Verotus-lehden artikkelien lyhennelmien sähköinen arkisto
Lue lisää ...
Marjaana Helminen: Timo Torkkel: Aila Virtanen: Marika Nordlund, Mika Kallio ja Kari Kurkioja: Jukka Karjalainen ja Sami Laaksonen: Esko Linnakangas: Erkki J. Tassia: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: |
Edward Andersson: Ahti Vapaavuori: Timo Räbinä: Matti Myrsky: Santtu Turunen: Seppo Heiniö ja Jukka Lyijynen: Jarmo Salminen: Taru Vilppula: Antti Toivonen: Pia Aalto: Esko Linnakangas: Antti Lehtimaja: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: |
Pertti Puronen: Marina Äimä: Matti Kukkonen: Ilkka Kajas ja Samuli Makkonen: Erkki Kontkanen: Suvi Anttila: Leena Äärilä: Lauri Mannio: Kristiina Äimä: Marjaana Helminen ja Jarmo Ikkala: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: KILA:n lausunto: Sisällysluettelo vuonna 2002 julkaistuista kirjoituksista, s. 576 |
|
Lasse Arvela: Kari S. Tikka: Pauli K. Mattila: Seppo Penttilä ja Alpo Ronkainen: Hannele Ranta-Lassila: Hannele Liede ja Miika Jokinen: Atso Kiuru ja Markku Lehtonen: Kari Pilhjerta: Aila Virtanen: Jukka-Pekka Kankaanpää: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: VM:n tiedote 30.12.2002: Nordisk skattevitenskapelig forskningsr |
Marina Äimä: Santtu Turunen: Kalle Määttä: Erkki Kontkanen: Eija Tannila: Timo Toivanen: Suvi Anttila: Matti Anttila: Marjaana Haarala: Esa Aalto: Nina Sainio: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: Kirjoittajat 2/2003 |
Edward Andersson: Seppo Penttilä: Esa Aalto: Timo Räbinä: Hannele Ranta-Lassila: Timo Torkkel: Mika Kallio: Jouni Weckström: Heli Laaksomaa: Jarmo Mattsson: Erkki J. Tassia: Janne Juusela: Antero Toivainen: Kirjoittajat 3/2003 |
| Numero 4/2003 - Sisällys: | |
Esko Linnakangas: Juha Lindgren: Reijo Virtanen: Marko Koski: Matti Myrsky: Sebastian Kellas ja Janne Juusela: Ossi Haapaniemi: Eila Rother: Erkki Kontkanen: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: Ilmestymispäivä 6.9.2003 Kirjoittajat 4/2003 |
Numero 5/2003 - Sisällys: | |
Verouudistus eteneeEdward Andersson: Alikapitalisointi ja syrjintäkielto Pertti Puronen: Antti Pekkala: Matti Myrsky: Veijo Tarukannel ja Aarne Reiman: Titta Joki-Korpela: Taru Taajamaa: Meeri Villanen: Mirva Lohiniva-Kerkelä: Pirjo Pentinmäki: Janne Juusela ja Tommi Parkkola: Antero Toivainen: Sisällysluettelo vuonna 2003 julkaistuista kirjoituksista Kirjoittajat 05/2003 |
Sivu | ||
| Pääkirjoitus Vuoden 2004 näkymiä | 3 | |
| Ylijohtaja Lasse Arvela Hallituksen kannanotto yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta | 4 | |
| Hallitus antoi 13.11.2003 yritys- ja pääomaverotuksen uudistamista koskevan kannanoton. Artikkelissa käydään lyhyesti läpi kannanoton sisältö. Kannanotto perustuu hallitusohjelman verotuksen rakenteen kehittämistä koskevaan osaan. Hallitusohjelman sisältöön vaikutti puolestaan keskeisesti VM:n työryhmän muistio "Kilpailukykyiseen verotukseen" marraskuulta 2002. Lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2004 siten, että muutokset tulevat pääosin voimaan vuoden 2005 alusta. | ||
| OTT Raimo Immonen Sukupolvenvaihdoksen siviilioikeudellisia näkökulmia | 9 | |
| Yrityksen elinaikaisiin sukupolvenvaihdoksiin on useita vaihtoehtoja. Tilanteisiin liittyy myös siviilioikeuden näkökulma. Artikkelissa käsitellään osakeyhtiön osakkeisiin liittyvien oikeuksien erottamista eri henkilöille, lakiosa- ja suosiolahjaa koskevan sääntelyn kehittämistä, osakeyhtiölain uudistukseen liittyviä ehdotuksia osakepääoman ja osakasoikeuksien erottamisesta toisistaan ja omien osakkeiden hankkimista koskevien menettelyjen muuttamisesta, sekä yhtiökokonaisuuden pilkkomisen uudenlaisia vaihtoehtoja. | ||
| OTT Pauli K. Mattila Verotuksesta siirrettäessä perhevarallisuutta uudelle sukupolvelle | 18 | |
| Suomalaiset elävät aikaisempaa pidempään ja ovat entistä vauraampia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tarve ja mahdollisuus siirtää perhevarallisuutta uudelle sukupolvelle jo elinaikana on merkittävästi kasvanut. Siirtokeinoja on useita ja niillä kaikilla on erilaiset veroseuraamukset. Nämä tulisi pyrkiä arvioimaan kattavasti. Riittävää ei ole, että huomioon otetaan vain luovutustoimen välittömät vaikutukset. Lahjoitus ei merkitse vain lahjaveroa. Siitä seuraa muutoksia myös tuloverotukseen, varallisuusverotukseen ja perintöverotukseen. Kokonaisen sukupolven ylittäminen tarjoaa parhaat verosäästöt. | ||
