Sivu |
|
Kunnat, tehtävät ja verotulot? |
532 |
Oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio: |
533 |
EVL 4 §:n 1 momentin mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Tätä tulon määritelmää on pidetty verrattain mitään sanomattomana. Tulon määritelmällä on kuitenkin merkitystä useissa erilaisissa käytännön tilanteissa. Artikkelissa tarkastellaan korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön pohjalta, millaiset osakeyhtiön saamat etuudet tai oikeudet eivät ole lainkohdassa tarkoitettuja rahanarvoisia etuuksia. Artikkelin lopussa EVL:ssa tarkoitettu tulo määritetään näiden havaintojen perusteella. |
|
Yliopistonlehtori, KTT Timo Torkkel: |
547 |
Kirjanpito- ja vero-oikeuden lähtökohtana on oikeudellinen muoto. Kirjanpito-oikeudessa oikeudellinen muoto on saanut merkittävämmän painoarvon kuin vero-oikeudessa. Tämä on verraten paradoksaalista, eikä vastaa ennakko-odotusta. Kirjanpito-oikeuteen voidaan nimittäin helposti liittää sisältöpainotteisuuden mielikuva ja vero-oikeuteen voidaan taas helposti liittää lakisidonnaisuuden mielikuva. Paradoksi on osin näennäinen. Vaikka kirjanpito-oikeudessa lähtökohtana on oikeudellinen muoto, kirjanpito-oikeuteen sisältyy kuitenkin useita kodifikaatioita, jotka mahdollistavat tiukasta oikeudellisesta muodosta poikkeamisen sisältöpainotteisuuden periaatteen hyväksi. |
|
Partner Juha Laitinen ja OTM Niklas Nurmi: |
559 |
Artikkelissa käsitellään erilaisten insolvenssitilanteiden arvonlisäverokohtelua. Artikkeli jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään pääsääntöisesti luottotappion oikaisemiseen vaikuttavia kriteerejä sekä erilaisten insolvenssitilanteiden vaikutusta oikaisuerien arvonlisäverokäsittelyyn. Oikaisuerien arvonlisäverokäsittelyä arvioidaan kansallisen ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. |
|
Johtava veroasiamies Johanna Salmikivi: |
566 |
Artikkelissa tarkastellaan yhteisöjen tuloverotusta koskevia Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vuosina 2021–2022 tekemiä muutoksenhakuja. Muutoksenhakujen aiheet käsittelevät muun muassa erilaisia yritysjärjestelyjä koskevia tulkintakysymyksiä, jotka liittyvät liiketoimintakokonaisuuden muodostumiseen liiketoimintasiirrossa ja rahavastikkeen arvioimiseen sulautumisessa. |
|
Professori, OTT Kalle Määttä ja yliopistonlehtori, KTT Timo Torkkel: |
577 |
Artikkelissa analysoidaan kysymystä siitä, miten lainsäädännössämme kannustetaan tai velvoitetaan sähköiseen asiointiin. Keskeinen ongelma sähköiseen asiointiin liittyen on tällöin se, tuleeko ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti sanktioida samalla tavalla kuin yleensä lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnit on sanktioitu. Pakollisesta sähköisestä ilmoituksesta puhuminen laissa onkin paradoksaalista, kun sähköisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ei ole säädetty sanktioita. |
|
Veroasiantuntija Lauri Saukkonen: |
589 |
Artikkelissa tarkastellaan, millä edellytyksillä ulkomaiselle yritykselle voi verosopimustilanteessa muodostua Suomeen kiinteä toimipaikka yrityksen työntekijän täällä olevasta kodista käsin tapahtuvan työskentelyn johdosta. Artikkelissa tuodaan erityisesti esille perusteita, joiden vallitessa työntekijän intressissä tapahtuvan etätyöskentelyn ei tulisi muodostaa kiinteää toimipaikkaa. Tarkastelun kohteena ovat seikat, jotka ovat ominaisia nimenomaan kotitoimistotilanteissa. Artikkelin lopussa on katsaus muiden Pohjoismaiden verotuskäytäntöön. |
|
Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas: |
598 |
EATLP:n noin 800-sivuinen julkaisu History and Taxation – The Dialectical Relationship between Taxation and the Political Balance of Power (2022) on tärkeä uusi lähde oikeustieteellisessä verohistoriatutkimuksessa. Kirjassa on yleisraportin ja teemaraporttien lisäksi maaraportit 24:stä eurooppalaisesta valtiosta (mm. Suomesta) sekä USA:sta ja Japanista. Artikkelissa selostetaan piirteitä kansallisista raporteista ja esitetään kirjan synnyttämiä ajatuksia. |
|
Kolumni: Ollako vai eikö, siinä pulma |
610 |
Johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja veroasiantuntija Tiina Ruohola: |
611 |
KTT, yliopisto-opettaja Siru Kaunisto: |
616 |
Veron kiertämisen teemaa on tarkasteltu oikeuskirjallisuudessa varsin runsaasti. Tästä huolimatta teema vetää yhä puoleensa tutkijoita, eikä suotta. Tässä väitöskirjaan perustuvassa artikkelissa tarkastellaan lähemmin Vaasan yliopistossa elokuussa 2022 tarkastettua väitöskirjaa ”Veron kiertämisen tunnistaminen – Oikeuden väärinkäytön kielto VML 28 §:n tulkinnassa”. Tutkimuksessa tunnistetaan ja systematisoidaan veron kiertämisen tunnusmerkit sekä analysoidaan tunnusmerkkien sisältöä erityisesti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä kehittyneen oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen kannalta. Artikkelissa syvennytään tutkimuksen keskeisimpiin tutkimustuloksiin, kuten veronkiertodirektiivin (2016/1164) tulkintavaikutuksen ulottuvuuteen ja EU-oikeuden reunaehtoihin veron kiertämisen tunnistamisessa. |
|
Professori Reijo Knuutinen: |
622 |
Siru Kauniston väitöstutkimus on kohdistunut veron kiertämistä koskevaan yleislausekkeeseemme veronkiertodirektiivin jälkeisessä tilanteessa. Vastaväittäjä arvioi kirjoituksessaan väitöskirjaa, mutta myös jatkaa eräiden väitöstilaisuudessakin esillä olleiden teemojen pohdiskelua. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yleislauseke oikeusnormina, lain normaalitulkinta veron kiertämisen ehkäisykeinona sekä veronkiertodirektiivin tulkintavaikutuksen laajuus. |
|
Hallitusneuvos Suvi Anttila: |
632 |
Senior Manager Matti Lindholm ja Manager Juuso Stenius: |
636 |
Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä: |
645 |
Hallitusneuvos Antero Toivainen: |
653 |
Yhteenveto vuonna 2022 julkaistuista artikkeleista |
655 |
tiistai, 02 helmikuu 2021 08:39