Sivu

Kansainvälisiä ja kansallisia kehityssuuntia

Reijo Knuutinen:
Eriytetty tuloverojärjestelmä: ansio- ja pääomatulojen välistä
rajanvetoa 25 vuotta

Markku Järvenoja:  
Pääomanpalautuksen verotus yritysjärjestelyn jälkeen

Sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sijoitettujen varojen yritysjärjestelyn jälkeen tehtävä palauttamisen verokohtelu ei ole eri yritysjärjestelyissä yhtenäinen. Verokohteluun vaikuttavat verosäännösten lisäksi myös sekä yhtiöoikeudellinen sääntely että kirjanpidollinen käsittely vastaanottavan yhtiön omassa pääomassa. Tämän yhteispelin vaikutus verokohteluun eri yritysjärjestelymuodoissa ei ole yhtenäinen. Myöskään erilaisissa sulautumis- ja jakautumistilanteissa ei voida yhdellä konseptilla ennakoida SVOP-rahastopalautusten verokohtelua.

Hannu Kuortti:
Itsekriminointisuojasta verotusmenettelyssä

Itsekriminointisuoja on yksi keskeinen periaate oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin toteuttamisessa. Artikkelissa käsitellään itsekriminointisuojan sisältöä rikosoikeudenkäynnissä, ja milloin sekä miten se tulee ottaa huomioon samanaikaisessa hallinnollisessa verotusmenettelyssä. Aihetta esitellään ja analysoidaan Verohallinnon antaman ohjeen, lainvalmisteluaineiston, oikeuskäytännön sekä kansainvälisen vertailun avulla. Artikkelin lopussa tuodaan myös esille hallintoasioiden oikeudenkäyntimenettelyn vireillä oleva uudistus, joka toteutuessaan laajentaa itsekriminointisuojan ulottuvuutta verotusmenettelyyn selvästi nykytilasta..

Pekka Nykänen:
Osakeyhtiön kolmannesta maasta saaman suorasijoitus­osingon verotus ja SEUT 64 artiklan stand still-lauseke

420

SEUT 64 artiklan 1 kohdan mukainen stand still -lauseke mahdollistaa tietyin edellytyksin pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Artikkelissa tarkastellaan stand still -lausekkeen merkitystä, kun kotimainen osakeyhtiö saa suorasijoitusosinkoja EU:n ulkopuolelta. Tarkastelun kohteena on erityisesti asiaa koskeva ratkaisu KHO 2017:65. Lisäksi artikkelissa käsitellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemien assosiaatiosopimusten ja merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiota koskevan neuvoston päätöksen vaikutusta stand still -lausekkeen soveltamisessa.

Juuso Mikkilä ja Timo Räbinä:
Luottamuksensuoja verotuksessa - tutkimus luottamuksen suojaperiaatteen soveltamisesta hallintotuomioistuimissa

Hallintolain hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin sisältyy säännös siitä, että viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Verotuksessa tästä luottamuksensuojaa koskevasta periaatteesta säädetään VML 26.2 ja OVML 6 §:issä.

Artikkelissa tarkastellaan luottamuksensuojan soveltamisedellytyksiä ja esitellään luottamuksensuojaa koskevista tuomioistuinratkaisuista tehdyn empiirisen tutkimuksen tuloksia. Artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisiä tuloksia muun muassa siitä, kuinka usein ja minkälaisissa verovalitusasioissa verovelvolliset vaativat luottamuksensuojaa ja minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimet näissä tapauksissa ovat tehneet. Artikkeli sisältää myös katsauksen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintaan vuodelta 2016.

Paula Laakso ja Kari Kurkioja:
Tulliverotuksen peruselementit uuden tullilainsäädännön valossa

Tavaran tullinimikettä, tullausarvoa ja alkuperää pidetään yleisesti keskeisimpinä tullinkantoon vaikuttavina seikkoina. Unionin uusi tullilainsäädäntö, jota alettiin pääasiassa soveltaa toukokuussa 2016, toi mukanaan eräitä muutoksia näihin tulliverotuksen kolmeen keskeiseen peruselementtiin. Artikkelissa tarkastellaan tullinimikkeisiin, tullausarvoon ja tavaran alkuperään liittyvää sääntelyä yleisesti ja uuden tullilainsäädännön valossa.

Kirsti Piiskoppel:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 2/3: Syvennetty asiakasyhteistyö

454

Artikkeli syvennetystä asiakasyhteistyöstä jatkaa Konserniverokeskuksen uusien ohjauksen ja valvonnan työkalujen esittelyä. Artikkelissa perehdytään syvennetyn asiakasyhteistyön toimintatavan tavoitteisiin ja kerrotaan toimintatavassa toimimisesta käytännönläheisesti. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa syvennetystä asiakasyhteistyöstä ja antaa vastauksia niihin kysymyksiin ja mielikuviin, joita syvennetty asiakasyhteistyö ja siinä toimiminen on herättänyt.

Claus Salo:
Terminaaliarvo arvonmäärityksissä
– onko tulonodotuksille loppua näköpiirissä?

Arvonmäärityksen lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti se, miten kauan kohteen arvioidaan tuottavan tuloja. Joskus tuloja ennustetaan rajalliselle ajanjaksolle, joskus taas ilman ajallista takarajaa, jolloin arvonmäärityksessä on huomioitava terminaaliarvo. Artikkelissa käsitellään kysymystä terminaaliarvon huomioimisesta sekä rahoitusteorian että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sekä suomalaisten että ulkomaisten tuomioistuinten siirtohinnoittelua koskevia ratkaisuja, joissa on otettu kantaa terminaaliarvon huomioimiseen.

Tomi Viitala:
Vierailevana verotutkijana Japanissa

Artikkelin kirjoittaja vietti heinäkuun 2017 Keion yliopistossa Tokiossa vierailevana tutkijana. Artikkelissa esitellään havaintoja Japanin veropolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, joita ovat muun muassa kansainvälinen verokilpailu ja kulutusverotuksen kiristämisen sietämätön vaikeus. Esille nostetaan myös tarve Suomen ja Japanin välisen verosopimuksen ajantasaistamiseksi maiden taloudellisten suhteiden tiivistyessä.

Timo Rauhanen:
Väitöskirjan tavoitteina ovat ymmärryksen lisääminen verotukien taloudellisesta ja oikeudellisesta merkityksestä ja vastauksen tarjoaminen siihen, millainen on hyvä verotukianalyysi. Tutkimuskirjallisuuden vahvan sanoman mukaisesti finanssipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulisi olla mahdollisimman laaja veropohja ja matalat verokannat. Veropohjan laajentaminen verotukia karsimalla näyttää kuitenkin olevan vaikeaa. Siksi olisi käynnistettävä verotukien systemaattinen evaluointi.

Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Kirjanpitolain IFRS-optioiden mukaiset laatimisperiaatteet

Artikkelissa tarkastellaan kirjanpitolakiin sisältyviä IFRS:n mukaisia, vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja luokitteluperusteita. Kirjanpitovelvollinen voi luokitella, arvostaa ja kirjata IFRS-standardien mukaan rahoitusvälineitä, sijoituskiinteistöjä ja rahoitusleasingsopimuksia. Lisäksi pääomalainat voidaan luokitella omaan pääomaan, mikäli IFRS:n luokittelukriteerit täyttyvät. Käytännössä IFRS-optioiden soveltamiseen liittyy haasteita verosääntely mukaan lukien.

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Vero-opintopäivät 2017

Sivu

Pääkirjoitus luettavissa verkkosivuilla

Professori Heikki Niskakangas:
Rahoitusvastike tuloverotuksessa

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen:  
Tilintarkastajan rikosvastuu

Tilintarkastajalla on merkittävä rooli yhteisöjen toiminnan laillisuuden valvonnassa. Huolimaton tilintarkastus voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Tahallaan väärän tilintarkastuskertomuksen antava tilintarkastaja syyllistyy tilintarkastusrikokseen. Törkeä huolimattomuus tulee rangaistavaksi tilintarkastusrikkomuksena. Tilintarkastaja voi syyllistyä yllyttäjänä avunantajana yhteisön toiminnassa tehtyihin veropetoksiin, kirjanpitorikoksiin, velallisen rikoksiin ja lukuisiin muihin rikoksiin. Väärän todistuksen antaminen kaupparekisteriviranomaiselle toteuttaa rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön.

KTT Timo Torkkel:
Leasingsopimusten verokohtelu oikeudellisessa muutosympäristössä

Leasingsopimukset ovat osoittautuneet teoreettisesti vaikeaksi kirjanpito- ja vero-oikeudelliseksi kysymykseksi. Vero-oikeudessa tämä ei ole ollut yhtälailla merkityksellinen kysymys kuin kirjanpito-oikeudessa, kun verotuksen arjessa problematiikka on voitu sivuuttaa noudattamalla muodollista leasingsopimusten tulkintaa. Vero-oikeudellinen tulkintaympäristö elää kuitenkin jatkuvassa murroksessa. Vastaavasti leasingsopimuksia koskeva kirjanpito-oikeudellinen sääntely on muuttumassa. Nämä luovat paineita myös leasingsopimusten vero-oikeudelliseen tulkintaympäristöön.

Oikeustieteen tohtoriopiskelijat, KTM Lauri Finér ja HTM Antti Tokola:

Automaattisen tietojenvaihdon laajentumisen vaikutukset verokeidasvilppiin sekä rahoituslaitosten
ja veroviranomaisten toimintaan

281

Artikkelissa arvioidaan, miten OECD:n CRS-standardiin sekä Yhdysvaltain FATCA-lakiin perustuva automaattinen tietojenvaihto vaikuttaa verovilppiin kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Artikkelissa käsitellään lisäksi muutoksen vaikutuksia viranomaisille ja rahoituslaitoksille. Verovilppi vaikeutuu, sillä tilitietojenvaihto kattaa yli sata maata. Verokeidasvilpille jää kuitenkin edelleen sijaa. Yhdysvallat on keskeisin standardin ulkopuolinen maa. Kerättyjen tietojen käyttäminen verovalvonnassa tulee olemaan hankalaa.

Kilpailuasiainneuvos, OTT, dosentti Kalle Määttä:
Näkökohtia invalidien verokohtelusta

Invalidien verokohtelun kannalta merkitykselliseen asemaan nousee koko joukko säännöksiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävää invalidivähennystä, veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, matkakuluvähennyksen erityispiirteitä, kuurojen tulkkauspalvelujen arvonlisäverokohtelua, sokeiden henkilöiden harjoittaman myynnin arvonlisäverokohtelua sekä autoverotuksen invalidivähennystä. Nämä verosäädökset eivät toisaalta ole invalidien verokohtelun kannalta ainoita relevantteja, koska esimerkiksi kotitalousvähennyksellä voi olla tässä suhteessa merkitystä.

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimuksen omistajavaihdosten verotus

Artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen omistajanvaihdoksiin liittyviä verotuskysymyksiä tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä varainsiirtoverotuksessa. Tuloverotuksen osalta tarkastelun kohteena on sekä henkilökohtainen että elinkeinotoiminnan tulolähde. Artikkelissa kiinnitetään huomiota laajasti erilaisiin omistajanvaihdostilanteisiin. Tarkastelun kohteena on sekä sen henkilön verotus, jolta sopimus siirtyy että sen henkilön verotus, jolle sopimus siirtyy.

Toimialapäällikkö Johanna Waal:
Konserniverokeskuksen uudet työkalut 1/3: Ennakollinen keskustelu

319

Tämä ennakollista keskustelua koskeva artikkeli aloittaa kolmen artikkelin sarjan, jossa esitellään Konserniverokeskuksen uusia ohjauksen ja valvonnan työkaluja. Sarjan seuraavissa artikkeleissa käsitellään syvennettyä asiakasyhteistyötä sekä valvontakäyntiä. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa Konserniverokeskuksen uusista menettelytavoista ja rohkaista asiakkaita entistä useammin nostamaan verokysymykset avoimeen keskusteluun Verohallinnon kanssa.

Asianajaja Mika Ohtonen ja asianajaja Laura Peni:
Carried interest -tuoton verotus viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa

Artikkelissa käsitellään pääomasijoitustoimialalla vakiintuneen epäsymmetrisen voitonjaon, ns. carried interestin ja siihen perustuvan tulon luonnetta pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yritysten palveluksessa työskentelevien sijoitusammattilaisten henkilökohtaisessa verotuksessa. Kyse on pääomatulon ja ansiotulon välisestä rajanvedosta. Verotuksessa tehtävä ratkaisu on käytännössä perustunut tuloverolain yleissääntelyyn ja yksittäistapauksissa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltamisedellytysten täyttymisen arviointiin. Artikkelissa kuvataan pääomarahastojen yleisiä voitonjakokäytäntöjä, otetaan kantaa Verohallinnon laatimassa selvityksessä esitettyihin kannanottoihin sekä kuvataan viimeaikaista suomalaista oikeuskäytäntöä ja esitetään siihen perustuvia yleisiä johtopäätöksiä.

KTM Petteri Rapo ja OTM Maria Volanen:

Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB) – suojaisa sisäsatama vai pinnan alla piilevä karikko?

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2016 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB). Artikkelissa tarkastellaan yhteisöverotuksen ja verotettavan tulon kaavamaiseen jakamiseen liittyviä moninaisia ongelmakohtia, ja tuodaan keskusteluun mukaan myös käytännön näkökulmaa mahdollisista haasteista mallin soveltamisessa, erityisesti suomalaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien konsernien kannalta.

OTM, AA Meeri Karlsson:
Valmisteverotus Verohallintoon vuoden 2017 alusta - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

Valmisteverotus siirrettiin Tullilta Verohallinnolle vuoden 2017 alusta alkaen. Artikkelissa arvioidaan toteutettua siirtoa valmisteverotuksen ominaispiirteiden sekä hallituksen esityksessä asetettujen tavoitteiden valossa. Artikkelissa pohditaan myös valmisteverotuksen tulevaisuuden näkymiä ja siirtoprosessin mahdollisia seuraavia vaiheita.

KTM, tohtorikoulutettava Siru Lönnblad:
"Doctorate Seminar on European Tax Law" Wienissä 17.–20.2.2017

Doctorate Seminar on European Tax Law -seminaarin pääteemana oli eurooppavero-oikeus. Alustuksia kuultiin muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä, kielletyn valtiontuen vero-oikeudellisista ulottuvuuksista sekä veropolitiikan koordinoinnista. Tässä artikkelissa tiivistetään seminaarin keskeisin sisältö. Lisäksi artikkelissa kerrotaan tulevista kansainvälisen vero-oikeuden seminaarisarjan tilaisuuksista.

Janne Juusela ja Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Maritta Virtanen ja Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Asiantuntijatyöryhmä ja muuta ajankohtaista

Professori Seppo Penttilä:
Veron kiertäminen yritysjärjestelyjen kipupisteenä

Artikkelissa käsitellään yritysjärjestelyihin sovellettavaa erityistä veron kiertämistä estävää säännöstä, EVL 52h §:ää. Säännöksen soveltaminen on viime aikoina ollut aikaisempaa useammin esillä. Erilaiset osakevaihtotilanteet ovat muodostaneet uuden ongelma-alueen säännöksen soveltamisessa.

Artikkelin alussa tarkastellaan EVL 52h §:n soveltamista yleisellä tasolla ottaen huomioon myös säännöksen EU-oikeudellinen tausta. Säännöksen suhde yleiseen veronkiertämistä estävään säännökseen (VML 28 §) tulee myös esille. Liiketaloudelliset perusteet estävät EVL 52h §:n soveltamisen. Näitä tarkastellaan eri näkökulmista. Esille otetaan myös se, mitä tarkoitetaan lain tarkoituksen vastaisella veroedulla. Artikkelin lopussa käsitellään hallinto-oikeuksien ratkaisukäytännössä esillä olleita osakevaihtotilanteita.

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala:  
Yhteinen yhtiöveropohja (CCTB) – vihdoin myötätuulessa?

Euroopan komissio antoi syksyllä 2016 direktiiviehdotukset yhteisestä yhteisöveropohjasta  (CCTB) ja yhdistetystä yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCCTB). Artikkelissa tarkastellaan CCTB-direktiiviehdotuksen keskeisimpiä verotettavan tulon laskentasäännöksiä ja arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. Lopuksi esitetään arvioita CCTB-hankkeen toteutumismahdollisuuksista.

KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotukseen vuodelta 2016

Artikkelissa käsitellään vuonna 2016 annettua luovutusvoittoverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä. Ratkaisussa KHO2016:219 oli kysymys osakkeen lunastushinnan verokohtelusta, kun lunastushinta määräytyi osittain osakkaan työpanoksen perusteella. Luovutusvoittoverotuksen ja osinkoverotuksen välinen rajanveto vapaan oman pääoman palauttamisen yhteydessä oli esillä ratkaisussa KHO 2016:103. Ratkaisussa KHO 2016:49 puolestaan otettiin kantaa siihen, luetaanko pääomalaina konkurssin yhteydessä osakkeiden hankintamenoon. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus on ollut esillä julkaisemattomissa ratkaisuissa KHO 4.11.2016 T 4693 ja KHO 12.10.2016 T4286 sekä ratkaisussa Turun HAO 22.8.2016 T 16/0484/3. Ratkaisu Hämeenlinnan HAO 4.11.2016 T 16/0581/1 puolestaan koskee sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapautta. Lisäksi artikkelissa selvitetään vuoden 2017 alusta voimaantullutta TVL 47.1 §:n muutosta.

OTT Matti Urpilainen:
Eläketulon lisävero ja metsälahjavähennys perustuslakikysymyksinä

170

Artikkelissa tarkastellaan PL 6§:n mukaista yhdenvertaisuusarviointia eläketulon lisäveroa ja metsälahjavähennystä koskevien perustuslakivaliokunnan lausuntojen valossa. Tulkintakäytäntö osoittaa, että perustuslakivaliokunta antaa yhdenvertaisuusarvioinnissaan merkitystä verotuksen erityispiirteille ja verotuksen sääntelykokonaisuudelle. PL 6 § poissulkee mielivaltaisesti syrjivän sekä ilmeisen epäsuhtaisesti mitoitetun verolainsäädännön, mutta veropoliittisen päätöksenteon rationaalisuutta se ei pysty takaamaan.

KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä ja VT, johtava veroasiantuntija Jukka Rautajuuri:
Verotuksen muuttaminen ja muutoksenhaku verotukseen- uusi sääntely vuodesta 2017 alkaen, osa II

Artikkelissa käsitellään vuoden 2017 alusta voimaan tullutta verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Artikkeli on kaksiosainen. Tässä artikkelin toisessa osassa käsitellään eri verolajeille yhteisiä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sekä verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevia voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä.

Tutkimusjohtaja Seppo Kari ja erikoistutkija Olli Ropponen:
Yritysverotuksen uudistusesitykset Ruotsissa ja Norjassa

Kirjoitus vertailee Norjan ja Ruotsin yritysverokomiteoiden arvioita järjestelmien kehittämisestä. Komiteat päätyivät hyvin erilaisiin suosituksiin. Ruotsin komitea näki keskeisimmäksi ongelmaksi velan suosiminen verotuksessa ja ehdotti korkovähennyksen poistamista. Norjan komitea korosti investointivaikutuksia ja kilpailua veropohjista. Se päätyi ehdottamaan useita pieniä muutoksia, joista ehkä keskeisin oli yhteisöverokannan alentaminen 7 prosenttiyksiköllä.

Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen:
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän arvio verotuksen kehittämistarpeista

207

Valtiovarainministeriö asetti 31.8.2016 yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä liittyy esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohteluun sekä osaamisen kartuttamisenverokohteluun. Tarkastelun kohteena oli myös osinko- ja muu henkilöverotus sikäli kuin ne liittyvät edellä mainittuihin kysymyksiin. Artikkelissa käydään lävitse työryhmän raportissaan esittämiä arvioita verojärjestelmän kehittämistarpeista.

Neuvotteleva virkamies Minna Ojala:
Monenkeskinen yleissopimus BEPS-projektin verosopimuksia koskevien muutosten toimeenpanemiseksi

Artikkeli käsittelee monenkeskistä yleissopimusta, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi. Yleissopimus on osa BEPS-projektin tulosten toimeenpanoa. Artikkelissa esitellään sopimuksenaineellis-oikeudelliset määräykset. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan yleissopimuksen rakennetta ja yleissopimuksen suhdetta verosopimuksiin sekä valinnanmahdollisuuksia, joita yleissopimus tarjoaa sen osapuoliksi tuleville valtiolle. Artikkelissa selvitään myös Suomen alustavia varaumia ja valintoja.

OTT, dosentti, kilpailuasiainneuvos Kalle Määttä:
Näkökohtia etätyön verokohtelusta

Etätyöllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja ja palkansaaja ovat sopineet, että palkansaaja työskentelee ainakin osan työajastaan kotonaan tai itse hankkimassaan, yleensä asunnon lähellä olevassa työskentelytilassa. Artikkelissa kiinnitetään huomiota työhuonevähennykseen, tietokoneen ja asianmukaisten tietoliikenneyhteyksien tuloverokohteluun sekä matkakuluvähennykseen ja matkakustannusten korvaukseen.

KTM, väitöskirjatutkija Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2016

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2016 Suomessa ilmestyneet vero-oikeudelliset julkaisut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Uudistamisen vuosi 2017 

OTT Pauli K Mattila:
Osakeyhtiöön tehtävien sijoitusten verokohtelu

Artikkelissa tarkastellaan tuloverotuksen näkökulmasta osakeyhtiöön tehtävän neljän erilaisen sijoituksen verovaikutuksia. Sijoituksia ovat tavalliset lainausjärjestelyt, pääomalainat, sijoitukset vapaan oman pääoman rahastoon ja osakepääomasijoitukset. Näiden sijoitusten vaikutuksia arvioidaan kolmessa eri vaiheessa: sijoituksen tekohetkellä, sijoituksen keston aikana ja sijoituksen palautuksen/menetyksen yhteydessä. Verotuksen vaikutuksia tarkastellaan sijoittajan, kohdeyhtiön ja kohdeyhtiön omistajan verotuksessa. Sijoittajana pidetään perheyhtiön osakasta tai tällaisen lähiomaista.

HM, ylitarkastaja Henna Ritari ja OTM, lakimuutospäällikkö Elena Vigren:  
Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamisen ensimmäinen vaihe

Artikkelissa käsitellään verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamisen ensimmäisen vaiheen lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksilla on yhdenmukaistettu ja yksinkertaistettu menettelyjä sekä edistetty sähköisiä toimintatapoja. Keskeisiä uusia lakeja ovat oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettu laki (768/2016) ja veronkantolaki (769/2016). Tarkastelu on rajattu oma-aloitteisia veroja ja veronkantoa koskeviin muutoksiin, kuten verokausia, ilmoittamista ja virheenkorjaamista koskeviin menettelyihin sekä uuteen kantomenettelyyn. Artikkelin lopussa kerrotaan lisäksi lyhyesti menettelyuudistuksen myöhemmistä vaiheista.

KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä ja VT, johtava veroasiantuntija Jukka Rautajuuri:
Verotuksen muuttaminen ja muutoksenhaku verotukseen - uusi sääntely vuodesta 2017 alkaen, osa I

Artikkelissa käsitellään vuoden 2017 alusta voimaan tullutta verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Artikkeli on kaksiosainen. Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään eri verolajeille yhteisiä muutosverotuksen uudistuksia, kuten määräaikojen laskentaa, sekä viranomaisaloitteisen verotuksen muuttamisen edellytyksiä ja määräaikoja.

Pääsääntönä muutosverotuksessa on jatkossa kolmen vuoden yleinen määräaika, joka lasketaan verovuotta, kalenterivuotta tai tilikautta seuraavan vuoden alusta. Verotusta voidaan viranomaisaloitteisesti muuttaa verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi mainitussa määräajassa sekä eräissä tilanteissa pidemmässäkin määräajassa. Myösmuutoksenhaun määräaika on kolme vuotta.

KTM, johtava veroasiantuntija Sami Varonen ja HTM, ylitarkastaja Joonas Jarva:
Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksut - Uudet säännökset vuodesta 2017 alkaen

49

Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksujärjestelmää uudistettiin yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksia. Uudet seuraamusmaksusäännökset tulivat voimaan 1.1.2017. Oma-aloitteisten verojen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta määrättäviä seuraamusmaksuja ovat uudistuksen jälkeenkin myöhästymismaksu ja veronkorotus, mutta seuraamusmaksujen määrää koskevat säännökset uudistuivat merkittävästi. Laiminlyöntimaksua koskevaa sääntelyä uudistettiin säätämällä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakiin uusi laiminlyöntimaksusäännös ja lisäämällä arvonlisäveron yhteenvetoilmoitusten laiminlyönnit verotusmenettelylain laiminlyöntimaksusäännöksen soveltamisalaan.

KTT, arvonlisäveroasiantuntija Sari Hakapää:
Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa laajeni 1.1.2017alkaen

Taustalla oli tavoite yhtenäistää kiinteään omaisuuteen liittyvien palveluiden arvonlisäverotusta eri EU-jäsenvaltioissa. Koska kiinteän omaisuuden käsitettä ei aikaisemmin ole määritelty arvonlisäverodirektiivissä, nähtiin tarpeelliseksi lisätä määritelmä EU-täytäntöönpanoasetukseen. Täytäntöönpanoasetus tuli voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tästä syystä jokaisen EU-jäsenvaltion tuli viimeistään vuoden 2016 puolella pohtia, oliko kansallinen lainsäädäntö annetun asetuksen mukainen, vaiko ei. Suomessa todettiin, että oli välttämätöntä tehdä tiettyjä muutoksia silloiseen arvonlisäverolakiin. Syksyllä 2016 annetun hallituksen esityksen (HE 110/2016) tarkoituksena oli yhtenäistää kansallinen lainsäädäntö eli kiinteistön käsite vastaamaan täytäntöönpanoasetuksen kiinteän omaisuuden määritelmää, arvonlisäverolain muutos tuli vastaavasti voimaan 1.1.2017. Verohallinnon ohje ”Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa 1.1.2017 alkaen” julkaistiin joulukuussa 2016.

OTM,asianajaja Heikki Vesikansa ja OTM Harri Vehviläinen:
KHO 2016:127 - Verotusta koskevat muistiot verotusmenettelyssä ja asianajajan sekä muun veroneuvonantajan velvollisuus kieltäytyä todistamasta

Tapaus KHO 2016:127 selkiytti merkittävästi sitä, milloin veroviranomaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä verokonsultin tekemä muistio, joka liittyy verovelvollista uhkaavaan veroprosessiin. Tapaus näyttää selkiyttävän myös sitä, miten hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita ja todistamiskieltoa tulee tulkita muissa tapauksissa, joissa veromuistioita vaaditaan esitettäväksi. Muiden kuin asianajajien laatimat veromuistiot ovat suojattuja todistamiskiellon nojalla silloin, kun verokonsultti toimii oikeudenkäyntiasiamiehenä tai muistiolla muuten on liityntä uhkaavaan veroprosessiin. Muissa tapauksissa muiden verokonsulttien kuin asianajajien laatimien muistioiden suojan on rakennuttava hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden varaan. Asianajajien laatimien veromuistioiden osalta sen sijaan todistamiskielto on kattavampi ja asianajajien laatimat muistiot ovat suojattuja nimenomaan verovelvollisen suojaksi säädetyn todistamiskiellon perusteella sekä silloin, kun ne liittyvät käynnissä olevaan tai uhkaavaan veroprosessiin kuin myös muissakin tapauksissa.

Asianajaja Kai Holkeri ja Associate Eeva-Lotta Kivelä:
Elinkeinoverolain osakevaihto- ja liiketoimintasiirtosäännösten päällekkäisistä soveltamisaloista

81

Artikkelissa tarkastellaan EVL 52§:n yritysjärjestelysäännöksissä säänneltyjen liiketoimintasiirron ja osakevaihdon osittain päällekkäisiä soveltamisaloja ja verovelvollisen mahdollisuuksia valita optimaalisin yritysjärjestelyn toteuttamisen muoto. Oikeuskäytännöstä, EVL:n yritysjärjestelysäännösten liiketoimintakokonaisuuden käsitteestä ja liiketoimintasiirron sekä osakevaihdon oikeudellisesta luonteesta seuraa, että yritysjärjestely voi samanaikaisesti täyttää sekä liiketoimintasiirron että osakevaihdon soveltamisedellytykset. Vaikka molemmat järjestelyt ovat sinänsä veroneutraaleja, ne saattavat kuitenkin tosiasiassa johtaa olennaisesti erilaisiin veroseuraamuksiin.

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Ravintorasvan, elintarvikkeiden, rehujen, lannoitteiden ja jätteiden valmisteverojen elinkaari

Ravintorasvan, elintarvikkeiden,rehujen ja lannoitteiden valmisteverot olivat Suomessa voimassa muutamia vuosikymmeniä 1900-luvulla. Luonteeltaan ne olivat pitkälti maatalouspoliittisia. Näistä veroista luovuttiin Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Nykyinen jäteveromme otettiin käyttöön 1990-luvun loppupuolella. Jäteveron tuotto on hyvin pieni.

OTL (väit.), KTM Sirkka Saarinen:
Osakeyhtiön jakaminen tuloverotuksessa (väitöskirjan esittely)

Osakeyhtiön jakamisen tavoista etenkin osakeyhtiön jakautumiseen kytkeytyy erilaisia yhtiöoikeuden ja vero-oikeuden yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Jakautumisen ja liiketoimintasiirron taustalla vaikuttavat EU-oikeuden tulkintaan ja direktiivin vaikutustapoihin liittyvät ongelmat sekä veronkierron ja kansainvälisen vero-oikeuden taustakysymykset ovat merkittäviä, kun pyritään arvioimaan lainsäätäjän ja lain soveltajan työtä yritysjärjestelysäännösten kentällä.

KTT, OTL, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus. Markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjatutkimuksen esittelevä artikkeli perustuu kirjoittajan Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa 25.11.2016 pitämään lectio praecursoriaan ja kirjoittajan väitöskirjatutkimukseen. Kirjoittaja puolusti tilaisuudessa väitöskirjaansa "Konsernin sisäisenrahoituksen markkinaehtoisuus. Markkinaehtoperiaatteen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa". Vastaväittäjänä toimi professori Marjaana Helminen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Seppo Penttilä. Artikkelissa kuvataan tutkimuksen aihepiiriä, tutkimustehtävää, tutkimuksen rakennetta ja tutkimustuloksia.

Professori, ma Juha Lindgren
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet

Sivu

Milloin on oikea aika verolle?

Professori Seppo Penttilä:
Yritysjärjestelyt ja varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta

Vuoden 2014 alussa voimaantulleilla lainmuutoksilla verolakeihin lisättiin säännökset osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahaston varojenjaon verotuksesta. Pääsääntöisesti tällainen varojenjako verotetaan osinkona, mutta listaamattomasta yhtiöstä saatu varojenjako voidaan tietyin edellytyksin verottaa luovutuksena. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus. Pääomansijoituksen tehnyt verovelvollinen voi olla yritysjärjestelyn kohteena ja myös se osakeyhtiö, johon pääomansijoitus on tehty, voi olla yritysjärjestelyn kohteena. Lisäksi yritysjärjestelyistä voi aiheutua huomattavia vapaan oman pääoman rahastojen muutoksia. Ongelmana on se, voidaanko tällaista yritysjärjestelyssä tapahtunutta vapaan oman pääoman rahaston muutosta pitää verovelvollisen yhtiöön tekemänä pääomansijoituksena. Artikkelissa käsitellään yritysjärjestelyistä aiheutuvia vapaan oman pääoman rahaston varojenjakoa koskevien säännösten soveltamisongelmia. Esille otetaan myös asiaa koskeva oikeuskäytäntö.

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:  
Kolmen suuren historia: alkoholi-, tupakka- ja energiaverot

Alkoholista ja tupakasta kannettiin meillä valmisteveroa jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Polttonesteiden ja sähkön verot ovat paljon uudempia keksintöjä. Alkoholista, tupakasta ja varsinkin energiasta kertyvien valmisteverojen valtiontaloudellinen merkitys on maassamme nykyisin erittäin suuri, ja suuruutta korostaa myös arvonlisävero. Alkoholi, tupakka ja energia ovat suuruuksia myös siinä, että niiden kuluttajahinnoista suurin osa on veroa.

OTL, KTM, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Etuyhteysliiketoimien uudelleenluonnehdinta, tunnistaminen ja sivuuttaminen OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa ja VML 31.1 §:n soveltamisessa

Artikkelissa selvitetään, miten etuyhteysliiketoimen uudelleenluonnehdinnan käsite eroaa etuyhteysliiketoimen tunnistamisen ja sivuuttamisen käsitteistä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen kansallisen vero-oikeuden näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään sitä, miten tunnistamisen ja sivuuttamisen käsitteitä on tulkittava VML 31.1 §:ään sisältyvän markkinaehtoperiaatteen valossa. Sen jälkeen artikkelissa arvioidaan VML 31.1 §:n soveltamisalan laajentamista koskevaa, loppuvuonna 2014 annettua luonnosta hallituksen esitykseksi. Lopuksi esitetään kokoavia päätelmiä.

HTM Kimmo Nieminen:
Osakkeiden myyntikulujen vähennysoikeus

488

Osakkeita koskevien liiketoimien arvonlisäverotus on osoittautunut yhdeksi verolajin tulkinnallisimmista kysymyksistä. Artikkelissa tarkastellaan osakkeiden myyntikulujen vähennysoikeutta. Ensin selvitetään, millä perustein unionin tuomioistuin arvioi osakkeiden myynnin tapahtuvan liiketoiminnan muodossa ja mitkä kulut ovat nimenomaan osakkeiden myyntikuluja. Sen jälkeen artikkelissa esitellään useita osakkeiden myyntikulujen vähennysoikeutta koskevia teorioita ja osoitetaan tulkintojen vaihtelevan eri jäsenvaltioissa.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimus tuloverotuksessa, osa II

Artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskevia kysymyksiä luonnollisen henkilön ja yhteisön tuloverotuksessa. Tarkastelun kohteena on kapitalisaatiosopimuksen maksujen käsittely, sopimuksen tuoton ja tappioiden verokohtelu sekä omaisuudensiirrot kapitalisaatiosopimukseen. Artikkeli on jatkoa Verotus-lehden numerossa 3/2016 julkaistulle artikkelille.

KTM Marjo Nurmela ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Suulliset käsittelyt veroprosessissa - tutkimus suullisten käsittelyjen järjestämisestä hallinto-oikeuksissa

Veroprosessissa asioiden käsittely tapahtuu tyypillisesti kirjallisessa menettelyssä ja suulliset käsittelyt ovat harvinaisia. Hallintolainkäyttölaki kuitenkin mahdollistaa suullisen käsittelyn järjestämisen myös veroprosessissa. Artikkelissa tarkastellaan veroprosessin suullisiin käsittelyihin liittyviä kysymyksiä erityisesti aiheesta tehdyn empiirisen tutkimuksen avulla. Artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisiä tuloksia muun muassa siitä, minkälaisissa asioissa verovelvolliset ovat vaatineet suullista käsittelyä järjestettäväksi ja minkälaisissa asioissa hallinto-oikeudet niitä järjestivät.

Asianajaja Heikki Wahlroos ja asianajaja, KTM Ville Alahuhta:
Lisäkauppahinnan käytännön verokysymykset

529

Lisäkauppahinta on yrityskaupoissa suosittu instrumentti, johon liittyy useita verokysymyksiä. Tähän nähden lisäkauppahinnan verotusta on käsitelty oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa melko vähän. Kirjoittajat tarkastelevat artikkelissa lisäkauppahinnan veroaspekteja käytännössä esille nousseiden tulkinnallisuutta tai epävarmuutta sisältävien tilanteiden näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään muun muassa ansio- ja pääomatulon välistä rajanvetoa, luovutusvoittoverotuksen kysymyksiä, tulon jaksottamista ja varainsiirtoverotusta.

Erityisasiantuntija Tuomas Ahonen, erityisasiantuntija Elina Pykönen ja ylitarkastaja Johanna Salmikivi:
Tappioiden lopullisuudesta ja vähentämisestä rajat ylittävissä yritysjärjestelytilanteissa

Artikkeli käsittelee tappioidenvähentämiseen ja lopullisuuden arviointiin liittyviä tulkintakysymyksiä rajat ylittävissä yritysjärjestelytilanteissa. Aihetta lähestytään sekä teoreettisesta näkökulmasta että fiktiivisen esimerkin avulla. Tappioiden lopullisuutta ja vähennyskelpoisuutta tarkastellaan erityisesti tilanteissa, joissa ulkomainen konserniyhtiö on sulautunut suomalaiseen emoyhtiöönsä. Lisäksi artikkelissa käydään läpi eri valtioiden verolainsäädäntöjen ja kansallisten konserniverojärjestelmien eroista aiheutuvia asiaan liittyviä tulkintakysymyksiä.

Johtava veroasiantuntija Jari Salokoski:
IFA:n 70. kongressi Madridissa 25.9.-29.9.2016

Kongressin pääteemat olivat riidanratkaisumenettelyt kansainvälisissä tilanteissa ja veron käsite verosopimustilanteissa. Pääaiheiden lisäksi kongressissa käsiteltiin lukuisia muita aiheita, joiden teemat olivat värittyneet vahvasti BEPS –projektiin liittyvillä näkökulmilla. BEPS toimenpiteiden vaikutus nähtiin kansainvälisen verotuksen kehittymisen ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevana muutoksena. Seminaareissa ja keskusteluissa haettiin konkreettisia keinoja kaksinkertaiseen verotukseen ja – nollaverotukseen liittyvien ristiriitaisuuksien ratkaisemiseksi.

Emeritusprofessori Esko Linnakangas ja dosentti Marianne Malmgrén:
Matti Myrsky in Memoriam

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sisällysluettelo vuonna 2016 julkaistuista kirjoituksista

Sivu

Sisältö edellä eteenpäin

Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala:
EU:n veronkiertodirektiivi

EU:n veronkiertodirektiivistä (Anti-tax avoidance directive) saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vain kaksi päivää ennen Ison-Britannian Brexit-äänestystä. Direktiivi sisältää viisi veronkierron tai aggressiivisen verosuunnittelun vastaista toimenpidettä (korkovähennysrajoitukset, maastapoistumisverotus, yleinen väärinkäytössäännös sekä väliyhteisö- ja hybridisäännökset). Artikkelissa tarkastellaan veronkiertodirektiivin tavoitteita ja sisältöä sekä arvioidaan sen vaikutuksia Suomen verolainsäädäntöön.

Professori Matti Myrsky:  
Piirteitä KHO:n verotusta koskevien päätösten perusteluista

Verotusta koskevien KHO:n päätösten perustelut ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Päätösten kirjoitustapa on kehittynyt huomattavasti avoimemmaksi, mikä edistää muun muassa verotuskäytännön yhtenäistämistä. Hyvät perustelut lisäävät luottamusta lainkäytön tasoon ja objektiivisuuteen. Ne myös auttavat tuomioistuinta itseään kontrolloimaan työtään.

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Suola, sokeri, kahvi ja tee verokarhun ravintona

Suolaveroa on kannettu ruokasuolan kulutuksesta. Sen muotoja ovat tuotantovero, suojatulli ja suolamonopoli. Erityistä sokeriveroa Suomessa perittiin 1939–1949 valtion verotulojen lisäämiseksi. Maatalouspoliittinen sokerivero maassamme oli 1970-luvun puolivälistä EU-jäsenyyteen saakka. Kahvi oli ylellisyysverotuksen kohteena 1700-luvulla. Erityinen kahvivero tuli meillä jälleen ajankohtaiseksi II maailmansodan aiheuttamissa poikkeusoloissa, ja vero koski säännöstelyn ulkopuolista kahvia vuoteen 1954 saakka.

OTL, KTM, Tax Counsel Anita Isomaa-Myllymäki:
Tytäryhtiöosakkeiden ja niihin liittyvän hankintavelan
kohdistaminen kiinteälle toimipaikalle

365

Artikkelissa tarkastellaan tytäryhtiöosakkeiden ja niihin liittyvän hankintavelan kohdistamiseen sovellettavia säännöksiä ja aihetta koskevaa oikeuskäytäntöä, erityisesti KHO:n vuosikirjaratkaisuja 2016:71 ja 2016:72. Artikkelissa tarkastellaan kohdistamisongelman ratkaisemista Suomen sisäisessä lainsäädännössä ja verosopimusoikeudessa. Tässä yhteydessä tarkastellaan niin sanotun avainhenkilötoiminnon käsitettä. Lopuksi esitetään, mikä on ratkaisujen merkitys verosuunnitteluun.

Hallinto-oikeustuomari Matti Haapaniemi:
Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n soveltuvuudesta
yhtiön johtopaikan sivuuttamiseen

Holdingyhtiön kotipaikan siirtäminen tarjoaa tapauskohtaisesti joustavan verosuunnittelumahdollisuuden, koska holdingyhtiöllä ei yleensä ole rasitteenaan suurta henkilökuntaa, tuotantotiloja eikä osakeomaisuuden ulkopuolista käyttöomaisuutta. Kotipaikan siirto voidaan normaalitapauksessa toteuttaa vaihtamalla yhtiön hallitus ja siirtämällä kirjanpito toisessa valtiossa pidettäväksi. Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellyssä tapauksessa oli ratkaistavana kysymys, oliko holdingyhtiön johtopaikan siirtämisellä Isoon-Britanniaan luotu keinotekoisesti sellainen järjestely, jonka avulla yhtiö vapautui osakkeiden kauppahintasaatavalle kertyneen koron verottamisesta Suomessa. Päätöksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että kynnys puuttua veronkiertosäännöksen nojalla johtopaikan siirtämiseen toiseen verosopimusvaltioon varsinkin EU:n sisäisessä verosopimustilanteessa on korkea.

KTM Petteri Rapo ja KTM Toni Turunen:
IT-investointien ja -palvelujen siirtohinnoittelu

Kansainväliset konsernit niin Suomessa kuin maailmalla toteuttavat yhä suurempia ja laaja-alaisempia IT-kehitysprojekteja osana kilpailukykynsä vahvistamista. Niihin liittyvä kansainvälisen verotuksen problematiikka, erityisesti investointikustannusten sisäisen käsittelyn ja markkinaehtoisten käyttö- tai lisensointiveloitusten määrittelyn osalta, kasvattaa siten merkitystään. Tässä artikkelissa käsitellään konsernin sisäisiin IT-investointeihin ja -palveluihin liittyviä keskeisiä ongelmakohtia, esitellään muutamia vaihtoehtoisia lähestymistapoja markkinaehtoisen siirtohinnoittelun varmistamiseksi sekä käydään läpi viimeaikaista oikeuskäytäntöä.

Ylitarkastaja Claus Salo:
Verovaikutukset siirtohinnoittelun arvonmääritystilanteissa

397

Myyjä maksaa luovutusvoitostaan veroa myydessään jotain voitolla. Ostaja voi usein tehdä poistoja ostamansa omaisuuserän hankintahinnasta, mikä tuo säästöjä verotuksessa. Artikkeli käsittelee näiden verovaikutusten merkitystä hinnanmuodostuksessa. Aihetta tarkastellaan niin verovaikutuksia koskevan akateemisen tutkimuksen kuin OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja siirtohinnoittelua koskevien tuomioistuinratkaisujen kautta.

KTM Jenni Similä:
Vero-oikeuden bibliografia 2015

Vero-oikeuden bibliografiaan on pyritty keräämään vuonna 2015 Suomessa ilmestyneet veroalan julkaisut,suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Ylitarkastaja Arja Aittoniemi:
Kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotus

Artikkelissa esitellään kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön arvonlisäverotukseen liittyvän väitöskirjan tutkimustuloksia sääntelyn vaikutuksista ja tarpeellisuudesta lainopillisten ja empiiristen tutkimustulosten valossa.

Emeritusprofessori Raimo Immonen ja ma. professori Juha Lindgren:
Eurooppalainen verotutkijoiden yhteisö

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Vuokrasopimukset IFRS-tilinpäätöksen
taseeseen varoina ja vastuina

431

Uutta vuokrasopimuksia koskevaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IFRS 16 Vuokrasopimukset) tulee noudattaa eurooppalaisissa listayhtiössä 1.1.2019 alkaen. Vuokralle ottajan tulee merkitä vuokravelvoitteensa taseeseen velkana ja vastaavasti taseeseen varoina vuokrasopimuksen perusteella syntyvät oikeudet käyttää vuokrattua omaisuuserää.  Vuokralle antajan tilinpäätöksessä luokittelu rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin sopimuksiin jatkuu, joten vuokralle antajan ja vuokralle ottajan tilinpäätöskäsittely ei ole enää symmetristä.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Nordisk Skattevidenskabeligt Forskningsråd

Sivu

Pääkirjoitus

Hallintoneuvos Leena Äärilä:
Sijoitustoiminnan arvonlisäverotuksesta

Artikkelissa käsitellään aluksi erityyppisten omaisuudenhoitopalvelujen arvonlisäverotusta unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön valossa. Sitten siirrytään käsittelemään yhteisen sijoittamisen arvonlisäverokohtelua. Aluksi käsitellään sijoitusrahaston käsitettä lähtien rahastojen toimintaa koskevasta siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä ja siirrytään sitten pohtimaan, mitä EU:n arvonlisäverodirektiivissä tarkoitetaan erityisellä sijoitusrahastolla, jonka hallinnointi on direktiivissä säädetty verottomaksi. Seuraavaksi käsitellään verosta vapautetun hallinnointipalvelun käsitettä. Artikkelissa selostetaan asiaan liittyvät keskeiset unionin tuomioistuimen tuomiot ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö. Loppupäätelmissä annetaan suosituksia Suomen arvonlisäverolainsäädännön kehittämiseksi.    

Professori, ma. Juha Lindgren:  
Veronkorotusten ennustettavuus tuloverotuksessa

Verotusmenettelylain 32 §:ssä on säädetty veronkorotuksesta tuloverotuksessa. Säännökset ovat olleet lähes saman sisältöisinä voimassa pitkään. Siitä huolimatta etenkin VML 32.3 §:n soveltamiseen liittyy rajanvetokysymyksiä ja ennustettavuutta koskevia ongelmia. Artikkelissa tarkastellaan tulkintaa ja sen kehittymistä sekä korkeimman hallinto-oikeuden 2016 julkaisemia ratkaisuja. Lopuksi arvioidaan kehitysnäkymiä ja toimenpidevaihtoehtoja.

KTT Timo Torkkel:
Kirjanpitovelvollisen huolellisuusvelvoitteesta ja vastuusta
kirjaustensaoikeellisuudesta verotusmenettelyssä

Kirjanpitovelvollisen huolellisuudesta ja vastuusta kirjaustensa oikeellisuudesta on tullut vero-oikeudellista fraseologiaa ilman, että niille on osoitettu itsenäistä merkityssisältöä. Niitäon vaikea käyttää VML 32.3 §:ssä tarkoitettujen vakavampien laiminlyöntitapauksien ankaroittamisperusteena; sen sijaan veronkorotusta on tarkasteltava yksilöllisesti. KHO:n päätösten 2016:15 ja 2016 T 406 perusteella voitaneen todeta, että vakavampien laiminlyöntitapausten ankaroittamisperusteena kirjanpitovelvollisen huolellisuusvelvoitteesta ja vastuusta kirjaustensa oikeellisuudesta on luovuttava. Sen sijaan ankaroittamisperuste voi olla verolainsäädännössä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Kapitalisaatiosopimus tuloverotuksessa, osa I

265

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen verokohtelua luonnollisen henkilön ja yhteisön tuloverotuksessa. Tarkastelun kohteena on sekä henkilökohtaiseen tulolähteeseen että elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluva kapitalisaatiosopimus.
Artikkelin ensimmäisen osan aluksi tarkastellaan kapitalisaatiosopimuksen keskeisiä siviilioikeudellisia ja taloudellisia ominaispiirteitä. Tältä pohjalta siirrytään tarkastelemaan kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskevia kysymyksiä. Tämä aloitetaan arvioimalla kapitalisaatiosopimuksen verotuksellista luonnetta. Seuraavana tarkastellaan tulolähteen ja omaisuuslajin valintaa koskevia periaatteita.

Hallinto-oikeussihteeri Katja Tertsonen:
Todistustaakka veroprosessissa, erityisesti hallinto-oikeuden arvonlisäveropäätöksissä

Hallintolain käytössä ei sovelleta muodollisia todistustaakkasääntöjä. Jos asia jää kuitenkin selvittämisen jälkeenkin epäselväksi, tuomioistuimen on valittava, kumman asianosaisen vahingoksi näyttöepäselvyys koituu. Artikkelissa on pohdittu, mikä on todistustaakan rooli hallintolainkäytössä ja millä perusteilla todistustaakka tulee jakaa. Lisäksi on tutkittu, millaisissa asioissa ja miten hallinto-oikeus on jakanut todistustaakan arvonlisäveropäätöksissään ja onko selvitysvelvolliselle varattu tilaisuus esittää tarvittava selvitys.

OTM, tulliylitarkastaja Pia Haimi ja DI, energiainsinööri Antti Saastamoinen:
Ensikäyttö energiaverotuksessa

Mitä on ensikäyttö? Kysymys on merkityksellinen erilaisissa teollisuusprosesseissa kuluvien polttoöljyjen, nestekaasun, maakaasun sekä kivihiilen verollisuutta tai verottomuutta ratkaistaessa. Kyseisten polttoaineiden käyttö välittömässä ensikäytössä tavaran valmistuksessa on verovapaata. Artikkelissa kuvataan veron maksu- ja palautusmenettelyä, ensikäytön kannalta olennaisia määritelmiä, lainsäädännön historiaa, oikeuskäytäntöä sekä ennakkoratkaisuja koskevaa käytäntöä. Lopuksi esitetään tulevaisuuden näkökulmia ja pohditaan lainsäädännön kehittämistarpeita.

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja Ilkka Niskanen ja toimistopäällikköSulevi Rauhala:
Hallinto-oikeuksienverotusta koskevien päätösten analyysi

297

Artikkelissa käsitellään Verohallinnossa vuonna 2015 tehdyn hallinto-oikeuksien verotusta koskevien päätösten analyysin keskeisiä tutkimustuloksia. Artikkeli tarjoaa lukijalle hyvän yleiskuvan muun muassa verovalitusten määristä ja sisällöistä, Verohallinnon tekemien verotuspäätösten pysyvyydestä sekä hyväksyttyjen verovalitusten perusteista. Analyysin tulokset osoittavat isossa kuvassa Verohallinnon verotuspäätösten hyvän laadun sekä nykyisen oikaisumenettelyn tarpeellisuuden ja toimivuuden.

OTK Hanna Höglund:
Työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksesta

Verohallinnon työsuhdeoptioiden verotusta koskevassa 30.9.2014 annetussa ohjeessa on annettu työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksesta uutta ohjeistusta. Ohjeessa omaksuttu tulkinta on synnyttänyt epäselvän tilanteen, jossa varainsiirtoverotus osakeperusteisissa kannustinjärjestelmissä on epäselvää niin verovelvollisuuden syntymisen ja veron perusteen kuin myös veron suorittamisajankohdan osalta. Artikkelissa käsitellään sitä, voidaanko uuden työsuhdeoption antaminen tai merkitseminen katsoa varainsiirtoverolaissa tarkoitetuksi arvopaperin omistusoikeuden luovutukseksi. Lisäksi artikkelissa arvioidaan työsuhdeoptiosta annetun vastikkeen määräytymistä sekä varainsiirtoverovelvollisuuden syntymisajankohtaaja veron suorittamisajakohtaa peilattuna varainsiirtoverolaissa säädettyyn.

Lyhyitä kirjoituksia
Professori Matti Myrsky:
Puheistatekoihin – askel perustulokokeilun käyttöönottoon

Professori, ma. Juha Lindgren:
Keskusverolautakunnan vuoden 2015 toiminnasta  

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Verosuunnittelua ja muuta ajankohtaista

OTT Pauli K Mattila:
Peiteltyyn osinkoon liittyviä kysymyksiä ja erityistilanteita

Artikkelissa tarkastellaan peitellyn osingon yleisiä oppeja ja neljää erikoistilannetta. Mukana on lyhyt katsaus peiteltyä osinkoa koskevan normin (nykyisin VML 29 §) kehitykseen aina vuodesta1943 alkaen. Säännöstä on aina tarkistettu, kun osinkojen verotukseen on tehty muutoksia. Esille otetut erikoistilanteet koskevat peiteltyä osinkoa osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä. Kaksi muuta tarkastelua on kohdistettu vapaan oman pääoman jakamiseen sekä peitellyn osingon ja peitellyn voitonsiirron (VML 31 §) keskinäiseen suhteeseen.

Professori Matti Myrsky:  
Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien integroimisen mahdollisuuksista

Verojärjestelmän ja tulonsiirtojärjestelmän koordinoimattomuus ilmenee loukkuina, joilla on merkitystä työllistymiseen ja köyhyyteen. Puutteellinen yhteensovitus voi johtaa myös etujen kasaantumiseen ja mahdollistaa etuus- ja verosuunnittelun, jossa tavoitteena on käytettävien tulojen maksimointi. Ongelmien ratkaisemiseksi artikkelissa tarkastellaan muun muassa perustulomalleja ja negatiivista tuloveroa.

Yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja veroyliasiamies Timo Räbinä:
Ajankohtaiskatsaus luovutusvoiton verotukseen

Artikkelissa käsitellään keskeisiä vuonna 2015 annettuja korkeimman hallinto-oikeuden luovutusvoittoverotusta koskevia ratkaisuja. Esiteltävät ratkaisut koskevat oman asunnon luovutusvoiton verotusta (KHO 2015:1 ja 2015:75), sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapautta koskevaa tuloverolain sääntelyä (KHO2015:167 ja julkaisematon 21.10.2015 T 3000) sekä asuntokaupan peruuntumisen vuoksi myyjän ostajalle maksamaa sopimussakkoa (KHO 2015:169). Lisäksi artikkelissa selvitetään vuoden 2016 alusta voimaan tullutta uutta sääntelyä, joka mahdollistaa luonnollisen henkilön ja kuolinpesän luovutustappioiden vähentämisen luovutusvoiton lisäksi toissijaisesti puhtaasta pääomatulosta.

Johtava alv-asiantuntija Nina Sainio ja ylitarkastaja, KTM Juha Kuusala:
Arvonlisäveropetoksista ja niihin liittyvistä EUT:n tuomioista, osa 2

163

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin harmaata taloutta ja sen vaikutusta arvonlisäverovajeeseen. Lisäksi artikkelissa käytiin läpi eräitä arvonlisäveropetosten ilmenemismuotoja sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista ilmeneviä periaatteita alv-väärinkäytöksiin liittyen. Artikkelin toisessa osassa käsitellään yksityiskohtaisemmin EUT:n ratkaisuja erilaisiin arvonlisäveropetoksiin liittyen sekä tarjotaan näkökulmia arvonlisäveropetosten torjuntaan. 

Asianajaja Jouni Weckström:
Veron kiertämisen tunnistaminen, osa III: EU-oikeus

Tässä veron kiertämisen tunnistamisen tarkastelua jatkaneessa yhdistelmäartikkelin osassa III katse on kohdistettu EU-oikeuteen. EU-oikeudellista ulottuvuutta omaavaan ratkaisuharkintaan liittyy erityispiirteitä, jotka edellyttävät vahvaa ymmärrystä juuri EU-oikeuden rakentumisesta. EU-oikeus rakentuu artikkelisarjan tematiikan valossa korostetusti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön varaan. EU-oikeudellista tulkintaa ohjaa vahvasti myös EU:n ensisijainen tarkoitus luoda mahdollisimman aukottomasti toimivat sisämarkkinat. EU-tuomioistuin on soveltanut ratkaisukäytännössään ns. oikeuksien väärinkäytön kiellon-doktriinia, minkä sisällöllinen ymmärtäminen edellyttää kattavaa perehtymistä doktriinia linjanneisiin ratkaisuihin. EU-oikeuden ja veron kiertämisen välinen yhteys on oikeudellisesti arvioiden erittäin haastava ulottuvuus ja vaatii päätöksentekijältä pitkälle menevää ymmärrystä EU-oikeudesta ja oikeudellisen ratkaisuharkinnan premisseistä.

KTL Katriina Pankakoski:
Aineettomia koskevat OECD:n päivitetyt siirtohinnoittelusuositukset

OECD/G20-maiden BEPS-hanke saatettiin päätökseen lokakuussa 2015, jolloin OECD julkaisi aineettomia koskevan päivitetyn siirtohinnoitteluohjeen (luku VI). OECD:n aineettomia koskevan BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting) tarkoituksena on ollut täsmentää aineettomia koskevaa ohjeistusta sekä luoda yhä yksityiskohtaisempia suosituksia siihen, miten aineettomien siirtohinnoittelua tulisi lähestyä. Artikkelissa tarkastellaan aineettomia koskevaan BEPS-raporttiin 8–10 (Aligning Transfer Pricing Outcomes in Value Creation,Actions 8–10 – 2015 Final Reports) sisältyviä merkittävimpiä päivityksiä ja uudistuksia. Artikkelissa tarkastellaan myös pääpiirteittäin sitä, miten ja missä laajuudessa aineettomia koskevan lopullisen BEPS-raportin suositukset tulisi huomioida markkinaehtoperiaatteen tulkintalähteenä. Artikkelin lopuksi pohditaan BEPS-raporttien sisällön implementointiin liittyviä mahdollisuuksiaja haasteita. Asiasanat: aineeton omaisuus, siirtohinnoittelu,markkinaehtoperiaate, arvonmääritys, BEPS, OECD

Professori Leila Juanto ja emeritusprofessori Esko Linnakangas:
Makeisveron muistolle – makeis- ja virvoitusjuomaveron historia

199

Makeiset olivat eräänlaisen ylellisyysverotuksen kohteena 1700-luvulla. Valmisteveroa makeisista on kannettu Suomessa vuodesta 1926 ja virvoitusjuomista vuodesta 1940 alkaen. Makeisvero kumottiin vuoden 1999 alusta EU-oikeudellisten ongelmien vuoksi. Makeisvero palasi verojärjestelmäämme vuoden 2011 alussa, mutta se lakkautetaan jälleen EU-oikeudellisten ongelmien takia vuoden 2017 alussa. Artikkelissa selvitetään makeis- jav irvoitusjuomaverojen synty ja kehitys sekä makeisveron kuolemat sekä arvioidaan makeisveron korvaamista muita veroja korottamalla.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Sivu

Katsaus vuoteen 2016

Professori Reijo Knuutinen:
Aineeton omaisuus, liiketoiminnan uudelleenjärjestely ja verotus:
veropoliittisia tarkastelukulmia

Aineeton omaisuus muodostaa merkittävän osan yritysten arvosta. Aineetonta omaisuutta siirtyy usein yhden verojärjestelmän piiristä toiseen liiketoiminnan uudelleenjärjestelyiden yhteydessä. Kirjoituksessa tarkastellaan veropoliittisesta näkökulmasta aineettomaan omaisuuteen ja liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyviä mahdollisia ongelmia sekä erilaisia lähestymistapoja näiden ratkaisemiseksi joko kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.

Professori Matti Myrsky:  
Verolain tulkinnan kysymyksiä

Verolain tulkintaa koskevassa artikkelissa suppeasti tarkastellaan ratkaisutoiminnan peruspiirteitä ja verotuksen oikeuslähdeoppia. Uutena asiana nostetaan esille ratkaisukoonpanon merkitys tässä asiakokonaisuudessa. Toisena uutena asiana pohditaan sitä, mitä merkitystä on sillä, onko ratkaisija nuori, kokematon päättäjä vai jo kokenut ratkaisija. Tarkoituksena on tuoda esille näin ratkaisutoimintaan väistämättä liittyviä psykologisia elementtejä.

Professori, ma. Juha Lindgren:
Yritystoiminnan jatkaminen osakeyhtiössä

Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusten yhtenä soveltamisen edellytyksenä on, että luovutuksensaaja jatkaa saaduilla varoilla yritystoimintaa saadussa yrityksessä. Korkeimman hallinto-oikeuden syksyllä 2015 antamat ratkaisut rajaavat huojennuksen soveltamista osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä tilanteissa, joissa perinnönsaaja on alaikäinen tai lahjoittaja pidättää itselleen lahjoitettavien osakkeiden äänioikeuden. Artikkelissa tarkastellaan mainittuja ratkaisuja, niiden vaikutuksia sekä niistä mahdollisesti aiheutuvaa lainsäädännön muutostarvetta.

KTM, verotarkastaja Salla Autio ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Oikeudenkäyntikulut veroprosessissa – keskeiset periaatteet ja
tutkimus kulujen korvaamista koskevasta oikeuskäytännöstä

38

Artikkelissa tarkastellaan oikeudenkäyntikuluihin liittyviä kysymyksiä veroprosessissa. Artikkelissa esitellään oikeudenkäyntikuluista veroprosessissa tehtyä empiiristä tutkimusta, jossa selvitettiin oikeudenkäyntikulujen vaatimiseen ja korvaamiseen vaikuttavia tekijöitä hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä tehdyn tutkimuksen perusteella. Artikkelissa esitellään lyhyesti oikeudenkäyntikuluihin liittyvä sääntely, määritellään korvauskelpoisten kulujen käsite sekä perehdytään muutamaan oikeudenkäyntikuluja koskevaan erityiskysymykseen. Pääpaino on kuitenkin empiirisen tutkimuksen keskeisten tulosten esittelyssä.

