Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto
Lue lisää ...
Sivu |
|
Pääkirjoitus |
4 |
Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala ja Partner Jari Ahonen: |
5 |
USA:n suurin verouudistus kolmeen vuosikymmeneen sai sinettinsä presidentti Donald Trumpin allekirjoituksella ennen joulua 2017. Uudistuksella muun muassa alennetaan USA:n yhteisöverokantaa merkittävästi ja muutetaan kansainvälistä verotusta koskevia säännöksiä. Artikkelissa käsitellään erityisesti yritysverotusta koskevien muutosten sisältöä ja arvioidaan niiden merkitystä USA:ssa toimiville konserneille. Lisäksi artikkelissa arvioidaan uudistuksen veropoliittisia vaikutuksia. |
|
Professori Seppo Penttilä ja tutkijatohtori Anita Isomaa-Myllymäki: |
15 |
Artikkelissa käsitellään monikansallisten konsernien käyttämiä päämies- ja holdingyhtiörakenteita ja niiden arviointia OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja Suomen kansallisen lainsäädännön sisältämän markkinaehtoperiaatteen valossa. Artikkelin aiheena ovat erityisesti aineettomaan liittyvät päämies- ja niin sanotut IP-holdingyhtiömallit ja OECD:n BEPS-hankkeen synnyttämät muutospaineet jo käytössä oleville rakenteille. |
|
Veroasiantuntijat Seija Karttunen ja Virpi Pasanen: |
32 |
Artikkelissa käsitellään matkakustannusten korvauksiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kuten vuoden 2018 alusta voimaan tullutta tuloverolain muutosta, jolla tilapäisen työmatkan aikaraja pidennettiin kolmeen vuoteen, sekä KHO:n vuosikirjaratkaisua KHO 2017:178, jolla on vaikutuksia varsinaisen työpaikan muodostumiseen tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee säännöllisesti myös kotonaan. Lisäksi tarkastellaan Verohallinnon keväällä 2017 antamaa ohjeistusta ”Työmatkakustannukset verotuksessa”, joka on selkeyttänyt erityisesti konserneissa eri maiden välisiltä työmatkoilta maksettavien matkakustannusten korvausten verotusta. |
|
KTT, OTM, tutkijatohtori Martti Nieminen ja KTT, yliopistonlehtori Pekka Nykänen: |
45 |
Artikkelissa käsitellään jakamistalouden tuloverokysymyksiä. Aihe on ajankohtainen jakamistalouden nopean kasvun ja tuoreen asiaa sivuavan ratkaisun KHO 2017:131 vuoksi. Jakamistaloudessa on viime kädessä kysymys verovelvollisen käytössä olevan omaisuuden vuokraamisesta siksi ajaksi, kun hän ei sitä itse tarvitse. Siten jakamistalouteen liittyvät kysymykset kiinnittyvät pitkälle henkilöverotuksen klassiseen kysymykseen: onko meno verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno vai vähennyskelvoton elantomeno. |
|
Varatuomari Matti Merisalo: |
60 |
Veronkorotusta koskevat säännökset on uudistettu ja yhtenäistetty. Eduskunnan hyväksymät muutokset koskevat tuloverotusta, kiinteistöverotusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä varainsiirtoverotusta. Uudet säännökset ovat nykyistä kaavamaisemmat ja veronkorotuksen määräämiseen liittyvää harkinnanvaraa on supistettu. Veroilmoituksen myöhästymisestä määrätään veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksu. Artikkelissa tarkastellaan uusia säännöksiä, jotka tulevat sovellettaviksi vaiheittain vuodesta 2018 alkaen. |
|
Ylitarkastaja, KTM Anne Kaleva ja johtava veroasiantuntijaTiina Ruohola: |
80 |