| Professori Marjaana Helminen Väliyhteisölaki aiheuttaa edelleen päänvaivaa | 28 | |
| Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta on ollut voimassa jo vuodesta 1995 lähtien, ja sen tulkinnasta ja soveltamisesta on olemassa jo useita tuomioistuinpäätöksiä. Korkein hallinto-oikeus on viimeaikaisilla päätöksillään ottanut kantaa mm. väliyhteisölain EY-oikeuden mukaisuuteen, väliyhteisötulon laskemiseen sekä ulkomaisen yhtiön tuloverotuksen tason määrittelemiseen. Edelleenkin väliyhteisölain soveltamiseen liittyy useita epäselviä kysymyksiä. Erityisen paljon keskustelua on viimeaikoina herättänyt kysymys väliyhteisölain suhteesta EY-oikeuteen sekä väliyhteisölain soveltuminen Virossa toimiviin verovelvollisiin. | ||
| Professori Matti Myrsky Oikeuslähteistä verotuksessa | 39 | |
| Artikkelissa selvitetään pääpiirteittäin oikeuslähteen käsitettä ja verotuksen oikeuslähteitä eurooppavero-oikeudesta kansallisiin oikeuslähteisiin kuten lakiin, tavanomaiseen oikeuteen, oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen. Mielenkiinnon kohteena ovat myös eri oikeuslähteiden erilainen merkitys vaihtelevissa ratkaisutilanteissa samoin kuin oikeuskäytännön korostunut merkitys ja oikeuslähteiden tila yleisemminkin. | ||
| Varatuomari Marianne Malmgren Suomalaisen yhteisön tuloverotuksesta toimittaessa ulkomailla | 56 | |
| Artikkelissa tarkastellaan tuloverokysymyksiä, jotka liittyvät suomalaisen yhtiön toimintaan ulkomailla. Tarkasteltavana ovat mm. suomalaisen yhtiön yleisen verovelvollisuuden ja kiinteän toimipaikan syntyminen ulkomaille ja eräät kiinteän toimipaikan verotuskysymykset, kuten syrjintäsäännökset ja kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Lisäksi selvitetään Suomen väliyhteisölainsäädännön soveltumista ulkomaiseen tytäryhtiöön, tytäryhtiön toiminnan rahoittamista ja osingonjakoa Suomeen. | ||
| OTT Eila Rother ja OTK Santtu Turunen Elv ja syrjimättömyysvaatimus | 68 | |
| Artikkelissa osoitetaan useilla eri laskelmilla syrjiväksi veroksi yksityisiltä ei-arvonlisäverovelvollisilta toimijoilta autoverolain mukaan autoverosta kannettava arvonlisävero, joka ei ole EY:n tuomioistuimen Siilinin asiassa antaman tuomion mukaan arvonlisävero (ei arvonlisävero, elv) vaan erillinen vero. Arvonlisäverolain mukaista elv:n vähennysoikeutta pidetään kuudennen arvonlisäverodirektiivin vastaisena. | ||
| OTL Petri Saukko Verovelvollisuus vakuutusmaksuverosta | 75 | |
| Vakuutusmaksuverolla tarkoitetaan vakuutussopimuksen nojalla kannettavasta vakuutusmaksusta suoritettavaa veroa. Vakuutusmaksuverosta säännellään laissa eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli ns. vakuutusmaksuverolaissa. Artikkelin tarkoituksena on hahmottaa vakuutusmaksuverotusta sääntelevän varsin yleisluonteisen ja useita vanhoja säännöksiä sisältävän vakuutusmaksuverolain sisältöä ja tulkinnallisuuksia lähinnä kansainvälisten tilanteiden valossa. | ||
| Oikaisulautakunnan puheenjohtaja, KTT Juha Lindgren Jatkopohdiskelua verojutun prosessista | 89 | |
| Artikkelin teemana on asioiden selvittämisvelvollisuus verovelvollisen oikeusturvan näkökulmasta erityisesti hallinto-oikeuden käsittelyssä. Asiaa koskevia kysymyksiä käsitellään hallinto-oikeuden ratkaisujen avulla. Artikkeli liittyy tämän lehden edellisessä numerossa (Verotus 5/2003) julkaistuun artikkeliin "Pohdiskelua verojutun prosessin perusrakenteen ympärillä. | ||
| KTM Heikki Samuli Vilkman Osinko vai arvonnousu? | 96 | |
| Artikkelissa tarkastellaan, kuinka Helsingin pörssissä listatuilla osakkeilla kauppaa käyvien sijoittajien preferenssit osinkotuottojen ja luovutusvoittojen välillä muodostuvat. Ongelmaa käsitellään talousteorian avulla sekä nykyisen että pian muuttumassa olevan verotuksen puitteissa. Etenkin osinkotulojen verotus on muuttumassa radikaalisti luovuttaessa yhtiöveron hyvityksestä. Tehtyjen päätelmien mukaan osinkotulon arvostus suhteessa luovutusvoittoon laskee, mutta osinkoja tullaan silti lievästi preferoimaan. | ||