Varatuomari Mirja Salo:
Vastikkeellisuus arvonlisäverotuksen soveltamisalaa rajaavana
vaatimuksena Suomessa ja Ranskassa

Eräs arvonlisäveron soveltamisalaa rajaava tekijä on edellytys liiketoimen vastikkeellisuudesta. Tarkastelen tässä artikkelissa, miten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä muotoiltu, arvonlisäverodirektiiviin sisältyvää vastikkeellisuus-vaatimusta koskeva tulkinta heijastuu ratkaisukäytäntöön toisaalta Suomessa ja toisaalta Ranskassa, jossa direktiiveihin perustuvaa arvonlisäverojärjestelmää on sovellettu Suomea kauemmin. Sen seikan, että arvonlisävero on harmonisoitu vero, pitäisi sinällään merkitä sitä, että vastikkeellisuuttakin koskien olisi olemassa yhtenäisiä kansallisia tulkintoja, joissa vahvistuisi tuomioistuimen vastikkeellisuus-vaatimuksesta esittämä määritelmä ”välittömästä yhteydestä”. Vertailun myötä osoittautuu, että välittömän yhteyden kriteerin seuraaminen johtaa kulloinkin esillä olevan yksittäisen tapauksen tosiseikkojen ja niitä koskevien väitteiden äärelle. Tästä havainnosta huolimatta välittömän yhteydenpitäminen ratkaisujen lähtökohtana on myös johtanut yhteneväisyyteen.

KTM Jarno Mäkelä ja KTM, asianajaja Ville Alahuhta:
Konsernitasonkontrollin ja operatiivisen päätöksenteon
rajapinnat siirtohinnoittelussa

Artikkelissa käsitellään konsernitason kontrollin ja konserniyhtiöiden operatiivisen päätöksenteon siirtohinnoitteluliitännäisiä kysymyksiä. Konsernitason kontrolli voi käytännössä toteutua sisäisen ohjeistuksen kautta, millaisia voivat olla esimerkiksi corporate governance-suositusten noudattamista varten laaditut ohjeet ja selvitykset. Konserniyhtiön operatiivinen toiminta edellyttää käytännössä väistämättä jonkinasteista konsernitason kontrollia. Konsernitason kontrollissa ei siten ole yleensä kyse tytäryhtiön operatiivisesta päätöksenteosta, vaan pikemminkin operatiiviselle päätöksenteolle asetettavista raameista. Tämän ohella konserniyhtiöiden siirtohinnoittelua tulee arvioida konsernin siirtohinnoitteludokumentaation eikä muita tarkoituksia varten laadittujen dokumenttien valossa.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija, KTM Lauri Finér:
Liiketulonkohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa III (referee-artikkeli)

76

Kiinteän toimipaikan tulonmäärittämistä koskevan artikkelisarjan kolmannessa osassa käsitellään verotusmenettelyyn ja kiinteän toimipaikan verotettavan tulon oikaisuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi artikkelissa on kuvattu esimerkkitapauksia, joissa sovelletaan artikkelisarjan aiempien osien tulonmäärittämisen teoriaa. Esimerkit koskevat rakennustoimintaa, myyntitoimintaa, varallisuuden kohdentamista ja epäitsenäisiä edustajia.

OTL, VT Niko Svensk:
Piilevä veroperintö- ja lahjaverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan sitä, tulisiko piilevä verovelka ottaa huomioon perintö- ja lahjaverotuksessa. Artikkelissa käydään läpi vallitseva oikeustila piilevän verovelan huomioimisen osalta perintö- ja lahjaverotuksessa. Lisäksi artikkelissa pohditaan sitä, miten voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa piilevän verovelan huomioonottamisen.

Professori Matti Myrsky ja OTT, dosentti Petri Saukko:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

Verotus-lehti 65-vuotta

KTM Noora Salminen ja KTT Tomi Viitala:
Johdannaisinstrumentit tuloverotuksessa

Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan realisoituneiden ja realisoitumattomien johdannaistulojen ja –kulujen tuloverotukseen liittyviä peruskysymyksiä tavallisen tulonhankkimistoimintaa harjoittavan yrityksen näkökulmasta. Artikkelin toinen osa käsittelee eräitä johdannaisiin liittyviä veronäkökulmia rajat ylittävissä tilanteissa.

OTM Lauri Luukkonen:  
Näkökulmia tehokkaasta katumisesta verotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan Hannu Kuortin Verotus-lehdessä 4/2013 luodun pohjan kautta Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa käytössä olleita tehokkaan katumisen ohjelmia. Tarkastelun kohteena ovat kyseisissä maissa käytettyjen ohjelmien erityispiirteet sekä näiden ohjelmien avulla saavutetut tulokset. Tarkoituksena on luoda havaintoja suomalaista katumisohjelmaa varten siitä, mitkä katumisohjelmien sisäiset ja ulkoiset tekijät ovat selittäneet muualla katumisohjelmien suosiota.

Asianajaja Einari Karhu:
Yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen saamien osinkojen lähdeverotus ja
pääomien vapaa liikkuvuus

Korkein hallinto-oikeus antoi tammikuussa 2015 vuosikirjaratkaisun (KHO:2015:9), joka tulee ohjaamaan ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien osinkojen lähdeverotusta. KHO sovelsi ratkaisussa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia EU-säännöksiä ja antoi tulkintaohjeita nykyiselle lähdeverolainsäädännölle. Käytännössä KHO-ratkaisu tulee mahdollistamaan osinkojen lähdeverottomuuden suurelle osalle EU:n ulkopuolelle sijoittautuneista osingonsaajista. Artikkelissa arvioidaan KHO-ratkaisun sisältöä ja tulkintaa erityisesti yhdysvaltalaisten sijoitusrahastojen näkökulmasta sekä arvioidaan KHO-ratkaisun vaikutuksia kotimaiseen verotuskäytäntöön.

Johtava veroasiantuntija, KTT Nina Sainio ja ylitarkastaja Juha Kuusala:
Arvonlisäveropetoksista ja niihin liittyvistä EUT:n tuomioista, osa 1

496

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsitellään harmaata taloutta ja sen vaikutusta arvonlisäverovajeeseen. Lisäksi artikkelissa käydään läpi myös eräitä arvonlisäveropetosten ilmenemismuotoja. Erityisesti näitä käsitellään suhteessa EU:n sisäkauppajärjestelmään. Tärkeän osan aiheen kannalta muodostavat useat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut.

Asianajaja Jouni Weckström:
Veron kiertämisen tunnistaminen, osa II

Tässä yhdistelmäartikkelin osassa II on tavoitteena tunnistaa veron kiertäminen verosopimusten merkityksessä. Veron kiertämisen tunnistaminen on kansainvälisessä toimintaympäristössä erityisen haasteellista. Sovellettavana oleva normi asettaa oikeudellisesti relevantin tunnusmerkistön ja mm. soveltamiskynnyksen myös kansainvälisissä tilanteissa, mutta jopa sovellettavan normin samoin kuin tuon normin tulkinnallisen sisällön tunnistaminen on hyvin vaativaa verosopimusta sovellettaessa.Näistä lähtökohdista tässä artikkelissa etsitään tarttumapintoja veron kiertämisen elementtien ymmärtämiseksi erityisesti verosopimusten soveltamistilanteita ajatellen.

Veroasiantuntija Vilho Lammi:
Ulkomaisten entiteettien luokittelu verotuksessa

Ulkomainen verosubjekti on tunnistettava ennen kuin sen verovelvollisuutta voidaan ryhtyä arvioimaan. Ulkomaisten entiteettien luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa määritellään mitä Suomen verolakien säännöksiä sovelletaan kyseiseen entiteettiin (entity classification). Tähän ei ole olemassa omia säännöksiä, vaan luokittelu tapahtuu tuloverolain 2 luvun verosubjekteja koskevien yleisten määritelmien avulla. Artikkelissa analysoidaan ja jäsennellään tuloverolain mukaista ulkomaisten entiteettien luokitteluprosessia oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden pohjalta.

OTK Kalle Isotalo:
Perättäisten vastikkeettomien saantojen verotusongelmia

530

Artikkelissa käsitellään peräkkäisten vastikkeettomien saantojen aiheuttamia verotusongelmia ja esitetään niihin ratkaisuja sekä laskumalleja. Tarkastelun kohteena ovat lahjojen kumuloinnit, elinaikaisten lahjojen lisääminen perintösaantoon, peräkkäiset kuolintapaukset ja omistajattoman tilan testamentit.

Veroasiantuntija, OTK Petri Harsu:
Väliyhteisölain soveltamisen uudet tuulet – väliyhteisölain soveltamisalue – teolliseen tuotantotoimintaan verrattava muu tuotantotoiminta

KHO antoi 31.12.2014 vuosikirjapäätöksen (vuosikirjanumero KHO:2014:198) asiassa, joka koski väliyhteisölain soveltamisalaa sellaisen tuotantotoiminnan alan osalta, jota harjoittavaa ulkomaista yhteisöä ei voida pitää väliyhteisölaissa tarkoitettuna väliyhteisönä. Tuotantotoiminnan määritelmä jää KHO:n vuosikirjapäätöksen jälkeenkin jossain määrin tulkinnanvaraiseksi. Artikkelissa käsitellään väliyhteisölain soveltamisedellytyksiä yleisellä tasolla. KHO:n vuosikirjapäätöksessä käsiteltyä tuotannollisen yms. toiminnan perusteella soveltuvaa vapautusta esitellään hieman yksityiskohtaisemmin.

Lyhyitä kirjoituksia:
Hankejohtaja Arto Pirinen: Tullin verotustehtävien siirto Verohallintoon
Professori emeritus Esko Linnakangas: Puolittaminen jäsenmaksujen verovähennykseen?

Professori Matti Myrsky ja OTT, dosentti Petri Saukko:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

IFRS-sääntely muuttuu rahoitusinstrumenttien osalta 1.1.2018. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tulee korvaamaan nykyisen IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen. Sääntely uudistettiin kolmessa eri vaiheessa: rahoitusvarojen luokittelu (käsitelty Verotuslehdessä 3/2015), arvonalentumiset ja suojauslaskenta (Verotuslehti 5/2015). Uudistettu rahoitusvarojen luokittelu perustuu sekä rahoitusinstrumentin ominaispiirteille että yrityksen rahoitusvaroja koskevalle liiketoimintamallille. Arvonalentumisten osalta suurimmat muutokset ovat: 1) muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista kirjataan aina arvonalentumistappiota ja 2) arvonalentumisen määrää arvioitaessa otetaan huomioon myös tulevaisuuteen suuntautunut informaatio. Suojauslaskennassa puolestaan suurin muutos on se, että sen kirjanpidollinen soveltaminen tulee perustumaan yritysten riskienhallinnalle.

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna2015 julkaistuista kirjoituksista

Sivu

Kesän verouutisia

Professori emeritus Heikki Niskakangas:
Koulutuskustannuksettuloverotuksessa

Koulutuskustannuksiin liittyy ennenmuuta kaksi vero-ongelmaa. Ensinnäkin joudutaan kysymään, milloinkoulutuskustannukset ovat verovelvollisen vähennyskelpoisia menojatulonhankkimiskustannuksina. Toiseksi nousee esiin kysymys, milloin työnantajankustantama koulutus tulee katsoa työntekijän veronalaiseksi palkaksi. KHO onantanut edellisestä ongelmasta vuonna 2014 ratkaisut 2014:27 ja 2014:88.Ratkaisut vahvistavat vanhaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan tutkintoon taiuuteen tehtävänimikkeeseen johtava koulutus ei oikeuta kustannustenvähentämiseen. Ratkaisu KHO 2014:161 koski työnantajan kustantaman koulutuksenpalkanluonteisuutta. Sen mukaan työnantajan intressissä tapahtuva koulutus eiole palkanluonteinen etu, vaikka vastaavan koulutuksen kustannukset itsemaksettuina olisivat vähennyskelvottomia.

Professori Matti Myrsky:  
Vero-oikeudenopettamisesta ja tutkimisesta

Artikkelissa tarkastellaan, mitenvero-oikeuden perus- ja jatko-opetus on yliopistoissamme järjestetty ja mitensitä voidaan kehittää. Huomiota kiinnitetään luentoihin, pienryhmäopetukseensekä kirjallisten töiden ohjaamiseen. Lisäksi selvitetään vero-oikeudellistatutkimustamme ja millaisia kehittämismahdollisuuksia siinä on.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:
Työsuhdeoptioidenverotuksen erityiskysymyksiä henkilöverotuksessa
jaennakkoperinnässä, osa II

Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiinliittyy useita mielenkiintoisia verotuksellisia kysymyksiä. Tämä on toinen osakaksiosaisesta artikkelista, joka käsittelee työsuhdeoptioiden verotuksenerityiskysymyksiä henkilöverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Tässä osassa käsitelläänluovutusrajoitusten vaikutuksia osakeperusteisen kannustinjärjestelmänperusteella saatujen osakkeiden arvostamiseen, osakkeiden palauttamistatyönantajalle, optio-oikeuksien luovuttamista avioero- ja jäämistöosituksessasekä eräitä kansainväliseen verotukseen liittyvä kysymyksiä. Artikkelin lopussaesitetään lyhyt yhteenveto.

Asianajaja Jouni Weckström:
Veronkiertämisen tunnistaminen, osa I

385

Veron kiertämisen käsitettä ei olemääritelty Suomessa voimassa olevassa verotussääntelyssä. Veron kiertäminenmäärittyy veronkiertonormin eri käyttöyhteyksissä hyvin moninaisissatilanteissa. Veron kiertäminen on merkityksellistä tunnistaa oikeudellisestirelevantilla tavalla päätöksenteon taustalle. Veron kiertämisen tunnistamisellatarkoitetaan sitä, että päätöksentekijän on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti,mistä veronkiertämisessä on kyse. Tämän artikkelin tavoitteena on edistääymmärrystä veron kiertämiseen liitettävistä elementeistä.

Asianajaja Meeri Tauriainen:
Hävikin jahävittämisen verokohtelu valmisteverotuksessa

Artikkelissa käsitellään hävikin jahävittämisen valmisteverokohtelua sekä siihen liittyviä tulkintaongelmia. Tulkintaepäselvyyksiäliittyy erityisesti siihen, mitä valmisteverotuslain säännöstä sovelletaanverottomaan varastoon palautettuihin ja varastossa myöhemmin hävitettäviintuotteisiin. Valmisteverotuslain kokonaisuudistus vuonna 2010 poistitulkintaongelmia, kun lakiin sisällytettiin erillinen hävittämistä koskevapykälä. Edelleen on kuitenkin tulkinnanvaraista, voidaanko verottomaanvarastoon palautetut tuotteet palautua osaksi verottomuusjärjestelmää.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija Lauri Finér:
Liiketulonkohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa II (referee-artikkeli)

Kiinteän toimipaikan tulonmäärittämistä koskevan artikkelisarjan toisessa osassa kuvataan OECD:nhyväksymää menettelytapaa tulon kohdentamiseen (Authorized OECD Approach). Artikkelissakäsitellään myös kysymyksiä, joissa OECD:n ohjeistus jättää sijaa tulkinnalle.Menettelytavassa lähtökohtana on toiminnoiltaan erillisen yrityksen periaate.Erillinen yritys määritetään verolaskelmaa varten toiminto- jatosiasia-analyysissa.

Veroekonomi Visa Kananoja:
Maastapoistumisverotuskiinteän toimipaikan lakatessa –
elinkeinoverolainkehittämistarpeet Euroopan unionin oikeuden
näkökulmasta(referee-artikkeli)

422

Tässä artikkelissa tarkastellaanSuomessa voimassa olevia kiinteään toimipaikkaan liittyvää varallisuuttakoskevia maastapoistumisverosäännöksiä EU-oikeuden ja EUT:n ratkaisukäytännönnäkökulmasta sekä annetaan suosituksia niiden muuttamiseksi. Artikkelissatarkastellaan oikeusvertailun pohjalta erityisesti, miten Ruotsissa, Norjassa,Tanskassa ja Islannissa on vastattu EU-oikeuden vaatimuksiin sekä arvioidaanvertailumaissa kansallisiin maastapoistumisverosäännöksiin tehtyjä muutoksia.Pohjoismaisen oikeusvertailun lisäksi artikkelissa sivutaan myös viimeaikaistaeurooppalaista kehitystä maastapoistumisverotuksen saralla.

KTM Jenni Similä:
Vero-oikeudenbibliografia 2014

Vero-oikeuden bibliografiaan onpyritty keräämään vuonna 2014 Suomessa ilmestyneet veroalan julkaisut,suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaistenkirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut.

Lyhyitä kirjoituksia:
OTT TimoViherkenttä: Verotus hallitusohjelmassa

Veropolitiikka on näkyvässä roolissaJuha Sipilän hallituksen ohjelmassa, mutta ohjelma ei sisällä merkittäviärakenteellisia uudistuksia verojärjestelmään. Ohjelmassa on yleisten linjaustenlisäksi joukko konkreettisia toimenpiteitä sekä selvitettäviä kysymyksiä jamyös ehdollisia kiristyksiä, jotka aiotaan tehdä, jollei yhteiskuntasopimustasynny. Olennaisia lupauksia ovat ennen kaikkea se, että kokonaisveroaste eivaalikaudella nouse, sekä se, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

Uuden hallituksen verolinjauksia

KTT Timo Torkkel:
Rakentamisajan käsitteestä varainsiirtoverotuksessa

Varainsiirtoverolainmuutos vuonna 2013 on jo lyhyessä jälkikäteistarkastelussa muodostunut perinkiistanalaiseksi verolainsäädännön muutokseksi. Muutoksen keskeiset haasteetliittyvät varainsiirtoveron kiristysten vaikutukseen asunto- jaliikekiinteistömarkkinoihin tilanteessa, jossa taloudellinen suhdanne ei oleedesauttanut markkinakehitystä.

Varainsiirtoverolainmuutospaketti toi varainsiirtoverolakiin uuden rakentamisajan käsitteen. Laissatai lain esitöissä tätä ei ole tarkemmin määritelty. Myöskääneduskuntakäsittelyn aikana tätä ei ole käsitelty. Rakentamisajan käsitettäsovelletaan niin asuntokauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin kuinkauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin. Rakentamisajan käsite onkuitenkin kirjoitettu asuntokauppalaissa tarkoitettu perustajaurakoitsijaltakuluttajille tapahtuva huoneisto-osakkeiden kauppa silmälläpitäen. Näin ollentätä ei voida vaikeuksitta soveltaa muihin asuntokauppalaissa tarkoitettuihinosakekauppoihin, saati kauppalaissa tarkoitettuihin osakekauppoihin. Tulkinnankautta rakentamisajan käsitteelle on kuitenkin johdettavissa mielekäs jatarkkarajainen merkityssisältö, joka täyttää verolailta edellytettävänyksiselitteisyyden ja yksityiskohtaisuuden vaatimukset.

Ylitarkastaja, KTL, OTM Janne Myllymäki:  
Työsuhdeoptioiden verotuksen erityiskysymyksiähenkilöverotuksessa
ja ennakkoperinnässä, osa I

Osakeperusteisiinkannustinjärjestelmiin liittyy useita mielenkiintoisia verotuksellisiakysymyksiä, joilla on myös huomattava taloudellinen merkitys niin veronsaajienkuin verovelvollisten näkökulmasta. Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisestaartikkelista, joka käsittelee osakeperusteisten kannustinjärjestelmienverotukseen liittyviä ajankohtaisia erityiskysymyksiä henkilöverotuksessa jaennakkoperinnässä. Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan sitä, milloinosakeperusteista kannustinjärjestelmää on käsiteltävä verotuksessatyösuhdeoptiona.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
Hybridijärjestelyt BEPS- hankkeessa ja EU:ssa

Artikkelissakäsitellään OECD:n vuonna 2013 julkaiseman veropohjan rapautumista javoitonsiirtoa koskevan BEPS-hankkeen hybridijärjestelyihin liittyväätoimenpidettä sekä vastaavia EU:n hankkeita. Näissä molemmissa on kysehybridijärjestelyihin perustuvien aggressiivisten verosuunnittelutoimenpiteidenvaikutusten ehkäisemisestä nykyisiä kansallisia säännöksiä ja verosopimustensäännöksiä parantamalla sekä tarpeellisten uusien säännösten avulla.Globaalissa taloudessa toimiville monikansallisille yrityksille on nykyistenverojärjestelmien puitteissa syntynyt erilaisia mahdollisuuksia järjestellätuloja ja menoja tavalla, joka johtaa mm. nollaverotukseen ja monenkertaisiinvähennyksiin tai veronhyvityksiin. Suomessa ei ole tällä hetkellä kansallisestisäännelty hybridi-tilanteista ja artikkelissa tarkastellaan lyhyesti myöskyseisistä toimenpiteistä seuraavia kansallisen lainsäädännön muutostarpeita.

Oikeustieteen tohtoriopiskelija, KTM Lauri Finér:
Liiketulon kohdentaminen kiinteille toimipaikoille, osa I(referee-artikkeli)

273

Kiinteäntoimipaikan tulon määrittämistä koskevan artikkelisarjan ensimmäisessä osassakäsitellään tulon määrittämiseen Suomessa käytettäviä oikeuslähteitä. Kirjoittajan näkemyksen mukaan OECD:n tulkintaohjeissa esitettyämenettelytapaa tulon kohdentamiseen (authorized OECD approach) voidaan käyttääkohdennettaessa tuloa ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevalle kiinteälletoimipaikalle.

KTL Katriina Pankakoski:
Tavaramerkin arvonmääritys siirtohinnoittelussa

Tavaramerkin arvonmääritys on haastava tehtäväkansainvälisen konsernin siirtohinnoittelussa. Problematiikasta huolimattaarvonmäärityksessä tulee saavuttaa vero-oikeudellisesti hyväksyttäväarvostusratkaisu, joka edellyttää laajaa markkinaehtoisuuden lähestymistapaasiirtohintojen asettamiseen ja selvittämiseen. Artikkelissa tarkastellaanvero-oikeudellisesti hyväksyttävän arvostusratkaisun muodostumista sekähavainnollistetaan tavaramerkin arvonmäärityksessä realisoituvaaproblematiikkaa käytännössä.  

Varatuomari Mirja Salo:
Arvonlisäveron soveltamisalaa määrittävä vastikkeellisuus
EU-tuomioistuimen käytännössä

Edellytys liiketoimen vastikkeellisuudesta on sisällytettyarvonlisäverodirektiivin soveltamisalasäännökseen. Unionin tuomioistuintulkitsee vastikkeellisuudella tarkoitettavan suoritetun palvelun ja saadunvastasuorituksen välillä vallitsevaa välitöntä yhteyttä. Tuomioistuin viittaavaatimukseen välittömästä yhteydestä soveltamisalaa rajaavissa ratkaisuissaanja lisäksi ratkaisuissaan, joissa vastikkeellisuutta on arvioitavasoveltamisalan sisällä.  TarkastelenUnionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta, mistä vastikkeellisuus-vaatimuksessaja siitä johdetussa välittömän yhteyden tulkintaperiaatteessa on kysymys.

Ylitarkastaja Mika Nissinen:
Tietokoneohjelmat verosopimuksissa: korvaus tekijänoikeuden
käyttöoikeudesta vai muu korvaus? (referee-artikkeli)

305

Artikkelissa käsitellääntietokoneohjelmista saatavien suoritusten tulotyypin määrittämiseen liittyviätuloverokysymyksiä verosopimusoikeuden näkökulmasta lähinnä rojaltin jaliiketulon välisen rajanvedon kannalta. Verosopimuksia sovellettaessatulotyypillä voi olla huomattava vaikutus verotuksessa, koska verotusoikeusjakautuu sopimusvaltioiden välillä eri tavalla riippuen muun muassa siitä,sovelletaanko suoritukseen rojaltiartiklaa vai ei. Merkitystä on muun muassasillä, onko kyse tietokoneohjelman tekijänoikeuden käyttöoikeuteenliittyvästä vai tietokoneohjelman käyttöoikeuteen liittyvästä vai muusta suorituksesta. Samoin mahdolliset poikkeamat verosopimuksessa voivatvaikuttaa asiassa tehtävään ratkaisuun.

KTT Marjut Salo:
Vapaaehtoiset yksilölliset eläkejärjestelyt kansainvälisessä
vero-oikeudessa (väitöskirjan esittely)

Väitöskirjaan perustuvassaartikkelissa käsitellään ongelmia, joita syntyy Suomen vapaaehtoisiayksilöllisiä eläkejärjestelyjä koskevien tuloverolain säännösten ja toisenEU-valtion verosäännösten vuorovaikutuksesta. Ongelmia syntyy, kun valtiotpyrkivät pitämään tiukasti kiinni eläkesäästämiselle asetetuista kansallisistatavoitteista, ts. verotuksen johdonmukaisuuden säilyttämisestä ja verotuksenyhdenkertaisuudesta. Artikkelissa analysoidaan, ovatko tuloverolain säännöksetEU-oikeuden ja verosopimusoikeuden mukaisia. 

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Executive Director Maritta Virtanen ja SeniorManager Eija Tannila:
EUT:n arvonlisäveropäätökset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Eduskuntavaalit huhtikuussa

Professori Seppo Penttilä:
Siirtohinnoittelua koskevat oikeuskäytännön linjaukset

Artikkelin alussa taustoitetaannykyistä oikeustilaa siirtohinnoitteluasioissa ja sen jälkeen käsitellään korkeimmanhallinto-oikeuden antamia siirtohinnoittelua koskevia ratkaisuja vuosina 2010 –2014. Ratkaisut koskevat koron markkinaehtoisuutta, liiketoimienuudelleenluonnehdintaa, osakkeiden arvostamista ja location savings –hyötyjenhuomioon ottamista siirtohinnoittelussa. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat”lyöneet itsensä läpi” KHO:n ratkaisujen perusteluissa.Siirtohinnoitteluohjeiden mukaisesti määritettyä siirtohintaa on vaikeata saadamuutetuksi pelkästään sillä, että on olemassa indisioita, jotka antavat vainaihetta epäillä siirtohintaohjeiden mukaisesti määritettyä siirtohintaa, muttakonkreettinen näyttö kuitenkin puuttuu.

OTT Pauli K Mattila:  
Osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttunut verotus

Osuuskuntien, niiden jäsenten ja osuuskuntiinsijoituksia tehneiden verovelvollisten tuloverotus muuttui vuoden 2015 alustavoimaan tulleiden TVL:n, EVL:n ja MVL:n muutosten myötä. Laajan muutospaketintarkoitus oli uudistaa verotus vastaamaan uutta vuoden 2014 alusta voimaantullutta osuuskuntalakia ja lisätä verotuksen neutraalisuutta suhteessaosakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden verotukseen. Vaikka tehdyt muutoksetnäyttävät hyvin periaatteellisilta, muutosten vaikutukset veron määrään ovatainakin aluksi suhteellisen vähäiset.

Professori (ma) Pekka Nykänen ja veroyliasiamies Timo Räbinä:
Luovutusvoittoverotusta koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta2014

Artikkelissa käsitellään kaikkiavuonna 2014 julkaistuja korkeimman hallinto-oikeuden luovutusvoittoverotustakoskevia ratkaisuja. Ratkaisut koskevat luovutustappion vähennyskelpoisuuttaalihintaisen sukulaisluovutuksen yhteydessä, rajat ylittävää sijoitusrahastonsulautumista, osakevaihdon rahavastikkeen laskemista, ns. kirvesmiestapauksiaja sukupolvenvaihdoksen verovapautta. Lisäksi käsitellään julkaisematontaratkaisua, joka koskee luovutusvoiton verotusta tilanteessa, jossa myyjänäolevan henkilön omaisuus luovutetaan samalla, kun sovellettavana oliulosottokaaren sivulliselle kuuluvan omaisuuden ulosmittausta koskeva sääntely.Esiin nostetaan myös kaksi julkaistua lainvoimaista hallinto-oikeudenratkaisua, jotka koskevat purettuun kauppaan liittyvien oikeudenkäyntimenojenvähennyskelpoisuutta sekä veron kiertämistä kunnalle tapahtuneen luovutuksenyhteydessä. 

Professori Matti Myrsky:
Valtiovarainvaliokunta verolainsäädäntömme valmisteluelimenä

169

Artikkelissa tarkastellaanvaltiovarainvaliokunnan roolia ja merkitystä verolainsäädäntömmevalmisteluelimenä eri näkökulmista. Artikkelissa tuodaan esille valiokunnankeskeinen rooli eduskuntatyössä muutamien esimerkkien valossa.

Veroasiantuntija Pasi Hämäläinen:
Skandia-tuomion arviointia Suomen näkökohdasta

EU:n tuomioistuin antoisyyskuussa 2014 arvonlisäverotusta koskevan tuomion C-7/13 Skandia AmericaCorp. (USA), filial Sverige, joka on puhuttanut rahoitus- ja vakuutusalaaEU:ssa runsaasti. Artikkelissa analysoidaan tuomion sisältöä ja sen mahdollistamerkitystä Suomen arvonlisäverotuksen kannalta.

Verotarkastaja Juha Fagerstedt ja professori Matti Kukkonen:
Pääomalaina tuloverotuksessa: vierasta pääomaa vaiko omaa?

Pääomalainan verotuskohtelu onSuomen nykyisen verotulkinnan mukaan ratkaistava rahoitusvälineen todellisenluonteen mukaisesti. Tässä artikkelissa kirjoittajat pyrkivät analysoimaanpääomalainan moniulotteista käsitettä yhtiöoikeuden, kirjanpitolain, verolainja talousteorian näkökulmista. Tällä tavalla he pyrkivät nostamaan esiinkysymyksiä pääomalainan todellisen (taloudellisen) luonteen moniulotteisuudestaklassisen oman pääoman ja (ulkoisen) vieraan pääoman välisellä raja-alueella.

Johtava veroasiamies Hannele Liede:
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuakoskevasta
ilmoituksesta ennakkoratkaisuasioissa

196

Tuloverotuksenennakkotietomenettely korvattiin ennakkoratkaisumenettelyllä 1.1.2013 alkaen.Ennakkoratkaisumenettelyyn siirryttäessä haluttiin edelleen turvata se, ettäverovelvollinen voi tarpeen vaatiessa ryhtyä suunnittelemaansa toimeen hetiennakkoratkaisun saatuaan. Tästä syystä Verohallinnosta annetun lain 26 §:äänsisällytettiin säännökset siitä, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voimuutoksenhakuaikansa vielä kuluessa sitovasti ilmoittaa, aikooko se hakeamuutosta verovelvollisen saamaan ennakkoratkaisuun. Artikkelissa esitetääntälle ns. nopeutetulle ilmoitukselle laissa asetetut edellytykset sekämenettelystä vuosien 2013 ja 2014 aikana oikeudenvalvontayksikössä kertyneitäkokemuksia ja muodostuneita käytänteitä, lopuksi myös esimerkkien valossa.

Ylitarkastaja Heikki Rintala:
Arvonlisäverorekisteröinti petostilanteiden yhteydessä

Verohallinnon toimintakentänhuomattavan kasvun myötä myös harmaantalouden toimijoiden määrä on kasvanut jakansainvälistynyt. Harmaantalouden yhtenä ulottuvuutena on erityisesti noussutesiin perusteettoman palautuksen hakeminen negatiivisen alv:n manipuloinnillasekä alv-tunnusten varastamisella ja väärinkäyttämisellä. Verohallinnontehostaessa kausiveroilmoitusten valvontaa sekä petollisten toimijoidenlöytämistä ja poistamista arvonlisäverovelvollisten rekisteristä, tulisi myös lainsäädännönreagoida muuttuneeseen tilanteeseen ja tarjota selkeämpiä menettelysäännöksiäalv-rekisteröintitilanteiden ratkaisemiseksi petostilanteiden yhteydessä.

HTM Kimmo Nieminen:
Suora ja välitön yhteys vähennysoikeudenedellytyksenä

Unionin tuomioistuin onmäärittänyt tuotantopanoshankinnan ja myyntiliiketoimen välisen suoran javälittömän yhteyden yhdeksi arvonlisäveron vähennysoikeuden edellytykseksi.Artikkelissa selvitetään, mitä suoralla ja välittömällä yhteydellä sekä niinsanotulla hinnan osatekijyys -kriteerillä tarkoitetaan.

OTK Reima Linnanvirta ja OTM Anne Mäkisalo:
Päästöoikeuksien siirtohinnoittelusta

Artikkelissa käsitelläänpäästöoikeuksien siirtohinnoittelua Kioton pöytäkirjan mukaisenyhteistoteutusmekanismin viitekehyksessä. Kun rajat ylittäviäpäästövähennyshankkeita toteutetaan konsernin sisällä, konserniyhtiöidenvälillä on noudatettava markkinaehtoperiaatetta. Artikkelissa syvennytäänkeskeisiin kysymyksiin, jotka on otettava huomioon markkinaehtoperiaatteensoveltamisessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeen valossa. Tarkastelun kohteenaovat liiketoimien erittely, toimintoarviointi ja sopivimmansiirtohinnoittelumenetelmän valinta. Lopuksi artikkelissa tarkastellaanmarkkinahintavertailumenetelmän soveltamista ja erityyppisten päästöoikeuksienvertailukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Sivu

Veronkiristykset jatkuvat

Professori Reijo Knuutinen:
Mitä on ns. aggressiivinen verosuunnittelu?

Artikkelissa etsitään useasta tarkastelunäkökulmasta vastausta siihen, mitä on aggressiivinen verosuunnittelu. Kysymys ei ole oikeudellisesta käsitteestä, joka olisi verolain soveltamisessa relevantti. Käsitteellä on kuitenkin veropoliittista relevanssia: aggressiiviseen verosuunnitteluun viitataan Euroopan komission suosituksessa ja OECD:n raporteissa. Lisäksi aggressiivista verosuunnittelua ja sen merkitystä tarkastellaan artikkelissa yritysvastuun näkökulmasta.

Veroasiantuntija Seija Karttunen ja veroasiantuntija Virpi Pasanen:  
Matkakustannusten korvaukset kansainvälisissä työskentelytilanteissa

Työnantajalta kansainvälisissä työskentelytilanteissa saatujen matkakustannusten korvausten verotuksesta ei ole olemassa erillisiä verosäännöksiä eikä niistä ole annettu tarkempaa Verohallinnon ohjeistusta. Artikkelissa tarkastellaan työnantajalta saatujen matkakustannusten korvausten verotusta Suomeen työmatkoille ja työkomennuksille tulevien ulkomaisten työntekijöiden verotuksen kannalta. Tarkastelussa keskitytään siihen, miten työnantaja voi korvata työmatkasta aiheutuneita kustannuksia konsernin sisäisillä työmatkoilla ja työkomennuksilla sekä Suomeen tuleville erityisalan työntekijöille.

Oik. lis. Markku Keinonen:
Asumisen verotus ja laskeva ostovoima – kiinteistövero puntarissa

Asumisen kustannukset ovat nousseet viime vuosina Suomessa nopeaa tahtia. Kiinteistöjen hoitomenojen ohella tähän ovat vaikuttaneet olennaiselta osin myös kiinteistö- ja energiaverojen korotukset sekä kunnallisten laitosten perimät vesi- ja jätevesimaksut. Kiinteistöverot ovat nousseet vuoden 2010 1,18 mrd. eurosta 1,53 mrd. euroon vuonna 2014. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osuus oli veron määrästä vuonna 2014 52 %. Verojen korotukset ovat omalta osaltaan leikanneet merkittävästi ostovoimaa kotimarkkinoilla. Tämä näkyy myös asuntomarkkinoilla vaihdannan hidastumisena ja vähentymisenä. Koska kiinteistöihin kohdistuvat verot kohdistuvat välttämättömään perustarpeeseen, ja niiden korotukset rasittavat erityisesti alempien tulonsaajaryhmien toimeentuloa, tulisi asumiseen kohdistuvaa verotusta tarkastella jatkossa yhdessä kunnallisveron kanssa arvioitaessa kiinteistöverotuksen osuutta paikallistason verotuksessa.

Lainsäädäntöneuvos, OTT, dosentti, VT Marianne Malmgrén:
OECD:n hanke veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi

38

Artikkelissa tarkastellaan OECD:n vuonna 2013 julkaisemaa BEPS-hanketta, jolla pyritään estämään veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa. Artikkelissa selvitetään BEPS-hankkeen taustalla olevia seikkoja, kuten eri valtioiden kansallisen verolainsäädännön erojen merkitystä ja sitä, että yritykset voivat pyrkiä hyötymään näistä eroista ja näin pienentämään niiden maksettavaksi tulevaa veroa. Artikkelissa kuvataan myös BEPS-hankkeen 15 toimenpiteen pääasiallista sisältöä ja hankkeen suhdetta EU-oikeuteen. Toimenpiteet ovat suosituksia kansalliseksi lainsäädännöksi tai OECD:n malliverosopimuksen muutoksiksi ja niiden on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Artikkelissa arvioidaan myös, mitä vaikutuksia hankkeella on ja mitä on otettava huomioon, kun hankkeen suosituksia aletaan toteuttaa.

Asianajaja Kai Holkeri ja OTM Katja Rajala:
EU-oikeuden vaikutuksesta veronkiertosäännösten tulkintaan

Artikkelissa käsitellään EU-oikeuden vaikutusta kansallisen veronkiertosääntelyn soveltamisalaan. Kansallisilla veronkiertosäännöksillä ei voida rajoittaa EU:n perusvapauksia ilman hyväksyttävää oikeuttamisperustetta. Veronkierron estäminen on EUT:n oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävä oikeuttamisperuste lähtökohtaisesti vain, jos sääntelyn tavoitteena on puuttua ainoastaan puhtaasti keinotekoisiin järjestelyihin.

OTT Wisa M. Sääski Keskitalo:
Pääomasijoitustoiminnassa sovittujen voittoerien (carried interest)
ennakkoperinnästä (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään pääomasijoitustoiminnassa maksettavan carried interest -tulon verotuskysymystä erityisesti ennakkoperinnän näkökulmasta. Tämän selvittämiseksi joudutaan arvioimaan kysymyksiä tulon kohdistamisesta, laajuudesta ja jaksotuksesta. Artikkelissa sivutaan myös lyhyesti tiettyjä arvostukseen liittyviä näkökohtia. Aihetta käsitellään lisäksi ratkaisun KHO 2014:66 perustelut huomioiden.

OTM, KTM Valpuri Kulovaara
Yksityishenkilön elinkeinotoiminnasta verotuksessa (referee-artikkeli)

77

Artikkelissa käsitellään tilanteita, joissa yksityishenkilöitä voidaan verottaa elinkeinoverolain perusteella TVL:n mukaan toimitetun verotuksen sijaan. Usein nämä tilanteet liittyvät joko rakentamis- ja kiinteistöalaan sekä muuhun sijoitustoimintaan, ja monesti henkilöt eivät itse miellä toimintaansa elinkeinotoiminnaksi.Artikkelissa käsitellään tarkemmin ns. kirvesmiestapauksia, perustajaurakointia ja laajoja rakennushankkeita, asuinhuoneisto-osakkeilla tehtäviä toimenpiteitä sekä arvopaperisijoittamista. EVL-verotus edellyttää yleensä henkilön omaa huomattavaa panosta ja aktiivisuutta, mutta taloudelliselta luonteeltaan identtisiä sijoituksia, kuten suoria sijoituksia kiinteistöihin taikka epäsuorasti kiinteistörahastoihin, saatetaan silti verottaa eri tavalla. EVL 1 ja 2 §:stä johdetut elinkeinotoiminnan kriteerit eivät ole täsmentyneitä, ja lainsoveltamistilanteisiin liittyy henkilöverotuksessakin tiettyä häilyvyyttä sekä ennakollista seuraamusharkintaa, vaikka toiminnan liiketoimintaluonteen pitäisi olla ratkaisevaa. Jotta henkilöt pystyisivät paremmin varautumaan tulevaan verokohteluun, olisi myös henkilöverotuksen osalta tarpeellista, että elinkeinotoiminnan kriteereitä selkeytettäisiin nykyisestä. Yksityishenkilölle verolain valinnalla on merkitystä sekä verokantaan että verotettavan tulon määrään.

Ylitarkastaja Ann-Sofi Johansson:
Kansainvälinen tietojenvaihto rikkoo rajoja

Tietojenvaihto verohallintojen välillä on tärkeä keino verotuksen oikeudenmukaiseen toteutukseen. Tällä saralla on viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä, minkä johdosta mahdollisuudet tietojenvaihtoon ovat huomattavasti parantuneet. Artikkelissa kuvataan kuinka maailmanpoliittiset muutokset ja päätökset ovat johtaneet sen standardin käyttöönottoon, joka tänä päivänä on kansainvälisesti tunnustettu menetelmä tietojenvaihdossa. Artikkelissa ei tulkita asiaa koskevia sopimustekstejä.

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

KHO:n siirtohinnoitteluratkaisu

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki:
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus

Sivu

Ajankohtaista

OTT Pauli K. Mattila:
Verovapaat tulot elinkeinotoiminnan verotuksessa

Elinkeinotoiminnantuloverotuksessa on laaja tulon käsite, mikä tarkoittaa sitä, että tulot ovatlähtökohtaisesti aina veronalaisia. Tästä huolimatta kaikki erät eivätkuitenkaan ole veronalaisia. Verovapaat erät ovat joko eriä, joita ei lainkaanpidetä tuloina tai eriä, jotka on erikseen säädetty verovapaiksi. Artikkelissa"Verovapaat tulot elinkeinotoiminnan verotuksessa" tarkastellaannäitä kumpaakin ryhmää. Tärkeimmät EVL:ssä verovapaiksi säädetyt tulot ovatpääomansijoitukset, osingot ja käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeidenluovutushinnat. Yritysmuoto voi vaikuttaa siihen, onko tulo veronalainen taiverovapaa.

KTT Timo Torkkel:  
Maankäyttömaksusta ja kehittämiskorvauksesta tulo- javarainsiirtoverotuksessa

Maankäyttömaksun jakehittämiskorvauksen taustalla on tarve säädellä kunnalleyhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista. Säännöstenkeskeinen tavoite on säätää maanomistajalle yleisen velvollisuus osallistuayhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Vero-oikeudellisessa tarkastelussamaankäyttömaksuun ja kehittämiskorvaukseen liittyy monia ulottuvuuksia.Perustavaa laatua olevan kysymyksen muodostaa niiden veron ja maksunluonteisuus. Tuloverotuksessa keskeinen haaste liittyy maksuvelvoitteeseentulon realisoivana tapahtumana. Varainsiirtoverotuksessa on myös ratkaistaviakysymyksiä. Keskeisin kysymys on, missä tilanteissa maankäyttömaksu jakehittämiskorvaus luetaan varainsiirtoveron perusteeseen.

Yliopistonlehtori, dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Matkakustannusten korvauksista erityisalalla

Matkakustannusten verotustakoskeva sääntely muodostaa erittäin monimutkaisen kokonaisuuden. Työnantaja voimaksaa pääsääntöisesti työmatkasta verovapaasti päivärahaa sekä matkoista jamajoittumisesta johtuneet kustannukset. Erityisaloilla, kuten rakennusalalla,työskentelevälle henkilölle voidaan kuitenkin maksaa päivittäisestä asunnon jaerityisen työntekemispaikan välisestä matkasta verovapaasti vainmatkakustannukset ja ateriakorvaus. Artikkelissa tarkastellaanyksityiskohtaisesti sitä, millä edellytyksillä työnantajan maksamiakustannusten korvauksia voidaan pitää eritysalalla verovapaina.

Ylitarkastaja Mariia Suominen:
Rajoitetusti verovelvollisen ansiotulon verotus muuttuivuodesta 2014

274

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisestaannettua lakia on muutettu vuoden 2014 alusta. Rajoitetusti verovelvollisensaamista ansiotuloista, kuten palkkatuloista, sosiaalietuuksista jatyökorvauksista on vuoteen 2013 asti peritty pääsääntöisesti lähdeveroa 35 %:nmukaan. Jatkossa rajoitetusti verovelvollinen voi vaatia tuloverolaissatarkoitettujen ansiotulojensa verottamista progressiivisesti verotusmenettelystäannetun lain mukaan tiettyjen edellytysten täyttyessä jo ansaintavuoden aikanalähdeverotuksen sijasta.

Ryhmäpäällikkö Janne Koivuneva:
Markkinaehtoisen hinnan standardin ja käyvän markkina-arvon(IFRS) standardin väliset erot aineettomien arvonmäärityksissä

Artikkelin tarkoituksena on havainnollistaa jaanalysoida eroja kahden yleisesti käytetyn arvonmäärityksiin liittyvänstandardin, markkinaehtoisen hinnan ja liike-elämän tarpeisiin kehitetyn käyvänmarkkina-arvon (IFRS) välillä. Artikkelissa käsitellään lyhyesti myös kansainvälisiäarvonmääritysstandardeja laativan IVSC:n ohjeistusta sekä analysoidaanviimeaikaista OECD:n työtä aineettomien siirtohinnoitteluun jaarvonmääritysstandardeihin liittyen. Lisäksi artikkelin lopussa esitetäänjohtopäätöksiä ja päätelmiä käyvän markkina-arvon standardin ja sen allasovellettavien arvonmääritysmallien soveltuvuudesta nimenomaan aineettomiensiirtohinnoitteluun liittyviin tilanteisiin.

KTM Jarno Mäkelä:
Siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitysselvittämisvelvollisuuden ja
todistustaakan jakautumisessa

Siirtohinnoittelundokumentointivelvollisuus lisää merkittävästi verovelvollisen jo entuudestaanlaajaa ilmoittamisvelvollisuutta. Dokumentointivelvollisuuden säätämisestähuolimatta, hinnoittelupoikkeaman toteennäyttäminen on veroviranomaisenvastuulla ja edellyttää lähtökohtaisesti laajan näytön hankkimista sekä korkeaanäyttökynnystä. Verovelvollisen oikeusturvan kannalta veroviranomaisen tulisipäätöksiensä perusteluissa tuoda esiin näyttöä, näyttökynnystä, todistusharkintaasekä viime kädessä todistustaakan jakautumista koskeva pohdinta ja perustellutjohtopäätökset.

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki :
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoinen hinnoittelu,osa I
(referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään siirtohinnoitteluaja rahoituksen hankintaa pääasiallisesti taloudellisesta näkökulmasta.Tavoitteena on antaa kuva siirtohinnoittelusta taloudellisena, ei vainverotuksellisena ilmiönä ja kuvata luotonantotoimintaa ja siihen liittyvääriskienhallintaa. Artikkelissa käsitellään siirtohinnoittelua osana yrityksentoimintaa, laskentatoimen tuntemia siirtohinnoittelumenetelmiä jasiirtohinnoittelun tavoitteita. Sen lisäksi käsitellään rahoituksen hinnanmääräytymistä ja rahoitukseen liittyviä riskejä.

OTK Eero Männistö:
Hallintoriitamenettely verotuksessa

Artikkeli käsitteleehallintolainkäyttölain 69 §:n mukaista hallintoriitamenettelyä ja senkäyttömahdollisuuksia verotuksessa.  Artikkeli käsittelee mm.hallintoriitamenettelyn käyttöalaa, soveltamisedellytyksiä, hallintoriidan japerustevalituksen välistä suhdetta, asian käsittelyä hallinto-oikeudessa,erilaisia päätösvaihtoehtoja, päätösten oikeusvaikutuksia sekämuutoksenhakuaikoja.

OTM Martti Nieminen:
Vero-oikeuden bibliografia 2013

Hallintoneuvos, OTT Timo Viherkenttä:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Sivu

Menojen leikkauksia ja veronkiristyksiä

Professori Seppo Penttilä :
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta –
uudet verosäännökset ja niiden ongelmat

Artikkelissa käsitellään vuoden2014 alussa voimaan tulleita tuloverolakien säännöksiä, jotka koskevatosakeyhtiön varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta. Tällaista varojenjakoapidetään verotuksessa pääsääntöisesti osinkona. Noteeraamattoman yhtiön varojenjakoavapaan oman pääoman rahastosta pidetään kuitenkin tietyin edellytyksinluovutuksena. Artikkelissa tarkastellaan aluksi uuden sääntelyn taustaa ja senjälkeen säännösten sisältöä ja niiden soveltamisongelmia. Artikkelissakäsitellään erityisesti niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä varojenjakovapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luovutuksena.

Lakiasiain johtaja Vesa Korpela:  
Koulutusmenot verotuksessa

Työmarkkinoilla syntynyt sopimusammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja edistämisestä on tuonut yritystenverotukseen monimutkaisen ja työlään uuden vähennyksen; koulutusvähennyksen.Samassa yhteydessä Verohallinto on tarkentanut ohjeistustaan työnantajankustantaman koulutuksen verottamisesta työntekijän palkkana. Ohje perustuu julkaistuunoikeuskäytäntöön mutta suhtautuu aikaisempia ohjeita pidättyvämmin työnantajanmaksaman koulutuksen verottamiseen työntekijän palkkana.

Oik.lis. Markku Keinonen:
Julkinen sektori velkaantuu vaarallisesti –veronkorotukset ja julkisen sektorin saneeraustarve

Valtion ja kuntien verotuotot eivätole riittäneet kattamaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen hyvinvointivaltionylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia. Bud­jettivajeita on paikattu ottamallalisää velkaa ja korottamalla veroja. Julkinen velka on vuon­na 2014 ylittämässäEU:n aset­taman kriittisen 60 %:n velkaantumiskynnyksen. Julkisten menojen osuusBKT:sta lähestyy jo 60 %, mutta veroja joudutaan korottamaan myös tulevina vuo­sina,koska julkisen sektorin nopea saneeraus ei näytä mahdolliselta. Verotuksenkiristystoimenpiteet joudutaan kohdistamaan niihin veroihin, jotka tuottavateniten.

Veroasiantuntija Seppo Heiniö ja veroasiantuntija Noora Salminen:
Edustusmenot verotuksessa lakimuutoksen ja uudenoikeuskäytännön valossa

159

Yritysten edustusmenojen 50prosentin verovähennysoikeus tuloverotuksessa poistettiin 1.1.2014 alkaen.Erilaisten markkinointi-, mainos-, PR- tai neuvottelumenojen erottaminenedustusmenoista on usein käytännössä haastavaa, vaikka edustusmenon määritelmäonkin suhteellisen vakiintunut. Tässä artikkelissa tarkastellaan edustusmenojakoskevaa aikaisemman oikeustilan mukaista Verohallinnon ohjeistusta uudenlainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa ja nostetaan esille eräitäedustusmenojen vähentämiseen liittyviä kysymyksiä.

Professori Reijo Knuutinen:
Veron kiertäminen, veronkierto vai verolain kiertäminen –
terminologinen tarkastelu

Artikkelissa tarkastellaan veronkiertämiseen liittyvien ilmiöiden terminologiaa. Erityisesti termi"veronkierto" on tullut yleiseen kielenkäyttöön eräänlaiseksiyleiskäsitteeksi, jolla saatetaan tarkoittaa veron kiertämisen ohella yhtälailla ei-toivottua verosuunnittelua kuin rikoslaissa kriminalisoituatoimintaa. Tällainen tilanne ei ole toivottava. Koska kieli on oikeuden väline,tulisi käsitteiden ja termien olla yksiselitteisiä.

Terminologiaa tarkastellaanvertailun vuoksi myös Ruotsissa ja ruotsin kielessä. Lisäksi terminologiaaverrataan Euroopan unionin direktiivien käännöksissä käytettyihin termeihin.

Yleiskielen kehittymiseen onvaikea puuttua ja vaikuttaa. Kirjoittajan näkemyksen mukaan laissa käytettävääterminologiaa tulisi jossakin sopivassa yhteydessä modifioida, mitä ajatellentuodaan eräitä ehdotuksia pohdittaviksi.

OTT, KTM Markku Järvenoja:
Tappioyhtiö yritysjärjestelyissä – KHO:n ratkaisun2013:126 arviointia

KHO hyväksyi päätöksessään 2013:126tappioiden siirtymisen toimimattoman tytäryhtiön sulautumisessa emoyhtiöön, kunsulautumista oli perusteltu mm. konsernirakenteen selkiyttämisellä ja hallintokustannustensäästöillä. EUT:n ennakkoratkaisussa C-126/10 Foggia oli kysymys samanlaisestaasiasta. Artikkelissa tarkastellaan KHO:n ja EUT:n ratkaisuja ja niidenperusteluja sekä arvioidaan, ovatko tuomioistuinten ratkaisut erilinjaisia.

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki :
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuutta koskevaaRuotsin hallintotuomioistuimien oikeuskäytäntöä (referee-artikkeli)

Artikkelissa analysoidaan Ruotsin hallintotuomioistuimien (kammarrätten) oikeuskäytäntöä. Ruotsin konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuutta koskevassa verotus- ja oikeuskäytännössä on viitattu viime vuosina niin sanotussa Diligentia-ratkaisussa esitettyyn argumentaatioon. Tuoreemman hallinto-oikeuskäytännön valossa on kuitenkin katsottu, että kyseinen argumentaatio on ristiriidassa erillisyhtiöperiaatteen ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden kanssa. Oikeuskäytännössä on korostunut OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden merkitys konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuuden arvioinnissa.

Asianajaja Heikki Wahlroos ja OTM, KTM Ville Alahuhta:
Veroneutraali osakevaihto ETA-alueen ulkopuolelle

Suomen osakevaihtoa koskevatsäännökset eivät sovellu ETA-alueen rajat ylittävään osakevaihtoon. Tätä onpidetty käytännön tilanteissa ongelmallisena etenkin suomalaistenkasvuyritysten ja ulkomaisten investointien houkuttelemisen näkökulmista.Artikkelissa selvitetään nykyisten osakevaihtoa koskevien säännösten sisältöäerityisesti alueellisen soveltamisalan osalta, verrataan sitä vastaavaanRuotsin verolainsäädäntöön ja arvioidaan soveltamisalaa sekä sen laajentamistade lege ferenda.

Vero-oikeuden lehtori Niko Svensk:
Kommentaari KHO:n vuosikirjaratkaisusta 2013:123
(verotusyhtymän metsävähennys)

KHO teki vuonna 2013vuosikirjaratkaisun, jolla tarkennettiin metsävähennyksen käyttöalaa.Artikkelissa tarkastellaan metsävähennystä ja tuloverotuksen systematiikkaaKHO:n ratkaisun avulla.

KTT, HM, KLT, KHT, JHTT Nils Hellberg:
Konsernituki osana elinkeinotulon verotusta (väitöskirjanesittely)

Elinkeinotulon verotuksessa vähennyskelvotontaon vähintään 10 %:n osuudella välittömästi tai välillisesti omistetulleosakeyhtiölle annettu lain tarkoittama konsernituki. Perusteluna tälle onkäyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaus.  Konsernitukea ei kuitenkaan ole säädetty saajalleenverovapaaksi.  Verotuksellisin perusteinannettu konserniavustus vähintään 90 %:sti omistetulle yhtiölle on verotuksessavähennyskelpoinen, mutta samoissa olosuhteissa liiketaloudellisin perusteinannettu konsernituki vähennyskelvoton.    

Professori Matti Myrsky ja OTT Janne Juusela:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Sivu

Muutoksia verotukseen

Professori Heikki Niskakangas:
Vuoden 2014 osinkoverouudistus

Vuoden 2014 alusta yhteisöverokanta laskee 20 prosenttiin. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksetun osingon verotus kiristyy niin, että 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa. Listaamattoman yhtiön maksamasta pääomatulo-osingosta 25 prosenttia on veronalaista tuloa 150.000 euron määrään saakka. Yhtiön on suoritettava maksamastaan osingosta ennakonpidätys.

Professori Matti Myrsky:  
Yleishyödylliset yhteisöt ja kehittyvä oikeuskäytäntö

Artikkelissa tarkastellaan KHO:n uutta oikeuskäytäntöä yleishyödyllisten yhteisöjen osalta samoin kuin arvioidaan näiden yhteisöjen verotuksen tulevaisuudennäkymiä.

Yliopistonlehtori Pekka Nykänen ja veroyliasiamies Timo Räbinä:
Luovutusvoittoverotusta koskevaa uusinta oikeuskäytäntöä

Vuonna 2013 korkein hallinto-oikeus julkaisi seitsemän luovutusvoittoja koskevaa vuosikirjaratkaisua. Artikkelissa käsitellään näistä neljää. Ratkaisussa KHO 2013:101 oli kysymys Suomesta saadun tulon käsitteestä ja ratkaisussa KHO 2013:117 siitä, miten noteeraamattomasta warrantista saatua tuloa verotetaan. Ratkaisu KHO 2013:106 koski lesken perintökaaren 3 luvun mukaisen perintöoikeuden nojalla saaman omaisuuden myyntiä. Ratkaisussa KHO 2013:153 oli kysymys oman asunnon luovutusvoiton verovapaudesta tilanteessa, jossa kiinteistön hallinta oli jaettu hallinnanjakosopimuksella.

Dosentti, OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä:
Ulkomaisen yliopiston verotusasema Suomessa

39

Tässä artikkelissa käsitellään ulkomaisen yliopiston verotusasemaa Suomessa.Ulkomaisen yliopiston verotusta tarkastellaan erityisesti ennakkoratkaisun KVL 20/2011 sekä ratkaisun KHO 2013:42 valossa. Ulkomaisen yliopiston verotuskohtelu kaipaa selventämistä.

Yliopistojen verovelvollisuudesta säädetään TVL 21 a §:ssä, jonka sanamuoto rajoittuu kotimaisiin yliopistoihin. Yliopistojen perustehtävien käsite ei myöskään ole lainvalmisteluaineiston perusteella yksiselitteinen.

KTT Juha Lindgren:
Osakeyhtiö luovutuksensaajana lähipiirissä tapahtuvissa osakeyhtiön omistusjärjestelyissä

Sukupolvenvaihdosten suureen määrään ja niiden toteutukseen liittyy erilaisia apuyhtiöjärjestelyjä. Myös omien osakkeiden hankkiminen voi toimia vaiheittaisen toteutuksen osana. Artikkelissa tarkastellaan erilaisia oikeuskäytännöstä esiin nousseita tilanteita niin perintö- ja lahjaverolain huojennussäännösten kuin lahjaverotuksen soveltamisalan näkökulmasta. Myös veron kiertämisen estosäännösten soveltuminen tulee arvioitavaksi.

OTK, KTM Johanna Salmikivi ja OTT Wisa M. Sääski Keskitalo:
Eräistä saamisten menetyksiin liittyvistä tulkintakysymyksistä (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään saamisten menetysten verokohtelun tuoreita tulkintakysymyksiä elinkeinoverolain 16 §:n 7 kohdan näkökulmasta. Tällöin tuodaan esille sekä luonnollisten henkilöiden hallinnoimiin yritysrakenteisiin että rajat ylittäviin yritysrakenteisiin liittyviä tulkintatilanteita. Artikkelissa tarkastellaan myös edellä mainitun säännöksen edellyttämän omistussuhteen määrittämisen ajankohtaan liittyviä näkökohtia.

OTL, KTM Anita Isomaa-Myllymäki :
Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus: Rahoitusrakenne ja uudelleenluokittelu (referee-artikkeli)

Artikkelin aiheena on rahoitusrakenteen markkinaehtoisuus ja rahoitusliiketoimien uudelleenluokittelu. Artikkelissa käsitellään yrityksen rahoitusrakenteen valintaa ja sitä, miten konsernimuodossa toimiminen voi vaikuttaa valittavaan rahoitusrakenteeseen. Artikkelissa selvitetään, miten rahoitusrakenne voi vaikuttaa markkinaehtoperiaatteen ja erillisyhtiöperiaatteen toteutumiseen. Artikkelissa selvitetään myös, onko rahoitusliiketoimen uudelleenluokittelu VML 31 §:n ja verosopimusten sallima menettely. Lisäksi artikkelissa kuvataan uudelleenluokittelua koskevaa oikeuskäytäntöä.

OTT Joakim Frände:
Kaksoisasuminen henkilöverotuksessa (väitöskirjan esittely)

Esiteltävä väitöskirja käsittelee kaksoisasumista henkilöverotuksessa. Verovelvollisuus yhdessä valtiossa määräytyy riippumatta siitä, miten vero¬velvollisuus ratkaistaan toisessa valtiossa. Jos henkilö asuu ja on yleisesti verovelvollinen samanaikaisesti kahdessa valtiossa, on kyse ns. kaksoisasumistilanteesta. Tutkimuksessa tarkastellaan kaksoisasumisen kolmea vaihetta. Ensiksi käsitellään asumisen sääntelyä kansallisen lainsäädännön mukaan ja kaksoisasumistilanteiden syntymistä. Toiseksi tarkastellaan, miten verosopimuksenmukainen kotivaltio ratkaistaan. Kolmanneksi käsitellään kaksoisasumisen veroseuraamuksia.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

109

Sivu

Vuoden 2014 veromuutoksia

KILA:n puheenjohtaja Timo Kaisanlahti:
Kirjanpitolautakunnan lausunnot yleisradioverosta 2013/1904sekä
työpanososingosta 2013/1905

Kummassakin lausunnossapääkysymys koski tuloslaskelmaan merkitsemistä. Lausunnossa 2013/1904lautakunta päätyy suosittamaan, että yleisradiovero merkitään"Liiketoiminnan muihin kuluihin" samalla tavalla kuin on aiemminohjeistettu ajoneuvoverosta ja jäteverosta. Lausunnossa 2013/1905 puolestaankatsottiin, ettei ole perustetta poiketa tavanomaisesta osingonjaonkäsittelystä, joten työpanososinkoa ei voida - toisin kuin voittopalkkioita -merkitä "Palkat ja palkkiot" - nimikkeeseen. 

Professori Esko Linnakangas:  
Veronsaajien oikeudenvalvonta Kustaa Vaasan ajasta2000-luvulle

Veronkantoa ulkoistettiin1600-luvun lopulla, jolloin yksityiset saattoivat vuokrata tiettyjen alueidenverotuksen. Todellisen tulon verottaminen alkoi 1800-luvun lopulla. 1900-luvunalussa veronsaajien etua valvoivat verotuskonsulentit, sittemminverotusneuvojat, joiden tehtävät siirtyivät verotarkastajille. Veronsaajienetua ovat valvoneet myös kunnan-, valtion-, verotus- ja tarkastusasiamiehet.Nykyisin tehtävä on keskitetty Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköön (VOVA).

OTL Petri Pulkkanen:
Kansainvälisen verotuksen ongelmia – lähdevero javeronluonteinen maksuverosopimussuhteessa (referee- artikkeli)

Kustannusten allokointia taipalvelumaksujen veloittamista koskeva ongelma muodostuu siitä, että tietyt verosopimusvaltiotedellyttävät siellä kotipaikan omaavien yhtiöiden allokoivan ulkomaalaisille,esim. suomalaisille konserniyhtiöilleen näille kuuluvat kustannukset taipalvelumaksut. Kun nämä samaiset yhtiöt vastaanottavat suomalaisiltakonserniyhtiöiltään näiden vuorostaan allokoiman kustannuksen taipalvelumaksun, nämä tietyt verosopimusvaltiot kohdistavat voimassa olevanverosopimuksen vastaisesti lähdeveron ja/tai maksuunpanevat ns. veronluonteisiamaksuja sieltä Suomeen maksettavaan palvelumaksuun tai allokoituunkustannukseen. Tällaisia verosopimusvaltioita ovat mm. Brasilia, Venäjä, Intiaja Kiina.

Asianajaja Kai Holkeri:
Yritystunnuksen käyttöoikeudesta maksetun rojaltinvähennyskelpoisuudesta

475

Artikkelissa käsitelläänyritystunnuksen käyttöoikeudesta maksettavien rojaltimaksujenvähennyskelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä kotimaisten oikeuslähteiden jaOECD:n malliverosopimuksen valossa.

Veroasiantuntija, KTM Lauri Finér:
Siirtohinnoittelun järjestäminen ja suunnittelusuomalaisissa yrityksissä
(referee-artikkeli)

Artikkelissa kuvataansiirtohinnoittelun järjestämistä yritysten näkökulmasta.Markkinaehtoperiaatteen käytännön soveltaminen edellyttää huomattaviaresursseja. Resurssien käyttö on suuryrityksille pakollista, koska viranomaisetpuuttuvat aktiivisesti siirtohinnoitteluun.  Siirtohintojen määrittäminenon usein karkeaa arviointia, koska luotettavaa vertailutietoa ei ole tarjolla.Tämä aiheuttaa oikeusvarmuuden puutetta. Toisaalta markkinaehtoperiaate tarjoaasuuryrityksille mahdollisuuksia verojen optimointiin.

Asianajaja, VT, KTM Tuomas Tikkanen:
Vielä yritysten korkovähennysoikeuden rajoituksista

Artikkelissa käsitellään uusiayritysten korkovähennysoikeutta rajoittavia normeja rahoituksen näkökulmasta.Normien soveltamiseen liittyy merkittäviä ongelmia, jotka tulevat esilleerityisesti niin sanotuissa välillisissä lainajärjestelyissä ja cash pool-järjestelyissä. Ennustettavuuden ja verovelvollisten oikeusturvan kannaltaolisi toivottavaa, että mahdollisimman moneen soveltamisongelmaan otettaisiinkantaa Verohallinnon loppuvuodesta 2013 ilmestyvässä soveltamisohjeessa.

OTK Eero Männistö:
Verosta vapauttaminen arvonlisäverotuksessa

Verosta vapauttaminenarvonlisäverotuksessa ei ole varsinainen muutoksenhakukeino, vaan vapautuksenmyöntämisessä on kyse tarkoituksenmukaisuuden ja tapauskohtaisuudenarvioinnista. Artikkeli käsittelee arvonlisäverosta vapauttamisenhakemusvaihetta, asiasta tehtävää päätöstä sekä menettelyn suhdetta muuhunmuutoksenhakuprosessiin.

Varatuomari Mirja Salo:
Arvonlisäveron kehittäjä ja kehittäminen

Maurice Lauré hahmotteli vuonna1953 teoksessaan ”La taxe sur la valeur ajoutée” arvonlisäveron ranskalaisentuotantoveron pohjalta. Tätä teosta ei ole käännetty suomeksi. Tässäartikkelissa kerrotaan Laurén edellä mainitussa teoksessa esittämästäarvonlisäveroa koskevasta hahmotelmasta. Artikkelissa pohditaan myös Laurénasettamia tavoitteita nykytilanteen kannalta ja sitä, onko Laurén alkuperäisenajatuksen perusteella tehtävissä johtopäätöksiä edelleen, 60 vuotta teoksenjulkaisemisen jälkeen.

KTM, OTM Pasi Sinervo:
Valtion tuet ja osuussähkö (Mankala-periaate)

Kilpailuoikeuden merkityskansallisen verolainsäädännön tulkinnassa kasvaa. Artikkelissa arvioidaanMankala-periaatetta valtiontukiperiaatteiden näkökulmasta. Valtiontukeaarvioidaan neljällä kriteerillä. Onko tuki maksettu valtion varoista? Onkoyritys tai ryhmä valikoitu? Vaikuttaako tuki jäsenvaltioiden väliseen kauppaan?Vääristyvätkö kilpailuolosuhteet merkityksellisillä markkinoilla? Valtiontukeaarvioitaessa voidaan sallia verotuksen siirtyminen ketjussa verovelvolliseltatoiselle ja yhtenäinen verotuskäytäntö osuustoiminnallisten yhteisöjenryhmässä.

Markku Järvenoja:
Henkilöyhtiön oikeusasema tuloverotuksessa

Esiteltävä väitöskirja käsitteleehenkilöyhtiön oikeusasemaa tuloverotuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltavatkysymykset liittyvät henkilöyhtiön ja yhtiömiehen välisiin pääomavirtoihin:pääomansijoituksiin, voitonjakoon, yksityisottoihin ja pääomanpalautuksiin sekäyhtiön toiminnan aikana että yhtiörakenteen muutoksissa. Tutkimuksessa onselvitetty näiden kysymysten sääntelyn historiallinen kehitys sekäoikeuskäytännön merkittävä rooli tässä kehityksessä. Tätä kehitystä javoimassaolevaa oikeutta on arvioitu yhtiö- ja vero-oikeudenvuorovaikutussuhteessa sekä luotu tutkimusmalli tämän suhteen arvioimiseen.

KTM, VTM Ville Siivonen:
Pääomasijoitusrahaston hallinnointiyhtiö elinkeinoverolainmukaisen
pääomasijoitustoiminnan harjoittajana (KHO 2013:29)

Elinkeinoverolain mukainenkäyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus ei koskepääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Pääomasijoitustoiminta on useinjärjestetty niin, että erillinen hallinnointiyhtiö tuottaa palveluitapääomasijoitukset tekevälle rahastolle. Päätöksessä KHO 2013:29 on ratkaistutällaisen hallinnointiyhtiön verostatus. Korkein hallinto-oikeus piti hallinnointiyhtiötäpääomasijoitustoimintaa harjoittavana. Lisäksi, vastoin aikaisempaa tulkintaa,päätös jättää auki mahdollisuuden, että pääomasijoitustoimintaa harjoittavallayhtiöllä voisi olla myös sellaista muuta toimintaa, johon sovelletaanluovutusvoittojen verovapautta.

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

552

Hallitusneuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna 2013 julkaistuista kirjoituksista

559

Sivu

Osinkoverouudistuksessa aikalisä

Professori Seppo Penttilä:
KHO:nlinjaratkaisuja käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksista

Korkein hallinto-oikeus on vuosina2012 ja 2013 antanut useita käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksia koskeviaratkaisuja. Esillä on luovutuksen verovapauden lisäksi ollut useita muitakinkäyttöomaisuusosakkeiden luovutuksiin liittyviä tärkeitä kysymyksiä kutenesimerkiksi verovapaaseen luovutushintaan tehtävät oikaisut, luovutuksiinliittyvät menot ja osakkeiden hankintamenoon luettavat menot. Artikkelissatarkastellaan KHO:n ratkaisuja, analysoidaan lopputuloksia ja verrataanratkaisuja myös aikaisempiin KHO:n ratkaisuihin.

Professori Matti Myrsky:  
Hallitusohjelmatja verotus

Artikkeli käsittelee ja arvioierityisesti uusimpien hallitusten veropoliittisia ohjelmia.

OTT Kalle Määttä:
Liittymisperiaate- arvonlisäverotuksen ikuisuusongelma

Liittymisperiaatteen soveltaminenvoi aktualisoitua silloin, kun suoritekokonaisuus sisältää useamman erilaisenarvonlisäverokohtelun alaisia tavaroita ja palveluita. Sivusuoritteen ollessaepäitsenäinen pääsuorite määrää sen verokohtelun (liittymisperiaate), muttasivusuoritteen ollessa itsenäinen suoritteiden verokohtelu määräytyy erillääntoisistaan (jakamisperiaate). Arvioon näiden periaatteiden välillä vaikuttavatmm. poikkeussäännösten suppea tulkinta, neutraliteettiperiaate japerusteettomien veroetujen estäminen.

OTT, KTM Ossi Haapaniemi:
Sijoitustoimintaanja sijoitusinstrumentteihin liittyvää uutta oikeuskäytäntöä

376

Sijoitustoimintaa jasijoitusinstrumentteja koskeva nimenomainen verolainsäädäntö on varsin niukkaa.Monet vaikeat kysymykset on usein tietoisestikin jätetty oikeuskäytännönratkaistaviksi. Viime vuosien aikana tällaista oikeuskäytäntöä on syntynytkohtuullisessa määrin (mm. koskien valuuttasuojausta, warrantteja ja deep inthe money -optioita), mutta usein siltäkin osin kuin käytäntöä on syntynyt, onmonia kysymyksiä kuitenkin edelleen jäänyt auki, eikä lainsäätäjä ole näihinreagoinut. Artikkelissa pyritään analysoimaan lyhyesti syntynyttäoikeuskäytäntöä sekä avoimeksi jääneitä kysymyksiä.

Ylitarkastaja Hannu Kuortti:
Tehokaskatuminen verotuksessa – verotulojen lisääjä vai veromoraalin
murentaja?

Tehokas katuminen verotuksessatarkoittaa järjestelyä, jossa verovelvollisen omasta aloitteesta tapahtuvaanverotuksen oikaisuun sovelletaan tavanomaisia lievempiä seuraamuksia.Artikkelissa tehdään kansainvälinen katsaus muissa maissa käytössä oleviin tehokkaankatumisen ohjelmiin. Erityisesti offshore –sijoitusten osalta ohjelmat ovattuottaneet varsin hyviä tuloksia ympäri maailman. Muissa maissa saatujenpositiivisten kokemusten valossa vaikuttaisi kokeilemisen arvoiselta säätäämyös Suomessa vastaava, määräaikaisesti voimassa oleva laki.  On kuitenkin huomattava, että tehokaskatuminen on vain yksi osa laajemmasta, veroparatiisien väärinkäytöntorjuntastrategiasta.

Oik. lis. Markku Keinonen:
Kansainvälinenyhteisöverokilpailu jatkuu – kansallinen verostrategia ja
veropohjanpuolustaminen

Kansainvälinenyhteisöverokantakilpailu jatkuu valtioiden tavoitellessa veroeduillayritystoimintaa alueelleen työpaikkojen luomiseksi ja taloudellisen kasvunaikaansaamiseksi. Veroedut ja verotuet vaihtelevat valtiokohtaisesti niidenveropoliittisen linjauksen ja verostrategian mukaisesti. Artikkelissa pyritäänhakemaan vastausta siihen, millaisella verostrategialla Suomen tulisi vastataverokilpailun haasteeseen puolustaessaan kansallisia etujaan.

OTK Reima Linnanvirta :
IFA:n 66. kongressi Bostonissa 30.9.-4.10.2012

InternationalFiscal Associationin 66. kongressi järjestettiin Bostonissa 30.9.-4.10.2012. Kongressin pääteemoina olivat rajatylittäviä palveluita käsittelevä “Enterprise services” sekä oman ja vieraanpääoman välistä rajanvetoa käsittelevä ”The debt-equity conundrum”. Näitäpääteemoja täydensivät kaksitoista muuta oheisseminaaria. Tässä artikkelissakäsitellään kongressin keskeistä sisältöä.

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Uudistetut ehdotukset rahoitusvarojen ja
vuokrasopimustentilinpäätössääntelyksi

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

438

Sivu

Kehysriihipäätöksiä ja muuta ajankohtaista

Professori Heikki Niskakangas:
Osakeyhtiöntoimielinten palkkioiden verotus

Ratkaisun KHO 2011:31 mukaanhallituksen jäsenyydestä maksettu palkkio on aina jäsenen palkkatuloa, jota ei voidalaskuttaa yhtiöön. Vastaavaan tulokseen on tultu toimitusjohtajan palkkiotakoskevassa ratkaisussa KHO 2013:1. Verohallinto muuttanee toimitusjohtajanpalkkiota käsittelevää ohjeistustaan. Ratkaisuilla ei ole vaikutustaisännöitsijän palkkion verotukseen, mutta ne saattavat muuttaa selvitysmiehenpalkkion verotuksellista kohtelua.

OTK Raimo Hietala ja Kauppat. kand. HarriPettersson:  
Muuttuneetvarainsiirtoverolain säännökset ja niiden tulkinta

Varainsiirtoverolain säännöksetmuuttuivat vuoden 2013 alussa, kun kiinteistöyhtiöiden verokanta nousi 2,0prosenttiin ja tietyin edellytyksin yhtiölainaosuudet alettiin laskea veronperusteeseen. Tämän lisäksi kaikkia osakeluovutuksia koskee uusi yleissäännös,jonka mukaan vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuinluovuttajalle tekemä suoritus tai suoritusvelvoite, joka on luovutussopimuksenehtona, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki:
T & K-toimintaan perustuva lisävähennys verotuksessa

Artikkelissa käsitelläänelinkeinotulon verotuksessa vuosina 2013 ja 2014 sovellettavaa tutkimus- jakehittämistoiminnan lisävähennystä. Lisävähennys on elinkeinotoiminnan tulostatehtävä laskennallinen vähennys, joka on suunnattu osakeyhtiöille jaosuuskunnille. Lisävähennyksen määrä perustuu työntekijöille maksettuihinpalkkoihin ja sen myötä verovelvollinen voi verotuksessa vähentää T&K–työtä tekevien työntekijöiden palkat kaksinkertaisena. Lisävähennyksenverovelvollis- ja verovuosikohtainen enimmäismäärä on 400 000 euroa ja alaraja15 000 euroa.

Johtava veroasiantuntija Jari Salokoski:
Bisnesenkelihuojennus

263

Sijoittaja- eli ns.bisnesenkelivähennystä koskeva laki tuli voimaan 15.5.2013. Sijoittajavähennyson määräaikainen pääomatulojen verotusta lykkäävä veronhuojennus, jonka saakohdeyhtiöstä riippumaton yksityishenkilö yhtiöön vuosina 2013 – 2015sijoittamansa uuden osakepääoman perusteella. Artikkelissa kuvataanveronhuojennukseen liittyviä sijoittajaan, sijoitukseen ja kohdeyhtiöönliittyviä lukuisia edellytyksiä. Koska kohdeyhtiö saa huojennuksen perusteellavälillisesti valtiontukea, on myös EU:n valtiontukitematiikka keskeisestikuvauksen kohteena.

Partner Pia Aalto ja Senior Manager Hanna Viilo:
Tietoliikenteen kulutusverot ja veronluonteiset maksut

Korkomenojen vähennysoikeudenrajoittamista koskeva uusi elinkeinoverolain 18 a § tuli voimaan 1.1.2013 jasitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.Artikkelissa käsitellään säännöksen soveltamiseen liittyviä valikoitujatulkintakysymyksiä käytännön näkökulmasta. Käsiteltävät asiat liittyvät koronmäärittämiseen, oikaistun elinkeinotoiminnan tuloksen laskentaan, ns.tasevertailuun ja vähennyskelvottomien korkomenojen vähentämiseen seuraavinavuosina.

Partner Kirsti Auranen ja Director Maritta Virtanen:
Ajankohtaisianäkökulmia terveyden– ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverokysymyksiin

Korkein hallinto-oikeus on antanutuusia päätöksiä, joiden myötä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujenarvonlisäverotulkinnat ovat muuttuneet. Verohallinnon ohjeistusta asiastaodotellaan, kun uusien tulkintojen soveltamisen lisäksi joudutaan esimerkiksipohtimaan, mistä alkaen uusia periaatteita sovelletaan. Korkeimman hallinto-oikeudenpäätösten jälkeen jäi jossain määrin epäselväksi, voiko terveyden- jasairaanhoitoalalla joissakin tilanteissa edelleen olla verollista työvoimanvuokrausta. Terveyden- ja sairaanhoitoalan arvonlisäverotukseen liittyyedelleen muitakin tulkinnallisia kysymyksiä esimerkiksi työterveydenhuoltoonliittyen.

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja Marjaana Haarala:
Uudistunutverotuksen oikaisulautakunta

Verotuksen oikaisulautakunta toimiiensimmäisenä muutoksenhakuasteena tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa sekäperintö- ja lahjaverotuksessa. Aikaisemmin Verohallinnon yhteydessä toimiseitsemän erillistä, alueellisen toimivallan omaavaa verotuksen oikaisulautakuntaa.Vuoden 2013 alusta lukien verotuksen oikaisulautakunta on yksi valtakunnallinentoimielin, joka toimii jaostoihin jakautuneena ja jossa jokaisella jaostolla onaluerajoista riippumaton toimivalta. Artikkelissa käsitellään uudistuneen oikaisulautakunnannykyistä jaostorakennetta ja menettelyjä.

Veroasiantuntijat Kari Kurkioja ja Aku Korhonen:
Energiaintensiivistenyritysten veronpalautus

Energiaintensiivisen yrityksenveronpalautus eli niin kutsuttu energiaveroleikkuri on palvellut Suomessaharjoitettavaa teollista tavaran tuotantoa vuodesta 1998 lähtien. Sen avulla onpyritty turvaamaan energiaa paljon käyttävien yritysten kansainvälinenkilpailukyky Suomessa. Artikkelissa käsitellään energiaintensiivisen yrityksenveronpalautusjärjestelmää, sen laskentakaavan muutoksien taustallavaikuttaneita tekijöitä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Professori Petri Vehmanen:
Käypä arvokiisteltynä käsitteenä ja IFRS 13:n mukaisena määrittämisprosessina

Käyvät arvot perustuvatmarkkina-arvoihin, jotka parhaassa tapauksessa havainnoidaan toimiviltamarkkinoilta. Huonoimmassa tapauksessa ne tuotetaan sellaisellaarvostusmenetelmällä, jonka syöttötietoja ei kyetä havainnoimaan. Tällaisetkinkäyvät arvot IFRS 13 hyväksyy ja luokittelee ne tasolle 3. Tason 3 käyvät arvotvoivat olla lähes pelkkää kuvittelua, ja siitä varoitteli jo Jacques Savaryvuonna 1675.

Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén:
Uuttakirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

326

Sivu

Ajankohtaista

OTT Pauli K. Mattila:
Vähennyskelvottomat menot yritysverotuksessa

Elinkeinotoiminnan verotettava tulolasketaan EVL:n mukaan, jossa on laaja tulo- ja menokäsite. Veronalaisen tulonhankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ovat täten laajastivähennyskelpoisia. Artikkelissa tarkastellaan sellaisia menoja, joita ei voidavähentää verotuksessa, vaikka ne liittyvät tulon hankkimiseen taisäilyttämiseen. Tällaisen menon vähennyskelvottomuus vaatii nimenomaisenmaininnan verolaissa. EVL 18 § sisältää pääluettelon tällaisista menoista.Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä.

Professori Matti Myrsky:  
Millainen on hyvä verojärjestelmä?

Artikkelissa tarkastellaanyksityiskohtaisesti ja yleisellä tasolla verojärjestelmän niin sanottujayleisiä ominaisuuksia.  Nämä ovatpitkälle ajasta ja paikasta riippumattomia, mutta myös niiden osaltamuuttumista ja keskinäistä painoarvojen muutoksia tapahtuu.  Tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvattehokkuus, oikeudenmukaisuus ja yksinkertaisuus.

Veroyliasiamies Timo Räbinä:
Ennakkopäätösvalitus verotuksessa

Vuoden 2014 alusta verotuksenoikaisulautakunnan päätöksestä on tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa sekäperintö- ja lahjaverotuksessa mahdollista hakea muutostaennakkopäätösvalituksella suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Verotuksenkolmiportaisesta muutoksenhakujärjestelmästä poiketaan siis siten, ettähallinto-oikeus ohitetaan. Menettely edellyttää sitä, että korkeinhallinto-oikeus antaa asiassa valitusluvan, ja valituslupa voidaan myöntääprejudikaattiperusteella. Menettely edellyttää myös sitä, että oikeudenkäynnintoinen osapuoli, siis Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö tai verovelvollinen,antaa suostumuksensa asian käsittelyyn ennakkopäätösvalituksena.Ennakkopäätösvalitusta koskevan menettelyn keskeisenä tavoitteena on, ettäennakkopäätösluonteista oikeuskysymystä koskevasta asiasta saataisiinkorkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu nykyistä nopeammin, mikä edistäisiverotuksen yhtenäisyyttä, ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta.

Artikkelissa käsitelläänennakkopäätösvalitusta koskevaa sääntelyä sekä tuodaan myös esille niitäkäytännöllisiä näkökohtia, joita on syytä ottaa huomioon, kun menettely tuleevoimaan.

OTT Kalle Määttä:
Jäteverolain ongelmakohtia

157

Vuoden 2011 alussa jäteverolakiauudistettiin laajentamalla veropohjaa kaikkiin kaatopaikkoihin riippumattakaatopaikan omistus- tai hallintasuhteista taikka jätteen alkuperästä.Artikkelissa analysoidaan uudistunutta jäteverolainsäädäntöä avaamallakysymyksiä jätteen käsitteestä, kaatopaikan rajauksesta,jäteverovelvollisuudesta, verottomista jätteistä ja jäteveron määrästä.Päätteeksi eritellään eräitä jäteverolain tulkinnassa sovellettaviaperiaatteita.

Professori Esko Linnakangas:
Tietoliikenteen kulutusverot ja veronluonteiset maksut

Artikkelissa esitellään 1910-luvunpuolivälissä sotaverona säädettyä telefooniveroa ja vuonna 1994 perittyäteleveroa sekä kirjojen ja lehtien asemaa yleisessä kulutusverotuksessa.Lisäksi selvitetään valtion budjettiin sisältyviä viestinnän veronluonteisiamaksuja: viestintämarkkinamaksu, tietoturvamaksu, postitoiminnan valvontamaksu,televisio ja radiotoiminnan valvontamaksu, varmennemaksu ja toimilupamaksu.

OTK, KTM Markku Järvenoja:
Tulolähde, tulolaji, tulotyyppi ja tulo-osuushenkilöyhtiöiden ja
niiden yhtiömiesten verotuksessa – KHO:n ratkaisun 2012:16arviointia

KHO:n ratkaisussa 2012:16 oli kysymyshenkilöyhtiön ja sen yhtiömiehen verotuksen systematiikasta. Tapauksessa oliratkaistavana tulkintakysymyksenä, voidaanko yhtiömiehen henkilökohtaisessaverotuksessa syntynyt luovutustappio vähentää hänen tulonaan verotettavanyhtymän muun toiminnan tulolähteen tulo-osuudesta, kun tähän tulo-osuuteensisältyi yhtymän saa luovutusvoitto. Artikkelissa arvioidaan yhtymäverotuksensystematiikan kannalta KHO:n ratkaisun sisältöä ja sitä, poikkeaako seaikaisemmista oikeuskäytännön ratkaisuista.

Yliopettaja Reijo Knuutinen:
Verotuksen minimointi ja yrityksen yhteiskuntavastuu

Yritys voi minimoida verotustaan monineri tavoin. Verovilppiin ja veron kiertämiseen voidaan puuttua oikeudellisillanormeilla, kun taas verosuunnittelu on lain puitteissa tapahtuvaa toimintaa.Erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa voi esiintyä sellaista verosuunnittelua,jota ei voida pitää reiluna valtioiden verotulojenoikeudenmukaisen jakautumisen näkökulmasta. Voisivatkoyhteiskuntavastuullisuuden vaatimukset, yhdistettynä verotuksen läpinäkyvyydenlisäämiseen, olla osaratkaisu tähän ongelmaan?

KTT Timo Torkkel:
Verotuksen ja kirjanpidon välisen suhteen kansainvälisistäkehityssuuntauksista

Artikkelissa tarkastellaan verotuksen jakirjanpidon välistä sidonnaisuutta niin oikeustieteen kuin laskentatoimenverotutkimuksen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan aluksi verotuksen jakirjanpidon välisen sidonnaisuuden yleistä viitekehystä, sittenyhdysvaltalaisessa, keskieurooppalaisessa ja isobritannialaisessalaskentatoimen verotutkimuksessa esillä olleita teemoja sekä lopuksi arvioidaannäiden tutkimustulosten pohjalta Suomen verolainsäädännön kehittämissuuntaakoskevia vaihtoehtoja.

Johtava veroasiantuntija Sami Laaksonen:
Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeen haasteita

Artikkelissa käsitellään Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeenhaasteita. Siirtohinnoitteluhankkeen toiminnan lähtökohtana on keskitettyriskienhallinta, jonka perusteella kohdistetaan asiakkaisiinsuunnitelmallisesti ohjaus- ja valvontatoimenpiteitä. Toimenpiteidentarkoituksena on alentaa virheellisen siirtohinnoittelun aiheuttamaaverovajetta. Artikkelissa on esitelty tehokkaina toimenpiteinäesimerkkitapaukset siirtohinnoittelun ennakko-ohjauksesta jasiirtohinnoittelutarkastuksesta.

OTM Martti Nieminen:
Vero-oikeudenbibliografia 2012

Professori Esko Linnakangas:
Uuttakirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

226

Sivu

Muutoksia verotukseen

Lainsäädäntöneuvos, OTT Marianne Malmgrén:
Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitukset

Artikkelissa käsitelläänyhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkovähennysoikeudenrajoitussäännöstä. Säännös tuli voimaan 1.1.2013 ja sitä sovelletaanensimmäisen kerran verovuoden 2014 verotuksessa. Rajoitussäännös onelinkeinoverolain 18 a §:ssä, joten se soveltuu vain elinkeinotulolähteessäverotettavaan tuloon. Pääsääntö on, että korkomenojen vähennysoikeutta voidaanrajoittaa, jos korkotulot ylittävät korkomenot ovat yli 30 prosenttiasäädöksessä määritellystä elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vähennyskelvottomiennettokorkomenojen enimmäismäärä on kuitenkin enintään yhtä suuri kuin etuyhteystahojenväliset nettokorkomenot.

OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen:  
Todennäköistä vai vailla varteen otettavaa epäilyä? –
näyttöratkaisu verotuksessa ja veropetoksessa

Artikkelissa hahmotetaanprosessiasetelmien eroja verotuksessa ja rikosjutussa, näyttökynnystä jatodistustaakkaa näissä menettelyissä sekä pohditaan, missä määrin epäillynoikeudet rajoittavat todistelua rikosjutussa mutta eivät veroasiassa. Kysymyson myös siitä, miten verotarkastuksessa tulisi ottaa huomioon sitämahdollisesti seuraavan rikosprosessin näyttösäännöt. Verotusmenettelyn jarikosprosessin tarkoitusten eroista johtuen on perusteltua soveltaa erilaisianäyttökynnyksiä ja selvitysvastuun jakoa.

OTL Markku Keinonen:
Metsäverotus kannustamaan metsien hoitoa ja puun tarjontaa

Suomi elää metsästä. Puu ontärkein raaka-aineemme ja puuraaka-aineen varaan on rakennettu maamme tärkeinteollisuusklusteri, paperi- ja puunjalostusteollisuus, joka tuottaa SuomenBKT:sta noin 5 % ja viennin nettoarvosta 20 %. Puuraaka-aineen markkinoiden toimivuus ja metsien hyvä hoito onkansataloutemme kannalta keskeinen kysymys.

Puunostajat ovat viime vuosinavalittaneet raaka-aineen saatavuuteen ja puun tarjonnan vaihteluun liittyvistäongelmista. Tarjontaa koskevien ongelmien aiheuttajana on pidetty nykyistämetsäverotusjärjestelmää, joka antaa mahdollisuuden pantata puukauppaa. On jopavaadittu paluuta takaisin pinta-alaverotukseen. Yleinen huolenaihe on metsänomistajakunnanikääntyminen ja metsien hoidon laiminlyönti. Metsäntutkimuslaitoksen mukaanSuomessa on 700.000 ha talousmetsiä, jotka pitäisi nopeasti hakata. Tämänlisäksi on kertynyt ensiharvennusrästejä noin 600.000 ha. Tilanteenkorjaamiseksi on vaadittu mm. sukupolvenvaihdoksiin kannustavien säännösten ottamistalakiin, jotta metsänomistajakunnan rakenne muuttuisi. Puunkorjuunrationalisoinnin edistämiseksi on vaadittu mm. tilakoon kasvattamiseenkannustavia säännöksiä.

Artikkelissa selostetaanpuumarkkinoiden tilannetta ja metsänhoidossa vallitsevia ongelmia ja arvioidaanniiden valossa nykyisten verosäännösten muutostarpeita sekä tehdään lopuksilainsäädännön muuttamisesta koskevat esitykset tavoitteena vallitsevienongelmien purkaminen.

Veroasiantuntija Pasi Hämäläinen:
Arvonlisäverokantamuutoksen siirtymävaihe kirjanpidossa

42

Kaikki arvonlisäverokannatnousivat Suomessa 1.1.2013 yhdellä prosenttiyksiköllä. Verokantojen nostostaaiheutuu arvonlisäverovelvollisille lain tulkintaan ja sen noudattamiseenliittyviä haasteita, jotka johtuvat pääosin vuodenvaihteensiirtymäsäännöksistä. Verokantojen muutos vaikuttaa myösarvonlisäverovelvollisen kirjanpitoon. Monilla voi olla kuluvana vuotena sekäuusien että vanhojen verokantojen mukaisia kirjanpitotapahtumia.

HTM Heikki Holopainen:
Rakennuksien ja rakennelmien arvostaminen kiinteistöverotuksessa– erityisesti rakennusvalvontaviranomaisen näkökulmasta (referee-artikkeli)

Kunnan viranomaiset, erityisestirakennusvalvontaviranomainen, toimittavat tietoja veroviranomaisellekiinteistöverotusta varten. Paikallisten veroviranomaisten jarakennusvalvontaviranomaisten vähäinen yhteistyö, tulkinnanvarainen ja osittainmyös puutteellinen lainsäädäntö ovat johtaneet siihen, ettärakennusvalvontaviranomaisten välillä voi olla suuria tulkintaeroja mm. kiinteistönarvostamiseen liittyvien käsitteiden sisällöstä ja rakennuksien kokonaisalanlaskentatavasta. Verotuksen yksi tärkeimmistä periaatteista,yhdenvertaisuusperiaate, ei välttämättä toteudu verovelvollisten keskuudessa.

OTM Mika Tiula:
Veronumerosta

Veronumeroa ja rakennusalanveronumerorekisteriä koskevalla lainsäädännöllä on mahdollista merkittävästivaikuttaa harmaan talouden torjuntaan. Toisaalta veronumerouudistuksen vuoksivuosittain yli 32 000 Suomessa tilapäisesti työskentelevää ulkomaan kansalaistasaa suomalaisen henkilötunnuksen ja negatiiviseen luottotietojärjestelmäänperustuvan luottokelpoisuuden. Veronumeroa koskeva lainsäädäntö vaikuttaisiolevan EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävää verovalvontaa. Toisaalta voidaansuhteellisuusperiaatteen toteuttamisen ja Rule of Reason -testin kauttaarvioida, olisiko veronumeron avulla toteutettu verovalvonnan tehostaminenollut mahdollista jollakin toisella menetelmällä, mikä rajoittaisi vähemmänEuroopan unionin perussopimuksien mukaisia perusvapauksia.

OTM Kenneth Hellsten:
Osakkeiden myynnin arvonlisäverokohtelu (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitelläänosakkeiden myynnin arvonlisäverokohtelua. Osakkeiden myynti on tähänastisenoikeuskäytännön mukaan aina arvonlisäveroton. Artikkelissa selvitetäänverottomuuden eri perusteita. Lisäksi arvioidaan, milloin osakkeiden myynninvoitaisiin katsoa olevan arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettuvarallisuuskokonaisuuden siirto. Osakkeiden myynnin arvonlisäverokohtelulla onmerkitystä esimerkiksi myyntiin liittyvien kulujen vähennysoikeuttaarvioitaessa.

OTT Wisa M. Sääski Keskitalo:
Osakeyhtiön verovapaat osakeluovutukset (väitöskirjanesittely)

Eri EU-valtioidenosakkuusvapautusjärjestelmät ovat merkittävän samankaltaisia. Kyse ei olekuitenkaan varsinaisesti verokilpailusta, vaan verojärjestelmiensamankaltaistumisesta eli niin kutsutusta veropohjakonvergenssista.
Suomen osakkuusvapautussäännöstensoveltamisedellytykset ovat hyvin kategorisia eivätkä ne jätä mahdollisuuttatapauskohtaiselle harkinnalle. Esimerkiksi valtioiden rajat ylittävissäosakeluovutuksissa sovelletaan määräyksiä, jotka rajoittavat verovapauttakohtuuttomasti.
Kategorisuuden lisäksi säännöksetovat Suomessa rakenteeltaan varsin monimutkaisia. Tämä on johtanut Verohallinnon,veronsaajien ja veronmaksajien välisiin runsaslukuisiintulkintaerimielisyyksiin. Järjestelmän ennakoitavuus on paikoin heikollatasolla.

Professori Heikki Niskakangas:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Hallitusneuvos Antero Toivainen: 
Kansainvälisten veroasioiden palsta

105

Sivu

Pääkirjoitus
Verotus kiristyy

Dosentti Pertti Puronen:
Kiinteistöjen käypien arvojen määrittämisestäperintöverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaankiinteistöjen arvostukseen liittyvää problematiikkaa Verohallinnonarvostamisohjeen valossa. Ohje sisältää kolme erilaista arvostusmenetelmää.Arvostusmenetelmät ovat kaavamaisia ja arvio voidaan tehdä muullakin kuinniiden osoittamalla tavalla. Tulkinnoille on jäänyt edelleen paljon tilaa. Jopelkästään kielen ja arvostusohjeen käsitteiden epämääräisyys antaa tilaaerilaisille näkemyksille. Verovelvollisen edun mukaista on panostaa kiinteistönarvostamiseen perukirjassa, koska hyvä selvitys arvosta useimmiten kestää myösverotuksessa. Arvon määrityksessä on syytä ottaa huomioon myös se, että verotusarvoluo pohjan mahdollisesti myöhemmin edessä olevassa luovutusvoittoverotuksessa.

Professori Matti Myrsky:   
Perustuslakivaliokunta ja verotus

Miten verolait syntyvät? Tämä onmerkittävä ja olennainen kysymys, jota koskevaa tutkimusta Suomessa muutamaapoikkeusta lukuun ottamatta ei juurikaan ole harjoitettu. Kun ottaa huomioonverolakien ratkaisevan merkityksen julkisen sektorin rahoittajana ja yritystensamoin kuin kansalaisten toimintaan vaikuttavana tekijänä, kysymys onmerkittävästä tutkimuksellisesta aukosta. Aihepiiri on luonteeltaan sellainen,että sitä voi juridiikan lisäksi luontevasti lähestyä useamman tieteenalankuten politiikkatieteiden ja taloustieteiden näkökulmista.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu myöskysymys perustuslakivaliokunnan roolista ja merkityksestä. Vero-oikeudellisessakirjallisuudessamme on vähemmässä määrin kiinnitetty huomiota siihen, mitäeduskunnassa tapahtuu hallituksen esityksen saapumisen jälkeen. Keskeinen roolitietenkin on valtiovarainvaliokunnalla ja erityisesti sen verojaostolla, muttamyös muilla valiokunnilla voi poikkeuksellisesti olla merkitystä. Näistätärkein lienee käytännössä eduskunnan perustuslakivaliokunta, jolta aika ajoinpyydetään lausuntoja.

Artikkelissa aluksi lyhyestitarkastella valiokuntien toimintaa ja perustuslakivaliokunnan tehtäviä. Tämänjälkeen otetaan esille valiokunnan ne lausunnot, joissa verotusta on jollakintavoin ollut esillä. Lopuksi on tarkoitus arvioida tilannetta tältä osinyleisemmin. Mielenkiinto rajataan koskemaan lähinnä vuosina 2003 - 2011annettuja muutamia lausuntoja. Toiset niistä ovat tärkeämpiä kuin toiset, janäistä muutamiin tärkeämpiin on tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota.Lausuntoja tarkastellaan kronologisesti uusimmasta vanhimpaan.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Edestakaiset arvopaperikaupat ja luovutustappionvähennyskelpoisuus

Verotuksessa on ilmennyttapauksia, joissa verovelvollinen on myynyt pörssikurssin laskun johdostatappiolla osakkeita ja ostanut välittömästi myynnin jälkeen takaisin vastaavatosakkeet. Näin on saatu synnytettyä verotusta varten tarvittava luovutustappio luopumatta tosiasiallisesti kyseisestäosakesijoituksesta. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti tuoreen ratkaisunKHO 2012:56 pohjalta sitä, onko tällaisessa edestakaisessa osakekaupassasyntynyt luovutustappio vähennyskelpoinen vain voidaanko tappionvähennyskelpoisuus evätä veron kiertämistä koskevan VML 28 §:n perusteella.

OTT Kalle Määttä:
Terveysverot. Terveyden vai verotulojen tähden

506

Terveysveroilla tarkoitetaanveroja, joiden ensisijainen tavoite on edistää terveyspoliittisia tavoitteitaeli terveellisiä elämäntapoja, taikka veroja, jotka käytännössä jokatapauksessa edistävät tätä tavoitteistoa. Konkreettisesti ilmaisten kysymys onSuomessa alkoholi- ja tupakkaverosta sekä makeis-, virvoitusjuoma- jajäätelöverosta. Perimmäinen ongelma piilee kuitenkin siinä, onkoterveysveroissa kyse ainoastaan vanhojen verojen pukemisesta uuteen kaapuun.

OTK, KTM Markku Järvenoja:
Osinko-oikeuden lahjoitus tai pidätys ja osinkotulon verotus

Vero-oikeudellisessakeskustelussa on vedottu puut ja hedelmät –oppiin lähinnä osinko-oikeudenlahjoittamisen yhteydessä. Osakkeiden omistajalla ei ole oikeuskäytännössäkatsottu olevan mahdollisuutta verotuksellisesti tehokkaasti luopuaosinko-oikeudesta, kun osakkeiden omistus jää hänelle. Artikkelissa selvitetäänem. oppia sekä osinko-oikeuden lahjoittamista ja pidättämistä opin valossa.Suomalaista oikeuskäytäntöä verrataan ruotsalaiseen vastaavaan käytäntöön.

Ylitarkastaja Janne Myllymäki:
Kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiössä - oikeustilakorkeimman
hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun 2012:21 jälkeen

Artikkelissakäsitellään sitä, millä edellytyksillä asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja onoikeutettu kotitalousvähennykseen huoneistossaan tehdyn perusparannus- jakunnossapitotyön kustannuksista. Aihetta tarkastellaan erityisesti korkeimmanhallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisujen KHO 2008:87 ja KHO 2012:21 näkökulmasta.Tarkastelussa otetaan lisäksi huomioon aihepiiriä koskeva verotuskäytäntö sekäoikeuskirjallisuus.

KTT Seppo Iivonen:
Verohallinnon muuttuva norminanto

Verohallinnon norminanto on osatuloverotuksen toimittamista ohjaavaa oikeuslähdejärjestelmää. Verohallinnonnorminanto on vuorovaikutuksessa muiden oikeuslähteiden kanssa. Verohallinnonnorminanto sisältää muiden tuloverotusta ohjaavien oikeuslähteiden faktoja jakannanottoja sekä Verohallinnon omaa ohjausta. Verohallinnon norminannonkehitykseen on vaikuttanut Verohallinnon organisaation kehitys. Verohallinnonorganisaatioportaiden vähentyminen on karsinut Verohallinnon norminannonmäärää.

Veroasiantuntija Jaakko Klemettilä :
Luovutusvoittojen jaksottaminen yrityskauppatilanteessa

Artikkeli käsitteleeyrityskauppatilanteiden näkökulmasta luovutusvoiton verotuksellistarealisoitumishetkeä sekä kauppahinnan muutosten verottamista. Erityinen painoartikkelissa on yrityskaupoille tyypillisen signing/ closing menettelynarvioinnissa. Tältä osin keskeinen kysymys on, missä tilanteissa yrityskaupanlopullinen päättäminen (closing) voidaan katsoa luovutusvoiton realisoivaksiajankohdaksi.

Erityisasiantuntija Elina Pykönen:
Yritysjärjestelyjä, konserniavustuslain soveltamista jakansainvälisen verotuksen kysymyksiä - Konserniverokeskuksenennakkotiedoista 2011

KTL Virpi Haaramo:      
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Sisällysluettelo vuonna 2012 julkaistuista kirjoituksista     

573