Sivu

Uuden hallituksen verolinjauksia

KTT Timo Torkkel:
Rakentamisajan käsitteestä varainsiirtoverotuksessa

Varainsiirtoverolainmuutos vuonna 2013 on jo lyhyessä jälkikäteistarkastelussa muodostunut perinkiistanalaiseksi verolainsäädännön muutokseksi. Muutoksen keskeiset haasteetliittyvät varainsiirtoveron kiristysten vaikutukseen asunto- jaliikekiinteistömarkkinoihin tilanteessa, jossa taloudellinen suhdanne ei oleedesauttanut markkinakehitystä.

Varainsiirtoverolainmuutospaketti toi varainsiirtoverolakiin uuden rakentamisajan käsitteen. Laissatai lain esitöissä tätä ei ole tarkemmin määritelty. Myöskääneduskuntakäsittelyn aikana tätä ei ole käsitelty. Rakentamisajan käsitettäsovelletaan niin asuntokauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin kuinkauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin. Rakentamisajan käsite onkuitenkin kirjoitettu asuntokauppalaissa tarkoitettu perustajaurakoitsijaltakuluttajille tapahtuva huoneisto-osakkeiden kauppa silmälläpitäen. Näin ollentätä ei voida vaikeuksitta soveltaa muihin asuntokauppalaissa tarkoitettuihinosakekauppoihin, saati kauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin. Tulkinnankautta rakentamisajan käsitteelle on kuitenkin johdettavissa mielekäs jatarkkarajainen merkityssisältö, joka täyttää verolailta edellytettävänyksiselitteisyyden ja yksityiskohtaisuuden vaatimukset.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:  
Työsuhdeoptioiden verotuksen erityiskysymyksiähenkilöverotuksessa
ja ennakkoperinnässä, osa I

Osakeperusteisiinkannustinjärjestelmiin liittyy useita mielenkiintoisia verotuksellisiakysymyksiä, joilla on myös huomattava taloudellinen merkitys niin veronsaajienkuin verovelvollisten näkökulmasta. Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisestaartikkelista, joka käsittelee osakeperusteisten kannustinjärjestelmienverotukseen liittyviä ajankohtaisia erityiskysymyksiä henkilöverotuksessa jaennakkoperinnässä. Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan sitä, milloinosakeperusteista kannustinjärjestelmää on käsiteltävä verotuksessatyösuhdeoptiona.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Hybridijärjestelyt BEPS- hankkeessa ja EU:ssa

Artikkelissakäsitellään OECD:n vuonna 2013 julkaiseman veropohjan rapautumista javoitonsiirtoa koskevan BEPS-hankkeen hybridijärjestelyihin liittyväätoimenpidettä sekä vastaavia EU:n hankkeita. Näissä molemmissa on kysehybridijärjestelyihin perustuvien aggressiivisten verosuunnittelutoimenpiteidenvaikutusten ehkäisemisestä nykyisiä kansallisia säännöksiä ja verosopimustensäännöksiä parantamalla sekä tarpeellisten uusien säännösten avulla.Globaalissa taloudessa toimiville monikansallisille yrityksille on nykyistenverojärjestelmien puitteissa syntynyt erilaisia mahdollisuuksia järjestellätuloja ja menoja tavalla, joka johtaa mm. nollaverotukseen ja monenkertaisiinvähennyksiin tai veronhyvityksiin. Suomessa ei ole tällä hetkellä kansallisestisäännelty hybridi-tilanteista ja artikkelissa tarkastellaan lyhyesti myöskyseisistä toimenpiteistä seuraavia kansallisen lainsäädännön muutostarpeita.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija, KTM Lauri Finér:
Liiketulon kohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa I(referee-artikkeli)

273

Kiinteäntoimipaikan tulon määrittämistä koskevan artikkelisarjan ensimmäisessä osassakäsitellään tulon määrittämiseen Suomessa käytettäviä oikeuslähteitä. Kirjoittajan näkemyksen mukaan OECD:n tulkintaohjeissa esitettyämenettelytapaa tulon kohdentamiseen (authorized OECD approach) voidaan käyttääkohdennettaessa tuloa ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevalle kiinteälletoimipaikalle.