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola EU-uutiset | 100 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen Kansainvälisten veroasioiden palsta | 108 |
Numero 2/2004 - Sisällys: | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sivu | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pääkirjoitus Odottelua | 119 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Professori Matti Myrsky Hallintolain merkityksestä verotuksen kannalta. | 120 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Artikkelissa selvitetään pääpiirteittäin 1.1.2004 voimaan tulleen hallintolain (434/2003) sisältöä ja sen merkitystä verotuksen kannalta samoin kuin uusia ja muutettuja verotusmenettelylain säännöksiä. Vaikka 1.1.2004 voimaan tulleet muutokset eivät ole kovin suuria, ajan myötä hallintolain merkitys tulee kasvamaan ennen kaikkea siihen sisällytettyjen yleishallinto-oikeudellisten periaatteiden merkityksen johdosta. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| KTT Veijo Riistama IAS/IFRS-perustaisen kirjanpito- ja tilinpäätösnormiston sekä osakeyhtiölain uudistuksen verovaikutukset, osa I | 139 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pörssinoteeratut yhtiöt laativat vuodesta 2005 alkaen tilinpäätöksensä International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemien IAS- tai nyttemmin IFRS- eli International Financial Reporting Standards normien (IFRS) mukaan. Myös kirjanpitolainsäädäntöämme ollaan muuttamassa, niin että se sopii IAS/IFRS-normeihin sopeutettujen direktiivien puitteisiin. Kun samalla osakeyhtiölakia ollaan muuttamassa mm. voitonjakokelpoista omaa pääomaa koskevien säännösten osalta, ollaan verotuksen ja kirjanpidon tilinpäätöksen yhteensovittamisessa uudessa asetelmassa. Kirjoituksessa analysoidaan uusien ja myös ehdotettujen normien vaikutusta elinkeinotulon verottamista koskeviin säännöksiin ja mainittujen normien ja säännösten eroja. Kirjoituksen toinen osa julkaistaan Verotus-lehden seuraavassa numerossa (3/2004). | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Professori Marjaana Helminen Eurooppayhtiön verotusasema | 152 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vuonna 2004 tulee lokakuun 8. päivästä lähtien mahdolliseksi perustaa eurooppayhtiöistä annetun EY-asetuksen (2157/2001) mukaisia eurooppayhtiöitä (Societas Europaea, SE) EU-valtioihin. Eurooppayhtiöt tulevat olemaan rajoitetun vastuun pääomayhtiöitä, joiden yhtiöoikeudelliset erityispiirteet riippuvat yhtiön rekisteröintivaltion kansallisesta lainsäädännöstä. Eurooppayhtiöiden verotuksesta ei sen sijaan ole vielä olemassa mitään erityissääntelyä. Eurooppayhtiön verotusasemaa joudutaan siksi toistaiseksi tarkastelemaan yleisten kansalliseen verolainsäädäntöön, EY-vero-oikeuteen ja verosopimuksiin sisältyvien yritysverotusta koskevien sääntöjen ja periaatteiden valossa. Eurooppayhtiö luo muutospaineita yritysverotusta koskeviin kysymyksiin koko EU:ssa. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| OTK, LL.M. Päivi Taipalus EU:n laajentuminen ja arvonlisäverotus | 161 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| EU laajenee kymmenellä uudella jäsenvaltiolla 1.5.2004. Artikkelissa käsitellään EU:n laajenemista ja sen vaikutuksia arvonlisäverotukseen suomalaisille arvonlisäverovelvollisille. Arvonlisäverotus muuttuu sekä tavara- että palvelukaupassa uusissa jäsenvaltioissa olevien yritysten kanssa. Myös toimiminen uusissa jäsenvaltioissa saattaa muuttua 1.5.2004 jälkeen mahdollisten uusien säännösten myötä. Esimerkkinä tällaisista tilanteista voidaan mainita suomalaisten yritysten asennus- tai rakennusprojektit tai tavarakaupassa varastosta myynnit uusissa jäsenvaltioissa. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| OTT, KTM Lauri Soikkeli Luottamuksensuoja verotuksessa | 167 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Artikkelissa käsitellään luottamuksensuojaperiaatteen yleisiä perusteluja, soveltamisedellytyksiä ja sen soveltamisaluetta käytännössä. Artikkeli perustuu kirjoittajan samannimiseen väitöskirjaan, ja siinä on pyritty tuomaan esiin yksinkertaistetusti ja selkeästi keskeisimmät tutkimustulokset. Johtopäätöksenä on, että luottamuksensuojan soveltamisalue näyttää muodostuneen käytännössä huomattavasti siitä annettua säännöstä, verotusmenettelylain 26.2
