä 2015 antamat ratkaisut rajaavat huojennuksen soveltamista osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä tilanteissa, joissa perinnönsaaja on alaikäinen tai lahjoittaja pidättää itselleen lahjoitettavien osakkeiden äänioikeuden. Artikkelissa tarkastellaan mainittuja ratkaisuja, niiden vaikutuksia sekä niistä mahdollisesti aiheutuvaa lainsäädännön muutostarvetta.

KTM, verotarkastaja Salla Autio ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Oikeudenkäyntikulut veroprosessissa – keskeiset periaatteet ja
tutkimus kulujen korvaamista koskevasta oikeuskäytännöstä

38

Artikkelissa tarkastellaan oikeudenkäyntikuluihin liittyviä kysymyksiä veroprosessissa. Artikkelissa esitellään oikeudenkäyntikuluista veroprosessissa tehtyä empiiristä tutkimusta, jossa selvitettiin oikeudenkäyntikulujen vaatimiseen ja korvaamiseen vaikuttavia tekijöitä hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä tehdyn tutkimuksen perusteella. Artikkelissa esitellään lyhyesti oikeudenkäyntikuluihin liittyvä sääntely, määritellään korvauskelpoisten kulujen käsite sekä perehdytään muutamaan oikeudenkäyntikuluja koskevaan erityiskysymykseen. Pääpaino on kuitenkin empiirisen tutkimuksen keskeisten tulosten esittelyssä.

Varatuomari Mirja Salo:
Vastikkeellisuus arvonlisäverotuksen soveltamisalaa rajaavana
vaatimuksena Suomessa ja Ranskassa

Eräs arvonlisäveron soveltamisalaa rajaava tekijä on edellytys liiketoimen vastikkeellisuudesta. Tarkastelen tässä artikkelissa, miten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä muotoiltu, arvonlisäverodirektiiviin sisältyvää vastikkeellisuus-vaatimusta koskeva tulkinta heijastuu ratkaisukäytäntöön toisaalta Suomessa ja toisaalta Ranskassa, jossa direktiiveihin perustuvaa arvonlisäverojärjestelmää on sovellettu Suomea kauemmin. Sen seikan, että arvonlisävero on harmonisoitu vero, pitäisi sinällään merkitä sitä, että vastikkeellisuuttakin koskien olisi olemassa yhtenäisiä kansallisia tulkintoja, joissa vahvistuisi tuomioistuimen vastikkeellisuus-vaatimuksesta esittämä määritelmä ”välittömästä yhteydestä”. Vertailun myötä osoittautuu, että välittömän yhteyden kriteerin seuraaminen johtaa kulloinkin esillä olevan yksittäisen tapauksen tosiseikkojen ja niitä koskevien väitteiden äärelle. Tästä havainnosta huolimatta välittömän yhteydenpitäminen ratkaisujen lähtökohtana on myös johtanut yhteneväisyyteen.

KTM Jarno Mäkelä ja KTM, asianajaja Ville Alahuhta:
Konsernitasonkontrollin ja operatiivisen päätöksenteon
rajapinnat siirtohinnoittelussa

Artikkelissa käsitellään konsernitason kontrollin ja konserniyhtiöiden operatiivisen päätöksenteon siirtohinnoitteluliitännäisiä kysymyksiä. Konsernitason kontrolli voi käytännössä toteutua sisäisen ohjeistuksen kautta, millaisia voivat olla esimerkiksi corporate governance-suositusten noudattamista varten laaditut ohjeet ja selvitykset. Konserniyhtiön operatiivinen toiminta edellyttää käytännössä väistämättä jonkinasteista konsernitason kontrollia. Konsernitason kontrollissa ei siten ole yleensä kyse tytäryhtiön operatiivisesta päätöksenteosta, vaan pikemminkin operatiiviselle päätöksenteolle asetettavista raameista. Tämän ohella konserniyhtiöiden siirtohinnoittelua tulee arvioida konsernin siirtohinnoitteludokumentaation eikä muita tarkoituksia varten laadittujen dokumenttien valossa.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija, KTM Lauri Finér:
Liiketulonkohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa III (referee-artikkeli)

76

Kiinteän toimipaikan tulonmäärittämistä koskevan artikkelisarjan kolmannessa osassa käsitellään verotusmenettelyyn ja kiinteän toimipaikan verotettavan tulon oikaisuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi artikkelissa on kuvattu esimerkkitapauksia, joissa sovelletaan artikkelisarjan aiempien osien tulonmäärittämisen teoriaa. Esimerkit koskevat rakennustoimintaa, myyntitoimintaa, varallisuuden kohdentamista ja epäitsenäisiä edustajia.

OTL, VT Niko Svensk:
Piilevä veroperintö- ja lahjaverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan sitä, tulisiko piilevä verovelka ottaa huomioon perintö- ja lahjaverotuksessa. Artikkelissa käydään läpi vallitseva oikeustila piilevän verovelan huomioimisen osalta perintö- ja lahjaverotuksessa. Lisäksi artikkelissa pohditaan sitä, miten voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa piilevän verovelan huomioonottamisen.

Professori Matti Myrsky ja OTT, dosentti Petri Saukko:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

Verotus-lehti 65-vuotta

KTM Noora Salminen ja KTT Tomi Viitala:
Johdannaisinstrumentit tuloverotuksessa

Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan realisoituneiden ja realisoitumattomien johdannaistulojen ja –kulujen tuloverotukseen liittyviä peruskysymyksiä tavallisen tulonhankkimistoimintaa harjoittavan yrityksen näkökulmasta. Artikkelin toinen osa käsittelee eräitä johdannaisiin liittyviä veronäkökulmia rajat ylittävissä tilanteissa.

OTM Lauri Luukkonen:  
Näkökulmia tehokkaasta katumisesta verotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan Hannu Kuortin Verotus-lehdessä 4/2013 luodun pohjan kautta Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleita tehokkaan katumisen ohjelmia. Tarkastelun kohteena ovat kyseisissä maissa käytettyjen ohjelmien erityispiirteet sekä näiden ohjelmien avulla saavutetut tulokset. Tarkoituksena on luoda havaintoja suomalaista katumisohjelmaa varten siitä, mitkä katumisohjelmien sisäiset ja ulkoiset tekijät ovat selittäneet muualla katumisohjelmien suosiota.

Asianajaja Einari Karhu:
Yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen saamien osinkojen lähdeverotus ja
pääomien vapaa liikkuvuus

Korkein hallinto-oikeus antoi tammikuussa 2015 vuosikirjaratkaisun (KHO:2015:9), joka tulee ohjaamaan ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien osinkojen lähdeverotusta. KHO sovelsi ratkaisussa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia EU-säännöksiä ja antoi tulkintaohjeita nykyiselle lähdeverolainsäädännölle. Käytännössä KHO-ratkaisu tulee mahdollistamaan osinkojen lähdeverottomuuden suurelle osalle EU:n ulkopuolelle sijoittautuneista osingonsaajista. Artikkelissa arvioidaan KHO-ratkaisun sisältöä ja tulkintaa erityisesti yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen näkökulmasta sekä arvioidaan KHO-ratkaisun vaikutuksia kotimaiseen verotuskäytäntöön.

