tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39

Verotus-lehti 5/2021

 

Sivu

Parempaan verojärjestelmään?

532

Oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio:   
Tuloverolaki ja tulon määritelmä

533

Korkein hallinto-oikeus on viime aikoina antanut useita vuosikirjaratkaisuja (esimerkiksi KHO 2020:23, KHO 2020:43, KHO 2020:104, KHO 2020:120 ja KHO 2021:120), joissa keskeisenä ratkaistavana kysymyksenä on ollut tulon veronalaisuuden tai verovapauden sijasta se, onko verovelvolliselle oikeastaan kertynyt tuloa lainkaan. Artikkelissa tarkastellaan muun ohella sanotun oikeuskäytännön perusteella tuloverolaissa tarkoitetun tulon määritelmää erityisesti siitä näkökulmasta, millaisissa käytännön tilanteissa tuloverolain mukaan verotettavalle luonnolliselle henkilölle ei voida katsoa realisoituvan tuloa.

 

KTT Timo Torkkel:
Yksityisoikeudellisesti sivuutettavien oikeustoimien verokohtelusta (referee-artikkeli)

546

Veron kiertämistä on vero-oikeudessa käsitelty useassa yhteydessä. Yksityisoikeudessa tunnetaan vastaava ilmiö. Kyse on oikeuden väärinkäytön kiellosta ja sitä täsmentävistä erityisistä kompetenssinormeista. Tällaiset oikeusperiaatteet ja säännökset nostavat esille kysymyksen, miten näihin on suhtauduttava vero-oikeudessa. Oikeuskäytännössä on omaksuttu linja, jonka mukaan oikeuden väärinkäytön kiellolle ja sitä täsmentäville erityisille kompetenssinormeille ei anneta merkitystä, kun kyse on alkuperäisen saannon verotuksesta, omistusaikaisesta verotuksesta ja omaisuuden tuottaman tulon juoksevasta verotuksesta. Oikeuskäytännössä omaksuttu linja on altis kritiikille. Perustelluinta olisi lähteä siitä, että oikeuden väärinkäytön kielto sekä tätä täsmentävät yksityisoikeudelliset kompetenssinormit luovat yksityisoikeudellisen oikeustosiseikaston ja oikeusvaikutukset. Verotuksellisen arvioinnin on pohjauduttava näihin tosiseikkoihin ja vaikutuksiin. Tällöin oikeustoimen yksityisoikeudellinen sivuuttaminen otettaisiin kyseisen oikeustoimen verotuksellisen arvioinnin pohjaksi.

 

OTT, Professor of Practice Timo Viherkenttä:
Mistä kunnalle maksetaan veroja tulevaisuudessa?

559

Kuntien asema veronsaajana mullistuu sote-uudistuksen yhteydessä vuonna 2023. Artikkelissa käydään läpi keskeiset muutokset. Kunnille maksettaviin veroihin liittyy myös pitemmällä tähtäyksellä erilaisia paineita ja uudistamistarpeita. Kirjoituksessa arvioidaan näitä kysymyksiä kuntien kaikkien nykyisten verotulolähteiden – kunnallisveron, kiinteistöveron ja yhteisöveron - osalta.

 

Professori Kalle Määttä:
Juomapakkausvero (referee-artikkeli)

569

Artikkelissa luodaan lainopillinen katsaus eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin. Asiaa valotetaan analysoimalla juomapakkausverolain soveltamisalaa, verovelvollisuutta, pienvalmistuksen verovapautta, juomapakkausveron tasoa, panttiin perustuvaa toimivaa palautusjärjestelmää sekä verottomuutta.

 

Johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen ja veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Verokannat arvonlisäverotuksessa

579

Artikkeli käsittelee arvonlisäverokantojen sääntelyä sekä EU- että kansallisella tasolla. Vaikka arvonlisäverokannoista säädetään harmonisoidusti arvonlisäverodirektiivillä ja lähes jokaisessa jäsenvaltiossa on otettu käyttöön alennetut verokannat, on jäsenmaille jätetty myös mahdollisuuksia tehdä valintoja. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia verokantavalintoja Suomessa on tehty ja miltä verokantojen sääntely mahdollisesti näyttää tulevaisuudessa.

 

Kolumni: Veroprotestilauluista

589

Professori Juha Lindgren:
Toisin kuin tosiasiat osoittavat (referee-artikkeli)

590

Artikkelissa tarkastellaan tosiasioiden vastaisia väitteitä, joita voidaan esittää verotuksen eri vaiheissa. Aihepiiri on noussut viime vuosina esiin myös KHO:n ratkaisukäytännössä. Ratkaisussa KHO 2017:134 verovelvollisen perusteettomat väitteet johtivat tuomioon Vova:n oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ja ratkaisussa KHO 2021:63 niiden ja Vova:n tekemän purkuhakemuksen johdosta lainvoiman saaneet päätökset purettiin. Esiin nousevia totuusvelvollisuuden sekä muutoksenhakuoikeuden väärinkäytön teemoja ei juuri ole käsitelty aiemmin verotusta koskevassa oikeuskirjallisuudessa.

 

Oikeussihteeri Laura Peni:
Vastikkeettomuuden edellytykset ja osakevastike sulautumisessa

600

Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun KHO 2021:35, joka koskee elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n 2 kohdan tulkintaa. Kirjoituksessa tarkastellaan vastikkeetta toteutettavan veroneutraalin sulautumisen edellytyksiä sekä tuoreen että aikaisemman oikeuskäytännön valossa. Kirjoituksessa tarkastellaan lisäksi EVL 52 a §:n 1 kohdan mukaisessa sulautumisessa annettavaan osakevastikkeeseen liittyviä, oikeuskäytännössä osin vielä ratkaisematta olevia tulkintakysymyksiä.

 

Managing Partner, KTM Petteri Rapo:
KHO 2021:66: Sisäinen rahoitus palveluna

612

Artikkelissa käsitellään 21.5.2021 julkaistua sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelua koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisua KHO 2021:66. Analyysi keskittyy siirtohinnoitteluteoreettiseen näkökulmaan ja huomioita esitetään erityisesti OECD:n tuoreinta, helmikuussa 2020 julkaistua ohjeistusta vasten. Lopuksi pyritään arvioimaan ratkaisun vaikutusta vallitsevaan oikeus- ja verotuskäytäntöön.

 

Johtava veroasiamies Jaakko Salmenhaara:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön henkilöverotuksen ja ennakkoperinnän muutoksenhauista vuonna 2020

622

Artikkelissa käydään läpi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vuonna 2020 tekemiä henkilöasiakkaan tuloverotusta ja ennakkoperintää koskevia muutoksenhakuja. Aihealueina korostuvat erityisesti osakepohjainen palkitseminen ja osakeyhtiön varojenjako. Muita yleisiä aihealueita ovat yritysjärjestelyt ja kansainvälisen verotus.

OTK Reima Linnanvirta ja OTK Suvi Vänskä:
Startup-yrityksen käypä arvo verotuksessa. Osa 1.

632

Alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritykseen liittyy erityispiirteitä, joiden yhteensovittaminen verolainsäädännön kanssa on ongelmallista. Kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritystä yhtäältä sijoittajan näkökulmasta ja toisaalta verolainsäädännön valossa sekä tarkastellaan näiden eroavaisuuksia. Artikkelissa esitetään kirjoittajien näkemys alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmäärityksestä verotuksessa erilaisissa tilanteissa, kun osakkeita siirtyy uudelle omistajalle.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

640

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

642

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

647

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

653

Sisällysluettelo vuonna 2021 julkaistuista artikkeleista

655
   
Luettu 483 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 4/2021 Verotus-lehti 1/2022 »