|
Sivu | ||
| Pääkirjoitus Verouudistus hyväksytty | 343 | |
| Professori Matti Myrsky Milloin yhteisö on yleishyödyllinen? | 344 | |
| Yhteisöjen yleishyödyllisyys on hyvin tärkeä sekä periaatteellisena että käytännöllisenä kysymyksenä. Jos yhteisö on yleishyödyllinen, se saattaa olla riippuen tulojen koostumuksesta joko kokonaan tai osittain verovapaa. Yleishyödylliset yhteisöt ovat yleensä aatteellisia yhdistyksiä tai säätiöitä. Asialla on merkitystä useiden verolajien, erityisesti kuitenkin tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen kannalta. | ||
| Professori Esko Linnakangas Hyllypoistoista sosiaaliturvamaksuluokkaa määrättäessä KHO:n ratkaisun valossa | 360 | |
| Hyllypoistoon turvautuminen voi olla tarkoituksenmukaista muun muassa silloin, kun sen avulla saadaan yritykselle edullisempi maksuluokka työnantajan sosiaaliturvamaksussa. On perusteltua katsoa, että maksuluokkaa määrättäessä veroilmoitus tarkoittaa myös sellaista veroilmoituksen muutosta, joka se on annettu ennen verotuksen toimittamista. Kynnys hyväksyä verotuksen toimittamisen jälkeen tehtyjä muutosvaatimuksia virheen tai erehdyksen perusteella on oikeuskäytännön mukaan hyvin korkealla. Jos hyllypoistojen tekeminen tulevaisuudessa estetään elinkeinoverolainsäädäntöä muuttamalla, hyllypoisto-ongelma poistuu myös sosiaaliturvamaksun osalta, mutta muut sosiaalituturvamaksun porrastusongelmat säilyvät, ellei porrastussäännöksiä muuteta. | ||
| OTT Erkki Kontkanen Korkotulon lähdeverolaista | 367 | |
| Talletusten ja joukkovelkakirjojen korkoihin sovellettavaan korkotulon lähdeverolakiin on liittynyt aika-ajoin vaikeitakin soveltamisongelmia. Lakia ei ole kuitenkaan vero-oikeudellisissa kirjoituksissa juurikaan käsitelty. Artikkelilla pyritään täyttämään tätä aukkoa. Siinä otetaan kantaa yleisten soveltamiskysymysten lisäksi muun muassa lain soveltamiseen koron muutostilanteissa, joukkovelkakirjoihin liittyviin rajanveto-ongelmiin sekä laissa tarkoitetun indeksihyvityksen käsitteeseen. | ||
| KTM, OTK Tomi Englund ja KTM Heikki Ilkka Poistot suomalaisessa ja kansainvälisessä tilinpäätöskäytännössä | 378 | |
| Suomalaiset pörssiyhtiöt joutuvat laatimaan konsernitilinpäätöksensä viimeistään 1.1.2005 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta IFRS-standardien mukaisesti. IFRS-standardien käyttöönotto tullee nykytilanteessa kuitenkin rajoittumaan ainoastaan konsernitilinpäätöstietojen esittämiseen, koska myös erillistilinpäätösten laatiminen IFRS-standardien mukaisesti rajoittaisi yhtiöiden verosuunnittelumahdollisuuksia. Tämä artikkeli kuvaa keskeisiä eroja IFRS:n ja elinkeinoverolain teoreettisen viitekehyksen ja etenkin poisto-käsitteen välillä. | ||
| Ylitarkastaja Anu Rajamäki Ulkomailla maksetun tuloveron vähentämisestä EVL 7§:n mukaisena tulonhankkimismenona | 397 | |
| Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2004:12 oli esillä tilanne, jossa suomalaisen yhtiön ulkomailla maksamaa tuloveroa ei voitu hyvittää yhtiön Suomessa samasta tulosta maksamista veroista. Ratkaisussa katsottiin, ettei näitä hyvityskelvottomia veroja voinut vähentää tulonhankkimismenona elinkeinotulon verotuksessa. Artikkelissa käsitellään ratkaisussa tehtyjen kannanottojen pohjalta Suomen kansainvälisen verojärjestelmän normeja, verojen vähentämistä tulonhankkimismenona sekä tuloveron käsitteen sisältöä. | ||
| OTL Petri Saukko Tavaratoimitus asennettuna tai koottuna arvonlisäverotuksessa | 404 | |
| Arvonlisäverolain 63 §:n 3 momentissa säädetään poikkeuksesta yleisiin myyntimaata ja yhteisöhankintaa koskeviin säännöksiin tilanteessa, kun toisesta EU:n jäsenvaltiosta myydään tavara asennettuna tai koottuna Suomeen. Vaikka arvonlisäverolain säännös perustuu kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin, sitä ei ole säädetty sanamuodoltaan vastaamaan direktiivin sääntelyä. Arvonlisäverolain säännös toisin kuin direktiivin sääntely, ei näyttäisi suoraan sanamuodoltaan soveltuvan, jos myyjä käyttää toimituksessaan alihankkijaa. Käytännössä arvonlisäverolain 63 §:n 3 momenttia on tulkittu siten, että säännös soveltuu, vaikka varsinainen myyjä käyttäisikin alihankkijaa asennus- tai kokoamistyössä. Direktiivin mukainen tulkinta onkin mm. direktiivin sääntelyn selkeyden ja yhteisökaupan toimivuuden kannalta varsin perusteltua, eikä vastakkaiselle tulkinnalle liene tiukkaa sanamuotoa korostavan oikeusvarmuuden lisäksi juurikaan tukea löydettävissä. | ||
| Vanhempi tutkija Simo Hannelius Metsän arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa | 412 | |
| Metsäomaisuus tulisi arvostaa perintönä tai lahjana samoin kuin mikä tahansa muukin omaisuus; markkinahintojen perusteella. Metsäntutkimuslaitos ja Maanmittauslaitos ovat tehneet kauppahintatutkimuksia, joiden vertailuaineistoja ja tuloksia voidaan käyttää hyväksi. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteri tuottaa internet-tietoa maakuntien hehtaarihinnoista ja niiden vaihtelusta. Metsän arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa kaipaa uutta yhtenäistämisohjetta, jonka laadinta on haastava tehtävä eri alojen asiantuntijoille. | ||
| Ylitarkastaja Sami Laaksonen Tavaramerkin siirtohinnoittelusta | 423 | |
| Artikkelissa selostetaan Konserniverokeskuksen antamaa ennakkotietoa tavaramerkin eli brändin arvostamisesta konsernin sisäisessä kaupassa. Tavaramerkki arvostettiin ennakkotiedossa markkinaehtoiseen käypään arvoon kolmella arvostamismenetelmällä. Menetelmät olivat relief from royalty -menetelmä (income approach), vertailukelpoinen markkinahintamenetelmä (market approach) ja kustannuksiin perustuva menetelmä (cost approach). | ||
| Professori Olli Ryynänen Oikeusturvan parantamisen tavoista verotuksessa | 433 | |
| Ominaista toimivalle verojärjestelmälle on oikeanmääräisen veron kanto oikeana ajankohtana oikealta verovelvolliselta. Korostuneesta oikeusturvan tarpeesta huolimatta on epävarmuus verotuksessa usein suurempi kuin muilla oikeudenaloilla. Artikkeli käsittelee lainsäädäntötekniikan, esitöiden laadun, oikeuskäytännön jäsentyneisyyden, viranomaisohjeistuksen kattavuuden ja yleisten oppien kehittyneisyyden merkitystä verokohtelun ennakoitavuuden kannalta. Siinä pohditaan myös kohennusehdotuksin oikeansisältöisten veropäätösten mahdollisimman aikaista käytännön varmistamista muun muassa hallinto-oikeuden kantavien periaatteiden valossa. Artikkeli käsittää lyhennelmän virkaanastujaisluennosta 26.5.2004 Helsingin yliopistossa. | ||
| Varatuomari Kristiina Äimä Konserniverotuksen eurooppalaisia kehitysnäkymiä | 436 | |
| OTT Eila Rother ja OTK Santtu Turunen Elv ja Itävallan normikulutusvero | 448 | |
| Keskustelu elvin eli autoverosta suoritettavan arvonlisäveron syrjivyydestä jatkuu. Artikkelissa verrataan elviä ja äskettäin EY:n tuomioistuimen arvioitavana ollutta Itävallan normikulutusveron korotusta toisiinsa. EY:n tuomioistuin piti tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan elviä vastavaa normikulutusveron korotusta eurooppaoikeudellisesti syrjivänä verona. | ||
| OTT Janne Juusela EU-uutiset | 451 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen Kansainvälisten veroasioiden palsta | 453 |
Sivu | ||
| Pääkirjoitus Teemanumero verouudistuksesta | 459 | |
| Professori Kari S. Tikka Yritys- ja pääomaverouudistus: Tavoitteet ja pääkohdat | 460 | |
| Kesällä 2004 toteutunut yritys- ja pääomaverouudistus tuo verojärjestelmäämme merkittäviä muutoksia, joista osa on tullut voimaan jo vuoden 2004 aikana. Artikkelissa luodaan kokonaiskuva uudistuksen sisällöstä ja tarkastellaan lainsäädäntömuutoksia niille asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Uudistuksen tavoitteisiin kuluu muun muassa kansainväliseen verokilpailuun vastaaminen, järjestelmän eurooppaoikeudellisen hyväksyttävyyden varmistaminen ja yrittäjyyden edistäminen. Erikseen tarkastellaan uudistusta verotuksen ja kirjanpidon suhteen kannalta ja esitetään kokonaisarvio uudistuksesta. | ||
