Sivu

Pääkirjoitus

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala ja Partner Jari Ahonen:
USA:n suuri verouudistus - havaintoja ja ensivaikutelmia

USA:n suurin verouudistus kolmeen vuosikymmeneen sai sinettinsä presidentti Donald Trumpin allekirjoituksella ennen joulua 2017. Uudistuksella muun muassa alennetaan USA:n yhteisöverokantaa merkittävästi ja muutetaan kansainvälistä verotusta koskevia säännöksiä. Artikkelissa käsitellään erityisesti yritysverotusta koskevien muutosten sisältöä ja arvioidaan niiden merkitystä USA:ssa toimiville konserneille. Lisäksi artikkelissa arvioidaan uudistuksen veropoliittisia vaikutuksia.

Professori Seppo Penttilä ja tutkijatohtori Anita Isomaa-Myllymäki:  
Päämiesrakenteet murroksessa - aineettoman keskittäminen ja siirtohinnoittelu

Artikkelissa käsitellään monikansallisten konsernien käyttämiä päämies- ja holdingyhtiörakenteita ja niiden arviointia OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen kansallisen lainsäädännön sisältämän markkinaehtoperiaatteen valossa. Artikkelin aiheena ovat erityisesti aineettomaan liittyvät päämies- ja niin sanotut IP-holdingyhtiömallit ja OECD:n BEPS-hankkeen synnyttämät muutospaineet jo käytössä oleville rakenteille.

Veroasiantuntijat Seija Karttunen ja Virpi Pasanen:
Ajankohtaista matkakustannusten korvausten verotuksesta

Artikkelissa käsitellään matkakustannusten korvauksiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kuten vuoden 2018 alusta voimaan tullutta tuloverolain muutosta, jolla tilapäisen työmatkan aikaraja pidennettiin kolmeen vuoteen, sekä KHO:n vuosikirjaratkaisua KHO 2017:178, jolla on vaikutuksia varsinaisen työpaikan muodostumiseen tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee säännöllisesti myös kotonaan. Lisäksi tarkastellaan Verohallinnon keväällä 2017 antamaa ohjeistusta ”Työmatkakustannukset verotuksessa”, joka on selkeyttänyt erityisesti konserneissa eri maiden välisiltä työmatkoilta maksettavien matkakustannusten korvausten verotusta.

KTT, OTM, tutkijatohtori Martti Nieminen ja KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen:
Jakamistalous henkilökohtaisen tulon verotuksessa

45

Artikkelissa käsitellään jakamistalouden tuloverokysymyksiä. Aihe on ajankohtainen jakamistalouden nopean kasvun ja tuoreen asiaa sivuavan ratkaisun KHO 2017:131 vuoksi. Jakamistaloudessa on viime kädessä kysymys verovelvollisen käytössä olevan omaisuuden vuokraamisesta siksi ajaksi, kun hän ei sitä itse tarvitse. Siten jakamistalouteen liittyvät kysymykset kiinnittyvät pitkälle henkilöverotuksen klassiseen kysymykseen: onko meno verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno vai vähennyskelvoton elantomeno.

Varatuomari Matti Merisalo:
Verotuksen uusista seuraamusmaksuista

Veronkorotusta koskevat säännökset on uudistettu ja yhtenäistetty. Eduskunnan hyväksymät muutokset koskevat tuloverotusta, kiinteistöverotusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä varainsiirtoverotusta. Uudet säännökset ovat nykyistä kaavamaisemmat ja veronkorotuksen määräämiseen liittyvää harkinnanvaraa on supistettu. Veroilmoituksen myöhästymisestä määrätään veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksu. Artikkelissa tarkastellaan uusia säännöksiä, jotka tulevat sovellettaviksi vaiheittain vuodesta 2018 alkaen.

Ylitarkastaja, KTM Anne Kaleva ja johtava veroasiantuntijaTiina Ruohola:
Maahantuonnin ALV 1.1.2018

Maahantuonnin ALV siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018. Muutos koskee arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tuojien tekemiä maahantuonteja. Menettely muuttuu ns. lykätyksi menettelyksi. Muutoksen jälkeen arvonlisäverovelvolliset maahantuojat laskevat, ilmoittavat ja maksavat maahantuonnin arvonlisäveron Verohallinnolle. Maahantuonnista suoritettava vero ja tehtävä vähennys kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu. Tulli toimittaa maahantuonnin tullauksen entiseen tapaan.

OTT, kilpailuasiainneuvos, professori Kalle Määttä:
Romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

85

Vuoden 2015 alussa voimaan tullut romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus on yksi keino kamppailussa harmaata taloutta vastaan, kuten tähdättäessä tahallisten maksujen laiminlyöntien ja kuittikaupan vähentämiseen. Arvonlisäverolain 8 d §:n tulkinnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat soveltamisalan laajuuden eli myyjän ja ostajan käsitteiden, myyntien sekä romun ja jätteen määrittely.

Ylitarkastaja Marjo Huovinen:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 3/3: Valvontakäynti

Valvontakäynti on Verohallinnon ja asiakasyrityksen keskinäiseen yhteistyöhön, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva toimenpide. Valvontakäynti tukee Verohallinnon strategian mukaista tavoitetta reaaliaikaisen verovalvonnan toteuttamisesta sekä ennakoivasta ohjauksesta. Tämän artikkelin tavoitteena on luoda kokonaiskuva valvontakäynnistä ja sen käyttötavoista osana riskilähtöistä verovalvontaa ja ennakollista ohjausta. Artikkelin näkökulma painottuu arvonlisäverotukseen sekä arvonlisäveron valvonnassa saatuihin kokemuksiin.

Veroasiantuntija Santeri Kääriäinen:
Kartellisakkojen ja kartellirikkomuksista aiheutuneiden vahingonkorvausten vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan kartellisakkojen ja kartellirikkomuksista aiheutuneiden vahingonkorvausten vähennyskelpoisuutta elinkeinoverotuksessa. Artikkelissa tarkastellaan myös kartellirikkomusasiassa maksettavaksi määrättyjen korkosuoritusten sekä oikeudenkäynti- ja asianajomenojen verovähennyskelpoisuutta kuin myös sitä, minkä vuoden kuluksi nämä menot voidaan kirjata. Artikkeli sisältää katsauksen asiaa koskevaan lainsäädäntöön, lain esitöihin sekä oikeus- ja verotuskäytäntöön.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet
utlyser härmed stipendier till stöd för skattevetenskaplig forskning. Stipendierna delas ut i mitten av maj 2018. Nordiska Skattevetenskapliga Forskningsrådet är upprättat genom en konvention mellan de nordiska länderna och har till syfte att främja nordiskt samarbete inom ramen för skatteforskning, särskilt med hänsyn till frågor av gemensamt nordiskt intresse. Nordiska Skattevetenskapliga Forskningsrådet stödjer såväl skattejuridisk som skattekonomisk forskning och samarbete.