tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39

Verotus-lehti 3/2021

 

Sivu

Verojärjestelmän uskottavuus

267

Oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio:   
Lopulliset tappiot rajat ylittävässä sulautumisessa

268

Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2020 antanut viisi lopullisia tappioita ja sulautumistilanteita koskevaa päätöstä mukaan lukien vuosikirjaratkaisun KHO 2020:51. Artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöjen pohjalta edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta ulkomaisen tytäryhtiön tappio olisi lopullinen ja jotta se voisi rajat ylittävässä sulautumisessa siirtyä vähennettäväksi kotimaisen emoyhtiön Suomessa toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi artikkelissa tehdään joitain vertailuja lopullisten tappioiden sulautumisessa siirtymistä koskevien tilanteiden ja Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annetussa laissa tarkoitettujen tilanteiden välillä.

 

Professori Matti Kukkonen ja Post Doc-tutkija, KTT Anu Torkkeli:
Elinkeinoverolain arvonmuutosten verotus eurooppalaisen vertailun ja hyvän verojärjestelmän uusien vaatimusten näkökulmasta

281

Artikkelissa pyritään kartoittamaan yhden Suomen keskeisen yritysten tuloverotuksen osa-alueen, elinkeinoverolain mukaisen yritysten arvonmuutosten verotuksen ja erityisesti osakeyhtiöiden omistamien osakkeiden luovutusvoittoverotuksen nykytilaa, mahdollisia kehittämismalleja sekä erilaisia haasteita toimivan ja vastuullisen verojärjestelmän suhteen. Jos verovastuullisuus ilmiönä kehittyy todelliseksi megatrendiksi, tällöin voidaan olettaa myös vastuullisen ja avoimen (raportoidun) verosuunnittelun ja siihen liittyvien tulkintakysymysten keskustelun lisääntyvän yritysten luovutusvoittoverokysymyksissä eli Suomessa EVL:n kehittämisessä.

 

OTT, KTM, DI Eelis Paukku:
Verorikoksissa vältetyn veron määrä (referee-artikkeli)

294

Verorikosasioissa tärkein kriteeri teon tuomittavuudelle on, paljonko veroa on vältetty. Vältetyn veron määrä lasketaan aineellisen vero-oikeuden normien perusteella. Näiden sääntöjen tulkinta voi kuitenkin tuottaa omia haasteitaan, ja vältetyn veron määrän laskemiseen onkin kehitetty oikeuskäytännössä omia tulkintasääntöjään, jotka sijoittuvat vero-oikeuden ja rikosoikeuden rajapintaan.

 

OTT, dosentti Kalle Määttä:
Valiokuntamietinnöt vero-oikeudellisena oikeuslähteenä

308

Artikkelissa analysoidaan valiokuntamietintöjen, erityisesti valtiovarainvaliokunnan mietintöjen asemaa verolakien tulkinnassa. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan ajoittain viitannut paitsi hallituksen esityksiin myös lakiesityksen perusteella annettuihin valiokuntamietintöihin. Valiokuntamietintöjen asemaa korostaa se, että mahdollisessa ristiriitatilanteessa ne sivuuttavat hallituksen esityksen oikeuslähteenä.

 

Oikeusneuvos Joni Heliskoski:
Valmisteverodirektiivin tulkintavaikutuksesta erityisesti nuuskan valmisteverotusta koskevan ratkaisun KHO 2020:119 valossa

317

Kirjoituksessa tarkastellaan, mikä merkitys EU:n valmisteverodirektiivin säännöksillä mahdollisesti on jäsenvaltion kantaessa kansallista valmisteveroa muista kuin Euroopan unionin yhdenmukaistetun valmisteveron soveltamisalaan kuuluvista tuotteista. Vaikka tätä kysymystä arvioidaan erityisesti nuuskan maahantuontia koskevan korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2019:119 valossa, kirjoituksessa tarkastellaan yleisemminkin EU-oikeuden vaikutusta kansallisten valmisteverojen kantamiseen.

 

Kolumni: Pillin puhaltaminen ja pillin puhaltaja

326

Hallitusneuvos Suvi Anttila:
Etämyynnin arvonlisäverotusta koskeva uudistus

327

Artikkelissa selostetaan heinäkuun alusta voimaan tulevaa etämyynnin arvonlisäverotuksen uudistusta. Uudistus perustuu EU-lainsäädäntöön. Etämyyntiä koskevien säännösten uudistaminen on katsottu tarpeelliseksi, koska etämyynti jäsenvaltioiden välillä ja kolmansista maista on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja EU:n alueelle sijoittautuneiden yritysten kilpailukykyä sekä varmistaa arvonlisäveron kannon tehokkuus. Lisäksi tavoitteena on vähentää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta ja suojata jäsenvaltioiden verotuloja.

 

Johtava veroasiantuntija Kati Tamminen:
Osakkeiden hankinta- ja myyntikulujen arvonlisäveron vähennyskelpoisuudesta

334

Artikkelissa käsitellään osakkeiden hankinta- ja myyntikulujen arvonlisäveron vähennysoikeutta unionin tuomioistuimen ja kotimaisen oikeuskäytännön valossa. Tarkastelussa ovat erityisesti tilanteet, joissa emoyhtiö ostaa tai myy tytäryhtiönsä osakkeet. Artikkelissa arvioidaan sitä, mihin asioihin verotuskäytännössä pitäisi kiinnittää huomiota arvonlisäveron vähennysoikeutta näissä tilanteissa määritettäessä.

 

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Sijoitusvakuutukset rajat ylittävissä tilanteissa, Osa II (referee-artikkeli)

340

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastellaan säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen (sijoitusvakuutukset) verotusta valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään rajat ylittävien tilanteiden verotusta Suomen kansallisen ulkomaanvero-oikeuden näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään vakuutusten verotusta verosopimusoikeudessa ja EU-vero-oikeudessa sekä esitetään johtopäätökset.

 

KTM, väitöskirjatutkija Sakke Vehkakoski:
Svop-rahasto ja varojensiirrot in natura, Osa 1: Yhtiöoikeuden ja kirjanpidon näkökulma (referee-artikkeli)

353

Osakeyhtiöön voidaan sijoittaa ja osakeyhtiöstä voidaan jakaa varoja myös muun omaisuuden kuin rahan muodossa. Artikkelissa tarkastellaan näitä varojenjaon kysymyksiä yhtiöoikeuden, kirjanpidon sekä verotuksen näkökulmista ja selvitetään sitä, miten varojen arvostaminen määräytyy eri lainsäädäntöjen perusteella. Artikkelissa esitetään, että sääntely-ympäristön kokonaisuuteen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota tulkintasuosituksia annettaessa ja lainsäädäntöä kehitettäessä.

Juha Lindgren: Uutta kirjallisuutta

365

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta - Vakuutussopimusten IFRS-standardi EU:n hyväksymisprosessissa ja IASB:n globaalin tilinpäätössääntelyn ja kestävyysraportoinnin kehittämishankkeita

368

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen ja lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

375

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

379

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

387
   
Luettu 691 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 2/2021 Verotus-lehti 4/2021 »