Johtava veroasiantuntija, KTT Nina Sainio ja ylitarkastaja Juha Kuusala:
Arvonlisäveropetoksista ja niihin liittyvistä EUT:n tuomioista, osa 1

496

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään harmaata taloutta ja sen vaikutusta arvonlisäverovajeeseen. Lisäksi artikkelissa käydään läpi myös eräitä arvonlisäveropetosten ilmenemismuotoja. Erityisesti näitä käsitellään suhteessa EU:n sisäkauppajärjestelmään. Tärkeän osan aiheen kannalta muodostavat useat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut.

Asianajaja Jouni Weckström:
Veron kiertämisen tunnistaminen, osa II

Tässä yhdistelmäartikkelin osassa II on tavoitteena tunnistaa veron kiertäminen verosopimusten merkityksessä. Veron kiertämisen tunnistaminen on kansainvälisessä toimintaympäristössä erityisen haasteellista. Sovellettavana oleva normi asettaa oikeudellisesti relevantin tunnusmerkistön ja mm. soveltamiskynnyksen myös kansainvälisissä tilanteissa, mutta jopa sovellettavan normin samoin kuin tuon normin tulkinnallisen sisällön tunnistaminen on hyvin vaativaa verosopimusta sovellettaessa.Näistä lähtökohdista tässä artikkelissa etsitään tarttumapintoja veron kiertämisen elementtien ymmärtämiseksi erityisesti verosopimusten soveltamistilanteita ajatellen.

Veroasiantuntija Vilho Lammi:
Ulkomaisten entiteettien luokittelu verotuksessa

Ulkomainen verosubjekti on tunnistettava ennen kuin sen verovelvollisuutta voidaan ryhtyä arvioimaan. Ulkomaisten entiteettien luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa määritellään mitä Suomen verolakien säännöksiä sovelletaan kyseiseen entiteettiin (entity classification). Tähän ei ole olemassa omia säännöksiä, vaan luokittelu tapahtuu tuloverolain 2 luvun verosubjekteja koskevien yleisten määritelmien avulla. Artikkelissa analysoidaan ja jäsennellään tuloverolain mukaista ulkomaisten entiteettien luokitteluprosessia oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden pohjalta.

OTK Kalle Isotalo:
Perättäisten vastikkeettomien saantojen verotusongelmia

530

Artikkelissa käsitellään peräkkäisten vastikkeettomien saantojen aiheuttamia verotusongelmia ja esitetään niihin ratkaisuja sekä laskumalleja. Tarkastelun kohteena ovat lahjojen kumuloinnit, elinaikaisten lahjojen lisääminen perintösaantoon, peräkkäiset kuolintapaukset ja omistajattoman tilan testamentit.

Veroasiantuntija, OTK Petri Harsu:
Väliyhteisölain soveltamisen uudet tuulet – väliyhteisölain soveltamisalue – teolliseen tuotantotoimintaan verrattava muu tuotantotoiminta

KHO antoi 31.12.2014 vuosikirjapäätöksen (vuosikirjanumero KHO:2014:198) asiassa, joka koski väliyhteisölain soveltamisalaa sellaisen tuotantotoiminnan alan osalta, jota harjoittavaa ulkomaista yhteisöä ei voida pitää väliyhteisölaissa tarkoitettuna väliyhteisönä. Tuotantotoiminnan määritelmä jää KHO:n vuosikirjapäätöksen jälkeenkin jossain määrin tulkinnanvaraiseksi. Artikkelissa käsitellään väliyhteisölain soveltamisedellytyksiä yleisellä tasolla. KHO:n vuosikirjapäätöksessä käsiteltyä tuotannollisen yms. toiminnan perusteella soveltuvaa vapautusta esitellään hieman yksityiskohtaisemmin.

Lyhyitä kirjoituksia:
Hankejohtaja Arto Pirinen: Tullin verotustehtävien siirto Verohallintoon
Professori emeritus Esko Linnakangas: Puolittaminen jäsenmaksujen verovähennykseen?

Professori Matti Myrsky ja OTT, dosentti Petri Saukko:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

IFRS-sääntely muuttuu rahoitusinstrumenttien osalta 1.1.2018. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tulee korvaamaan nykyisen IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen. Sääntely uudistettiin kolmessa eri vaiheessa: rahoitusvarojen luokittelu (käsitelty Verotuslehdessä 3/2015), arvonalentumiset ja suojauslaskenta (Verotuslehti 5/2015). Uudistettu rahoitusvarojen luokittelu perustuu sekä rahoitusinstrumentin ominaispiirteille että yrityksen rahoitusvaroja koskevalle liiketoimintamallille. Arvonalentumisten osalta suurimmat muutokset ovat: 1) muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista kirjataan aina arvonalentumistappiota ja 2) arvonalentumisen määrää arvioitaessa otetaan huomioon myös tulevaisuuteen suuntautunut informaatio. Suojauslaskennassa puolestaan suurin muutos on se, että sen kirjanpidollinen soveltaminen tulee perustumaan yritysten riskienhallinnalle.

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna2015 julkaistuista kirjoituksista

Sivu

Kesän verouutisia

Professori emeritus Heikki Niskakangas:
Koulutuskustannuksettuloverotuksessa

Koulutuskustannuksiin liittyy ennenmuuta kaksi vero-ongelmaa. Ensinnäkin joudutaan kysymään, milloinkoulutuskustannukset ovat verovelvollisen vähennyskelpoisia menojatulonhankkimiskustannuksina. Toiseksi nousee esiin kysymys, milloin työnantajankustantama koulutus tulee katsoa työntekijän veronalaiseksi palkaksi. KHO onantanut edellisestä ongelmasta vuonna 2014 ratkaisut 2014:27 ja 2014:88.Ratkaisut vahvistavat vanhaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan tutkintoon taiuuteen tehtävänimikkeeseen johtava koulutus ei oikeuta kustannustenvähentämiseen. Ratkaisu KHO 2014:161 koski työnantajan kustantaman koulutuksenpalkanluonteisuutta. Sen mukaan työnantajan intressissä tapahtuva koulutus eiole palkanluonteinen etu, vaikka vastaavan koulutuksen kustannukset itsemaksettuina olisivat vähennyskelvottomia.

Professori Matti Myrsky:  
Vero-oikeudenopettamisesta ja tutkimisesta

Artikkelissa tarkastellaan, mitenvero-oikeuden perus- ja jatko-opetus on yliopistoissamme järjestetty ja mitensitä voidaan kehittää. Huomiota kiinnitetään luentoihin, pienryhmäopetukseensekä kirjallisten töiden ohjaamiseen. Lisäksi selvitetään vero-oikeudellistatutkimustamme ja millaisia kehittämismahdollisuuksia siinä on.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Työsuhdeoptioidenverotuksen erityiskysymyksiä henkilöverotuksessa
jaennakkoperinnässä, osa II

Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiinliittyy useita mielenkiintoisia verotuksellisia kysymyksiä. Tämä on toinen osakaksiosaisesta artikkelista, joka käsittelee työsuhdeoptioiden verotuksenerityiskysymyksiä henkilöverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Tässä osassa käsitelläänluovutusrajoitusten vaikutuksia osakeperusteisen kannustinjärjestelmänperusteella saatujen osakkeiden arvostamiseen, osakkeiden palauttamistatyönantajalle, optio-oikeuksien luovuttamista avioero- ja jäämistöosituksessasekä eräitä kansainväliseen verotukseen liittyvä kysymyksiä. Artikkelin lopussaesitetään lyhyt yhteenveto.

