tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39

Verotus-lehti 2/2022

 

Sivu

Ennakoitava verojärjestelmä muutoksessa

135

Professori Pekka Nykänen:   
Ovatko menetykset vähennyskelpoisia tuloverolain mukaisessa verotuksessa?

136

Tuloverolaissa ei ole juurikaan menetysten vähennyskelpoisuutta koskevia säännöksiä, mikä on aiheuttanut hankalia tulkintaongelmia sen suhteen, milloin menetyksiksi luokiteltavissa olevat erät ovat tuloverolain mukaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia. Artikkelissa on päädytty siihen, että menetyksen käsitteellä ei ole olennaista merkitystä menetyksiksi luokiteltavien erien vähennyskelpoisuuden arvioinnissa. Olennaista on sen sijaan se, onko menetyksenä pidettävä erä tuloverolaissa tarkoitettu meno. Jos näin on, asiaa on arvioitava sen perusteella, onko kyseinen meno verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno vai vähennyskelvoton elantomeno. 

 

Professori Kalle Määttä:
Oikaisuerät arvonlisäverolain 78 §:n valossa (referee-artikkeli)

148

Artikkelissa analysoidaan arvonlisäverolain 78 §:n perusteella veron perusteesta vähennettävissä olevia oikaisueriä. Ensinnäkin vähennettävissä on muun ohella ostajalle annettu, verollista myyntiä koskeva vuosi- ja vaihtoalennus. Toiseksi veron perusteesta saadaan vähentää ostajalle verollista myyntiä koskevan sopimuksen mitätöimisen, peruuttamisen tai purkamisen johdosta annettu oikaisuerä. Kolmanneksi verollisena ilmoitettua myyntiä koskeva luottotappio on vähennettävissä veron perusteesta. Neljänneksi veron perusteesta saadaan vähentää palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritettu korvaus.

 

Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola:
Katsaus globaalia minimiverotasoa koskevaan uuteen sääntelyyn

160

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) on ollut jo useita vuosia käynnissä laaja kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka toinen kokonaisuus koskee globaalia 15 prosentin tosiasiallista minimiverotusta (niin sanottu pilari 2). Euroopan komissio on antanut joulukuussa 2021 asiaa koskevan direktiiviehdotuksen. Artikkelissa käydään yleisellä tasolla läpi kansalliseen lainsäädäntöön vietäväksi tarkoitettuja globaalia minimiverotasoa koskevia Global Anti-Base Erosion (GloBE) -säännöksiä.

 

OTT, KTM, DI. Eelis Paukku:
Myyjän määritelmä alustataloudessa - alustan rooli myyjänä, komissionäärinä tai välittäjänä (referee-artikkeli)

169

Alustatalous luo uusia tulkintaongelmia arvonlisäverotukseen. Myyjän, välittäjän ja komissionäärin käsitteet on luotu hyvin toisenlaiseen liiketoimintaympäristöön, eikä niiden soveltumisesta alustataloustoimijoihin ole oikeuskäytäntöä. Näiden käsitteiden tulkintakäytännön nojalla voidaan kuitenkin luoda tulkintaohjeita siitä, miten käsitteitä tulisi soveltaa alustataloustoimijaan.

 

OTL, KTL Janne Myllymäki:
Kiinteistöverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2021 (referee-artikkeli)

180

Korkein hallinto-oikeus on antanut vuoden 2021 aikana useita kiinteistöverotusta koskevia ennakkopäätöksiä. Artikkelissa käydään lävitse korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2021 antamat kiinteistöverotuksen ennakkopäätökset ja niistä ilmenevien oikeusohjeiden merkitys.

 

Kolumni: CAPS LOCK!

190

Ylitarkastaja Annaliisa Pöyhönen:
One Stop Shop – sähköisen kaupan uudistus Verohallinnon näkökulmasta

191

Verkkokaupan arvonlisäverotuksen säädökset muuttuivat kaikissa EU-maissa 1.7.2021, kun arvonlisäveron erityisjärjestelmä One Stop Shop otettiin käyttöön. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa rajat ylittävää tavaroiden ja palvelujen kuluttajakauppaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa ja alv-velvollisuuksien hoitamista. Artikkelissa käsitellään erityisjärjestelmän pääpiirteet, ja analysoidaan järjestelmän käyttöönottoa Verohallinnon näkökulmasta. Lopuksi pohditaan VAT in the Digital Age -lainsäädäntöehdotuksen merkitystä One Stop Shopille.

 

KTT Timo Torkkel:
Korkovähennysrajoitukset – EVL 18b.1 §:n 4 kohdan edellyttämästä tilintarkastuksesta

201

Artikkelissa tarkastellaan EVL 18b.1 §:n 4 kohdassa säädettyä tilintarkastuksen vaatimusta. Lain sanamuoto ei yksilöi, mitä tilintarkastuksella tarkoitetaan. Lain valmisteluvaiheessa ja eduskuntakäsittelyn aikana tilintarkastuksen vaatimusta koskevat kysymykset pyrittiin ratkaisemaan lain esitöiden kannanotoilla. Tämä näyttää kuitenkin johtaneen siihen, että lain esitöissä etäännyttiin lain sanamuodosta. Lain esitöissä on lain sanamuotoon nähden omaksuttu toisaalta verovelvolliselle epäedullinen tulkinta koskien tilintarkastuksen käsitettä, ja toisaalta edullinen tulkinta koskien sitä, että tilintarkastus ei koske tasekonversioita. EVL 18.1 §:n 4 kohdan tilintarkastuksen vaatimukseen liittyvien ongelmien alku ja juuri lienee se, että lakia säädettäessä tilintarkastuksen käsitteen systematiikka on jäänyt hahmottamatta ja siten sen merkityssisältö on jäänyt täsmentämättä tai se on täsmennetty liian yleisellä tasolla.

 

OTK, VT, neuvotteleva virkamies Pia Kivimies ja OTM, veroasiantuntija Ella Luikku:
Valmiste- ja autoverotuksen menettelyuudistus

208

Vuoden 2021 alusta valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä muutettiin vastaamaan muita Verohallinnon kantamia veroja koskevien menettelyjä. Artikkelissa käsitellään menettelyuudistuksen keskeisiä muutoksia sekä nostetaan esille myös, miltä osin näitä verolajeja koskevat menettelyt poikkeavat edelleen muille verolajeille yhteisistä uudistetuista menettelyistä.

 

Erityisasiantuntija Meeri Karlsson:
Käänteisen hybridiyksikön tulon verotus

217

Artikkelissa käsitellään vuoden 2022 alusta voimaan tulleen hybridilain 8 a §:n käänteisen hybridiyksikön tilanteita koskevan säännöksen kansainvälistä viitekehystä, soveltamistilanteita sekä soveltamisedellytyksiä. Käänteinen hybridi on yksikkö, jota pidetään verotuksellisesti läpivirtaavana perustamislainkäyttöalueellaan, mutta erillisenä verovelvollisena sijoittajan tai yhtiömiehen lainkäyttöalueella. Hybridilain 8 a §:n säännös laajentaa rajoitetusti verovelvollistenyhtiömiesten verovelvollisuutta käänteisen hybridin tilanteissa.

Verojohtaja Johanna Waal ja asiakkuusjohtaja Kirsti Piiskoppel:
Konserniverokeskuksen jälkeen: Miten Verohallinnon suuryritystoiminnon matka jatkuu vuoden 2021 jälkeen?

225

Artikkelissa perehdytään Verohallinnon palvelu- ja tuotekehitykseen erityisesti suurten yritysten näkökulmasta. Lisäksi artikkelissa luodaan katsaus Verohallinnon toimintaan vuosina 1998-2021, jolloin nimettyjen suuryritysten verotuksen toimittaminen sekä ohjaus- ja valvonta olivat keskitettynä Konserniverokeskukseen, jossa asiakaslähtöiselle toimintatavalle ja ennakollisuudelle luotiin vahva perusta. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä muutoksista, kuten digitalisaatiokehityksestä, joilla voi pitkällä aikavälillä olla vaikutuksia suuryritysten palvelutarpeisiin ja odotuksiin sekä vastaavasti veroviranomaisen rooliin asiakkaan toimintaympäristössä.

Veroasiantuntija Hanna Höglund:
Edun tarjoaminen henkilöstön enemmistölle erityisesti työpanoksen arvoon perustuvassa henkilöstöannissa

235

Artikkelissa käsitellään sitä, milloin henkilöstöannissa tarjottavan edun tulisi katsoa olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä siten kuin vuoden 2021 alussa voimaantulleessa TVL 66 a §:ssä tarkoitetaan. Edellytyksen täyttymistä arvioitaessa analysoidaan yhtäältä, mitä säännöksessä tarkoitetaan edulla ja toisaalta, mitä säännöksessä tarkoitetaan henkilöstön enemmistöllä. Erityisesti artikkelissa pureudutaan siihen, millaisia edellytyksiä TVL 66 a §:ssä on asetettu osakeannissa tarjottavan työntekijäkohtaisen edun määrän perustumiselle työpanoksen arvoon.

Professori Juha Lindgren:
Uutta kirjallisuutta

245

Hallintoneuvos Suvi Anttila ja lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
EU-uutiset

248

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

252

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

257
   
Luettu 248 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 1/2022 Verotus-lehti 3/2022 »