Maahantuonnin ALV siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018. Muutos koskee arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tuojien tekemiä maahantuonteja. Menettely muuttuu ns. lykätyksi menettelyksi. Muutoksen jälkeen arvonlisäverovelvolliset maahantuojat laskevat, ilmoittavat ja maksavat maahantuonnin arvonlisäveron Verohallinnolle. Maahantuonnista suoritettava vero ja tehtävä vähennys kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu. Tulli toimittaa maahantuonnin tullauksen entiseen tapaan. |
|
OTT, kilpailuasiainneuvos, professori Kalle Määttä: |
85 |
Vuoden 2015 alussa voimaan tullut romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus on yksi keino kamppailussa harmaata taloutta vastaan, kuten tähdättäessä tahallisten maksujen laiminlyöntien ja kuittikaupan vähentämiseen. Arvonlisäverolain 8 d §:n tulkinnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat soveltamisalan laajuuden eli myyjän ja ostajan käsitteiden, myyntien sekä romun ja jätteen määrittely. |
|
Ylitarkastaja Marjo Huovinen: |
96 |
Valvontakäynti on Verohallinnon ja asiakasyrityksen keskinäiseen yhteistyöhön, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva toimenpide. Valvontakäynti tukee Verohallinnon strategian mukaista tavoitetta reaaliaikaisen verovalvonnan toteuttamisesta sekä ennakoivasta ohjauksesta. Tämän artikkelin tavoitteena on luoda kokonaiskuva valvontakäynnistä ja sen käyttötavoista osana riskilähtöistä verovalvontaa ja ennakollista ohjausta. Artikkelin näkökulma painottuu arvonlisäverotukseen sekä arvonlisäveron valvonnassa saatuihin kokemuksiin. |
|
Veroasiantuntija Santeri Kääriäinen: |
107 |
Artikkelissa tarkastellaan kartellisakkojen ja kartellirikkomuksista aiheutuneiden vahingonkorvausten vähennyskelpoisuutta elinkeinoverotuksessa. Artikkelissa tarkastellaan myös kartellirikkomusasiassa maksettavaksi määrättyjen korkosuoritusten sekä oikeudenkäynti- ja asianajomenojen verovähennyskelpoisuutta kuin myös sitä, minkä vuoden kuluksi nämä menot voidaan kirjata. Artikkeli sisältää katsauksen asiaa koskevaan lainsäädäntöön, lain esitöihin sekä oikeus- ja verotuskäytäntöön. |
|
OTT Janne Juusela ja hallitusneuvos Tommi Parkkola: |
111 |
Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila: |
119 |
Hallitusneuvos Antero Toivainen: |
123 |
Ajantasainen katsaus Suomen eri verolajeja koskevista verosopimuksista sekä virka-apua veroasioissa koskevista sopimuksista. Palstalla käydään läpi myös merkittävät sopimuksia koskevat muutokset. | |
|
130 |
Sivu |
|
Toiselle vuosisadalle siirryttäessä... |
507 |
Professori (emeritus) Heikki Niskakangas: |
508 |
Eriytetty tuloverojärjestelmä ja yritysverotuksen perinpohjainen uudistus ohittavat 1.1.2018 neljännesvuosisadan merkkipaalun. Pääomatulot saatettiin pohjoismaisen esimerkin mukaisesti yhtenäisen suhteellisen verotuksen piiriin, mutta ansiotulojen verotuksen uudistamiseen ei Suomessa uskaltauduttu. Yritysverotuksessa repaleinen veropohja tiivistettiin ja verokanta alennettiin 25 prosenttiin. Uudistuksen päälinjat ovat pitäneet näihin päiviin saakka, vaikka veropohjaa kohtaan on vuosien varrella tehty lukuisia hyökkäyksiä. | |
Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas: |
522 |
Puuttumattomuusperiaate liittyy tutkimiskynnykseen ja silmien sulkemiseen vähäisiltä virheiltä. Sen lähisukulainen on suhteellisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Yhdenvertaisuusperiaate rajoittaa puuttumattomuusperiaatetta. Perintö- ja lahjaverotuksessa puuttumattomuusperiaatteen normipohja on ollut heikompi kuin tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Salassa pidettävien viranomaisohjeiden vuotaminen on laitonta, mutta laitonta on myös ei-salassa pidettävien tietojen salaaminen. |