Asianajaja Jouni Weckström:
Veronkiertämisen tunnistaminen, osa I

385

Veron kiertämisen käsitettä ei olemääritelty Suomessa voimassa olevassa verotussääntelyssä. Veron kiertäminenmäärittyy veronkiertonormin eri käyttöyhteyksissä hyvin moninaisissatilanteissa. Veron kiertäminen on merkityksellistä tunnistaa oikeudellisestirelevantilla tavalla päätöksenteon taustalle. Veron kiertämisen tunnistamisellatarkoitetaan sitä, että päätöksentekijän on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti,mistä veronkiertämisessä on kyse. Tämän artikkelin tavoitteena on edistääymmärrystä veron kiertämiseen liitettävistä elementeistä.

Asianajaja Meeri Tauriainen:
Hävikin jahävittämisen verokohtelu valmisteverotuksessa

Artikkelissa käsitellään hävikin jahävittämisen valmisteverokohtelua sekä siihen liittyviä tulkintaongelmia. Tulkintaepäselvyyksiäliittyy erityisesti siihen, mitä valmisteverotuslain säännöstä sovelletaanverottomaan varastoon palautettuihin ja varastossa myöhemmin hävitettäviintuotteisiin. Valmisteverotuslain kokonaisuudistus vuonna 2010 poistitulkintaongelmia, kun lakiin sisällytettiin erillinen hävittämistä koskevapykälä. Edelleen on kuitenkin tulkinnanvaraista, voidaanko verottomaanvarastoon palautetut tuotteet palautua osaksi verottomuusjärjestelmää.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija Lauri Finér:
Liiketulonkohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa II (referee-artikkeli)

Kiinteän toimipaikan tulonmäärittämistä koskevan artikkelisarjan toisessa osassa kuvataan OECD:nhyväksymää menettelytapaa tulon kohdentamiseen (Authorized OECD Approach). Artikkelissakäsitellään myös kysymyksiä, joissa OECD:n ohjeistus jättää sijaa tulkinnalle.Menettelytavassa lähtökohtana on toiminnoiltaan erillisen yrityksen periaate.Erillinen yritys määritetään verolaskelmaa varten toiminto- jatosiasia-analyysissa.

Veroekonomi Visa Kananoja:
Maastapoistumisverotuskiinteän toimipaikan lakatessa –
elinkeinoverolainkehittämistarpeet Euroopan unionin oikeuden
näkökulmasta(referee-artikkeli)

422

Tässä artikkelissa tarkastellaanSuomessa voimassa olevia kiinteään toimipaikkaan liittyvää varallisuuttakoskevia maastapoistumisverosäännöksiä EU-oikeuden ja EUT:n ratkaisukäytännönnäkökulmasta sekä annetaan suosituksia niiden muuttamiseksi. Artikkelissatarkastellaan oikeusvertailun pohjalta erityisesti, miten Ruotsissa, Norjassa,Tanskassa ja Islannissa on vastattu EU-oikeuden vaatimuksiin sekä arvioidaanvertailumaissa kansallisiin maastapoistumisverosäännöksiin tehtyjä muutoksia.Pohjoismaisen oikeusvertailun lisäksi artikkelissa sivutaan myös viimeaikaistaeurooppalaista kehitystä maastapoistumisverotuksen saralla.

KTM Jenni Similä:
Vero-oikeudenbibliografia 2014

Vero-oikeuden bibliografiaan onpyritty keräämään vuonna 2014 Suomessa ilmestyneet veroalan julkaisut,suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaistenkirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Lyhyitä kirjoituksia:
OTT TimoViherkenttä: Verotus hallitusohjelmassa

Veropolitiikka on näkyvässä roolissaJuha Sipilän hallituksen ohjelmassa, mutta ohjelma ei sisällä merkittäviärakenteellisia uudistuksia verojärjestelmään. Ohjelmassa on yleisten linjaustenlisäksi joukko konkreettisia toimenpiteitä sekä selvitettäviä kysymyksiä jamyös ehdollisia kiristyksiä, jotka aiotaan tehdä, jollei yhteiskuntasopimustasynny. Olennaisia lupauksia ovat ennen kaikkea se, että kokonaisveroaste eivaalikaudella nouse, sekä se, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

Uuden hallituksen verolinjauksia

KTT Timo Torkkel:
Rakentamisajan käsitteestä varainsiirtoverotuksessa

Varainsiirtoverolainmuutos vuonna 2013 on jo lyhyessä jälkikäteistarkastelussa muodostunut perinkiistanalaiseksi verolainsäädännön muutokseksi. Muutoksen keskeiset haasteetliittyvät varainsiirtoveron kiristysten vaikutukseen asunto- jaliikekiinteistömarkkinoihin tilanteessa, jossa taloudellinen suhdanne ei oleedesauttanut markkinakehitystä.

Varainsiirtoverolainmuutospaketti toi varainsiirtoverolakiin uuden rakentamisajan käsitteen. Laissatai lain esitöissä tätä ei ole tarkemmin määritelty. Myöskääneduskuntakäsittelyn aikana tätä ei ole käsitelty. Rakentamisajan käsitettäsovelletaan niin asuntokauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin kuinkauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin. Rakentamisajan käsite onkuitenkin kirjoitettu asuntokauppalaissa tarkoitettu perustajaurakoitsijaltakuluttajille tapahtuva huoneisto-osakkeiden kauppa silmälläpitäen. Näin ollentätä ei voida vaikeuksitta soveltaa muihin asuntokauppalaissa tarkoitettuihinosakekauppoihin, saati kauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin. Tulkinnankautta rakentamisajan käsitteelle on kuitenkin johdettavissa mielekäs jatarkkarajainen merkityssisältö, joka täyttää verolailta edellytettävänyksiselitteisyyden ja yksityiskohtaisuuden vaatimukset.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:  
Työsuhdeoptioiden verotuksen erityiskysymyksiähenkilöverotuksessa
ja ennakkoperinnässä, osa I

Osakeperusteisiinkannustinjärjestelmiin liittyy useita mielenkiintoisia verotuksellisiakysymyksiä, joilla on myös huomattava taloudellinen merkitys niin veronsaajienkuin verovelvollisten näkökulmasta. Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisestaartikkelista, joka käsittelee osakeperusteisten kannustinjärjestelmienverotukseen liittyviä ajankohtaisia erityiskysymyksiä henkilöverotuksessa jaennakkoperinnässä. Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan sitä, milloinosakeperusteista kannustinjärjestelmää on käsiteltävä verotuksessatyösuhdeoptiona.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Hybridijärjestelyt BEPS- hankkeessa ja EU:ssa

Artikkelissakäsitellään OECD:n vuonna 2013 julkaiseman veropohjan rapautumista javoitonsiirtoa koskevan BEPS-hankkeen hybridijärjestelyihin liittyväätoimenpidettä sekä vastaavia EU:n hankkeita. Näissä molemmissa on kysehybridijärjestelyihin perustuvien aggressiivisten verosuunnittelutoimenpiteidenvaikutusten ehkäisemisestä nykyisiä kansallisia säännöksiä ja verosopimustensäännöksiä parantamalla sekä tarpeellisten uusien säännösten avulla.Globaalissa taloudessa toimiville monikansallisille yrityksille on nykyistenverojärjestelmien puitteissa syntynyt erilaisia mahdollisuuksia järjestellätuloja ja menoja tavalla, joka johtaa mm. nollaverotukseen ja monenkertaisiinvähennyksiin tai veronhyvityksiin. Suomessa ei ole tällä hetkellä kansallisestisäännelty hybridi-tilanteista ja artikkelissa tarkastellaan lyhyesti myöskyseisistä toimenpiteistä seuraavia kansallisen lainsäädännön muutostarpeita.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija, KTM Lauri Finér:
Liiketulon kohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa I(referee-artikkeli)

273

Kiinteäntoimipaikan tulon määrittämistä koskevan artikkelisarjan ensimmäisessä osassakäsitellään tulon määrittämiseen Suomessa käytettäviä oikeuslähteitä. Kirjoittajan näkemyksen mukaan OECD:n tulkintaohjeissa esitettyämenettelytapaa tulon kohdentamiseen (authorized OECD approach) voidaan käyttääkohdennettaessa tuloa ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevalle kiinteälletoimipaikalle.

KTL Katriina Pankakoski:
Tavaramerkin arvonmääritys siirtohinnoittelussa

Tavaramerkin arvonmääritys on haastava tehtäväkansainvälisen konsernin siirtohinnoittelussa. Problematiikasta huolimattaarvonmäärityksessä tulee saavuttaa vero-oikeudellisesti hyväksyttäväarvostusratkaisu, joka edellyttää laajaa markkinaehtoisuuden lähestymistapaasiirtohintojen asettamiseen ja selvittämiseen. Artikkelissa tarkastellaanvero-oikeudellisesti hyväksyttävän arvostusratkaisun muodostumista sekähavainnollistetaan tavaramerkin arvonmäärityksessä realisoituvaaproblematiikkaa käytännössä.  

Varatuomari Mirja Salo:
Arvonlisäveron soveltamisalaa määrittävä vastikkeellisuus
EU-tuomioistuimen käytännössä

Edellytys liiketoimen vastikkeellisuudesta on sisällytettyarvonlisäverodirektiivin soveltamisalasäännökseen. Unionin tuomioistuintulkitsee vastikkeellisuudella tarkoitettavan suoritetun palvelun ja saadunvastasuorituksen välillä vallitsevaa välitöntä yhteyttä. Tuomioistuin viittaavaatimukseen välittömästä yhteydestä soveltamisalaa rajaavissa ratkaisuissaanja lisäksi ratkaisuissaan, joissa vastikkeellisuutta on arvioitavasoveltamisalan sisällä.  TarkastelenUnionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta, mistä vastikkeellisuus-vaatimuksessaja siitä johdetussa välittömän yhteyden tulkintaperiaatteessa on kysymys.

Ylitarkastaja Mika Nissinen:
Tietokoneohjelmat verosopimuksissa: korvaus tekijänoikeuden
käyttöoikeudesta vai muu korvaus? (referee-artikkeli)

305

Artikkelissa käsitellääntietokoneohjelmista saatavien suoritusten tulotyypin määrittämiseen liittyviätuloverokysymyksiä verosopimusoikeuden näkökulmasta lähinnä rojaltin jaliiketulon välisen rajanvedon kannalta. Verosopimuksia sovellettaessatulotyypillä voi olla huomattava vaikutus verotuksessa, koska verotusoikeusjakautuu sopimusvaltioiden välillä eri tavalla riippuen muun muassa siitä,sovelletaanko suoritukseen rojaltiartiklaa vai ei. Merkitystä on muun muassasillä, onko kyse tietokoneohjelman tekijänoikeuden käyttöoikeuteenliittyvästä vai tietokoneohjelman käyttöoikeuteen liittyvästä vai muusta suorituksesta. Samoin mahdolliset poikkeamat verosopimuksessa voivatvaikuttaa asiassa tehtävään ratkaisuun.

KTT Marjut Salo:
Vapaaehtoiset yksilölliset eläkejärjestelyt kansainvälisessä
vero-oikeudessa (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjaan perustuvassaartikkelissa käsitellään ongelmia, joita syntyy Suomen vapaaehtoisiayksilöllisiä eläkejärjestelyjä koskevien tuloverolain säännösten ja toisenEU-valtion verosäännösten vuorovaikutuksesta. Ongelmia syntyy, kun valtiotpyrkivät pitämään tiukasti kiinni eläkesäästämiselle asetetuista kansallisistatavoitteista, ts. verotuksen johdonmukaisuuden säilyttämisestä ja verotuksenyhdenkertaisuudesta. Artikkelissa analysoidaan, ovatko tuloverolain säännöksetEU-oikeuden ja verosopimusoikeuden mukaisia. 

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja SeniorManager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Eduskuntavaalit huhtikuussa

Professori Seppo Penttilä:
Siirtohinnoittelua koskevat oikeuskäytännön linjaukset

Artikkelin alussa taustoitetaannykyistä oikeustilaa siirtohinnoitteluasioissa ja sen jälkeen käsitellään korkeimmanhallinto-oikeuden antamia siirtohinnoittelua koskevia ratkaisuja vuosina 2010 –2014. Ratkaisut koskevat koron markkinaehtoisuutta, liiketoimienuudelleenluonnehdintaa, osakkeiden arvostamista ja location savings –hyötyjenhuomioon ottamista siirtohinnoittelussa. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat”lyöneet itsensä läpi” KHO:n ratkaisujen perusteluissa.Siirtohinnoitteluohjeiden mukaisesti määritettyä siirtohintaa on vaikeata saadamuutetuksi pelkästään sillä, että on olemassa indisioita, jotka antavat vainaihetta epäillä siirtohintaohjeiden mukaisesti määritettyä siirtohintaa, muttakonkreettinen näyttö kuitenkin puuttuu.

OTT Pauli K Mattila:  
Osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttunut verotus

Osuuskuntien, niiden jäsenten ja osuuskuntiinsijoituksia tehneiden verovelvollisten tuloverotus muuttui vuoden 2015 alustavoimaan tulleiden TVL:n, EVL:n ja MVL:n muutosten myötä. Laajan muutospaketintarkoitus oli uudistaa verotus vastaamaan uutta vuoden 2014 alusta voimaantullutta osuuskuntalakia ja lisätä verotuksen neutraalisuutta suhteessaosakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden verotukseen. Vaikka tehdyt muutoksetnäyttävät hyvin periaatteellisilta, muutosten vaikutukset veron määrään ovatainakin aluksi suhteellisen vähäiset.

Professori (ma) Pekka Nykänen ja veroyliasiamies Timo Räbinä:
Luovutusvoittoverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta2014

Artikkelissa käsitellään kaikkiavuonna 2014 julkaistuja korkeimman hallinto-oikeuden luovutusvoittoverotustakoskevia ratkaisuja. Ratkaisut koskevat luovutustappion vähennyskelpoisuuttaalihintaisen sukulaisluovutuksen yhteydessä, rajat ylittävää sijoitusrahastonsulautumista, osakevaihdon rahavastikkeen laskemista, ns. kirvesmiestapauksiaja sukupolvenvaihdoksen verovapautta. Lisäksi käsitellään julkaisematontaratkaisua, joka koskee luovutusvoiton verotusta tilanteessa, jossa myyjänäolevan henkilön omaisuus luovutetaan samalla, kun sovellettavana oliulosottokaaren sivulliselle kuuluvan omaisuuden ulosmittausta koskeva sääntely.Esiin nostetaan myös kaksi julkaistua lainvoimaista hallinto-oikeudenratkaisua, jotka koskevat purettuun kauppaan liittyvien oikeudenkäyntimenojenvähennyskelpoisuutta sekä veron kiertämistä kunnalle tapahtuneen luovutuksenyhteydessä. 

Professori Matti Myrsky:
Valtiovarainvaliokunta verolainsäädäntömme valmisteluelimenä

169

Artikkelissa tarkastellaanvaltiovarainvaliokunnan roolia ja merkitystä verolainsäädäntömmevalmisteluelimenä eri näkökulmista. Artikkelissa tuodaan esille valiokunnankeskeinen rooli eduskuntatyössä muutamien esimerkkien valossa.

Veroasiantuntija Pasi Hämäläinen:
Skandia-tuomion arviointia Suomen näkökohdasta

EU:n tuomioistuin antoisyyskuussa 2014 arvonlisäverotusta koskevan tuomion C-7/13 Skandia AmericaCorp. (USA), filial Sverige, joka on puhuttanut rahoitus- ja vakuutusalaaEU:ssa runsaasti. Artikkelissa analysoidaan tuomion sisältöä ja sen mahdollistamerkitystä Suomen arvonlisäverotuksen kannalta.

Verotarkastaja Juha Fagerstedt ja professori Matti Kukkonen:
Pääomalaina tuloverotuksessa: vierasta pääomaa vaiko omaa?

Pääomalainan verotuskohtelu onSuomen nykyisen verotulkinnan mukaan ratkaistava rahoitusvälineen todellisenluonteen mukaisesti. Tässä artikkelissa kirjoittajat pyrkivät analysoimaanpääomalainan moniulotteista käsitettä yhtiöoikeuden, kirjanpitolain, verolainja talousteorian näkökulmista. Tällä tavalla he pyrkivät nostamaan esiinkysymyksiä pääomalainan todellisen (taloudellisen) luonteen moniulotteisuudestaklassisen oman pääoman ja (ulkoisen) vieraan pääoman välisellä raja-alueella.

Johtava veroasiamies Hannele Liede:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuakoskevasta
ilmoituksesta ennakkoratkaisuasioissa

196

Tuloverotuksenennakkotietomenettely korvattiin ennakkoratkaisumenettelyllä 1.1.2013 alkaen.Ennakkoratkaisumenettelyyn siirryttäessä haluttiin edelleen turvata se, ettäverovelvollinen voi tarpeen vaatiessa ryhtyä suunnittelemaansa toimeen hetiennakkoratkaisun saatuaan. Tästä syystä Verohallinnosta annetun lain 26 §:äänsisällytettiin säännökset siitä, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voimuutoksenhakuaikansa vielä kuluessa sitovasti ilmoittaa, aikooko se hakeamuutosta verovelvollisen saamaan ennakkoratkaisuun. Artikkelissa esitetääntälle ns. nopeutetulle ilmoitukselle laissa asetetut edellytykset sekämenettelystä vuosien 2013 ja 2014 aikana oikeudenvalvontayksikössä kertyneitäkokemuksia ja muodostuneita käytänteitä, lopuksi myös esimerkkien valossa.

Ylitarkastaja Heikki Rintala:
Arvonlisäverorekisteröinti petostilanteiden yhteydessä

Verohallinnon toimintakentänhuomattavan kasvun myötä myös harmaantalouden toimijoiden määrä on kasvanut jakansainvälistynyt. Harmaantalouden yhtenä ulottuvuutena on erityisesti noussutesiin perusteettoman palautuksen hakeminen negatiivisen alv:n manipuloinnillasekä alv-tunnusten varastamisella ja väärinkäyttämisellä. Verohallinnontehostaessa kausiveroilmoitusten valvontaa sekä petollisten toimijoidenlöytämistä ja poistamista arvonlisäverovelvollisten rekisteristä, tulisi myös lainsäädännönreagoida muuttuneeseen tilanteeseen ja tarjota selkeämpiä menettelysäännöksiäalv-rekisteröintitilanteiden ratkaisemiseksi petostilanteiden yhteydessä.

HTM Kimmo Nieminen:
Suora ja välitön yhteys vähennysoikeudenedellytyksenä

Unionin tuomioistuin onmäärittänyt tuotantopanoshankinnan ja myyntiliiketoimen välisen suoran javälittömän yhteyden yhdeksi arvonlisäveron vähennysoikeuden edellytykseksi.Artikkelissa selvitetään, mitä suoralla ja välittömällä yhteydellä sekä niinsanotulla hinnan osatekijyys -kriteerillä tarkoitetaan.

OTK Reima Linnanvirta ja OTM Anne Mäkisalo:
Päästöoikeuksien siirtohinnoittelusta

Artikkelissa käsitelläänpäästöoikeuksien siirtohinnoittelua Kioton pöytäkirjan mukaisenyhteistoteutusmekanismin viitekehyksessä. Kun rajat ylittäviäpäästövähennyshankkeita toteutetaan konsernin sisällä, konserniyhtiöidenvälillä on noudatettava markkinaehtoperiaatetta. Artikkelissa syvennytäänkeskeisiin kysymyksiin, jotka on otettava huomioon markkinaehtoperiaatteensoveltamisessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeen valossa. Tarkastelun kohteenaovat liiketoimien erittely, toimintoarviointi ja sopivimmansiirtohinnoittelumenetelmän valinta. Lopuksi artikkelissa tarkastellaanmarkkinahintavertailumenetelmän soveltamista ja erityyppisten päästöoikeuksienvertailukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Sivu

Veronkiristykset jatkuvat

Professori Reijo Knuutinen:
Mitä on ns. aggressiivinen verosuunnittelu?

Artikkelissa etsitään useasta tarkastelunäkökulmasta vastausta siihen, mitä on aggressiivinen verosuunnittelu. Kysymys ei ole oikeudellisesta käsitteestä, joka olisi verolain soveltamisessa relevantti. Käsitteellä on kuitenkin veropoliittista relevanssia: aggressiiviseen verosuunnitteluun viitataan Euroopan komission suosituksessa ja OECD:n raporteissa. Lisäksi aggressiivista verosuunnittelua ja sen merkitystä tarkastellaan artikkelissa yritysvastuun näkökulmasta.

