maanantai, 01 joulukuu 2014 02:00

Verotus-lehti 1/15

 

Sivu

Veronkiristykset jatkuvat

4

Professori Reijo Knuutinen:
Mitä on ns. aggressiivinen verosuunnittelu?

5

Artikkelissa etsitään useasta tarkastelunäkökulmasta vastausta siihen, mitä on aggressiivinen verosuunnittelu. Kysymys ei ole oikeudellisesta käsitteestä, joka olisi verolain soveltamisessa relevantti. Käsitteellä on kuitenkin veropoliittista relevanssia: aggressiiviseen verosuunnitteluun viitataan Euroopan komission suosituksessa ja OECD:n raporteissa. Lisäksi aggressiivista verosuunnittelua ja sen merkitystä tarkastellaan artikkelissa yritysvastuun näkökulmasta.

 

Veroasiantuntija Seija Karttunen ja veroasiantuntija Virpi Pasanen:  
Matkakustannusten korvaukset kansainvälisissä työskentelytilanteissa

20

Työnantajalta kansainvälisissä työskentelytilanteissa saatujen matkakustannusten korvausten verotuksesta ei ole olemassa erillisiä verosäännöksiä eikä niistä ole annettu tarkempaa Verohallinnon ohjeistusta. Artikkelissa tarkastellaan työnantajalta saatujen matkakustannusten korvausten verotusta Suomeen työmatkoille ja työkomennuksille tulevien ulkomaisten työntekijöiden verotuksen kannalta. Tarkastelussa keskitytään siihen, miten työnantaja voi korvata työmatkasta aiheutuneita kustannuksia konsernin sisäisillä työmatkoilla ja työkomennuksilla sekä Suomeen tuleville erityisalan työntekijöille.

 

Oik. lis. Markku Keinonen:
Asumisen verotus ja laskeva ostovoima – kiinteistövero puntarissa

32

Asumisen kustannukset ovat nousseet viime vuosina Suomessa nopeaa tahtia. Kiinteistöjen hoitomenojen ohella tähän ovat vaikuttaneet olennaiselta osin myös kiinteistö- ja energiaverojen korotukset sekä kunnallisten laitosten perimät vesi- ja jätevesimaksut. Kiinteistöverot ovat nousseet vuoden 2010 1,18 mrd. eurosta 1,53 mrd. euroon vuonna 2014. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osuus oli veron määrästä vuonna 2014 52 %. Verojen korotukset ovat omalta osaltaan leikanneet merkittävästi ostovoimaa kotimarkkinoilla. Tämä näkyy myös asuntomarkkinoilla vaihdannan hidastumisena ja vähentymisenä. Koska kiinteistöihin kohdistuvat verot kohdistuvat välttämättömään perustarpeeseen, ja niiden korotukset rasittavat erityisesti alempien tulonsaajaryhmien toimeentuloa, tulisi asumiseen kohdistuvaa verotusta tarkastella jatkossa yhdessä kunnallisveron kanssa arvioitaessa kiinteistöverotuksen osuutta paikallistason verotuksessa.

 

Lainsäädäntöneuvos, OTT, dosentti, VT Marianne Malmgrén:
OECD:n hanke veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi

38

Artikkelissa tarkastellaan OECD:n vuonna 2013 julkaisemaa BEPS-hanketta, jolla pyritään estämään veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa. Artikkelissa selvitetään BEPS-hankkeen taustalla olevia seikkoja, kuten eri valtioiden kansallisen verolainsäädännön erojen merkitystä ja sitä, että yritykset voivat pyrkiä hyötymään näistä eroista ja näin pienentämään niiden maksettavaksi tulevaa veroa. Artikkelissa kuvataan myös BEPS-hankkeen 15 toimenpiteen pääasiallista sisältöä ja hankkeen suhdetta EU-oikeuteen. Toimenpiteet ovat suosituksia kansalliseksi lainsäädännöksi tai OECD:n malliverosopimuksen muutoksiksi ja niiden on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Artikkelissa arvioidaan myös, mitä vaikutuksia hankkeella on ja mitä on otettava huomioon, kun hankkeen suosituksia aletaan toteuttaa.

 

Asianajaja Kai Holkeri ja OTM Katja Rajala:
EU-oikeuden vaikutuksesta veronkiertosäännösten tulkintaan

46

Artikkelissa käsitellään EU-oikeuden vaikutusta kansallisen veronkiertosääntelyn soveltamisalaan. Kansallisilla veronkiertosäännöksillä ei voida rajoittaa EU:n perusvapauksia ilman hyväksyttävää oikeuttamisperustetta. Veronkierron estäminen on EUT:n oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävä oikeuttamisperuste lähtökohtaisesti vain, jos sääntelyn tavoitteena on puuttua ainoastaan puhtaasti keinotekoisiin järjestelyihin.

 

OTT Wisa M. Sääski Keskitalo:
Pääomasijoitustoiminnassa sovittujen voittoerien (carried interest)
ennakkoperinnästä (referee-artikkeli)

60

Artikkelissa käsitellään pääomasijoitustoiminnassa maksettavan carried interest -tulon verotuskysymystä erityisesti ennakkoperinnän näkökulmasta. Tämän selvittämiseksi joudutaan arvioimaan kysymyksiä tulon kohdistamisesta, laajuudesta ja jaksotuksesta. Artikkelissa sivutaan myös lyhyesti tiettyjä arvostukseen liittyviä näkökohtia. Aihetta käsitellään lisäksi ratkaisun KHO 2014:66 perustelut huomioiden.

 

OTM, KTM Valpuri Kulovaara
Yksityishenkilön elinkeinotoiminnasta verotuksessa (referee-artikkeli)

77

 

Artikkelissa käsitellään tilanteita, joissa yksityishenkilöitä voidaan verottaa elinkeinoverolain perusteella TVL:n mukaan toimitetun verotuksen sijaan. Usein nämä tilanteet liittyvät joko rakentamis- ja kiinteistöalaan sekä muuhun sijoitustoimintaan, ja monesti henkilöt eivät itse miellä toimintaansa elinkeinotoiminnaksi.Artikkelissa käsitellään tarkemmin ns. kirvesmiestapauksia, perustajaurakointia ja laajoja rakennushankkeita, asuinhuoneisto-osakkeilla tehtäviä toimenpiteitä sekä arvopaperisijoittamista. EVL-verotus edellyttää yleensä henkilön omaa huomattavaa panosta ja aktiivisuutta, mutta taloudelliselta luonteeltaan identtisiä sijoituksia, kuten suoria sijoituksia kiinteistöihin taikka epäsuorasti kiinteistörahastoihin, saatetaan silti verottaa eri tavalla. EVL 1 ja 2 §:stä johdetut elinkeinotoiminnan kriteerit eivät ole täsmentyneitä, ja lainsoveltamistilanteisiin liittyy henkilöverotuksessakin tiettyä häilyvyyttä sekä ennakollista seuraamusharkintaa, vaikka toiminnan liiketoimintaluonteen pitäisi olla ratkaisevaa. Jotta henkilöt pystyisivät paremmin varautumaan tulevaan verokohteluun, olisi myös henkilöverotuksen osalta tarpeellista, että elinkeinotoiminnan kriteereitä selkeytettäisiin nykyisestä. Yksityishenkilölle verolain valinnalla on merkitystä sekä verokantaan että verotettavan tulon määrään.

 
 

Ylitarkastaja Ann-Sofi Johansson:
Kansainvälinen tietojenvaihto rikkoo rajoja

93

Tietojenvaihto verohallintojen välillä on tärkeä keino verotuksen oikeudenmukaiseen toteutukseen. Tällä saralla on viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä, minkä johdosta mahdollisuudet tietojenvaihtoon ovat huomattavasti parantuneet. Artikkelissa kuvataan kuinka maailmanpoliittiset muutokset ja päätökset ovat johtaneet sen standardin käyttöönottoon, joka tänä päivänä on kansainvälisesti tunnustettu menetelmä tietojenvaihdossa. Artikkelissa ei tulkita asiaa koskevia sopimustekstejä.

 

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

100

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

105

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

112
Luettu 2058 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 2/15 Verotus-lehti 5/14 »