|
Professori, ma. Juha Lindgren: |
532 |
Korkojen vähentäminen ja sen rajoittaminen on keskeinen aihe kansainvälistä verotusta koskevassa keskustelussa niin OECD:n, EU:n kuin muillakin foorumeilla. Suomessa tarve vähentämisen rajoittamiseen on johtanut EVL 18 a §:n säätämiseen. Lisäksi julkaistussa oikeuskäytännössä (esimerkiksi KHO 2016:71 ja 2016:72) on puututtu korkojen vähennysoikeuteen. VML 28 §:n soveltaminen on johtanut veron kiertämistä koskevaan keskusteluun. Veronkiertodirektiivin ohella eräät kansalliset ja kansainväliset esitykset tulevat johtamaan sääntelyn muuttamiseen lähitulevaisuudessa. |
|
KTT Timo Torkkel: |
548 |
Artikkelissa tarkastellaan maatalouden tuloveroverotuksen kirjanpitosidonnaisuutta. Maatalouden tuloverotuksen kirjanpitosidonnaisuuteen liittyviä kysymyksiä ei ole viimeaikaisessa oikeuskirjallisuudessa yksityiskohtaisesti tarkasteltu. Se, että kysymystä ei ole yksityiskohtaisesti tarkasteltu, on tavallaan itsestään selvä, koska maatalouden tuloverotus ei ole kirjanpitosidonnainen. Vaikka maatalouden tuloverotus ei ole kirjanpitosidonnainen, jo pelkästään tämä seikka herättää monia vero-oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä. |
|
Yliopisto-opettaja, KTL, OTM Janne Myllymäki: |
559 |
Artikkelissa käsitellään palkitsemis- ja eläkejärjestelyyn liittyvän kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskevia kysymyksiä palkansaajan ja työnantajan verotuksessa. Tarkastelun kohteena on se, missä tilanteessa palkansaajalle muodostuu veronalaista tuloa järjestelyssä, johon liittyy kapitalisaatiosopimus. Tarkastelun kohteena on myös se, milloin työnantajalla on oikeus vähentää tällaisesta järjestelystä aiheutuneita kustannuksia ja mikä on verotuksessa vähennyskelpoinen määrä. | |
Yliopisto-opettaja Mika Nissinen: |
573 |
Artikkelissa käsitellään sitä, onko tietokoneohjelmiston digitaalisesta jakelusta saatu suoritus tuloverosopimusoikeudessa luonteeltaan rojaltia vai liiketuloa. Artikkeli jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan ohjelmiston digitaalista jakelua ohjelmistonkehittäjien näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan ohjelmiston digitaalisesta jakelusta maksetun suorituksen tuloverosopimusoikeudellista luonnetta OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin perusteella. Kolmannessa osassa käsitellään ratkaisua KHO 15.11.2016/4882, joka koski sitä, pidetäänkö peliin liittyvää suoritusta Suomen ja Kiinan välistä tuloverosopimusta tulkittaessa rojaltitulona vai liiketulona. |
|
KTM, veroasiantuntija Henri Lyyski: |
588 |
Komissionäärin käsitteeseen liittyvien tulkintaongelmien takia ei ole täysin selvää, millaisissa olosuhteissa komissionääri voi muodostaa kiinteän toimipaikan verosopimusvaltioon. OECD:n mukaan kiinteän toimipaikan muodostumista on myös pyritty välttämään komissionäärijärjestelyillä ja muilla vastaavilla strategioilla. Tässä artikkelissa käydään läpi komissionäärin käsitteeseen liittyviä tulkintaongelmia etenkin sopimusten sitovuuden näkökulmasta. Lisäksi artikkelissa käydään läpi, millaisia muutoksia malliverosopimuksen 5.5 ja 5.6 artikloihin kohdistuu BEPS-hankkeen seurauksena ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on komissionäärijärjestelyihin. |
