Sivu |
|
Tasa-arvoisempi verotus |
532 |
Apulaisprofessori Tomi Viitala: |
533 |
Artikkelissa käsitellään vuoden 2020 alusta voimaan tulevia uusia tuloverolain säännöksiä sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston verovapaudesta. Säännöksiä sovelletaan sekä kotimaisiin että ulkomaisiin sopimusperusteisiin rahastoihin. Käytännössä säännöksiin liittyvät tulkintaongelmat koskevat ulkomaisia rahastoja. Artikkelissa arvioidaan uusiin säännöksiin liittyvien tulkintaongelmien lisäksi niiden EU-oikeudellista hyväksyttävyyttä erityisesti KHO:n ennakkoratkaisupyynnön C- 480/19 (KHO 2019:80) valossa. |
|
Oikeusneuvos Leena Äärilä: |
543 |
Arvonlisäverotuksesta on kuluneen vuoden sisällä annettu lukuisia korkeimman hallinto-oikeuden julkaistuja ratkaisuja. Artikkelissa käsitellään niistä joitain, kuten osakkeiden ja kiinteistön myyntiin liittyvien kulujen vähennyskelpoisuutta sekä kiinteistöihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tapauksia. |
|
Professori (ma.) Juha Lindgren: |
555 |
Korkeimman hallinto-oikeuden roolia kehitetään enemmän prejudikaattituomioistuimen suuntaan. Erityisesti vero-oikeudessa KHO:n vuosikirjaratkaisuilla on katsottu olevan aiemminkin vahva tosiasiallinen vaikutus. Artikkelissa tarkastellaan eräiden veroetuja rajaavien vuosikirjaratkaisujen merkitystä oikeusohjeina, kun ratkaisut ovat vaikeasti yleistettävissä ratkaistun asian poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvien erityispiirteiden vuoksi. |
|
Dosentti, KTT Timo Torkkel: |
569 |
Artikkelissa käsitellään verotuksen ajankohtaisia erityiskysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan korkovähennysrajoitusten verotuksen ja kirjanpidon välisiä sidonnaisuuksia sekä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja verotuksessa. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien osalta käsitellään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja kirjanpitolain säännöksinä ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja kirjanpitolain tulkinnassa. Kirjanpitolain tulkintaan vaikuttavien standardien osalta esille nostetaan uutena ilmiö, jota voidaan kutsua kansainvälisten tilinpäätösstandardien ”hiipimiseksi” kansallisen kirjanpitolain ja kirjanpitolain tulkinnan myötä elinkeinotulon verotuksen tulkinnaksi. |
|
OTT, KTM Ossi Haapaniemi ja OTM Karoliina Matinmikko: |
580 |
Elinkeinoverolakiin sisältyviä korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevia uusia säännöksiä mukaan lukien niihin sisältyvää koron määritelmää on sovellettu 1.1.2019 alkaen. EVL 18 a §:n korkoleikkurisäännöksen uudistuksen yhteydessä kansallisessa oikeus- ja verotuskäytännössä muodostunutta koron käsitteen määritelmää laajennettiin vain siltä osin kuin muutos oli veronkiertodirektiivin implementoinnista johtuen välttämätön. Artikkelissa tarkastellaan uuden EVL 18 a §:n 2 momentin mukaista koron määritelmää. |
|
Kolumni: Monenlaisia oikeudenaloja |
591 |
OTT Eero Männistö: |
592 |
Artikkeli käsittelee arvonlisäveroryhmien ajankohtaisia asioita. Käsiteltäviä asioita ovat mm. ryhmien muodostamisen ja käyttämisen edellytykset. Artikkeli käsittelee myös rajat ylittäviä ryhmiä sekä pää- ja sivuliikerakenteiden käyttämiseen liittyviä tilanteita. |
|
Partner, dosentti, OTT, varatuomari Marianne Malmgrén: |
603 |
Viime vuosina kansainvälisesti valmisteltujen tuloverosäännösten määrä on kasvanut. Artikkelissa tarkastellaan eräitä OECD:ssä ja EU:ssa valmisteltuja tuloverosäännöksiä, kuten maastapoistumisveroa ja hybridijärjestelyjen verotusta, siitä näkökulmasta, mikä niiden suhde on kansalliseen tuloverojärjestelmään. Tarkastelussa arvioidaan myös osin sitä, miten sääntelyn implementointi on toteutettu ja miten sääntely vaikuttaa säädösvalmisteluun. Tarkastelussa kommentoidaan myös eräitä veroraportointiin ja tietojenvaihtoon liittyviä säännöksiä. Pääpaino artikkelissa on kuitenkin aineellisen verosääntelyn tarkastelussa. |
|
Esittelijäneuvos Anu Punavaara: |
613 |
Oikeudenkäynnin tulee olla oikeudenmukaista ja oikeudenkäynnissä tehtyyn päätökseen tulee voida luottaa. Tuomioistuimen päätöksen pysyvyys ja sitovuus toteuttavat päätöksen oikeusvoimaa eli lainvoiman saaneen päätöksen sitovuutta tulevaisuuteen nähden. Hallintolainkäyttö ja yleisten tuomioistuinten lainkäyttö tähtäävät samoihin tavoitteisiin: oikeusriidan ratkaisemiseen, oikeussuojan antamiseen sekä sen vahvistamiseen, mikä on lainmukaista. Perustuslain 21 §:ssä säädetty oikeusturva ei erottele prosessilajeja. Kaikissa prosesseissa on otettava huomioon oikeusvoimavaikutus. Prosessilajien keskinäiset vaikutukset toisiinsa eivät kuitenkaan ole selvärajaisia ja usein prosessien välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen yhteydessä puhutaan enemmänkin mahdollisesta todistusvaikutuksesta kuin oikeusvoimasta. Tässä artikkelissa syvennytään vero- ja rikosprosessin väliseen vuorovaikutukseen oikeusjärjestelmän ja sitä toteuttavan oikeuskäytännön näkökulmasta. |
|
Apulaisprofessori Tomi Viitala ja tohtorikoulutettava Laura Peni: |
626 |
Professori (ma.) Juha Lindgren: |
633 |
KTL Virpi Haaramo: |
635 |
Artikkelissa käsitellään Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen työtä IFRS Foundationin hallituksen puheenjohtajana, joka alkoi vajaa vuosi sitten. IFRS- sääntelyn osalta artikkelissa keskitytään IFRS 17:n Vakuutussopimukset ehdotettuihin muutoksiin (standardin muutos), taseen vieraan ja oman pääoman luokittelua koskevien periaatteiden selkeyttämiseen (keskustelupaperi), uudistuvaan IFRS- tuloslaskelman muotoon (hankkeen tähän mennessä tehtyjen alustavien päätöksien esittely) sekä konsernin sisällä tapahtuvien yhtiöiden yhdistämiseen (tutkimusvaiheessa tehtyjen linjausten esittely). |
|
OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola: |
643 |
Associate Partner Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila: |
648 |
Hallitusneuvos Antero Toivainen: |
653 |
Sisällysluettelo vuonna 2019 ilmestyneistä artikkeleista |
655 |
tiistai, 12 marraskuu 2019 07:44