keskiviikko, 03 huhtikuu 2019 07:17

Verotus-lehti 2/2019

 

Sivu

Mikä on sinun kantasi asiaan?

 131

Professori (emeritus), tutkimusjohtaja Seppo Penttilä:   
Uudistettu yhteisöjen tulolähdejaottelu

132

Uudistettua yhteisöjen tulolähdejaottelua sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Artikkelissa käsitellään uudistuksen taustaa, tavoitetta ja lopputulosta. Uudistuksen myötä elinkeinoverolakiin tulee uusi omaisuuslaji: muu omaisuus. Muuta omaisuutta koskevat säännökset ovat osin samanlaiset, joita sovelletaan käyttöomaisuuteen mutta on myös selkeitä eroja. Oman kategoriansa muun omaisuuden sisällä muodostavat osakkeet ja henkilöyhtiöiden yhtiöosuudet. Artikkelissa nostetaan esille myös mahdollisia tulkintaongelmia ja esitetään arvioita, kuinka hyvin uudistuksella on onnistuttu poistamaan aikaisemman sääntelyn epäkohtia.

 

Professori Reijo Knuutinen:
Osinkoja koskevia teoreettisia, veropoliittisia ja käytännön kysymyksiä

146

Osinkojen verotus verojärjestelmässämme riippuu siitä, kuka osinkoa jakaa ja kenelle, millä on tavoiteltu veropoliittisesti erilaisia päämääriä. Osinkojen verokysymyksiä on tarkasteltu viime vuosina eri asiantuntijatyöryhmissä. Myös viimeaikaisissa poliittisissa puheenvuoroissa on tuotu esiin osinkojen verotusta koskevia muutosehdotuksia. Kirjoituksessa tarkastellaan näitä osinkoverotusta koskevia ehdotuksia teoreettisten ja veropoliittisten käytännön näkökohtien valossa.

 

Finanssineuvos Jari Salokoski:
Tuleeko osakesäästötilistä piensijoittamisen tehokas uusi työkalu?

161

Artikkelissa kuvataan vuoden 2020 alusta käyttöön tulevaa osakesäästötiliä ja sille tehtävien sijoitusten verokohtelua. Kysymyksessä on eurooppalaisen kehityksen mukainen sijoitustili, jolla noteerattuihin osakkeisiin tehtyjä sijoituksia voidaan hallinnoida ja säilyttää. Luonnollinen henkilö voi sijoittaa tilille enintään 50 000 euroa rahaa osakkeisiin sijoitettavaksi. Osakkeiden perusteella saatavat osinkotulot ja osakkeiden luovutuksista syntyvät luovutusvoitot kertyvät tilin varoiksi ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tulojen verotus lykkääntyy siihen vaiheeseen, jossa tililtä nostetaan rahaa. Verotusperiaate on samankaltainen kuin muissakin välillisen osakesijoittamisen sijoitusmuodoissa. Artikkelissa on lyhyesti kuvattu tilirakenteeseen ja sen verotukseen liittyviä pääperiaatteita ja joitakin ongelmakohtia.

 

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Muutokset sijoitusten verosääntelyyn – sijoitusrahastot ja rahastojen rahastot

172

Artikkelissa kuvataan sijoitusrahastojen ja pääomarahastojen verosääntelyn muutoksia. Sijoitusrahastojen verovapautta koskevaa sääntelyä ollaan täsmentämässä siten, että tuloverolaissa säädetään tarkemmin sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston tuloverovapauden edellytyksistä. Tuloverolain 9 §:n 5 momentin mukaista rajoitetusti verovelvollisen suomalaiseen kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon tekemän sijoituksen verokohtelua on puolestaan muutettu siten, että sijoituksen voisi jatkossa tehdä myös rahastojen rahastojen kautta

 

Professori Pekka Nykänen, professori (ma.) Juha Lindgren ja OTL, KTL, yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Välittömän verotuksen oikeuskäytäntöä vuodelta 2018 (referee-artikkeli)

183

Artikkelissa käsitellään välitöntä verotusta koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä vuodelta 2018. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset julkaistut ratkaisut luovutusvoiton verotuksesta (KHO 2018:11, KHO 2018:170 ja KHO 2018 T 5890), perintö- ja lahjaverotuksesta (KHO 2018:122, KHO 2018:129 ja KHO 2018:163) sekä kiinteistöverotuksesta (KHO 2018:35, KHO 2018 T 1941 ja KHO 2018:161).

