maanantai, 01 helmikuu 2016 02:00

Verotus-lehti 2/16

 

Sivu

Verosuunnittelua ja muuta ajankohtaista

119

OTT Pauli K Mattila:
Peiteltyyn osinkoon liittyviä kysymyksiä ja erityistilanteita

120

Artikkelissa tarkastellaan peitellyn osingon yleisiä oppeja ja neljää erikoistilannetta. Mukana on lyhyt katsaus peiteltyä osinkoa koskevan normin (nykyisin VML 29 §) kehitykseen aina vuodesta1943 alkaen. Säännöstä on aina tarkistettu, kun osinkojen verotukseen on tehty muutoksia. Esille otetut erikoistilanteet koskevat peiteltyä osinkoa osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä. Kaksi muuta tarkastelua on kohdistettu vapaan oman pääoman jakamiseen sekä peitellyn osingon ja peitellyn voitonsiirron (VML 31 §) keskinäiseen suhteeseen.

 

Professori Matti Myrsky:  
Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien integroimisen mahdollisuuksista

134

Verojärjestelmän ja tulonsiirtojärjestelmän koordinoimattomuus ilmenee loukkuina, joilla on merkitystä työllistymiseen ja köyhyyteen. Puutteellinen yhteensovitus voi johtaa myös etujen kasaantumiseen ja mahdollistaa etuus- ja verosuunnittelun, jossa tavoitteena on käytettävien tulojen maksimointi. Ongelmien ratkaisemiseksi artikkelissa tarkastellaan muun muassa perustulomalleja ja negatiivista tuloveroa.

 

Yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja veroyliasiamies Timo Räbinä:
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotukseen

148

Artikkelissa käsitellään keskeisiä vuonna 2015 annettuja korkeimman hallinto-oikeuden luovutusvoittoverotusta koskevia ratkaisuja. Esiteltävät ratkaisut koskevat oman asunnon luovutusvoiton verotusta (KHO 2015:1 ja 2015:75), sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapautta koskevaa tuloverolain sääntelyä (KHO2015:167 ja julkaisematon 21.10.2015 T 3000) sekä asuntokaupan peruuntumisen vuoksi myyjän ostajalle maksamaa sopimussakkoa (KHO 2015:169). Lisäksi artikkelissa selvitetään vuoden 2016 alusta voimaan tullutta uutta sääntelyä, joka mahdollistaa luonnollisen henkilön ja kuolinpesän luovutustappioiden vähentämisen luovutusvoiton lisäksi toissijaisesti puhtaasta pääomatulosta.

 

Johtava alv-asiantuntija Nina Sainio ja ylitarkastaja, KTM Juha Kuusala:
Arvonlisäveropetoksista ja niihin liittyvistä EUT:n tuomioista, osa 2

163

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin harmaata taloutta ja sen vaikutusta arvonlisäverovajeeseen. Lisäksi artikkelissa käytiin läpi eräitä arvonlisäveropetosten ilmenemismuotoja sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista ilmeneviä periaatteita alv-väärinkäytöksiin liittyen. Artikkelin toisessa osassa käsitellään yksityiskohtaisemmin EUT:n ratkaisuja erilaisiin arvonlisäveropetoksiin liittyen sekä tarjotaan näkökulmia arvonlisäveropetosten torjuntaan. 

 

Asianajaja Jouni Weckström:
Veron kiertämisen tunnistaminen, osa III: EU-oikeus

175

Tässä veron kiertämisen tunnistamisen tarkastelua jatkaneessa yhdistelmäartikkelin osassa III katse on kohdistettu EU-oikeuteen. EU-oikeudellista ulottuvuutta omaavaan ratkaisuharkintaan liittyy erityispiirteitä, jotka edellyttävät vahvaa ymmärrystä juuri EU-oikeuden rakentumisesta. EU-oikeus rakentuu artikkelisarjan tematiikan valossa korostetusti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön varaan. EU-oikeudellista tulkintaa ohjaa vahvasti myös EU:n ensisijainen tarkoitus luoda mahdollisimman aukottomasti toimivat sisämarkkinat. EU-tuomioistuin on soveltanut ratkaisukäytännössään ns. oikeuksien väärinkäytön kiellon-doktriinia, minkä sisällöllinen ymmärtäminen edellyttää kattavaa perehtymistä doktriinia linjanneisiin ratkaisuihin. EU-oikeuden ja veron kiertämisen välinen yhteys on oikeudellisesti arvioiden erittäin haastava ulottuvuus ja vaatii päätöksentekijältä pitkälle menevää ymmärrystä EU-oikeudesta ja oikeudellisen ratkaisuharkinnan premisseistä.

 

KTL Katriina Pankakoski:
Aineettomia koskevat OECD:n päivitetyt siirtohinnoittelusuositukset

186

OECD/G20-maiden BEPS-hanke saatettiin päätökseen lokakuussa 2015, jolloin OECD julkaisi aineettomia koskevan päivitetyn siirtohinnoitteluohjeen (luku VI). OECD:n aineettomia koskevan BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting) tarkoituksena on ollut täsmentää aineettomia koskevaa ohjeistusta sekä luoda yhä yksityiskohtaisempia suosituksia siihen, miten aineettomien siirtohinnoittelua tulisi lähestyä. Artikkelissa tarkastellaan aineettomia koskevaan BEPS-raporttiin 8–10 (Aligning Transfer Pricing Outcomes in Value Creation,Actions 8–10 – 2015 Final Reports) sisältyviä merkittävimpiä päivityksiä ja uudistuksia. Artikkelissa tarkastellaan myös pääpiirteittäin sitä, miten ja missä laajuudessa aineettomia koskevan lopullisen BEPS-raportin suositukset tulisi huomioida markkinaehtoperiaatteen tulkintalähteenä. Artikkelin lopuksi pohditaan BEPS-raporttien sisällön implementointiin liittyviä mahdollisuuksiaja haasteita. Asiasanat: aineeton omaisuus, siirtohinnoittelu,markkinaehtoperiaate, arvonmääritys, BEPS, OECD

 

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Makeisveron muistolle – makeis- ja virvoitusjuomaveron historia

199

 

Makeiset olivat eräänlaisen ylellisyysverotuksen kohteena 1700-luvulla. Valmisteveroa makeisista on kannettu Suomessa vuodesta 1926 ja virvoitusjuomista vuodesta 1940 alkaen. Makeisvero kumottiin vuoden 1999 alusta EU-oikeudellisten ongelmien vuoksi. Makeisvero palasi verojärjestelmäämme vuoden 2011 alussa, mutta se lakkautetaan jälleen EU-oikeudellisten ongelmien takia vuoden 2017 alussa. Artikkelissa selvitetään makeis- jav irvoitusjuomaverojen synty ja kehitys sekä makeisveron kuolemat sekä arvioidaan makeisveron korvaamista muita veroja korottamalla.

 

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

207

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

209

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

211
Luettu 2200 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 3/16 Verotus-lehti 1/16 »