Sivu | |
Verotus-lehti 65-vuotta | 467 |
KTM Noora Salminen ja KTT Tomi Viitala: | 468 |
Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan realisoituneiden ja realisoitumattomien johdannaistulojen ja –kulujen tuloverotukseen liittyviä peruskysymyksiä tavallisen tulonhankkimistoimintaa harjoittavan yrityksen näkökulmasta. Artikkelin toinen osa käsittelee eräitä johdannaisiin liittyviä veronäkökulmia rajat ylittävissä tilanteissa. | |
OTM Lauri Luukkonen: | 479 |
Artikkelissa tarkastellaan Hannu Kuortin Verotus-lehdessä 4/2013 luodun pohjan kautta Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleita tehokkaan katumisen ohjelmia. Tarkastelun kohteena ovat kyseisissä maissa käytettyjen ohjelmien erityispiirteet sekä näiden ohjelmien avulla saavutetut tulokset. Tarkoituksena on luoda havaintoja suomalaista katumisohjelmaa varten siitä, mitkä katumisohjelmien sisäiset ja ulkoiset tekijät ovat selittäneet muualla katumisohjelmien suosiota. | |
Asianajaja Einari Karhu: | 487 |
Korkein hallinto-oikeus antoi tammikuussa 2015 vuosikirjaratkaisun (KHO:2015:9), joka tulee ohjaamaan ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien osinkojen lähdeverotusta. KHO sovelsi ratkaisussa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia EU-säännöksiä ja antoi tulkintaohjeita nykyiselle lähdeverolainsäädännölle. Käytännössä KHO-ratkaisu tulee mahdollistamaan osinkojen lähdeverottomuuden suurelle osalle EU:n ulkopuolelle sijoittautuneista osingonsaajista. Artikkelissa arvioidaan KHO-ratkaisun sisältöä ja tulkintaa erityisesti yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen näkökulmasta sekä arvioidaan KHO-ratkaisun vaikutuksia kotimaiseen verotuskäytäntöön. | |
Johtava veroasiantuntija, KTT Nina Sainio ja ylitarkastaja Juha Kuusala: | 496 |
Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään harmaata taloutta ja sen vaikutusta arvonlisäverovajeeseen. Lisäksi artikkelissa käydään läpi myös eräitä arvonlisäveropetosten ilmenemismuotoja. Erityisesti näitä käsitellään suhteessa EU:n sisäkauppajärjestelmään. Tärkeän osan aiheen kannalta muodostavat useat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut. | |
Asianajaja Jouni Weckström: | 507 |
Tässä yhdistelmäartikkelin osassa II on tavoitteena tunnistaa veron kiertäminen verosopimusten merkityksessä. Veron kiertämisen tunnistaminen on kansainvälisessä toimintaympäristössä erityisen haasteellista. Sovellettavana oleva normi asettaa oikeudellisesti relevantin tunnusmerkistön ja mm. soveltamiskynnyksen myös kansainvälisissä tilanteissa, mutta jopa sovellettavan normin samoin kuin tuon normin tulkinnallisen sisällön tunnistaminen on hyvin vaativaa verosopimusta sovellettaessa.Näistä lähtökohdista tässä artikkelissa etsitään tarttumapintoja veron kiertämisen elementtien ymmärtämiseksi erityisesti verosopimusten soveltamistilanteita ajatellen. | |
Veroasiantuntija Vilho Lammi: | 518 |
Ulkomainen verosubjekti on tunnistettava ennen kuin sen verovelvollisuutta voidaan ryhtyä arvioimaan. Ulkomaisten entiteettien luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa määritellään mitä Suomen verolakien säännöksiä sovelletaan kyseiseen entiteettiin (entity classification). Tähän ei ole olemassa omia säännöksiä, vaan luokittelu tapahtuu tuloverolain 2 luvun verosubjekteja koskevien yleisten määritelmien avulla. Artikkelissa analysoidaan ja jäsennellään tuloverolain mukaista ulkomaisten entiteettien luokitteluprosessia oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden pohjalta. | |
OTK Kalle Isotalo: | 530 |
Artikkelissa käsitellään peräkkäisten vastikkeettomien saantojen aiheuttamia verotusongelmia ja esitetään niihin ratkaisuja sekä laskumalleja. Tarkastelun kohteena ovat lahjojen kumuloinnit, elinaikaisten lahjojen lisääminen perintösaantoon, peräkkäiset kuolintapaukset ja omistajattoman tilan testamentit. | |
Veroasiantuntija, OTK Petri Harsu: | 540 |
KHO antoi 31.12.2014 vuosikirjapäätöksen (vuosikirjanumero KHO:2014:198) asiassa, joka koski väliyhteisölain soveltamisalaa sellaisen tuotantotoiminnan alan osalta, jota harjoittavaa ulkomaista yhteisöä ei voida pitää väliyhteisölaissa tarkoitettuna väliyhteisönä. Tuotantotoiminnan määritelmä jää KHO:n vuosikirjapäätöksen jälkeenkin jossain määrin tulkinnanvaraiseksi. Artikkelissa käsitellään väliyhteisölain soveltamisedellytyksiä yleisellä tasolla. KHO:n vuosikirjapäätöksessä käsiteltyä tuotannollisen yms. toiminnan perusteella soveltuvaa vapautusta esitellään hieman yksityiskohtaisemmin. | |
Lyhyitä kirjoituksia: | 549 |
Professori Matti Myrsky ja OTT, dosentti Petri Saukko: | 552 |
KTL Virpi Haaramo: | 560 |
IFRS-sääntely muuttuu rahoitusinstrumenttien osalta 1.1.2018. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tulee korvaamaan nykyisen IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen. Sääntely uudistettiin kolmessa eri vaiheessa: rahoitusvarojen luokittelu (käsitelty Verotuslehdessä 3/2015), arvonalentumiset ja suojauslaskenta (Verotuslehti 5/2015). Uudistettu rahoitusvarojen luokittelu perustuu sekä rahoitusinstrumentin ominaispiirteille että yrityksen rahoitusvaroja koskevalle liiketoimintamallille. Arvonalentumisten osalta suurimmat muutokset ovat: 1) muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista kirjataan aina arvonalentumistappiota ja 2) arvonalentumisen määrää arvioitaessa otetaan huomioon myös tulevaisuuteen suuntautunut informaatio. Suojauslaskennassa puolestaan suurin muutos on se, että sen kirjanpidollinen soveltaminen tulee perustumaan yritysten riskienhallinnalle. | |
OTT Janne Juusela: | 568 |
Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila: | 569 |
Hallitusneuvos Antero Toivainen: | 573 |
Sisällysluettelo vuonna2015 julkaistuista kirjoituksista | 575 |
tiistai, 01 syyskuu 2015 03:00