 

Asianajaja, Partner Einari Karhu:
KHO 2018:173 ja siirtohinnoitteluoikaisun edellytykset

200

Korkein hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2018 siirtohinnoitteluasiassa vuosikirjaratkaisun (KHO 2018:173), jolla se linjasi edellytyksiä siirtohinnoitteluoikaisulle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun voidaan nähdä tiukentavan jälkikäteen tehtävän siirtohinnoitteluoikaisun edellytyksiä antamalla verovelvollisen siirtohinnoitteludokumentaatiolle painoarvoa, kun verotuksen oikaisun yleisiä edellytyksiä arvioidaan. Artikkelissa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taustoja ja tehtyjä tulkintoja sekä niiden mahdollisia vaikutuksia tuleviin siirtohinnoitteluriitoihin.

 

Johtava veroasiantuntija Päivi Viitanen sekä erityisasiantuntijat Teemu Autio ja Janne Koivuneva:
Kommentti Einari Karhun artikkeliin "KHO 2018:173 ja siirtohinnoitteluoikaisun edellytykset"

 209
   

KTT Timo Torkkel:
Päästöoikeuksien kirjanpito- ja verokohtelusta. Osa 2

213

Päästöoikeuksille on toimivat markkinat, niiden jäännösarvo on määritettävissä ja on todennäköistä, että markkinat ovat olemassa päästöoikeuksien taloudellisen vaikutusajan päättyessä. Näiden seikkojen perusteella ei voida sivuuttaa päästöoikeuksien jäännösarvoa. Päästöoikeudet on poistettava, mutta niiden jäännösarvosta johtuen poisto on käytännössä nolla, ellei poistoa tehdä poistoerokirjauksena. Päästöoikeuksista on tarvittaessa tehtävä arvonalentumispoisto.

 

Erityisasiantuntija Anne Kaleva ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Maahantuonnin arvonlisäverotuksen erityiskysymykset

225

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi verovelvollisten maahantuojien osalta Tullilta Verohallinnon kannettavaksi 1.1.2018. Artikkelin tarkoituksena on käsitellä esiinnousseita erityisiä tulkintakysymyksiä ja tarkastella niitä sekä kotimaisen että EUT:n oikeuskäytännön näkökulmasta. Erityishuomiota artikkelissa annetaan AVL 91 §:n 2 momentin säännökselle liittyen maahantuonnin veron perusteeseen lisättäviin eriin tilanteissa, joissa tavara kuljetetaan toiseen EU:ssa sijaitsevaan määräpaikkaan. Artikkelissa tarkastellaan myös tullisäännösten vastaista tuontia vähennysoikeuden näkökulmasta sekä maahantuontiin liittyvien kuljetusten alihankintaketjuja.

 

Kolumni: Isoveli opettaa – otetaanko oppi vastaan?:

236

OTT Eero Männistö:
Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys – erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna (väitöskirjan esittely)

237

Artikkelissa esitellään syksyllä 2018 valmistunutta väitöskirjaa takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyydestä. Artikkelissa takautuvuutta käsitellään lainsäädäntövaiheen kysymyksenä erityisesti EU-oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Artikkelissa selvennetään myös vallitsevaa oikeustilaa Suomessa takautuvan verolainsäädännön käyttämisen hyväksyttävyyden osalta.

 

Finanssioikeuden professori Leila Juanto ja finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Terästulleista sekä Suomen kaivos- ja metalliveroista

243

Kaivosvero on ajankohtainen veropoliittinen teema. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan uusi keksintö, vaan kaivosveroja on kannettu jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Niitä ei silloin kuitenkaan kaupiteltu ympäristö-, haitta- tai windfall-veroina. Kullasta ja hopeasta Suomessa perittiin 1940-luvulla valmisteverotyyppisiä veroja, joilla vaikutettiin kulta- ja hopeaesineiden hintoihin.

 

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

246

Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

254
   
Luettu 140 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 1/2019