Veroasiantuntija Seija Karttunen ja veroasiantuntija Virpi Pasanen:  
Matkakustannusten korvaukset kansainvälisissä työskentelytilanteissa

Työnantajalta kansainvälisissä työskentelytilanteissa saatujen matkakustannusten korvausten verotuksesta ei ole olemassa erillisiä verosäännöksiä eikä niistä ole annettu tarkempaa Verohallinnon ohjeistusta. Artikkelissa tarkastellaan työnantajalta saatujen matkakustannusten korvausten verotusta Suomeen työmatkoille ja työkomennuksille tulevien ulkomaisten työntekijöiden verotuksen kannalta. Tarkastelussa keskitytään siihen, miten työnantaja voi korvata työmatkasta aiheutuneita kustannuksia konsernin sisäisillä työmatkoilla ja työkomennuksilla sekä Suomeen tuleville erityisalan työntekijöille.

Oik. lis. Markku Keinonen:
Asumisen verotus ja laskeva ostovoima – kiinteistövero puntarissa

Asumisen kustannukset ovat nousseet viime vuosina Suomessa nopeaa tahtia. Kiinteistöjen hoitomenojen ohella tähän ovat vaikuttaneet olennaiselta osin myös kiinteistö- ja energiaverojen korotukset sekä kunnallisten laitosten perimät vesi- ja jätevesimaksut. Kiinteistöverot ovat nousseet vuoden 2010 1,18 mrd. eurosta 1,53 mrd. euroon vuonna 2014. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osuus oli veron määrästä vuonna 2014 52 %. Verojen korotukset ovat omalta osaltaan leikanneet merkittävästi ostovoimaa kotimarkkinoilla. Tämä näkyy myös asuntomarkkinoilla vaihdannan hidastumisena ja vähentymisenä. Koska kiinteistöihin kohdistuvat verot kohdistuvat välttämättömään perustarpeeseen, ja niiden korotukset rasittavat erityisesti alempien tulonsaajaryhmien toimeentuloa, tulisi asumiseen kohdistuvaa verotusta tarkastella jatkossa yhdessä kunnallisveron kanssa arvioitaessa kiinteistöverotuksen osuutta paikallistason verotuksessa.

Lainsäädäntöneuvos, OTT, dosentti, VT Marianne Malmgrén:
OECD:n hanke veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi

38

Artikkelissa tarkastellaan OECD:n vuonna 2013 julkaisemaa BEPS-hanketta, jolla pyritään estämään veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa. Artikkelissa selvitetään BEPS-hankkeen taustalla olevia seikkoja, kuten eri valtioiden kansallisen verolainsäädännön erojen merkitystä ja sitä, että yritykset voivat pyrkiä hyötymään näistä eroista ja näin pienentämään niiden maksettavaksi tulevaa veroa. Artikkelissa kuvataan myös BEPS-hankkeen 15 toimenpiteen pääasiallista sisältöä ja hankkeen suhdetta EU-oikeuteen. Toimenpiteet ovat suosituksia kansalliseksi lainsäädännöksi tai OECD:n malliverosopimuksen muutoksiksi ja niiden on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Artikkelissa arvioidaan myös, mitä vaikutuksia hankkeella on ja mitä on otettava huomioon, kun hankkeen suosituksia aletaan toteuttaa.

Asianajaja Kai Holkeri ja OTM Katja Rajala:
EU-oikeuden vaikutuksesta veronkiertosäännösten tulkintaan

Artikkelissa käsitellään EU-oikeuden vaikutusta kansallisen veronkiertosääntelyn soveltamisalaan. Kansallisilla veronkiertosäännöksillä ei voida rajoittaa EU:n perusvapauksia ilman hyväksyttävää oikeuttamisperustetta. Veronkierron estäminen on EUT:n oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävä oikeuttamisperuste lähtökohtaisesti vain, jos sääntelyn tavoitteena on puuttua ainoastaan puhtaasti keinotekoisiin järjestelyihin.

OTT Wisa M. Sääski Keskitalo:
Pääomasijoitustoiminnassa sovittujen voittoerien (carried interest)
ennakkoperinnästä (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään pääomasijoitustoiminnassa maksettavan carried interest -tulon verotuskysymystä erityisesti ennakkoperinnän näkökulmasta. Tämän selvittämiseksi joudutaan arvioimaan kysymyksiä tulon kohdistamisesta, laajuudesta ja jaksotuksesta. Artikkelissa sivutaan myös lyhyesti tiettyjä arvostukseen liittyviä näkökohtia. Aihetta käsitellään lisäksi ratkaisun KHO 2014:66 perustelut huomioiden.

OTM, KTM Valpuri Kulovaara
Yksityishenkilön elinkeinotoiminnasta verotuksessa (referee-artikkeli)

77

Artikkelissa käsitellään tilanteita, joissa yksityishenkilöitä voidaan verottaa elinkeinoverolain perusteella TVL:n mukaan toimitetun verotuksen sijaan. Usein nämä tilanteet liittyvät joko rakentamis- ja kiinteistöalaan sekä muuhun sijoitustoimintaan, ja monesti henkilöt eivät itse miellä toimintaansa elinkeinotoiminnaksi.Artikkelissa käsitellään tarkemmin ns. kirvesmiestapauksia, perustajaurakointia ja laajoja rakennushankkeita, asuinhuoneisto-osakkeilla tehtäviä toimenpiteitä sekä arvopaperisijoittamista. EVL-verotus edellyttää yleensä henkilön omaa huomattavaa panosta ja aktiivisuutta, mutta taloudelliselta luonteeltaan identtisiä sijoituksia, kuten suoria sijoituksia kiinteistöihin taikka epäsuorasti kiinteistörahastoihin, saatetaan silti verottaa eri tavalla. EVL 1 ja 2 §:stä johdetut elinkeinotoiminnan kriteerit eivät ole täsmentyneitä, ja lainsoveltamistilanteisiin liittyy henkilöverotuksessakin tiettyä häilyvyyttä sekä ennakollista seuraamusharkintaa, vaikka toiminnan liiketoimintaluonteen pitäisi olla ratkaisevaa. Jotta henkilöt pystyisivät paremmin varautumaan tulevaan verokohteluun, olisi myös henkilöverotuksen osalta tarpeellista, että elinkeinotoiminnan kriteereitä selkeytettäisiin nykyisestä. Yksityishenkilölle verolain valinnalla on merkitystä sekä verokantaan että verotettavan tulon määrään.

Ylitarkastaja Ann-Sofi Johansson:
Kansainvälinen tietojenvaihto rikkoo rajoja

Tietojenvaihto verohallintojen välillä on tärkeä keino verotuksen oikeudenmukaiseen toteutukseen. Tällä saralla on viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä, minkä johdosta mahdollisuudet tietojenvaihtoon ovat huomattavasti parantuneet. Artikkelissa kuvataan kuinka maailmanpoliittiset muutokset ja päätökset ovat johtaneet sen standardin käyttöönottoon, joka tänä päivänä on kansainvälisesti tunnustettu menetelmä tietojenvaihdossa. Artikkelissa ei tulkita asiaa koskevia sopimustekstejä.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

KHO:n siirtohinnoitteluratkaisu

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki:
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus

Sivu

Ajankohtaista

OTT Pauli K. Mattila:
Verovapaat tulot elinkeinotoiminnan verotuksessa

Elinkeinotoiminnantuloverotuksessa on laaja tulon käsite, mikä tarkoittaa sitä, että tulot ovatlähtökohtaisesti aina veronalaisia. Tästä huolimatta kaikki erät eivätkuitenkaan ole veronalaisia. Verovapaat erät ovat joko eriä, joita ei lainkaanpidetä tuloina tai eriä, jotka on erikseen säädetty verovapaiksi. Artikkelissa"Verovapaat tulot elinkeinotoiminnan verotuksessa" tarkastellaannäitä kumpaakin ryhmää. Tärkeimmät EVL:ssä verovapaiksi säädetyt tulot ovatpääomansijoitukset, osingot ja käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeidenluovutushinnat. Yritysmuoto voi vaikuttaa siihen, onko tulo veronalainen taiverovapaa.

KTT Timo Torkkel:  
Maankäyttömaksusta ja kehittämiskorvauksesta tulo- javarainsiirtoverotuksessa

Maankäyttömaksun jakehittämiskorvauksen taustalla on tarve säädellä kunnalleyhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista. Säännöstenkeskeinen tavoite on säätää maanomistajalle yleisen velvollisuus osallistuayhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Vero-oikeudellisessa tarkastelussamaankäyttömaksuun ja kehittämiskorvaukseen liittyy monia ulottuvuuksia.Perustavaa laatua olevan kysymyksen muodostaa niiden veron ja maksunluonteisuus. Tuloverotuksessa keskeinen haaste liittyy maksuvelvoitteeseentulon realisoivana tapahtumana. Varainsiirtoverotuksessa on myös ratkaistaviakysymyksiä. Keskeisin kysymys on, missä tilanteissa maankäyttömaksu jakehittämiskorvaus luetaan varainsiirtoveron perusteeseen.

Yliopistonlehtori, dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Matkakustannusten korvauksista erityisalalla

Matkakustannusten verotustakoskeva sääntely muodostaa erittäin monimutkaisen kokonaisuuden. Työnantaja voimaksaa pääsääntöisesti työmatkasta verovapaasti päivärahaa sekä matkoista jamajoittumisesta johtuneet kustannukset. Erityisaloilla, kuten rakennusalalla,työskentelevälle henkilölle voidaan kuitenkin maksaa päivittäisestä asunnon jaerityisen työntekemispaikan välisestä matkasta verovapaasti vainmatkakustannukset ja ateriakorvaus. Artikkelissa tarkastellaanyksityiskohtaisesti sitä, millä edellytyksillä työnantajan maksamiakustannusten korvauksia voidaan pitää eritysalalla verovapaina.

Ylitarkastaja Mariia Suominen:
Rajoitetusti verovelvollisen ansiotulon verotus muuttuivuodesta 2014

274

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisestaannettua lakia on muutettu vuoden 2014 alusta. Rajoitetusti verovelvollisensaamista ansiotuloista, kuten palkkatuloista, sosiaalietuuksista jatyökorvauksista on vuoteen 2013 asti peritty pääsääntöisesti lähdeveroa 35 %:nmukaan. Jatkossa rajoitetusti verovelvollinen voi vaatia tuloverolaissatarkoitettujen ansiotulojensa verottamista progressiivisesti verotusmenettelystäannetun lain mukaan tiettyjen edellytysten täyttyessä jo ansaintavuoden aikanalähdeverotuksen sijasta.

Ryhmäpäällikkö Janne Koivuneva:
Markkinaehtoisen hinnan standardin ja käyvän markkina-arvon(IFRS) standardin väliset erot aineettomien arvonmäärityksissä

Artikkelin tarkoituksena on havainnollistaa jaanalysoida eroja kahden yleisesti käytetyn arvonmäärityksiin liittyvänstandardin, markkinaehtoisen hinnan ja liike-elämän tarpeisiin kehitetyn käyvänmarkkina-arvon (IFRS) välillä. Artikkelissa käsitellään lyhyesti myös kansainvälisiäarvonmääritysstandardeja laativan IVSC:n ohjeistusta sekä analysoidaanviimeaikaista OECD:n työtä aineettomien siirtohinnoitteluun jaarvonmääritysstandardeihin liittyen. Lisäksi artikkelin lopussa esitetäänjohtopäätöksiä ja päätelmiä käyvän markkina-arvon standardin ja sen allasovellettavien arvonmääritysmallien soveltuvuudesta nimenomaan aineettomiensiirtohinnoitteluun liittyviin tilanteisiin.

KTM Jarno Mäkelä:
Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitysselvittämisvelvollisuuden ja
todistustaakan jakautumisessa

Siirtohinnoittelundokumentointivelvollisuus lisää merkittävästi verovelvollisen jo entuudestaanlaajaa ilmoittamisvelvollisuutta. Dokumentointivelvollisuuden säätämisestähuolimatta, hinnoittelupoikkeaman toteennäyttäminen on veroviranomaisenvastuulla ja edellyttää lähtökohtaisesti laajan näytön hankkimista sekä korkeaanäyttökynnystä. Verovelvollisen oikeusturvan kannalta veroviranomaisen tulisipäätöksiensä perusteluissa tuoda esiin näyttöä, näyttökynnystä, todistusharkintaasekä viime kädessä todistustaakan jakautumista koskeva pohdinta ja perustellutjohtopäätökset.

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki :
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoinen hinnoittelu,osa I
(referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään siirtohinnoitteluaja rahoituksen hankintaa pääasiallisesti taloudellisesta näkökulmasta.Tavoitteena on antaa kuva siirtohinnoittelusta taloudellisena, ei vainverotuksellisena ilmiönä ja kuvata luotonantotoimintaa ja siihen liittyvääriskienhallintaa. Artikkelissa käsitellään siirtohinnoittelua osana yrityksentoimintaa, laskentatoimen tuntemia siirtohinnoittelumenetelmiä jasiirtohinnoittelun tavoitteita. Sen lisäksi käsitellään rahoituksen hinnanmääräytymistä ja rahoitukseen liittyviä riskejä.

OTK Eero Männistö:
Hallintoriitamenettely verotuksessa

Artikkeli käsitteleehallintolainkäyttölain 69 §:n mukaista hallintoriitamenettelyä ja senkäyttömahdollisuuksia verotuksessa.  Artikkeli käsittelee mm.hallintoriitamenettelyn käyttöalaa, soveltamisedellytyksiä, hallintoriidan japerustevalituksen välistä suhdetta, asian käsittelyä hallinto-oikeudessa,erilaisia päätösvaihtoehtoja, päätösten oikeusvaikutuksia sekämuutoksenhakuaikoja.

OTM Martti Nieminen:
Vero-oikeuden bibliografia 2013

Hallintoneuvos, OTT Timo Viherkenttä:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Sivu

Menojen leikkauksia ja veronkiristyksiä

Professori Seppo Penttilä :
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta –
uudet verosäännökset ja niiden ongelmat

Artikkelissa käsitellään vuoden2014 alussa voimaan tulleita tuloverolakien säännöksiä, jotka koskevatosakeyhtiön varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta. Tällaista varojenjakoapidetään verotuksessa pääsääntöisesti osinkona. Noteeraamattoman yhtiön varojenjakoavapaan oman pääoman rahastosta pidetään kuitenkin tietyin edellytyksinluovutuksena. Artikkelissa tarkastellaan aluksi uuden sääntelyn taustaa ja senjälkeen säännösten sisältöä ja niiden soveltamisongelmia. Artikkelissakäsitellään erityisesti niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä varojenjakovapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luovutuksena.

Lakiasiain johtaja Vesa Korpela:  
Koulutusmenot verotuksessa

Työmarkkinoilla syntynyt sopimusammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja edistämisestä on tuonut yritystenverotukseen monimutkaisen ja työlään uuden vähennyksen; koulutusvähennyksen.Samassa yhteydessä Verohallinto on tarkentanut ohjeistustaan työnantajankustantaman koulutuksen verottamisesta työntekijän palkkana. Ohje perustuu julkaistuunoikeuskäytäntöön mutta suhtautuu aikaisempia ohjeita pidättyvämmin työnantajanmaksaman koulutuksen verottamiseen työntekijän palkkana.

Oik.lis. Markku Keinonen:
Julkinen sektori velkaantuu vaarallisesti –veronkorotukset ja julkisen sektorin saneeraustarve

Valtion ja kuntien verotuotot eivätole riittäneet kattamaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen hyvinvointivaltionylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia. Bud­jettivajeita on paikattu ottamallalisää velkaa ja korottamalla veroja. Julkinen velka on vuon­na 2014 ylittämässäEU:n aset­taman kriittisen 60 %:n velkaantumiskynnyksen. Julkisten menojen osuusBKT:sta lähestyy jo 60 %, mutta veroja joudutaan korottamaan myös tulevina vuo­sina,koska julkisen sektorin nopea saneeraus ei näytä mahdolliselta. Verotuksenkiristystoimenpiteet joudutaan kohdistamaan niihin veroihin, jotka tuottavateniten.

Veroasiantuntija Seppo Heiniö ja veroasiantuntija Noora Salminen:
Edustusmenot verotuksessa lakimuutoksen ja uudenoikeuskäytännön valossa

159

Yritysten edustusmenojen 50prosentin verovähennysoikeus tuloverotuksessa poistettiin 1.1.2014 alkaen.Erilaisten markkinointi-, mainos-, PR- tai neuvottelumenojen erottaminenedustusmenoista on usein käytännössä haastavaa, vaikka edustusmenon määritelmäonkin suhteellisen vakiintunut. Tässä artikkelissa tarkastellaan edustusmenojakoskevaa aikaisemman oikeustilan mukaista Verohallinnon ohjeistusta uudenlainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa ja nostetaan esille eräitäedustusmenojen vähentämiseen liittyviä kysymyksiä.

Professori Reijo Knuutinen:
Veron kiertäminen, veronkierto vai verolain kiertäminen –
terminologinen tarkastelu

Artikkelissa tarkastellaan veronkiertämiseen liittyvien ilmiöiden terminologiaa. Erityisesti termi"veronkierto" on tullut yleiseen kielenkäyttöön eräänlaiseksiyleiskäsitteeksi, jolla saatetaan tarkoittaa veron kiertämisen ohella yhtälailla ei-toivottua verosuunnittelua kuin rikoslaissa kriminalisoituatoimintaa. Tällainen tilanne ei ole toivottava. Koska kieli on oikeuden väline,tulisi käsitteiden ja termien olla yksiselitteisiä.

Terminologiaa tarkastellaanvertailun vuoksi myös Ruotsissa ja ruotsin kielessä. Lisäksi terminologiaaverrataan Euroopan unionin direktiivien käännöksissä käytettyihin termeihin.

Yleiskielen kehittymiseen onvaikea puuttua ja vaikuttaa. Kirjoittajan näkemyksen mukaan laissa käytettävääterminologiaa tulisi jossakin sopivassa yhteydessä modifioida, mitä ajatellentuodaan eräitä ehdotuksia pohdittaviksi.

OTT, KTM Markku Järvenoja:
Tappioyhtiö yritysjärjestelyissä – KHO:n ratkaisun2013:126 arviointia

KHO hyväksyi päätöksessään 2013:126tappioiden siirtymisen toimimattoman tytäryhtiön sulautumisessa emoyhtiöön, kunsulautumista oli perusteltu mm. konsernirakenteen selkiyttämisellä ja hallintokustannustensäästöillä. EUT:n ennakkoratkaisussa C-126/10 Foggia oli kysymys samanlaisestaasiasta. Artikkelissa tarkastellaan KHO:n ja EUT:n ratkaisuja ja niidenperusteluja sekä arvioidaan, ovatko tuomioistuinten ratkaisut erilinjaisia.

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki :
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuutta koskevaaRuotsin hallintotuomioistuimien oikeuskäytäntöä (referee-artikkeli)

Artikkelissa analysoidaan Ruotsin hallintotuomioistuimien (kammarrätten) oikeuskäytäntöä. Ruotsin konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuutta koskevassa verotus- ja oikeuskäytännössä on viitattu viime vuosina niin sanotussa Diligentia-ratkaisussa esitettyyn argumentaatioon. Tuoreemman hallinto-oikeuskäytännön valossa on kuitenkin katsottu, että kyseinen argumentaatio on ristiriidassa erillisyhtiöperiaatteen ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden kanssa. Oikeuskäytännössä on korostunut OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden merkitys konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuuden arvioinnissa.

Asianajaja Heikki Wahlroos ja OTM, KTM Ville Alahuhta:
Veroneutraali osakevaihto ETA-alueen ulkopuolelle

Suomen osakevaihtoa koskevatsäännökset eivät sovellu ETA-alueen rajat ylittävään osakevaihtoon. Tätä onpidetty käytännön tilanteissa ongelmallisena etenkin suomalaistenkasvuyritysten ja ulkomaisten investointien houkuttelemisen näkökulmista.Artikkelissa selvitetään nykyisten osakevaihtoa koskevien säännösten sisältöäerityisesti alueellisen soveltamisalan osalta, verrataan sitä vastaavaanRuotsin verolainsäädäntöön ja arvioidaan soveltamisalaa sekä sen laajentamistade lege ferenda.

Vero-oikeuden lehtori Niko Svensk:
Kommentaari KHO:n vuosikirjaratkaisusta 2013:123
(verotusyhtymän metsävähennys)

KHO teki vuonna 2013vuosikirjaratkaisun, jolla tarkennettiin metsävähennyksen käyttöalaa.Artikkelissa tarkastellaan metsävähennystä ja tuloverotuksen systematiikkaaKHO:n ratkaisun avulla.

KTT, HM, KLT, KHT, JHTT Nils Hellberg:
Konsernituki osana elinkeinotulon verotusta (väitöskirjanesittely)

Elinkeinotulon verotuksessa vähennyskelvotontaon vähintään 10 %:n osuudella välittömästi tai välillisesti omistetulleosakeyhtiölle annettu lain tarkoittama konsernituki. Perusteluna tälle onkäyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaus.  Konsernitukea ei kuitenkaan ole säädetty saajalleenverovapaaksi.  Verotuksellisin perusteinannettu konserniavustus vähintään 90 %:sti omistetulle yhtiölle on verotuksessavähennyskelpoinen, mutta samoissa olosuhteissa liiketaloudellisin perusteinannettu konsernituki vähennyskelvoton.    

Professori Matti Myrsky ja OTT Janne Juusela:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset