Sivu

Kesän verouutisia

Professori emeritus Heikki Niskakangas:
Koulutuskustannuksettuloverotuksessa

Koulutuskustannuksiin liittyy ennenmuuta kaksi vero-ongelmaa. Ensinnäkin joudutaan kysymään, milloinkoulutuskustannukset ovat verovelvollisen vähennyskelpoisia menojatulonhankkimiskustannuksina. Toiseksi nousee esiin kysymys, milloin työnantajankustantama koulutus tulee katsoa työntekijän veronalaiseksi palkaksi. KHO onantanut edellisestä ongelmasta vuonna 2014 ratkaisut 2014:27 ja 2014:88.Ratkaisut vahvistavat vanhaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan tutkintoon taiuuteen tehtävänimikkeeseen johtava koulutus ei oikeuta kustannustenvähentämiseen. Ratkaisu KHO 2014:161 koski työnantajan kustantaman koulutuksenpalkanluonteisuutta. Sen mukaan työnantajan intressissä tapahtuva koulutus eiole palkanluonteinen etu, vaikka vastaavan koulutuksen kustannukset itsemaksettuina olisivat vähennyskelvottomia.

Professori Matti Myrsky:  
Vero-oikeudenopettamisesta ja tutkimisesta

Artikkelissa tarkastellaan, mitenvero-oikeuden perus- ja jatko-opetus on yliopistoissamme järjestetty ja mitensitä voidaan kehittää. Huomiota kiinnitetään luentoihin, pienryhmäopetukseensekä kirjallisten töiden ohjaamiseen. Lisäksi selvitetään vero-oikeudellistatutkimustamme ja millaisia kehittämismahdollisuuksia siinä on.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Työsuhdeoptioidenverotuksen erityiskysymyksiä henkilöverotuksessa
jaennakkoperinnässä, osa II

Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiinliittyy useita mielenkiintoisia verotuksellisia kysymyksiä. Tämä on toinen osakaksiosaisesta artikkelista, joka käsittelee työsuhdeoptioiden verotuksenerityiskysymyksiä henkilöverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Tässä osassa käsitelläänluovutusrajoitusten vaikutuksia osakeperusteisen kannustinjärjestelmänperusteella saatujen osakkeiden arvostamiseen, osakkeiden palauttamistatyönantajalle, optio-oikeuksien luovuttamista avioero- ja jäämistöosituksessasekä eräitä kansainväliseen verotukseen liittyvä kysymyksiä. Artikkelin lopussaesitetään lyhyt yhteenveto.

Asianajaja Jouni Weckström:
Veronkiertämisen tunnistaminen, osa I

385

Veron kiertämisen käsitettä ei olemääritelty Suomessa voimassa olevassa verotussääntelyssä. Veron kiertäminenmäärittyy veronkiertonormin eri käyttöyhteyksissä hyvin moninaisissatilanteissa. Veron kiertäminen on merkityksellistä tunnistaa oikeudellisestirelevantilla tavalla päätöksenteon taustalle. Veron kiertämisen tunnistamisellatarkoitetaan sitä, että päätöksentekijän on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti,mistä veronkiertämisessä on kyse. Tämän artikkelin tavoitteena on edistääymmärrystä veron kiertämiseen liitettävistä elementeistä.

Asianajaja Meeri Tauriainen:
Hävikin jahävittämisen verokohtelu valmisteverotuksessa

Artikkelissa käsitellään hävikin jahävittämisen valmisteverokohtelua sekä siihen liittyviä tulkintaongelmia. Tulkintaepäselvyyksiäliittyy erityisesti siihen, mitä valmisteverotuslain säännöstä sovelletaanverottomaan varastoon palautettuihin ja varastossa myöhemmin hävitettäviintuotteisiin. Valmisteverotuslain kokonaisuudistus vuonna 2010 poistitulkintaongelmia, kun lakiin sisällytettiin erillinen hävittämistä koskevapykälä. Edelleen on kuitenkin tulkinnanvaraista, voidaanko verottomaanvarastoon palautetut tuotteet palautua osaksi verottomuusjärjestelmää.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija Lauri Finér:
Liiketulonkohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa II (referee-artikkeli)

Kiinteän toimipaikan tulonmäärittämistä koskevan artikkelisarjan toisessa osassa kuvataan OECD:nhyväksymää menettelytapaa tulon kohdentamiseen (Authorized OECD Approach). Artikkelissakäsitellään myös kysymyksiä, joissa OECD:n ohjeistus jättää sijaa tulkinnalle.Menettelytavassa lähtökohtana on toiminnoiltaan erillisen yrityksen periaate.Erillinen yritys määritetään verolaskelmaa varten toiminto- jatosiasia-analyysissa.

Veroekonomi Visa Kananoja:
Maastapoistumisverotuskiinteän toimipaikan lakatessa –
elinkeinoverolainkehittämistarpeet Euroopan unionin oikeuden
näkökulmasta(referee-artikkeli)

422

Tässä artikkelissa tarkastellaanSuomessa voimassa olevia kiinteään toimipaikkaan liittyvää varallisuuttakoskevia maastapoistumisverosäännöksiä EU-oikeuden ja EUT:n ratkaisukäytännönnäkökulmasta sekä annetaan suosituksia niiden muuttamiseksi. Artikkelissatarkastellaan oikeusvertailun pohjalta erityisesti, miten Ruotsissa, Norjassa,Tanskassa ja Islannissa on vastattu EU-oikeuden vaatimuksiin sekä arvioidaanvertailumaissa kansallisiin maastapoistumisverosäännöksiin tehtyjä muutoksia.Pohjoismaisen oikeusvertailun lisäksi artikkelissa sivutaan myös viimeaikaistaeurooppalaista kehitystä maastapoistumisverotuksen saralla.

KTM Jenni Similä:
Vero-oikeudenbibliografia 2014

Vero-oikeuden bibliografiaan onpyritty keräämään vuonna 2014 Suomessa ilmestyneet veroalan julkaisut,suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaistenkirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Lyhyitä kirjoituksia:
OTT TimoViherkenttä: Verotus hallitusohjelmassa

Veropolitiikka on näkyvässä roolissaJuha Sipilän hallituksen ohjelmassa, mutta ohjelma ei sisällä merkittäviärakenteellisia uudistuksia verojärjestelmään. Ohjelmassa on yleisten linjaustenlisäksi joukko konkreettisia toimenpiteitä sekä selvitettäviä kysymyksiä jamyös ehdollisia kiristyksiä, jotka aiotaan tehdä, jollei yhteiskuntasopimustasynny. Olennaisia lupauksia ovat ennen kaikkea se, että kokonaisveroaste eivaalikaudella nouse, sekä se, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd