Sivu |
|
Vero-oikeudellista keskustelua |
3 |
Professori emeritus Heikki Niskakangas: |
7 |
Listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöannissa ei osakkeita merkitseville työntekijöille synny verotettavaa etua, jos antihinta on vähintään osakkeen matemaattinen arvo (TVL 66 a§)- Tämä sääntö helpottaa henkilöstöantien toteuttamista erityisesti nuorissa kasvuyrityksissä. Henkilöstöannin verotus on merkittävästi palkkaverotusta kevyempää, mikä on ongelma verotuksen johdonmukaisuuden näkökulmasta. |
|
Apulaisprofessori Tomi Viitala: |
19 |
Osakesäästötilit otettiin käyttöön 1.1.2020. Osakesäästötilin verosääntelyssä on huomioitu myös rajat ylittävät sijoitukset ja rajoitetusti verovelvolliset osakesäästötilin haltijat. Osakesäästötilille kertyvien osinkojen ja sieltä nostetun tuoton verottamisessa on lisäksi huomioitava verosopimusten ja EU-oikeuden mahdolliset vaikutukset kansainvälisissä tilanteissa. Artikkelissa tarkastellaan Suomen solmimien verosopimusten ja EU-oikeuden pääomien vapaan liikkuvuuden mahdollisia vaikutuksia osakesäästötilin verotukseen erityisesti pohjoismaissa. Erityiskysymyksinä nostetaan esiin osakesäästötililtä nostetun tuoton verosopimusoikeudellinen tulotyyppi ja ulkomaisen osakesäästötilin EU-oikeudellinen rinnastettavuus kotimaiseen osakesäästötiliin. Artikkelissa ehdotetaan rajoitetusti verovelvollisen nostaman tuoton verokohtelun muuttamista, jotta kotimainen verosääntely olisi paremmin yhteensovitettavissa verosopimusten ja EU-oikeuden asettamien edellytysten kanssa. |
|
Neuvotteleva virkamies, OTK, VT Harri Joiniemi: |
29 |
Artikkelissa kuvataan hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen lähdeverotusmenettelyn muutosta, joka tuli voimaan 1.1.2021 alkaen. Muutoksella verotusmenettely yhdenmukaistettiin ja ns. yksinkertaistetusta menettelystä luovuttiin. Samalla mahdollistettiin OECD:ssä kehitetyn TRACE-mallin käyttö. TRACE mahdollistaa verosopimusetuuksien antamisen rekisteröityneen säilyttäjän asiakkaille osinkoa maksettaessa sekä velvoittaa antamaan sähköisesti vuosi-ilmoituksella osingonsaajatiedot standardoidussa muodossa Verohallinnolle. Samalla se tehostaa palautushakemusten käsittelyä. |
|
OTT Eero Männistö ja OTM, KTM Kenneth Hellsten: |
37 |
Artikkelissa käsitellään arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa tarkoitettua yhteenliittymää, jota kutsutaan myös kustannustenjakoryhmäksi. Yhteenliittymä voidaan muodostaa eräillä arvonlisäverosta vapautetuilla toimialoilla tuottamaan jäsenilleen arvonlisäverosta vapautettuja tukipalveluja, jotka olisivat ulkopuolisilta hankittuina arvonlisäverollisia ja vähennyskelvottomia jäsenille. Artikkelissa analysoidaan yhteenliittymän soveltamisedellytyksiä erityisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. |
|
KTT Timo Torkkel: |
47 |
Artikkelissa tarkastellaan kiinteistöveron, kirjanpidon ja tuloverotuksen välistä yhteyttä. Ensinnä tarkastellaan kiinteistöveron vähentämistä kirjanpidossa ja tuloverotuksessa. Artikkelissa todetaan, että kiinteistövero on tietyin edellytyksin tuloverotuksessa vähennyskelpoista ja artikkelissa esitetään, että kiinteistövero tulisi elinkeinotulon verotuksessa jaksottaa sille verovuodelle, jolle päivämäärä 1.1. osuu. Toiseksi tarkastellaan tilanteita, joissa kirjanpidon ja tuloverotuksen arvot voivat muodostaa tai vaikuttaa kiinteistöverotuksessa tarkoitettuun arvoon. Lähtökohtaisesti kiinteistöverotuksessa sovellettavat arvostusratkaisut ovat riippumattomia kirjanpidon ja tuloverotuksen arvostusratkaisuista, mutta poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat eräät etuudet sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakennukset. |
|
Kolumni: Jaffa-keksien ja afrodisiakkien arvonlisäverotus |
59 |
Professori Reijo Knuutinen: |
60 |
Kirjoituksessa tarkastellaan veron kiertämistä yritysten tuloverotusta koskevissa EU-direktiiveissä: mitä veron kiertämisestä tai oikeuksien väärinkäytöstä on niissä todettu, ja miten eri direktiivien asianomaiset artiklat eroavat toisistaan? Koska EU:n oikeuslähteiden lisäksi myös jäsenvaltioiden kansalliset normit ja verosopimukset määrittelevät joko veron kiertämistä tai normistojen väärinkäyttöä eri termein, tarkastelun kohteena ovat myös näiden eri normistojen väliset suhteet. |
|
Johtava veroasiantuntija Nina Sainio: |
71 |
Artikkeli käsittelee arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta sekä sen edellytyksiä. Artikkelissa käydään läpi uusia korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä sekä aiheeseen liittyviä EUT:n tuomioita. Lisäksi arvioidaan niiden vaikutusta nykyiseen verotuskäytäntöön. |
|
Oikeussihteeri Jarkko Kyllönen: |
90 |
Artikkelissa tarkastellaan rahavastikkeen käsitteen määrittelyyn liittyviä tulkinnallisia kysymyksiä pääosin osakevaihtoa koskevan oikeuskäytännön näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, millä edellytyksin suoritus voidaan katsoa osakevaihdon rahavastikkeeksi ja miten rahavastikkeen enimmäismäärä lasketaan – osakas- vai järjestelykohtaisesti. |
|
OTT, dosentti Kalle Määttä: |
93 |
Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 (1572/2019) eli poistolaki tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Poistolain myötä EVL 30 §:ssä sekä MVL 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Artikkelissa analysoidaan niitä poistolain tulkinnan aiheuttamia rajanveto-ongelmia sekä korotettujen poistojen synnyttämiä veropoliittisia haasteita. |
|
OTT Kalle Isotalo: |
104 |
Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila: |
106 |
Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius: |
110 |
Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä: |
117 |
Hallitusneuvos Antero Toivainen: |
123 |
Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet |
130 |
tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39