|
Hallinto-oikeustuomari Matti Tamminen: |
600 |
Verosta vapauttaminen on yleensä jätetty vero-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän ulkopuolelle. Ajoneuvoverolaissa, polttoainemaksusta annetussa laissa ja väylämaksulaissa valittaminen hallinto-oikeuteen on kuitenkin mahdollista. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuja tässä poikkeuksellisessa muutoksenhakutilanteessa. Valitusmahdollisuuden merkitys verosta vapauttamista koskevista päätöksistä. |
|
Finanssineuvos Jari Salokoski: |
610 |
Kongressin kaksi pääteemaa olivat ”BEPS-hankkeen arviointi: hankkeen lähtökohdat, uudet standardit ja toteuttaminen” sekä ”siirtohinnoittelun tulevaisuus”. Pääaiheiden lisäksi kongressissa käsiteltiin lukuisia muita aiheita, joiden teemat olivat värittyneet vahvasti BEPS-projektiin liittyvillä näkökulmilla. BEPS-toimenpiteiden vaikutusta ja käyttöönottamista eri valtioissa arvioitiin kansallisten lainsäädäntöjen sekä verosopimusten kannalta. |
|
HTT, OTL, VT Veijo Tarukannel, OTM, VT Toni Sarivirta ja OTT, dosentti, kilpailuasiainneuvos Kalle Määttä: |
617 |
OTT Janne Juusela: |
624 |
|
|
Hallitusneuvos Antero Toivainen: |
626 |
Executive Director Maritta Virtanen ja Senior Manager Eija Tannila: |
629 |
Sisällysluettelo vuonna 2017 julkaistuista kirjoituksista |
632 |
Sivu |
|
Kansainvälisiä ja kansallisia kehityssuuntia |
375 |
Reijo Knuutinen: |
376 |
Suomessa päätettiin syksyllä 1992 siirtyä muiden Pohjoismaiden perässä eriytettyyn veromalliin, jossa luonnollisen henkilön tulo jaetaan kahteen tulolajiin. Mallin perusajatus on ollut ansiotulojen verottaminen progressiivisesti ja pääomatulojen verottaminen suhteellisesti. Kirjoituksessa tarkastellaan, minkälaisilla veroteoreettisilla ja -poliittisilla perusteilla tällaiseen järjestelmään aikanaan siirryttiin sekä miten järjestelmä on verolainsäädännön tasolla ja verolakien soveltamisen tasolla käytännössä toiminut. | |
Markku Järvenoja: |
393 |
Sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sijoitettujen varojen yritysjärjestelyn jälkeen tehtävä palauttamisen verokohtelu ei ole eri yritysjärjestelyissä yhtenäinen. Verokohteluun vaikuttavat verosäännösten lisäksi myös sekä yhtiöoikeudellinen sääntely että kirjanpidollinen käsittely vastaanottavan yhtiön omassa pääomassa. Tämän yhteispelin vaikutus verokohteluun eri yritysjärjestelymuodoissa ei ole yhtenäinen. Myöskään erilaisissa sulautumis- ja jakautumistilanteissa ei voida yhdellä konseptilla ennakoida SVOP-rahastopalautusten verokohtelua. |
|
Hannu Kuortti: |
405 |
Itsekriminointisuoja on yksi keskeinen periaate oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin toteuttamisessa. Artikkelissa käsitellään itsekriminointisuojan sisältöä rikosoikeudenkäynnissä, ja milloin sekä miten se tulee ottaa huomioon samanaikaisessa hallinnollisessa verotusmenettelyssä. Aihetta esitellään ja analysoidaan Verohallinnon antaman ohjeen, lainvalmisteluaineiston, oikeuskäytännön sekä kansainvälisen vertailun avulla. Artikkelin lopussa tuodaan myös esille hallintoasioiden oikeudenkäyntimenettelyn vireillä oleva uudistus, joka toteutuessaan laajentaa itsekriminointisuojan ulottuvuutta verotusmenettelyyn selvästi nykytilasta.. |
|
Pekka Nykänen: |
420 |
