Sivu

Veroista ja niiden saajista

Tutkijatohtori Anita Isomaa:   
Koronakriisi ja verotus: miten kansalliset verojärjestelmät taipuvat poikkeusoloihin? (referee-artikkeli)

Artikkelissa tarkastellaan koronakriisin vuoksi verojärjestelmiin tehtyjä muutoksia sekä veropolitiikan tavoitteita Suomessa ja muissa valtioissa. Verotuksen koronatoimien tarkastelu on jaettu kahteen kategoriaan: toimiin pandemian aikana eli akuutin kriisin vaiheessa sekä akuutin kriisin jälkeiseen aikaan kohdistuviin toimiin. Artikkelin viimeisessä luvussa esitetään kokoavat päätelmät ja pohditaan koronakriisin jälkeisiä veropoliittisia tavoitteita.

KTT Timo Torkkel:
Metsä kirjanpitovelvollisen verotuksessa (referee-artikkeli)

Metsäverotuksen keskeiset ongelmakohdat liittyvät puuston pitkään uudistumisaikaan ja tulojen satunnaisuuteen. Luonnollisen henkilön, kuolinpesän ja näiden muodostaman verotusyhtymän sekä yhteisetuuden verotuksessa, sillä lisäedellytyksellä, että metsätalous ei liity näiden elinkeinotoimintaan, metsäverotuksen keskeisiä ongelmakohtia on pyritty lainsäätäjän toimin ratkaisemaan metsävähennyksellä, menovarauksella ja metsätuhovarauksella. Yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien verotuksessa, sekä sellaisten verovelvollisten verotuksessa, joiden harjoittamaan metsätalouteen sovelletaan elinkeinotuloverolakia, siis valtaosalla kirjanpitovelvollisista, metsäverotuksen keskeisiä ongelmakohtia ei ole lainsäätäjän aktiivisin toimin ratkaistu. Metsävähennys ja metsätuhovaraus eivät ole käytettävissä ja menovaraus on käytettävissä vain verolain yleisissä puitteissa.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Vapaaehtoisista päästökompensaatiomaksuista ja niiden verotuksesta

426

Kompensaatiotoiminnan suhde rahankeräyslainsäädäntöön on nykyisin riitainen. Vapaaehtoisiin päästökompensaatiomaksuihin liittyy myös monia vaikeita verotuksellisia tulkintaongelmia. Artikkelissa selvitetään palvelun myyjän, ostajan ja tuensaajan verotusta. Tarkastelu kattaa tuloverotuksen, arvonlisäverotuksen ja lahjaveron. Nämä vero-ongelmat olisi syytä ratkaista rahankeräyslain muuttamisen yhteydessä.

Professori Juha Lindgren:
Osakeyhtiö toiseen yritysmuotoon - sääntelyn valmisteluun ja sisältöön liittyvät ongelmat (referee-artikkeli)

Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa toiseen yritysmuotoon yhtiöoikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Osakeyhtiölakia muutettaessa verolainsäädännössä ei muutosta huomioitu, minkä vuoksi tuloverolaki ei anna yksiselitteistä vastausta mainittujen muutosten verotuskohtelusta. Artikkelissa tarkastellaan lainvalmisteluvaiheessa ilmenneitä sekä verovelvollisille ja muille lain tulkitsijoille nykyisestä oikeustilasta aiheutuvia ongelmia ja heijastusvaikutuksia päätyen kehitysehdotuksiin.

Verojohtaja Reijo Salo ja OTT Matti Urpilainen::
Miltä hyvä näyttää – havaintoja verotuksen tietovirtojen muutoksesta

Verotusta koskevan tiedon tuottamisen ja käyttämisen tavat ovat muuttuneet nopeasti viimeisten vuosien aikana. Artikkelissa tarkastellaan tiedon tulkintaan ja käyttämiseen liittyviä ajankohtaisia haasteita ja odotuskuiluja yritysten, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen näkökulmista. Tiedon määrän kasvu ei aina sellaisenaan edesauta keskustelun ja päätöksenteon rationaalisuutta, vaan uusiin käyttötarkoituksiin kerättävien tietojen tulkinnalle on luotava viitekehyksiä sekä keinoja erottaa olennaiset tiedot epäolennaisista.

Kolumni: Kuplassa

Veroasiantuntija Lauri Lehmusoja:
Koronapandemian liikkumisrajoitukset ja kansainvälinen henkilöverotus

Keväällä 2020 alkaneen koronaviruspandemian moninaisiin vaikutuksiin ovat kuuluneet muun ohella tiukat liikkumisrajoitukset ja kansainvälisen lentoliikenteen keskeytyminen sekä laajamittainen siirtyminen etätöihin. Henkilön fyysisellä oleskelu- ja työskentelyvaltiolla on olennainen merkitys hänen verotusasemansa kannalta. Artikkelissa tarkastellaan pandemiasta aiheutuneiden liikkumisrajoitusten vaikutuksia kansainvälistä henkilöverotusta koskevien tuloverolain säännösten ja verosopimusmääräysten tulkintaan.

Yliopisto-opettaja OTL, KTL, Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutukset yrityksen verotuksessa (referee-artikkeli)

Säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus (sijoitusvakuutukset) tarjoavat yritykselle mahdollisuuksia sijoittamiseen sekä henkilöstön palkitsemis- ja eläkejärjestelyjen toteuttamiseen. Artikkelissa käsitellään sijoitusvakuutuksen verokohtelua yrityksen tuloverotuksessa. Tarkastelun kohteena on osakeyhtiön ottama säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus, joka kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Eräissä kohdin sivutaan myös yhtiön osakkeenomistajan ja palkansaajan verotusta. Artikkelissa esitetyt tulkinnat soveltuvat osittain myös muiden yritysmuotojen verotuksessa"

OTT, KTM, TkK Eelis Paukku:
Majoitustoiminnan tunnusmerkkien ristivaikutukset arvonlisäverotuksessa ja ympäristöoikeudessa (referee-artikkeli)

Lyhytaikainen majoitustoiminta puhuttaa vero- ja ympäristöoikeudessa. Tässä artikkelissa käsittelen lyhytaikaisen majoitustoiminnan tunnusmerkkejä arvonlisäverotuksessa sekä kaavan mukaista käyttöä arvioitaessa, vertailen näissä käytettyjä tunnusmerkkejä sekä arvioin, onko verotuksessa tai ympäristöoikeudessa tehdyillä ratkaisuilla vaikutusta toisessa tehtäviin arvioihin.

Johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntijaTiina Ruohola:
Vastikkeettomat tavaralahjoitukset arvonlisäverotuksessa

Vastikkeettomista tavaralahjoituksista on suoritettava niin sanottua oman käytön arvonlisäveroa, kun taas tavarat voi tuhota ilman veroseuraamuksia. Tämä johtaa yhteiskunnan kannalta ei-toivottuun lopputulokseen. Kirjoittajat pohtivat kirjoituksessaan tapoja, jolla lahjoitukset saataisiin veroteknisesti samalle viivalle tuhoamisen kanssa ja esittävät näkemyksensä siitä, miten asiaa tulisi Suomessa tarkastella.

Professori Juha Lindgren:

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö