tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39

Verotus-lehti 1/2022

 

Sivu

Kasvuyritykset ja verotus

3

Professori Pekka Nykänen:   
Suomessa asuvan luonnollisen henkilön ulkomaiselta yhtiömuotoiselta sijoitusrahastolta saaman vuotuisen tuoton verotuksesta (referee-artikkeli)

4

Luonnollisen henkilön kotimaiselta sijoitusrahastolta saama vuotuinen tuotto on koko määrältään veronalaista pääomatuloa. Ulkomaisen yhtiömuotoisen sijoitusrahaston jakamaa vuotuista tuottoa on pidetty osinkona, mikä on johtanut ansiotulon verotukseen. Tätä verotuksellista eroa on pidetty asiassa C-480/19, E, annetussa tuomiossa pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksena. Artikkelissa tarkastellaan kyseistä tuomiota ja sitä, miten EU-oikeus vaikuttaa ulkomaiselta yhtiömuotoiselta sijoitusrahastolta saadun vuotuisen tuoton verotukseen Suomessa.

 

KTT Timo Torkkel:
Verotuksen kirjanpitosidonnaisuuden erityispiirteitä - virikkeenä KHO 2021 H 3259 (referee-artikkeli)

16

Päätöksen KHO 2021 H 3259 (ei julk.) taustalla olleessa asiassa sivuttiin poikkeuksellisen monipuolisesti EVL 54 §:n tulkintakysymyksiä. Esille nousivat oman pääoman oikaisukirjausten asema, poistomenetelmän valinta ja muuttaminen sekä kirjanpitosidonnaisten erien jaksottaminen. Asiallisesti päätös täsmensi verolain tulkintaa siltä osin, miten verotuksessa on toimittava tilanteessa, jossa omaisuuserän enimmäispoistoaikaa ei ole laissa yksilöity. Tällaisessa tilanteessa poistoaika ei ”pääty” kirjanpidon suunnitelman mukaisten poistojen päättyessä. Poistoaika ”päättyy”, kun hankintameno on verolain yksilöimien normaalien poistojen puitteissa kokonaisuudessa vähennetty tai verovelvollinen osoittaa arvonalentumispoiston edellytysten täyttyneen.

 

KTT Tomi Viitala ja OTM, KTM Tuomas Kiviranta:
EU- ja ETA-alueen rajat ylittävien sulautumisten verotus

29

Artikkelissa käsitellään sulautuvan yhtiön ja sen osakkeenomistajien verotusta tilanteissa, joissa jonkin tai kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kotipaikka on EU- ja ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa. Oikeuskäytännön perusteella EU- ja ETA-alueen rajat ylittäviin sulautumistilanteisiin suhtaudutaan Suomessa varsin liberaalisti, sillä KHO on tulkinnut EVL:n säännöksiä niiden sanamuotoa laventavalla tavalla.  Oikeuskäytäntöä ei kuitenkaan ole tilanteesta, jossa suomalainen osakeyhtiö sulautuisi EU- ja ETA-alueen ulkopuolella sijaitsevaan yhtiöön. Tällaista sulautumista kohdeltaisiin todennäköisesti purkautumisena yhtiön ja sen suomalaisten osakkeenomistajien verotuksessa, koska osakeyhtiölaki ei mahdollista tällaista sulautumista. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisi eduksi, jos osakeyhtiölakia kehitettäisiin siten, että se mahdollistaisi myös EU- ja ETA-alueen rajat ylittävät sulautumiset.

 

Professori Kalle Määttä:
Henkilökuljetus arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 1 kohdan valossa (referee-artikkeli)

39

Artikkelissa analysoidaan AVL 85 a §:n 1 momentin 1 kohdan tulkintaa. Lainkohdan mukaan henkilökuljetuksesta suoritettava vero on 10 prosenttia veron perusteesta, kun normaaliverokanta on AVL 84 §:n mukaan 24 prosenttia veron perusteesta. Perusongelma on siis se, onko kysymys alennetun vai yleisen verokannan piiriin kuuluvasta palvelusta. Tulkintaongelmia on aiheuttanut myös se, missä laajuudessa henkilökuljetuspalveluksi luettava palvelu kuuluu alennetun verokannan piiriin.

 

VT, KTM Pauliina Laine:
Käytännön kokemuksia rajat ylittävien verotuksen järjestelyjen raportoinnista

47

Aggressiivisten verosuunnittelujärjestelyjen estämiseksi säädettyjä EU:n virka-apudirektiivin raportointisäännöksiä on sovellettu Suomessa 1.7.2020 alkaen. Tänä aikana on kertynyt jo jonkin verran kokemuksia siitä, millaisia järjestelyjä säännösten perusteella raportoidaan verotuksen palvelun tarjoajien ja verovelvollisten toimesta. Artikkelissa käsitellään lyhyesti sääntelyn sisältöä mutta ensisijaisesti tarkoituksena on nostaa esiin kysymyksiä herättäviä tulkintatilanteita sekä muutamia näkökulmia raportoinnin kehittämiseksi.

 

Kolumni: Verosanastoa: järki, järkevä, järjetön

59

OTM, veroasiantuntija Tiia Hyysalo:
Näkökulmia T&K-lisävähennykseen

60

Uusi T&K-toiminnan lisävähennys otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2021 alussa, ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleella muutoslailla lisävähennysprosenttia korotettiin 150 prosenttiin sekä voimassaoloa pidennettiin vuoteen 2027. Lisävähennys koskee lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön menoja ja lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa vuodessa. Artikkelissa esitellään tiettyjä lisävähennykseen liittyviä aiheita yksittäisen lainvalmistelijan näkökulmasta.

 

Asianajaja Antti Lehtimaja:
Virtuaalivaluuttojen verotus

71

Virtuaalivaluutat ovat viime vuosina esiintyneet tiedotusvälineissä laajalti. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella virtuaalivaluuttoihin liittyviä verokysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan pintapuolisesti, mitä virtuaalivaluutat ovat, millaisia ilmiöitä niihin liittyy ja miten niitä voidaan luokitella niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten perusteella. Tämän jälkeen tarkastellaan niiden verokohtelua Verohallinnon ohjeen ja oikeuskäytännön perusteella ja lopulta otetaan kantaa toistaiseksi sääntelemättömiin ilmiöihin.

 

OTK Reima Linnanvirta ja OTK Suvi Vänskä:
Startup yrityksen käypä arvo verotuksessa. Osa 2: Verolainsäädännön näkökulma

79

Kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritystä yhtäältä sijoittajan näkökulmasta ja toisaalta verolainsäädännön valossa. Alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmääritykseen liittyy erityispiirteitä, joiden yhteensovittaminen verolainsäädännön kanssa on ongelmallista. Artikkelissa esitetään kirjoittajien näkemys alkuvaiheen startup-yrityksen arvonmäärityksestä verotuksessa erilaisissa tilanteissa, kun osakkeita siirtyy uudelle omistajalle.

 

KTT, postdoc-tutkija Petra Lyly:
Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus (väitöskirjan esittely)

94

Kodin verotukia ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, asuntotulon verovapaus ja kotitalousvähennys. Ne aiheuttavat noin 6 miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain ja kattavat yli viidenneksen verotukien monialaisesta kokonaisuudesta. Tutkimuksessa on päädytty perusteltuihin de lege ferenda -lainsäädäntöehdotuksiin, joiden avulla verotukia olisi mahdollista kehittää entistä tarkkarajaisemmiksi ja erityisesti tavoiteltuun veronmaksajajoukkoon kohdistuviksi.

Hallitusneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

98

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

107

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

116

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

124
   
Luettu 502 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 5/2021 Verotus-lehti 2/2022 »