KTL Katriina Pankakoski:
Tavaramerkin arvonmääritys siirtohinnoittelussa

Tavaramerkin arvonmääritys on haastava tehtäväkansainvälisen konsernin siirtohinnoittelussa. Problematiikasta huolimattaarvonmäärityksessä tulee saavuttaa vero-oikeudellisesti hyväksyttäväarvostusratkaisu, joka edellyttää laajaa markkinaehtoisuuden lähestymistapaasiirtohintojen asettamiseen ja selvittämiseen. Artikkelissa tarkastellaanvero-oikeudellisesti hyväksyttävän arvostusratkaisun muodostumista sekähavainnollistetaan tavaramerkin arvonmäärityksessä realisoituvaaproblematiikkaa käytännössä.  

Varatuomari Mirja Salo:
Arvonlisäveron soveltamisalaa määrittävä vastikkeellisuus
EU-tuomioistuimen käytännössä

Edellytys liiketoimen vastikkeellisuudesta on sisällytettyarvonlisäverodirektiivin soveltamisalasäännökseen. Unionin tuomioistuintulkitsee vastikkeellisuudella tarkoitettavan suoritetun palvelun ja saadunvastasuorituksen välillä vallitsevaa välitöntä yhteyttä. Tuomioistuin viittaavaatimukseen välittömästä yhteydestä soveltamisalaa rajaavissa ratkaisuissaanja lisäksi ratkaisuissaan, joissa vastikkeellisuutta on arvioitavasoveltamisalan sisällä.  TarkastelenUnionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta, mistä vastikkeellisuus-vaatimuksessaja siitä johdetussa välittömän yhteyden tulkintaperiaatteessa on kysymys.

Ylitarkastaja Mika Nissinen:
Tietokoneohjelmat verosopimuksissa: korvaus tekijänoikeuden
käyttöoikeudesta vai muu korvaus? (referee-artikkeli)

305

Artikkelissa käsitellääntietokoneohjelmista saatavien suoritusten tulotyypin määrittämiseen liittyviätuloverokysymyksiä verosopimusoikeuden näkökulmasta lähinnä rojaltin jaliiketulon välisen rajanvedon kannalta. Verosopimuksia sovellettaessatulotyypillä voi olla huomattava vaikutus verotuksessa, koska verotusoikeusjakautuu sopimusvaltioiden välillä eri tavalla riippuen muun muassa siitä,sovelletaanko suoritukseen rojaltiartiklaa vai ei. Merkitystä on muun muassasillä, onko kyse tietokoneohjelman tekijänoikeuden käyttöoikeuteenliittyvästä vai tietokoneohjelman käyttöoikeuteen liittyvästä vai muusta suorituksesta. Samoin mahdolliset poikkeamat verosopimuksessa voivatvaikuttaa asiassa tehtävään ratkaisuun.

KTT Marjut Salo:
Vapaaehtoiset yksilölliset eläkejärjestelyt kansainvälisessä
vero-oikeudessa (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjaan perustuvassaartikkelissa käsitellään ongelmia, joita syntyy Suomen vapaaehtoisiayksilöllisiä eläkejärjestelyjä koskevien tuloverolain säännösten ja toisenEU-valtion verosäännösten vuorovaikutuksesta. Ongelmia syntyy, kun valtiotpyrkivät pitämään tiukasti kiinni eläkesäästämiselle asetetuista kansallisistatavoitteista, ts. verotuksen johdonmukaisuuden säilyttämisestä ja verotuksenyhdenkertaisuudesta. Artikkelissa analysoidaan, ovatko tuloverolain säännöksetEU-oikeuden ja verosopimusoikeuden mukaisia. 

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja SeniorManager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta