Sivu

Historiasta tähän päivään ja tulevaan

Professori Marjaan Helminen:   
Rajat ylittävä konserniavustus, vapaa sijoittautumisoikeus ja lopulliset tappiot – aika ottaa seuraava askel kohti lisääntyvää konserniajattelua

Konserniyhtiöiden välisen avoimen tuloksentasauksen mahdollistava laki konserniavustuksesta verotuksessa (21.11.1986/825) on ollut voimassa jo yli kolme vuosikymmentä. Konserniavustuslain sanamuoto ei kuitenkaan mahdollista rajat ylittävää konserniavustusta. Tämä on ongelmallista etenkin EU-oikeuden vapaan sijoittautumisoikeuden näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan vapaan sijoittautumisoikeuden ja lopullisten tappioiden merkitystä rajat ylittävän konserniavustuksen ja konserniverotusjärjestelmän uudistamistarpeen näkökulmasta tuoreen oikeuskäytännön valossa.

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura:
Uudet teknologiat vastaavat asiakkaiden ja Verohallinnon tarpeisiin

Uudet teknologiat tarjoavat hienoja mahdollisuuksia kehittää työtä niin, että Verohallinto vastaa asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ketterämmin ja yhä ammattitaitoisemmin. Analytiikalla ja ohjelmistorobotiikalla voidaan työtä kohdentaa ja  automatisoida rutiinitehtäviä, jotta asiantuntijat voivat keskittyä asiakaspalveluun, verotuksen tulkintaan ja päättelyyn vaativiin töihin. Artikkelissa tarkastellaan automatiikan, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä verotuksen toimittamisessa niin asiakkaiden kuin Verohallinnon osalta.

Verojohtaja Anita Isomaa:
OECD:n digiverohankkeen kehitys vuosien 2019 ja 2020 aikana

556

Tässä artikkelissa tarkastellaan OECD:n digitalisoituvan talouden verotusta koskevan hankkeen kehitystä vuoden 2019 alusta elokuuhun 2020. Artikkeli on rajattu hankkeen pilarin 1 osaan A (Amount A) eli niin sanottuun digiveroon. Artikkelissa käsitellään lisäksi hankkeen alustavaa vaikutusarviointia.

Työelämäprofessori Timo Viherkenttä:
Quo vadis, kansainvälinen verotus?

Kansainvälinen verotus on uudistunut kuluneen vuosikymmenen aikana erityisellä vauhdilla. Parhaillaan on OECD:ssä valmisteltavina digitaalisten palvelujen verotusta koskevia merkittäviä muutoksia sekä kansainvälisten konsernien vähimmäisvero. Artikkelissa kommentoidaan toteutunutta kehitystä verotusoikeuden jaossa valtioiden kesken, kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa ja vapaaverotuksen estämisessä sekä arvioidaan tulevia mahdollisia muutossuuntia.

Oikeusneuvos Leena Äärilä:
Poimintoja arvonlisäverolain ja arvonlisäverodirektiivin eroavaisuuksista

Arvonlisäverodirektiivi on pantu täytäntöön arvonlisäverolailla. Direktiivillä voi olla arvonlisäverotuksessa kahtalainen merkitys. Direktiivin tulkintavaikutuksella tarkoitetaan sitä, että arvonlisäverolain säännöksiä on tulkittava siten, että tulkinta on yhteensopiva direktiivin ja siitä annettujen unionin tuomioistuimen tuomioiden kanssa. Direktiivillä saattaa olla myös välitön oikeusvaikutus tilanteessa, jossa direktiivin säännöksiä ei ole asianmukaisesti implementoitu arvonlisäverolakiin. Artikkelissa käsitellään esimerkinomaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olleita tapauksia, joissa arvonlisäverodirektiivillä on katsottu olevan joko tulkintavaikutus tai välitön oikeusvaikutus. Lisäksi annetaan suosituksia arvonlisäverolain muuttamiseksi vastaamaan paremmin direktiiviä.

