tiistai, 07 huhtikuu 2020 08:46

Verotus-lehti 2/2020

 

Sivu

Virustorjunta, verotulot ja velka

136

KTT Timo Torkkel:   
Varainsiirtoverotuksen uusinta korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä

137

Varainsiirtoverolakiin tehtiin 1.1.2013 merkittäviä muutoksia. Muutokset liittyivät verokantaan ja veron perusteeseen. Silmälle pistävää on, että lainvalmistelu on ollut asuntokauppapainotteista sekä veropoliittiset ja fiskaaliset asuntokauppoja koskevat tavoitteet ovat ilmeisesti toteutunet. Lainmuutokset ovat siis toimineet verraten hyvin asunto-osakkeiden kohdalla, joistakin verraten erityisistä veropohjan laajennusyrityksistä huolimatta, jotka korkein hallinto-oikeus torjui heti alkuunsa tai myöhemmin. Sen sijaan lainmuutokset ovat osoittautuneet perin tulkinnallisiksi liikeosakkeiden kohdalla. Lähes kaikista merkittävimmistä säännöksistä on liikeosakkeiden kohdalla jouduttu hakemaan korkeimman hallinto-oikeuden tulkintakantoja. Liiketilojen erityiskysymykset ovat siis jääneet lainvalmistelussa vailla riittävää huomiota.

 

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Hybridijärjestelyjen verotusta koskeva sääntely

149

Suomessa sovelletaan vuoden 2020 alusta ns. verotuksellisia hybridijärjestelyjä koskevaa kattavaa sääntelyä. Uusi sääntely perustuu veron välttämisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä sisältäviin EU-direktiiviin ja OECD:n suosituksiin. Suomessa sitä sovelletaan yhteisöjen sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden verotuksessa. Artikkelissa selvitetään sääntelyn sisältöä ja taustaa.

 

OTL, KTL, Yliopisto-opettaja Janne Myllymäki:
Henkilöstörahasto verotuksessa (referee-artikkeli)

163

Henkilöstörahasto tarjoaa yhden vaihtoehdon henkilöstön palkitsemiseen ja sitouttamiseen. Rahaston kautta tapahtuva sijoittaminen on toisaalta myös yksi välillisen sijoittamisen muoto. Artikkelissa tarkastellaan henkilöstörahaston verotusta koskevia kysymyksiä, erityisesti rahastolla saavutettavia veroetuja. Artikkelissa käsitellään lisäksi eräitä kirjanpitoa ja sosiaalivakuuttamista koskevia kysymyksiä.

 

OTM. LL.M. Matti Koivusalo:
GILTI - globaalin vähimmäisveron anatomia

176

GILTI on 10,5 %:n globaali vähimmäisvero, joka kohdistuu yhdysvaltalaisten osakkeenomistajien ulkomaisten tytäryhtiöiden ansaitsemiin matalasti verotettuihin ulkomaantuloihin, joihin ei voida soveltaa väliyhteisötulon verottamiseen soveltuvia säännöksiä. Artikkelissa tarkastellaan GILTIn säätämiseen johtaneita taustatekijöitä sekä luodaan yleiskatsaus säännöksen toimintamekaniikkaan. Tarkastelun keskeisenä tavoitteena on auttaa suomalaista yleisöä ymmärtämään OECD:n Pillar 2 vähimmäisveroesityksen mahdollisen implementoinnin yhteydessä esiin nousevia kysymyksiä.

 

Kolumni: Innovaatioita!

187

Veroyliasiamies Sulevi Rauhala ja johtava veroasiamies Jaakko Salmenhaara:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminnasta ja muutoksenhauista vuonna 2019

188

Artikkelissa kuvataan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta. Oikeudenvalvontayksikkö keskittyy verovalitusprosesseissa yleisesti ja omassa muutoksenhaussaan erityisesti oikeudellisesti tulkinnallisiin ja merkityksellisiin tapauksiin. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, millä tavoin verotuspäätökset päätyvät oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuharkintaan ja miten oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta sille tiedoksi annettuihin verotuspäätöksiin vuonna 2019.

 

Professori Juha Lindgren:
Kommentti Sulevi Rauhalan ja Jaakko Salmenhaaran artikkeliin ”Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toiminnasta ja muutoksenhausta vuonna 2019”

197

KTM, väitöskirjatutkija Anette Ala-Lahti-Kataja, KTK Eveliina Laaki, KTK Jannika Mattila ja KTK Sofia Lindström:
Monenvälisen yleissopimuksen vaikutukset Suomen verosopimuksiin

201

Osana OECD:n veropohjien rapautumisen ja kansainvälisen voitonsiirron estämiseen tähtäävää BEPS-projektia laadittiin monenvälinen yleissopimus, jonka avulla valtioiden on mahdollista muuttaa verosopimuksiaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Useiden muiden valtioiden joukossa myös Suomi allekirjoitti yleissopimuksen, joka tuli Suomen osalta voimaan 1.6.2019. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten monenvälinen yleissopimus käytännössä vaikuttaa Suomen solmimiin verosopimuksiin.

Erityisasiantuntija Matti Matinen:
Luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverotus – veromallin käyttöönottomahdollisuus, sääntelyvaihtoehdot sekä tarkoituksenmukaisuus Suomessa

212

Artikkelissa käsitellään luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverotusta koskevan veromallin käyttöönottomahdollisuutta, sääntelyvaihtoehtoja sekä tarkoituksenmukaisuutta Suomessa. Aihe perustuu hallitusohjelman kirjaukseen ja sen perusteella valtiovarainministeriön vero-osastolla laadittuun selvitykseen. Artikkelissa tarkastellaan kyseisen selvityksen keskeisimpiä havaintoja ja johtopäätöksiä.

 

KTM, ylitarkastaja Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2019

221

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2019 Suomessa julkaistut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

 

OTT Kalle Isotalo:
Varainverotus – ristivaikutukset ja niiden hallinta (väitöskirjan esittely)

230

Artikkelissa esitellään syksyllä 2019 valmistunutta väitöskirjaa varainverotuksen ristivaikutuksista. Artikkelissa kuvataan väitöskirjan rakennetta, kysymyksenasettelua ja keskeisiä havaintoja. Väitöskirjassa tutkitaan sitä, kuinka oikeustilat muodostuvat useiden lainkohtien yhteisvaikutuksena. Samalla selvitetään näiden yhteisvaikutusten hallinnan ongelmia ja esitetään näihin ongelmiin hallintavälineitä.

 

VeroasiantuntijaTiina Ruohola:

Tuplaverotustilanteet ja niiden ratkaisumekanismit arvonlisäverotuksessa
236

Professori Juha Lindgren:
PerVL:n muuttamisen ja tulkinnan ongelmia

240

Väitöskirjatutkija Visa Kananoja:
Puhutaan maastapoistumisverosta sen oikealla nimellä

245

Finanssioikeuden professori Leila Juanto ja finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Tulitikkuverosta ilotuliteveroon

248

Raapaisemalla syttyvä tikku keksittiin 1800-luvun alkupuolella. Se syrjäytti tuluskiven ja taulan. Suomessa alettiin periä tulitikkuveroa vuonna 1922, ja sitä kannettiin vuoden 1964 loppuun asti. Veroa perusteltiin valtiontaloudellisilla syillä, mutta tupakoitsijoihin kohdistuessaan se voitiin nähdä myös ylellisyysverona. Jos tulitikkuveron sukulaiseksi nyt syntyisi ilotulitevero, sitä pidettäisiin varmasti haittaverona.

 

Kauppatieteiden lisensiaatti Risto Walden ja revisioneuvos Jouko Karttunen:
Muistokirjoitus: Jarmo Leppiniemi on poissa

251

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

253

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

257
   
Luettu 566 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 1/2020 Verotus-lehti 3/2020 »