Sivu |
|
Pääkirjoitus "Vanhemmuus, vastuu ja verosuunnittelu” |
|
KTT Timo Torkkel: |
4 |
IFRS-standardien perusteella päästöoikeudet kirjataan alkujaan käypään arvoon (bruttoperuste) tai hankintamenoon (nettoperuste). Päästöoikeuksien kirjaamisen jälkeen sovelletaan hankintameno- tai uudelleenarvostusmallia. Päästöoikeuksista ei tehdä vuosipoistoja. Kirjanpitolain on tulkittu mahdollistavan nettoperusteen. Päästöoikeuksien hankintameno on poistettava taloudellisena vaikutusaikana, joskin jäännösarvosta johtuen niistä ei käytännössä kirjata mitään vuosipoistoja. |
|
Asianajaja Jouni Weckström: |
18 |
Artikkelissa tarkastellaan tappioiden vähentämistä EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittäen. EU-tuomioistuimessa on ratkaistu lukuisia rajat ylittävää tappioiden vähentämistä sivuavaa asiaa alkaen aikoinaan ratkaisusta C-446/03 ”Marks & Spencer”. Ratkaisukäytäntö on osoittautunut kuitenkin varsin vaihtelevaksi. Kesäkuussa 2018 ratkaistu asia C-650/16 ”Bevola” on viimeisimpiä vaiheita tässä tarinassa. Problematiikkaa havainnollistetaan artikkelissa Suomeen sijoittuvan fiktiivisen esimerkin avulla. |
|
Veroasiantuntijat Toni Jääskeläinen ja Tiina Ruohola: |
33 |
Arvoseteleiden arvonlisäverotus muuttui 1.1.2019. Artikkelissa käsitellään arvosetelin määritelmää yksikäyttöarvosetelien ja monikäyttöarvosetelien osalta. Artikkelissa käydään läpi ketjumyyntisäännöksen soveltamista. Artikkelissa käsitellään maksuvälineiden ja arvoseteleiden välistä rajanvetoa, ilmaiseksi annettuja arvoseteleitä ja sitä onko arvonlisäverokäsittelyn kannalta merkitystä sillä, onko seteli arvonlisäverolain mukainen arvoseteli. Artikkelin loppupuolella perehdytään käyttämättä jääneiden arvoseteleiden arvonlisäverotukseen keskittyen yksikäyttöarvoseteleitä koskevaan problematiikkaan. |
|
Erityisasiantuntija Anu Rajamäki: |
42 |
Suomessa on sovellettu elinkeinotoiminnan tuloverotuksessa korkovähennysrajoitusta vuodesta 2014 alkaen. Säännöstä on muutettu verovuodesta 2019 alkaen veron kiertämisen estämistä koskevan EU:n direktiivin johdosta. Muutoksilla rajoitus on ulotettu koskemaan myös muihin tulolähteisiin kuuluvia korkoja ja ulkopuolisilta tahoilta otettujen lainojen korkoja. Artikkelissa käydään läpi säännökseen tehtyjä muutoksia. |
|
Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola: |
54 |
Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia on muutettu useaan kertaan viime vuosikymmenten aikana. Viimeisimmän uudistuksen tarkoituksena on ollut panna täytäntöön neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Artikkelissa käsitellään hallituksen esitystä HE 218/2018 vp viimeisimmästä muutoslaista, jota sovelletaan vuoden 2019 alusta. |
|
KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad: |
62 |
Veron kiertäminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen ilmenemismuodot ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ilmenemismuotojen muutokset asettavat haasteita veron kiertämisen estämiselle. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia keinoja lainsäätäjällä ja lain soveltajalla on veron kiertämisen estämiseksi. Veron kiertämisen estämistä tarkastellaan tyypillisesti yleisten ja erityisten veronkiertosäännösten näkökulmasta. Näkökulma on kuitenkin liian suppea, koska veron kiertämisen estämisen keinovalikoima on tätä laajempi. Tämä tuodaan esille artikkelissa systematisoimalla keinot primaarisiin ja sekundaarisiin. Artikkelissa päädytään siihen, että veron kiertämisen estämistä on tarkasteltava koko verojärjestelmän tasolla, vaikka veronkiertosäännökset ovatkin kasvava trendi kansainvälisessä vero-oikeudessa. |
|
OTM, tutkija Jenna Päläs ja VT, LL.M. Petri Manninen: |
75 |
Kirjoitus käsittelee vertaisluottoihin (peer-to-peer lending) sijoittavan yksityishenkilön sijoituksen arvopaperiluonnetta. Verotuksessa sijoituksen arvopaperiluonteella on merkitystä etenkin sijoituksen arvonmenetyksen vähennyskelpoisuuden osalta, sillä tuloverolaissa luovutustappioon rinnastetaan arvopaperin lopullinen arvonmenetys, mutta ei lainapääoman menetystä. Ratkaisussa KHO 2018:11 vertaisluottosijoitus katsottiin arvopaperiksi, mutta artikkelissa esitetään, että vertaisluottosijoituksen arvopaperiluonteen arvioinnissa tulisi kiinnittää laajemmin huomiota siviilioikeudellisiin näkökohtiin kuten osapuolten tosiasialliseen toimintaan sopimussuhteessa. |
|
Veroasiantuntija Petri Harsu: |
89 |
Artikkelin aikaisemmin julkaistussa (Verotus-lehti 5/2018) ensimmäisessä osassa selviteltiin suojauksen käsitettä ja periaatteita sekä suojauksen käsittelyä IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä. Tässä artikkelin toisessa osassa ruoditaan suojauksen käsittelyä KPL:n mukaisessa tilinpäätöksessä ja verotuksessa. Verotusta koskevassa osuudessa selvitellään suojauksen verokäsittelyä eri tilanteissa ja tuodaan esiin erilaisia näkökulmia verotuksen realisointiperiaatteeseen suojaustilanteissa. |
|
Junior Tax Advisor Katerina Barakas: |
102 |
Liikuntapalveluiden arvonlisäverotus on ajankohtainen ja keskustelua herättävä aihe. Aiheen ajankohtaisuuteen on vaikuttanut etenkin Verohallinnon julkaisema ohje liikuntapalveluiden arvonlisäverokannasta sekä viimeaikainen oikeuskäytäntö. Tarkastelun kohteena ovat erilaisten liikuntamuotojen ominaisuudet ja niiden vaikutus palvelun luonteeseen sekä arvonlisäverokannan määritykseen. Artikkelissa käsitellään lisäksi vastaavia tulkintoja Ruotsin verotuksessa ja verrataan niitä suomalaisiin johtopäätöksiin. |
|
Kolumni: Tilapäistä vai pysyvää verotusta?: |
112 |
OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola: |
113 |
Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila: |
118 |
Hallitusneuvos Antero Toivainen: |
123 |
Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet: |
129 |
IFA Nordic Regional Conference 2019: |
130 |
maanantai, 04 helmikuu 2019 08:30