keskiviikko, 01 kesäkuu 2016 03:00

Verotus-lehti 4/16

 

Sivu

Sisältö edellä eteenpäin

335

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala:
EU:n veronkiertodirektiivi

336

EU:n veronkiertodirektiivistä (Anti-tax avoidance directive) saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vain kaksi päivää ennen Ison-Britannian Brexit-äänestystä. Direktiivi sisältää viisi veronkierron tai aggressiivisen verosuunnittelun vastaista toimenpidettä (korkovähennysrajoitukset, maastapoistumisverotus, yleinen väärinkäytössäännös sekä väliyhteisö- ja hybridisäännökset). Artikkelissa tarkastellaan veronkiertodirektiivin tavoitteita ja sisältöä sekä arvioidaan sen vaikutuksia Suomen verolainsäädäntöön.

 

Professori Matti Myrsky:  
Piirteitä KHO:n verotusta koskevien päätösten perusteluista

349

Verotusta koskevien KHO:n päätösten perustelut ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Päätösten kirjoitustapa on kehittynyt huomattavasti avoimemmaksi, mikä edistää muun muassa verotuskäytännön yhtenäistämistä. Hyvät perustelut lisäävät luottamusta lainkäytön tasoon ja objektiivisuuteen. Ne myös auttavat tuomioistuinta itseään kontrolloimaan työtään.

 

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Suola, sokeri, kahvi ja tee verokarhun ravintona

360

Suolaveroa on kannettu ruokasuolan kulutuksesta. Sen muotoja ovat tuotantovero, suojatulli ja suolamonopoli. Erityistä sokeriveroa Suomessa perittiin 1939–1949 valtion verotulojen lisäämiseksi. Maatalouspoliittinen sokerivero maassamme oli 1970-luvun puolivälistä EU-jäsenyyteen saakka. Kahvi oli ylellisyysverotuksen kohteena 1700-luvulla. Erityinen kahvivero tuli meillä jälleen ajankohtaiseksi II maailmansodan aiheuttamissa poikkeusoloissa, ja vero koski säännöstelyn ulkopuolista kahvia vuoteen 1954 saakka.

 

OTL, KTM, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Tytäryhtiöosakkeiden ja niihin liittyvän hankintavelan
kohdistaminen kiinteälle toimipaikalle

365

Artikkelissa tarkastellaan tytäryhtiöosakkeiden ja niihin liittyvän hankintavelan kohdistamiseen sovellettavia säännöksiä ja aihetta koskevaa oikeuskäytäntöä, erityisesti KHO:n vuosikirjaratkaisuja 2016:71 ja 2016:72. Artikkelissa tarkastellaan kohdistamisongelman ratkaisemista Suomen sisäisessä lainsäädännössä ja verosopimusoikeudessa. Tässä yhteydessä tarkastellaan niin sanotun avainhenkilötoiminnon käsitettä. Lopuksi esitetään, mikä on ratkaisujen merkitys verosuunnitteluun.

 

Hallinto-oikeustuomari Matti Haapaniemi:
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltuvuudesta
yhtiön johtopaikan sivuuttamiseen

378

Holdingyhtiön kotipaikan siirtäminen tarjoaa tapauskohtaisesti joustavan verosuunnittelumahdollisuuden, koska holdingyhtiöllä ei yleensä ole rasitteenaan suurta henkilökuntaa, tuotantotiloja eikä osakeomaisuuden ulkopuolista käyttöomaisuutta. Kotipaikan siirto voidaan normaalitapauksessa toteuttaa vaihtamalla yhtiön hallitus ja siirtämällä kirjanpito toisessa valtiossa pidettäväksi. Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellyssä tapauksessa oli ratkaistavana kysymys, oliko holdingyhtiön johtopaikan siirtämisellä Isoon-Britanniaan luotu keinotekoisesti sellainen järjestely, jonka avulla yhtiö vapautui osakkeiden kauppahintasaatavalle kertyneen koron verottamisesta Suomessa. Päätöksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että kynnys puuttua veronkiertosäännöksen nojalla johtopaikan siirtämiseen toiseen verosopimusvaltioon varsinkin EU:n sisäisessä verosopimustilanteessa on korkea.

 

KTM Petteri Rapo ja KTM Toni Turunen:
IT-investointien ja -palvelujen siirtohinnoittelu

387

Kansainväliset konsernit niin Suomessa kuin maailmalla toteuttavat yhä suurempia ja laaja-alaisempia IT-kehitysprojekteja osana kilpailukykynsä vahvistamista. Niihin liittyvä kansainvälisen verotuksen problematiikka, erityisesti investointikustannusten sisäisen käsittelyn ja markkinaehtoisten käyttö- tai lisensointiveloitusten määrittelyn osalta, kasvattaa siten merkitystään. Tässä artikkelissa käsitellään konsernin sisäisiin IT-investointeihin ja -palveluihin liittyviä keskeisiä ongelmakohtia, esitellään muutamia vaihtoehtoisia lähestymistapoja markkinaehtoisen siirtohinnoittelun varmistamiseksi sekä käydään läpi viimeaikaista oikeuskäytäntöä.

 

Ylitarkastaja Claus Salo:
Verovaikutukset siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteissa

397

Myyjä maksaa luovutusvoitostaan veroa myydessään jotain voitolla. Ostaja voi usein tehdä poistoja ostamansa omaisuuserän hankintahinnasta, mikä tuo säästöjä verotuksessa. Artikkeli käsittelee näiden verovaikutusten merkitystä hinnanmuodostuksessa. Aihetta tarkastellaan niin verovaikutuksia koskevan akateemisen tutkimuksen kuin OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja siirtohinnoittelua koskevien tuomioistuinratkaisujen kautta.

 

KTM Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2015

407

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2015 Suomessa ilmestyneet veroalan julkaisut,suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

 

Ylitarkastaja Arja Aittoniemi:
Kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotus

417

Artikkelissa esitellään kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotukseen liittyvän väitöskirjan tutkimustuloksia sääntelyn vaikutuksista ja tarpeellisuudesta lainopillisten ja empiiristen tutkimustulosten valossa.

 

Emeritusprofessori Raimo Immonen ja ma. professori Juha Lindgren:
Eurooppalainen verotutkijoiden yhteisö

425

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

428

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Vuokrasopimukset IFRS-tilinpäätöksen
taseeseen varoina ja vastuina

431

Uutta vuokrasopimuksia koskevaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IFRS 16 Vuokrasopimukset) tulee noudattaa eurooppalaisissa listayhtiössä 1.1.2019 alkaen. Vuokralle ottajan tulee merkitä vuokravelvoitteensa taseeseen velkana ja vastaavasti taseeseen varoina vuokrasopimuksen perusteella syntyvät oikeudet käyttää vuokrattua omaisuuserää.  Vuokralle antajan tilinpäätöksessä luokittelu rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin sopimuksiin jatkuu, joten vuokralle antajan ja vuokralle ottajan tilinpäätöskäsittely ei ole enää symmetristä.

 

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

437

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

442

Nordisk Skattevidenskabeligt Forskningsråd

446
Luettu 1067 kertaa
Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Verotus-lehti 5/16 Verotus-lehti 3/16 »