SEUT 64 artiklan 1 kohdan mukainen stand still -lauseke mahdollistaa tietyin edellytyksin pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Artikkelissa tarkastellaan stand still -lausekkeen merkitystä, kun kotimainen osakeyhtiö saa suorasijoitusosinkoja EU:n ulkopuolelta. Tarkastelun kohteena on erityisesti asiaa koskeva ratkaisu KHO 2017:65. Lisäksi artikkelissa käsitellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemien assosiaatiosopimusten ja merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiota koskevan neuvoston päätöksen vaikutusta stand still -lausekkeen soveltamisessa. |
|
Juuso Mikkilä ja Timo Räbinä: |
430 |
Hallintolain hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin sisältyy säännös siitä, että viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Verotuksessa tästä luottamuksensuojaa koskevasta periaatteesta säädetään VML 26.2 ja OVML 6 §:issä. Artikkelissa tarkastellaan luottamuksensuojan soveltamisedellytyksiä ja esitellään luottamuksensuojaa koskevista tuomioistuinratkaisuista tehdyn empiirisen tutkimuksen tuloksia. Artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisiä tuloksia muun muassa siitä, kuinka usein ja minkälaisissa verovalitusasioissa verovelvolliset vaativat luottamuksensuojaa ja minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimet näissä tapauksissa ovat tehneet. Artikkeli sisältää myös katsauksen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintaan vuodelta 2016. |
|
Paula Laakso ja Kari Kurkioja: |
445 |
Tavaran tullinimikettä, tullausarvoa ja alkuperää pidetään yleisesti keskeisimpinä tullinkantoon vaikuttavina seikkoina. Unionin uusi tullilainsäädäntö, jota alettiin pääasiassa soveltaa toukokuussa 2016, toi mukanaan eräitä muutoksia näihin tulliverotuksen kolmeen keskeiseen peruselementtiin. Artikkelissa tarkastellaan tullinimikkeisiin, tullausarvoon ja tavaran alkuperään liittyvää sääntelyä yleisesti ja uuden tullilainsäädännön valossa. |
|
Kirsti Piiskoppel: |
454 |
Artikkeli syvennetystä asiakasyhteistyöstä jatkaa Konserniverokeskuksen uusien ohjauksen ja valvonnan työkalujen esittelyä. Artikkelissa perehdytään syvennetyn asiakasyhteistyön toimintatavan tavoitteisiin ja kerrotaan toimintatavassa toimimisesta käytännönläheisesti. Artikkelin tavoitteena on lisätä tietoa syvennetystä asiakasyhteistyöstä ja antaa vastauksia niihin kysymyksiin ja mielikuviin, joita syvennetty asiakasyhteistyö ja siinä toimiminen on herättänyt. |
|
Claus Salo: |
464 |
Arvonmäärityksen lopputulokseen vaikuttaa olennaisesti se, miten kauan kohteen arvioidaan tuottavan tuloja. Joskus tuloja ennustetaan rajalliselle ajanjaksolle, joskus taas ilman ajallista takarajaa, jolloin arvonmäärityksessä on huomioitava terminaaliarvo. Artikkelissa käsitellään kysymystä terminaaliarvon huomioimisesta sekä rahoitusteorian että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sekä suomalaisten että ulkomaisten tuomioistuinten siirtohinnoittelua koskevia ratkaisuja, joissa on otettu kantaa terminaaliarvon huomioimiseen. |
|
Tomi Viitala: |
474 |
Artikkelin kirjoittaja vietti heinäkuun 2017 Keion yliopistossa Tokiossa vierailevana tutkijana. Artikkelissa esitellään havaintoja Japanin veropolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, joita ovat muun muassa kansainvälinen verokilpailu ja kulutusverotuksen kiristämisen sietämätön vaikeus. Esille nostetaan myös tarve Suomen ja Japanin välisen verosopimuksen ajantasaistamiseksi maiden taloudellisten suhteiden tiivistyessä. |
