tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39

Verotus-lehti 3/2022

 

Sivu

Tutkimusta ja tulkintaa

268

Professori Pekka Nykänen:   
Ulkomaisen sijoitusrahaston verokohtelu ja EU-oikeus (C-342/20, A SCPI) (referee-artikkeli)

269

Unionin tuomioistuimen asiassa C-342/20, A SCPI, antamassa tuomiossa katsottiin, että TVL 20 a §:n mukainen ulkomaisen rahaston verovapauden edellytyksenä oleva vaatimus rahaston sopimusperusteisuudesta oli pääomien vapaan liikkuvuuden vastainen. Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten tuomio vaikuttaa TVL 20 a §:n tulkintaan ja miten EU-oikeus on otettava muutenkin huomioon kyseisen pykälän tulkinnassa. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi lyhyesti sitä, miten sijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä tulisi kehittää siten, että siihen liittyvät EU-oikeudelliset ongelmat saataisiin poistettua ja samalla turvattaisiin mahdollisimman laajasti rahastojen kautta Suomesta kertyvän tulon verotus Suomessa.

 

VT, KTM, neuvotteleva virkamies Leena Aine ja OTM, LL.M., erityisasiantuntija Anna Lehtimäki:
Verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n muutos

282

Artikkelissa käsitellään vuoden 2022 alusta voimaan tulleen verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n (siirtohinnoitteluoikaisusäännös) muutosta. Artikkelissa esitellään uudistetun pykälän sisältöä erityisesti uuden, liiketoimen määrittämistä koskevan 2 momentin ja uuden, liiketoimen sivuuttamista koskevan 3 momentin osalta. Lakimuutoksen myötä kansallisen siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen soveltamisala on yhdenmukainen OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen verosopimuksiin sisältyvien, OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklaa vastaavien määräysten kanssa.

 

OTT, työelämäprofessori Timo Viherkenttä ja OTT, MSc. (WU) apulaisprofessori Moritz Scherleitner:
EU:n omat varat uudistumassa – onko unioni matkalla verottajaksi? (referee-artikkeli)

293

Euroopan unionin omien varojen järjestelmää ollaan uudistamassa suuren elpymispaketin mukana. Varsinaista veronsaajaa EU:sta ei ole kuitenkaan vielä muodostumassa. Artikkelissa arvioidaan sitä, onko unioni jatkossa etenemässä siihen suuntaan. Tällaiseen muutokseen on vielä matkaa.

 

Professori, OTT Kalle Määttä:
Voimalaitosten kiinteistöverokohtelu (referee-artikkeli)

303

Voimalaitosten kiinteistöverokohtelua koskevat tulkintaongelmat jakautuvat kolmeen ryhmään. Ensinnäkin keskeistä on määrittää, missä kulkevat voimalaitosveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin soveltamisalan rajat. Toinen olennainen kysymys koskee voimalaitosten verotusarvon määräytymistä. Kolmanneksi tulkintaongelmien lähteenä ovat pienvoimalat.

 

Veroasiantuntija Tiina Ruohola:
Tavoitteena ohjaaminen, tuloksena epätasa-arvo?

315

Verohallinto on viime vuosien aikana ohjeistanut yrityksiä toimialakohtaisilla kirjeillä, jotka on lähetetty Verohallinnan harkinnan mukaisille yrityksille. Näitä ohjauskirjeitä ei ole julkaistu missään eikä näihin liittyen ole myöskään ollut sidosryhmien kuulemista. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin tämänkaltaisten ohjausten epäkohtia, joihin lukeutuu muun muassa yritysten epätasa-arvoinen kohtelu. Hyvästä tarkoitusperästä huolimatta toteutus ontuu ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi perinteisemmät työkalut ovat jatkossa toivotumpi tapa ohjeistaa yrityksiä.

 

Johtava veroasiantuntija Kati Tamminen:
Kommenttipuheenvuoro: Verohallinto yhdenmukaisen arvonlisäverotuksen varmistajana

320

Kommenttipuheenvuorossa tarkastellaan niitä tehtäviä, joita Verohallinto pyrkii toimialakohtaisia viranomaisaloitteisia ohjauksia antaessaan toteuttamaan. Ohjaukset ovat osa Verohallinnolle lakisääteisesti kuuluvaa verotuksen toimittamista ja verovalvontaa koskevaa tehtävää. Verohallinto toki myös kuuntelee saamaansa palautetta ja pyrkii kehittämään toimintaansa tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

OTM, KTM Joose Ahopelto, OTM Tapio Hasu ja OTK Salla Holma:
Korkein hallinto-oikeus EU-oikeuden tulkkina – koron käsitteen murros korkovähennysrajoituksia sovellettaessa

324

Artikkelissa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden syyskuussa 2021 antaman ratkaisun KHO 2021:123 vaikutusta koron käsitteen sisältöön elinkeinoverolain korkovähennysrajoituksia sovellettaessa. KHO katsoi EU:n veronkiertodirektiivin tulkintavaikutus huomioiden, että koronvaihtosopimuksen perusteella maksetut suoritukset olivat korkovähennysrajoitusten piirissä, vaikka lain esitöissä oli päädytty päinvastaiseen johtopäätökseen. Ratkaisussa painotettiin taloudellista näkökulmaa ohi juridisen tarkastelutavan. Ratkaisu avaa lukuisia uusia tulkintakysymyksiä koron käsitteen sisällöstä, ja oikeustilaa tulisikin selventää lainvalmistelun keinoin.

 

Kolumni: Selvää jälkeä

335

Väitöskirjatutkija Laura Paasonen, OTT, dosentti Jyri Paasonen, professori Mikko Aaltonen ja professori Annukka Jokipii:
Veropetokset ja kirjanpitorikokset tuomioistuimissa

336

Artikkelissa tarkastellaan rikoslain 29 luvun 1 §:n veropetosta ja 2 §:n törkeää veropetosta sekä 30 luvun 9 §:n kirjanpitorikosta ja 9 a §:n törkeää kirjanpitorikosta. Artikkelissa analysoidaan näiden rikosten rikosilmoitusten ja tuomioiden trendiä vuosina 2015–2019 sekä vuonna 2019 annettuja tuomioita käräjäoikeuksissa.

 

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Akateemista vero-oikeutta – millaisia tohtoreita?

348

Suomen yliopistoissa on 1900-luvun alusta helmikuuhun 2022 mennessä tarkastettu 84 vero-oikeudellista väitöskirjaa. Ensimmäisen teki J. K. Paasikivi ja uusimman Mirja Salo. Artikkelissa selvitetään verotohtorien tutkimusaiheet, tutkinnot, väittelypaikat, sukupuoli, ulkoiset tunnusmerkit, kieli, kriittisyys ja elinikä sekä transit-ilmiö.

 

KTT Timo Torkkel:
J. K. Paasikiven väitöskirja: lähes unohdettu, mutta tästä huolimatta edelleen ajankohtainen tutkimus

360

J.K. Paasikiven väitöskirja ilmestyi vuonna 1901. Sen nimi oli “Lainkäytön kehittymisestä veronkanto- ja finanssikontrolliasioissa varhaisimman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan. Kompetenssikysymys”. Usein Paasikiven väitöskirja muistetaan siitä, että se on ensimmäinen suomalainen vero-oikeudellinen väitöskirja. Tarkemmin tarkastellen Paasikiven väitöskirja on muutakin. Väitöskirjan historian tutkimusta hyödyntävä toteutustapa voi edelleen antaa tietoa ja virikkeitä nykypäivän verohistorialliselle tutkimukselle. Väitöskirjan teema on yhä ajankohtainen. Paasikivi käsitteli oikeus- ja hallintoviranomaisten välistä toimivallan jakoa. Suomen oikeusjärjestys perustuu tähän edelleen. Paasikivi käsitteli verotusmenettelyn historiallisia kysymyksiä. Alusta- ja digitalouden verotuksessa kohdataan nykypäivänä ja tulevaisuudessa vastaavan kaltaisia kysymyksiä.

 

KTT Elisa Veikkola:
Artikkeliväitöskirja verosopimusten väärinkäytön vastaisesta PPT-määräyksestä

364

Vero-oikeudessa on perinteisesti suosittu monografioita. On kuitenkin havaittavissa kasvavaa kiinnostusta myös artikkeliväitöskirjoja kohtaan. Tässä kirjoituksessa KTT, Elisa Veikkola kuvaa, miten hän rakensi artikkelimuotoisen väitöskirjan kansainvälisen vero-oikeuden ajankohtaisesta aiheesta - niin kutsutusta Principal Purpose Test -määräyksestä. Kirjoituksessa esitellään väitöskirjaan sisältyvien artikkeleiden tutkimuksenasettelua sekä yhteenveto-osan sisältöä. Kirjoituksen lopussa esitetään muutamia pohdintoja artikkelimuotoisesta väitöskirjasta.

Professori, OTT Kalle Määttä:
Uutta kirjallisuutta

370

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Ajankohtaista IFRS-sääntelystä – 4 suurta tilinpäätöshanketta valmiina – uusi työagenda valmisteilla

373

Hallintoneuvos Suvi Anttila:
EU-uutiset

380

Associate Partner Maritta Virtanen ja Manager Juuso Stenius:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

382

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

388
   
Luettu 248 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 2/2022