Professori (em.), tutkimusjohtaja Seppo Penttilä:
Liiketoimintasiirto (EVL 52 d §) — EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden vuorovaikutusta lainsäädäntö- ja lain soveltamistasoilla

Artikkelissa käsitellään liiketoimintasiirtoa koskevaa sääntelyä ja soveltamiskäytäntöä yritysjärjestelydirektiivin asettamien vaatimusten näkökulmasta. Ongelmia näyttää olevan sekä lainsäädäntö- että soveltamistasoilla. Lainsäädäntötasolla liiketoimintasiirron soveltamisala on Suomessa osin yritysjärjestelydirektiivin edellyttämää laajempi mutta osin myös suppeampi. Viimeksi mainituissa tilanteissa tulee ottaa huomioon direktiivin edellyttämä liiketoimintasiirron soveltamisala. Soveltamiskäytännössä on ollut joiltain osin nähtävissä taipumusta tulkita liiketoimintasiirtoa sääntelevää EVL 52 d §:ää tavalla, joka voi synnyttää kysymyksiä, onko säännöksen direktiivitausta otettu tulkinnoissa riittävässä määrin huomioon.

KTT Timo Torkkel:
Korkokulujen aktivoiminen, vähentäminen ja sen rajoitukset (referee-artikkeli)

Aktivoidut ja hankintamenoon luetut korot kuuluvat korkovähennysrajoitusten piiriin. Periaatteellisesti tämä vaikuttaa loogiselta. Kun asiaa tarkastellaan verovelvollisen seuraamis- ja selvittämisvelvollisuuden kannalta, on verraten ilmeistä, että kyse on käytännössä hankala, ellei mahdoton tehtävä. Vastaava koskee myös Verohallinnon mahdollisuuksia kontrolloida aktivoitujen tai hankintamenoon luettujen korkojen vähentämistä verotuksessa. Sinänsä ymmärrettävä ajatus hankintamenoon luettujen ja aktivoitujen korkojen sisällyttämisestä korkovähennysrajoitusten piiriin nostaa kuitenkin esille kysymyksen, onko sääntely kuitenkaan käytännössä toteuttamiskelpoinen. Tuskin on, ellei esimerkiksi verovelvollisten veroilmoituksellista ilmoittamisvelvollisuutta merkittävästi tarkenneta.

Apulaisprofessori Tomi Viitala:
Siirtohinnoittelu ja EU:n valtiontukisäännökset – merkitys Suomelle?

Komission valtiontukipäätökset koskien Starbucksin, Fiatin ja Applen saamia siirtohinnoittelua koskevia ennakkoratkaisuja toivat EU:n valtiontukisäännökset konkreettisesti sekä monikansallisten yritysten että verohallintojen tietoisuuteen. Artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuin ratkaisuja kyseisissä asioissa ja arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen EU:n jäsenvaltioissa. Artikkelin viimeisessä luvussa pohditaan ratkaisujen merkitystä Suomelle.

Professori Pekka Nykänen:
Verohallinnon ohjeet käytännön verotuksen ja vero-oikeudellisen tutkimuksen oikeuslähteenä

Artikkelissa käsitellään Verohallinnon ohjeiden merkitystä eri käyttäjäryhmien kannalta ja ohjeiden asemaa oikeuslähteenä. Lainopillisen tutkimuksen kannalta ohjeiden asema oikeuslähteenä on selkeä: kysymys on sallitusta oikeuslähteestä. Verohallinnon ohjeiden merkitys ja asema lain tulkinnassa ei ole kuitenkaan kaikille ohjeiden käyttäjäryhmille samanlainen. Tämä tekee Verohallinnon ohjeista tulkintatilanteessa monivivahteisen oikeuslähteen.

Kolumni: Olympialaisia odotellessa

Professori Reijo Knuutinen:
EU-vero-oikeus, veron kiertäminen ja unionin oikeuden väärinkäyttö

EU-vero-oikeudessa puhutaan oikeudellisesti ei-hyväksyttävien verojärjestelyjen yhteydessä joskus veron kiertämisestä (tax avoidance), toisinaan taas unionin oikeuden väärinkäytöstä (abuse). Kirjoituksessa tarkastellaan, onko kysymys samasta asiasta, ja jos ei, niin miten nämä käsitteet kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi tarkastellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja sen kehittymistä näihin oikeudellisiin ilmiöihin liittyen. Tarkastelu tapahtuu pääasiassa tuloverotuksen näkökulmasta.

Professori (ma.) Marianne Malmgrén:
Tosiasiallinen johtopaikka ulkomaisen yhteisön yleisen verovelvollisuuden kriteerinä Suomessa (referee-artikkeli)

Hallitus antoi 1.10.2020 esityksen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 136/2020 vp).  Esityksen keskeinen muutosehdotus on, että ulkomainen yhteisö olisi jatkossa Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sillä on Suomessa tosiasiallinen johtopaikka. Muutoksen jälkeen Suomen lainsäädäntö vastaisi usean muun valtion sääntelyä, jonka mukaan ulkomainen yhteisö asuu kyseisessä valtiossa verotuksellisesti, jos sillä on tosiasiallinen johtopaikka tai vastaava kyseisessä valtiossa. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.1.2021 lähtien. Lakien muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.  Artikkelissa tarkastellaan hallituksen esityksen keskeistä sisältöä ja arvioidaan yleisellä tasolla sen merkitystä ja vaikutuksia.