|
Timo Rauhanen: |
479 |
Virpi Haaramo: |
484 |
Artikkelissa tarkastellaan kirjanpitolakiin sisältyviä IFRS:n mukaisia, vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja luokitteluperusteita. Kirjanpitovelvollinen voi luokitella, arvostaa ja kirjata IFRS-standardien mukaan rahoitusvälineitä, sijoituskiinteistöjä ja rahoitusleasingsopimuksia. Lisäksi pääomalainat voidaan luokitella omaan pääomaan, mikäli IFRS:n luokittelukriteerit täyttyvät. Käytännössä IFRS-optioiden soveltamiseen liittyy haasteita verosääntely mukaan lukien. |
|
Janne Juusela ja Tommi Parkkola: |
492 |
Maritta Virtanen ja Eija Tannila: |
496 |
Vero-opintopäivät 2017 |
500 |
Kari S. Tikka Jarmo Leppiniemi Matti Myrsky Hannele Ranta-Lassila Ahti Vapaavuori Kalle Määttä Leena Äärilä Petri Manninen Seppo Heiniö Esa Aalto Tommi Parkkola ja Timo Viherkenttä Hillel Skurnik KILA:n lausuntoja s. 112
|
Pauli K. Mattila: Risto Järvinen: Pertti Puronen: Hannele Ranta-Lassila: Marjaana Helminen: Hilkka Martikainen: Kari Alho: Kristiina Äimä: Juha Särkilahti: Juha Arpalahti: Tommi Parkkola ja Hillel Skurnik: Hillel Skurnik: Tapio Kortelainen: KILA:n lausuntoja, s. 527 KHO:n ratkaisuja, s. 537 Sisällysluettelo vuonna 1999 julkaistuista kirjoituksista, s. 541. |
Edward Andersson: Jarmo Leppiniemi: Pauli K. Mattila: Seppo Penttilä: Pertti Puronen: Timo Räbinä: Päivi Räty: Ahti Vapaavuori: Marjaana Helminen: Hannele Liede ja Maarit Pekkanen: Sirpa-Liisa Venesjärvi: Tommi Parkkola: Hillel Skurnik: |
Jaakko Ossa: Marina Äimä: Matti Myrsky: Mirjami Laitinen: Hannele Ranta-Lassila: Marko Vehniä: Pasi Puranen: Taru Juote ja Tomi Pitkänen: Leila Juanto: Antti Toivonen: Marko Vehniä: Hillel Skurnik: Kilan lausuntoja, s. 228 |
Hannele Ranta-Lassila: Maj-Lis Saarikivi: Minna Toiviainen: Erkki J. Tassia: Marjaana Helminen: Pasi Puranen: Marianne Malmgr
Marina Äimä: Hannele Ranta-Lassila: Ahti Vapaavuori: Kari S. Tikka: Kalle Määttä: Mauri Manner: Timo Torkkeli: Ilkka Stenius: Tommi Parkkola: Antti Toivonen: Esko Linnakangas: Kilan lausuntoja, s. 448 Verohallituksen kirje: Matti Myrsky: |
Pekka Hallberg: Lasse Arvela: Jukka Tammi: Timo Viherkenttä: Risto Järvinen: Kari S. Tikka: Mirjami Laitinen: Jarmo Ikkala: Jarmo Leppiniemi Edward Andersson: Pauli K. Mattila:
|
Kari S. Tikka: Edward Andersson: Raimo Immonen: Seppo Ikäheimo - Risto Walden - Raimo Immonen: Markku O. Tunturi: Kristiina Äimä: Pasi Hämäläinen: Ossi Haapaniemi ja Seppo Heiniö: Matti Myrsky: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: Matti Myrsky: Nina Sainio: |
Pertti Puronen: Matti Kukkonen: Hannele Ranta-Lassila: Raija Myllys-Kauppinen: Jarkko Tuomolin: Timo Kanervo: Tage Vest: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Matti Myrsky: Kilan lausuntoja, s. 337 |
Olli Ryynänen: Pertti Puronen: Hannele Ranta-Lassila: Eila Kärki: Timo Kanervo: Erkki J. Tassia: Esko Linnakangas: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: |
Ahti Vapaavuori: Marjaana Helminen: Janne Juusela: Matti Myrsky: Marina Äimä: Timo Räbinä: Mikko Pikkujämsä: Juha Lindgren: Sami Myöhänen: Aapo Kiviniemi: Antti Toivonen: Janne Juusela: Antero Toivainen: Kilan lausuntoja, s. 574 Sisällysluettelo vuonna 2001 julkaistuista kirjoituksista, s. 600 |
Kari S. Tikka: Pauli K. Mattila: Marjaana Helminen: Kalle Määttä: Matti Hal
|