Professori Juha Lindgren:
Vero-oikeudellinen informaatio – sisällön luotettavuus, läpinäkyvyys ja julkisuus (referee-artikkeli)

Lainopillinen säännösten tulkinta ja systematisointi tuottaa merkittävän osan vero-oikeudellisesta informaatiosta. Asiantuntijoiden kirjoituksiin kohdistuu perusteltu odotus niiden luotettavuudesta. Artikkelissa tarkastellaan hyvää tieteellistä käytäntöä sekä esillä olleita tieteenalan ja sen edustajien toimintaa kyseenalaistavia kannanottoja. Lisäksi huomio kohdistetaan näihin kannanottoihin liittyvien väitteiden ja selvitysten johtopäätösten perusteluihin sekä vero-oikeudellisen luotettavuuden edelleen parantamiseen.

AA Merja Raunio:
Liiketoimien tunnistaminen ja sivuuttaminen tapauksissa KHO 2020:34 ja KHO 2020:35

Artikkelissa analysoidaan korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa julkaisemia siirtohinnoittelua koskevia päätöksiä KHO 2020:34 ja KHO 2020:35. Artikkelissa pohditaan, miksi Verohallinnon ja verovelvollisten käsitykset liiketoimien tunnistamisesta ja sivuuttamisesta ovat poikenneet toisistaan niin paljon, että uusi korkeimman hallinto-oikeuden prejudikaatti KHO 2020:35 asiassa on ollut tarpeen. Tapausta KHO 2020:34 tarkastellaan lähinnä liiketoimen tunnistamisen näkökulmasta.

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Työnantajan maksamat muuttokustannukset - Tulkintaa TVL 69 c §:ssä säädetystä muuttokustannushuojennuksesta

Tuloverolakiin on lisätty vuoden 2020 alussa 69 c §:n säännös, jonka mukaan veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Artikkelissa syvennytään lainkohdan esille nostamiin rajanveto- ja muihin tulkintaongelmiin.

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Synti- ja haittaverot 1950-luvulla ja 2020-luvulla

70 vuoden takainen kulutusverotuksemme huviverotuksineen vaikuttaa tänä päivänä miltei naurettavalta. Vielä 1950-luvulla verotuksella pyrittiin fiskaalisten tavoitteiden lisäksi varjelemaan kansalaisia ylellisyydeltä ja muilta paheilta. Myöhempinä vuosikymmeninä verotukseen on liitetty terveyspoliittisia ja ympäristöpoliittisia tavoitteita. Muutoksessa on kuitenkin osin kysymys vain perustelujen vaihtamisesta muodikkaammiksi ja helpommin hyväksyttäviksi.

Asianajaja, varatuomari Piia Ahonen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Vertailussa tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöomistus: samat vai eri pelisäännöt vähennysoikeuden näkökulmasta?

Artikkelissa kirjoittajat avaavat tytär- ja osakkuusyhtiön käsitteiden eroa ja arvioivat sitä, tulisiko arvonlisäverotuksessa vähennysoikeuden edellytyksiä arvioida eri omistuspohjissa eri kriteerein. Artikkelissa esitellään aihepiiriin liittyvää Euroopan Unionin tuomioistuimen ja kotimaista oikeuskäytäntöä. Näiden pohjalta keskustelun keskiöön nostetaan kysymys siitä, milloin omistus osakkuusyhtiöstä johtaa sellaisen soveltamisalan ulkopuolisen toiminnan muodostumiseen, joka rajoittaa omistavan yhtiön vähennysoikeutta.

Ylitarkastaja Hannu Kuortti:
Verovelvollisen oikeudet ja velvollisuudet verotarkastuksessa

Artikkelissa käsitellään sekä verovelvollisen oikeuksia että velvollisuuksia verotarkastuksen aikana ja sen jälkeen tehtävässä verotuspäätöksen oikaisuvaiheessa. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat verovelvollisen oikeudet, ja aihetta analysoidaan lainsäädännön, oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden ja Verohallinnon antamien ohjeiden avulla. Kirjoituksen lopussa tehdään myös yleinen arvio verovelvollisen oikeusturvasta verotuksessa.

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna 2020 ilmestyneistä artikkeleista