| Hallitusneuvos Matti Halen Osinkoverotus ja ketjuverotus | 471 | |
| Osinkoverotus uudistuu vuoden 2005 alusta, kun yritys- ja pääomaverouudistus tulee voimaan. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan ja osinkotulot tulevat osittain veronalaisiksi. Yksityishenkilöillä osingoista on lähtökohtaisesti 70 prosenttia veronalaista tuloa, mutta listaamattomilta yhtiöiltä saatuun osinkoon liittyy 90 000 euron verovapaa osa. Yhteisöille osingot ovat listattujen yhtiöiden jakamia osinkoja koskevin poikkeuksin verovapaat. Artikkelissa esitellään uuden osinkoverojärjestelmän pääpiirteet. Samalla tuodaan esille syitä, joiden vuoksi on päädytty toteutuneisiin ratkaisuihin. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa yhteisöjen ketjuverotukseen liittyvät näkökohdat ja rajat ylittäviä osinkoja koskevien EU-oikeudellisten velvoitteiden vaikutus. | ||
| OTT Pauli K. Mattila Luovutusvoitot ja - tappiot yritysverotuksessa | 485 | |
Kesällä 2004 valmistuneen yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä Suomi liittyi niiden maiden joukkoon, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisöjen osakeluovutusten verovapauden. Uudistuksen tarkoitus on parantaa Suomen asemaa konsernien emo- ja holdingyhtiöiden sijaintimaana. Uudistus merkitsee tuntuvaa aukkoa Suomen muutoin kattavaan yritysveropohjaan. Verovapaan luovutuksen voi tehdä vain yhteisö (osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja keskinäinen vakuutusyhtiö). Luovutuksen kohteena tulee olla osakkeita, jotka ovat kuuluneet luovuttajan käyttöomaisuuteen. Osakkeet on pitänyt omistaa vähintään vuoden ajan ja omistusosuuden luovutetussa yhtiössä on pitänyt olla vähintään 10 % kohdeyhtiön osakepääomasta. Symmetriasyistä verovapaata luovutusvoittoa vastaa vähennyskelvoton luovutustappio. Luovutustappioon rinnastetaan yhteisön purkautumisen yhteydessä syntyvä tappio, joka siis myös on vähennyskelvoton. Uudistuksen yhteydessä luovuttiin myös kokonaan käyttöomaisuusosakkeiden osakepoistoista. Tämä koskee niitäkin yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada verovapaita osakeluovutusvoittoja (yksityisliikkeet ja henkilöyhtiöt). Muutokset tulivat voimaan jo 19.5.2004 eli päivänä, jona hallitus antoi asiaa koskevan esityksen (HE 92/2004 vp). | ||
| Professori Edward Andersson Uusi konsernituen vähennyskieltosäännös ( EVL 16 § 7 k ) | 496 | |
Kirjoituksessa selvitetään EVL 16 §:n 7 kohdan tausta, tarkoitus ja sisältö. Säännös kytkeytyy läheisesti uudessa 6b §:ssä säädettyyn käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapauteen ja - tappioiden vähennyskelvottomuuteen. Siinä kielletään vähentämästä konsernitukia, saamisen (ei kuitenkaan myyntisaamisen) menetyksiä ja vastaavia menoja, joihin ei liity vastasuoritusta. Nämä konserniyhtiölle annetut tukisuoritukset tulisi pikemminkin hoitaa pääomasijoitusten muodossa. | ||
| Professori Heikki Niskakangas Yksityishenkilön luovutusvoittoverotuksen muutokset | 507 | |
| Professori Jaakko Ossa Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokohtelun muuttuneet säännökset | 515 | |
| Artikkelin alussa selvitetään syitä, minkä vuoksi säännöksiä muutettiin. Yhtenä isona kysymyksenä oli eläkeikään tulleet muutokset. Niihin liittyvät säännökset ovat osittain vaikeaselkoiset. Artikkelissa on selvitetty näihin liittyviä kysymyksiä seikkaperäisesti. Periaatteellisella tasolla toinen iso muutos oli se, että eläkevakuutusmaksut vähennetään vastaisuudessa ansiotulojen sijasta pääomatuloista. Kolmas suurempi kokonaisuus on työnantajan ottamien eläkevakuutusten verokohtelu. Erityisesti mielenkiintoa on herättänyt kollektiiviiseen eläkevakuutukseen liittyvät tulkintatilanteet. Myös näitä kysymyksiä käsitellään artikkelissa. | ||
| KTT Juha Lindgren Yrityksen sukupolvenvaihdoksen verotus ja sitä koskevat muutokset | 528 | |
| Sukupolvenvaihdosten huojennusta koskeva perintö- ja lahjaverolain 55.2 §:n muutos on tullut voimaan vuonna 2004. Lisäksi Verohallitus on antanut 24.6.2004 ohjeen "Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa". Sekä lainmuutos että viranomaisohje palvelevat mittavaa käytännön tarvetta, silläesimerkiksi Verohallituksen arvion mukaan seuraavan 5-10 vuoden aikana 60 000-80 000 yrityksessä tulee tapahtumaan sukupolvenvaihdos. Artikkelissa tarkastellaan lain muutoksesta aiheutuvia tulkintakysymyksiä ja ohjeen vaikutuksia sukupolvenvaihdosten suunnitteluun ja toteutukseen verotuksen näkökulmasta. Samassa yhteydessä esitetään ajatuksia mahdollisista tulevista tulkintakysymyksistä ja ohjaustarpeesta, joita muun muassa pääoma- ja yritysverouudistus saattavat aiheuttaa. | ||
| KTL Timo Matikkala - OTT Janne Juusela Verouudistus verosuunnittelun kannalta | 537 | |
| Verouudistuksessa yritys- ja pääomaverojärjestelmä tuli aikaisempaa monimutkaisemmaksi ja tulkinnanvaraisemmaksi. Myös verosuunnittelun keinot ja painopisteet muuttuivat aikaisempaan verrattuna. Uudessa järjestelmässä keskeisiä verosuunnittelualueita ovat mm. osinkojen kahdenkertaisen verotuksen välttäminen sekä osakeluovutusten voittoihin ja tappioihin liittyvä verosuunnittelu. Artikkelissa selvitetään yleisellä tasolla verosuunnittelun periaatteita uudistuneessa yritys- ja pääomaverojärjestelmässä. | ||
| Oikeustieteen tohtori, asianajaja Mikko Pikkujämsä KHO:n arvonlisäveroratkaisujen herättämiä ajatuksia | 547 | |
| Kirjoituksessa tarkastellaan kolmea KHO:n ratkaisemaa tapausta. Niistä ensimmäiseen, joka koski palautuskelvottomien liittymismaksujen arvonlisäverokohtelua, liittyy kysymys arvonlisäveron ja tuloveron suhteesta. Toisessa oli kysymys siitä, onko veron perusteen määrittely tappiollisessa perustajaurakoinnissa arvonlisäverodirektiivin mukainen. Kolmas ratkaisu koski vähennysten palautusvelvollisuutta kiinteistöyhtiön verovelvollisuusryhmästä poistamisen yhteydessä. | ||
| Varatuomari Antero Heinranta Oikaisulautakuntamenettely käytössä 10 vuotta | 558 | |
| Vuodesta 1994 lähtien verotuksen ensimmäisenä muutoksenhakuasteena ovat toimineet verotuksen oikaisulautakunnat. Lautakuntien jäsenten asiantuntemus sekä oikaisuvaatimusten valmistelun ja päätösten perusteluiden paraneminen ovat selkeästi lisänneet verovelvollisten oikeusturvaa. Hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten määrä on vähentynyt merkittävästi ja verotuksen muutoksenhakuprosessi on nopeutunut. Vaikka oikaisulautakuntamenettelyllä on jo suurelta osin saavutettu hallituksen esityksissä asetetut tavoitteet, riittää verotuksen yhdenmukaisuuden saavuttamisessa edelleen haastetta myös oikaisulautakunnille. | ||
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola EU-uutiset | 563 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen Kansainvälisten veroasioiden palsta | 567 |
Sivu | ||
| Pääkirjoitus Vuoden 2005 näkymiä | 3 | |
Professori Jarmo Leppiniemi: | 4 | |
| Kirjanpito- ja verolakien muutokset muuttivat monin tavoin kirjanpidon ja verotuksen kytköksiä. Osa näistä on huolellisuutta vaativia opiskeltavia eroja, jotta tilinpäätös ja veroilmoitus tulisivat laadituiksi oikein. Osa eroista on suunnittelukohteita oman pääoman käytön verohinnan alentamiseksi. Kun osa kirjanpitovelvollisista laatii tilinpäätöksensä IAS/IFRS-periaatteiden mukaan, osa ”perinteisesti”, kytkökset ovat erilaiset eri kirjanpitovelvollisten kohdalla. | ||
OTT, VT, dosentti Pertti Puronen: | 13 | |
| Tekijänoikeus luetaan yksityisoikeudessa immateriaalioikeuksiin ja jäämistöoikeudellisesti sitä pidetään jäämistövarallisuutena. PerVL 1 §:n mukaan se, joka saa omaisuutta perintönä, on velvollinen suorittamaan siitä veroa PerVL:n mukaan. Laissa ei ole säännöstä, jonka mukaan tekijänoikeus tai muut aineettomat oikeudet olisivat verovapaita. Viime vuoden toukokuussa KHO antoi kaksi ratkaisua, jossa se kuitenkin katsoi, ettei tekijänoikeuden saantoa ole pidettävä PerVL:n 1 §:ssä tarkoitettuna saantona. Mitkä ovat ratkaisun yleisemmät vaikutukset? Onko se kannanotto vain tekijänoikeuksien perintöverovapauden puolesta vai onko sitä tulkittava laajemmin, vai ehkä suppeammin? Artikkeli keskittyy arvioimaan KHO:n ratkaisun 2004:55:n taustoja ja prosessin eri vaiheita verotoimistovaiheesta ylimpään oikeusasteeseen sekä ratkaisun vaikutuksia perintö- ja lahjaverotuskäytäntöön. | ||
Professori Matti Myrsky: | 27 | |
Artikkelissa lyhyesti selvitetään perustuslain syntyyn johtanutta kehitystä ja sen sisältöä, minkä jälkeen yksityiskohtaisemman tarkastelun kohteeksi otetaan perustuslain ja verotuksen suhteet. Lähinnä mielenkiinnon kohteena on niiden perustuslain säännösten nostaminen esille, joilla voidaan olettaa olevan keskeistä merkitystä verotuksen näkökulmasta. Merkittävin verotuksen kannalta on oikeusvaltioperiaatetta koskeva perustuslain säännös ja siitä johdettava lakisidonnaisuuden vaatimus. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös mm. perusoikeuksien merkitys verotuksessa, lainsäädäntövallan delegoiminen ja veronsaajien verotusoikeus. Lopuksi esitetään asiasta joitakin yleisempiä huomioita. Perustuslain ja verotuksen suhteista esille nousevat kysymykset eivät ole vain juridis-teknisiä tai akateemisia, vaan niillä voi olla myös hyvin huomattava yhteiskunnallis-poliittinen merkitys. Aiheen laajuus huomioon ottaen tarkastelu on pääpiirteittäistä. | ||
| Professori Olli Ryynänen: Peitellyn osingon uudesta verokohtelusta etenkin ketjuverotusta silmällä pitäen | 41 | |
Artikkeli käsittelee peitellyn osingon verouudistuksen jälkeistä verokohtelua eritoten yhteisön saaman voitonjaon eli ketjuverotusongelman kannalta. Käyden ensin läpi peitellyn osingon sääntelyn yksityiskohtaiset soveltamisedellytykset, artikkeli analysoi peitellyn osingon uudistuneita oikeusseuraamuksia eri tilanteissa. Erityisen huomion saa emo-tytäryhtiödirektiivin asettamat sisäisestä verolainsäädännöstämme osin poikkeavat vaatimukset, kuten myös peitellyn osingon käsittely verosopimusjärjestelmässä. Artikkeli sisältää avoimen ja peitellyn osingon verokohtelun vertailun laskelmin eri osingonjakotilanteissa ja se käy myös läpi nykysääntelyn hallituksen esityksestä poikenneen eduskuntakäsittelyn. Siinä punnitaan eri sääntelyvaihtoehtoja, arvioideaan lain nykymuotoon päätynyt syntyhistoria ja selostetaan eduskuntatyön yhteydessä tehdyn varovaiseen soveltamiskäytäntöön tähtäävät tulkintakannanotot. Todeten peitellyn osingon sääntelyn perimmältään veron kiertämisen erityismuodoksi, artikkeli katsoo peitellyn osingon nykyverotuksen liian kaavamaiseksi, etenkin vastaavan avoimen osingon moninaiseen eri tilanteissa suuresti vaihtelevaan verokohteluun nähden. Artikkeli päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan erityisesti yhteisön verottaminen peitellystä osingosta tulisi hallituksen esityksen ja valtiovarainvaliokunnan kannanotot huomioon ottaen olla sangen harvinainen ilmiö vastaisuudessakin. | ||
| Esittelijäneuvos Marina Äimä: Yhtiöveron hyvityksestä – EYT:n tuomio ja KHO:n päätös Petri Mannisen asiassa | 54 | |
| KHO sai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta (EYT) 7.9.2004 ennakkoratkaisun asiassa C-319/02 (Manninen) EY 56 ja 58 artiklojen tulkinnasta. Tuossa tapauksessa Suomessa yleisesti verovelvollinen osingonsaaja sai osinkotuloa toisesta EU:n jäsenvaltiosta. Ennakkoratkaisun perusteella yhtiöverotuksesta annetun lain (YHL) mukainen edellytys, jonka mukaan hyvitys myönnetään vain kotimaisten yhtiöiden osingon osalta, ei ole yhteisön oikeuden mukainen. Artikkelissa esitellään EYT:n tuomiota ja KHO:n samassa asiassa 22.12.2004 antamaa päätöstä (KHO 2004:117) KHO:N päätöksen mukaan toiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön maksaman osingon osalta osingonsaaja on oikeutettu YHL:ia soveltuvin osin noudattaen laskettuun hyvitykseen. Hyvitys, joka otetaan huomioon osingonsaajan pääomatulona, määräytyy osinkoa jakaneen yhtiön asuinvaltiossaan osingosta todellisuudessa maksaman veron perusteella. | ||
OTT, ma professori Erkki Kontkanen: | 65 | |
| Verouudistuksessa sijoitusomaisuuteen luettavista osakkeista saatujen osinkojen verotus eriytyi muihin omaisuuslajeihin kuuluvista osakkeista saatujen osinkojen verotuksesta. Muutos korostaa yhdessä käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksia koskeneiden muutosten kanssa omaisuuslajijaottelun merkitystä verotuksessa. Kirjoituksessa käydään läpi sijoitusomaisuusosinkojen verotuksen pääpiirteet. Siinä käsitellään myös sijoitusomaisuuden tunnusmerkkejä sekä sijoitusomaisuuden ja muiden omaisuusryhmien välistä rajanvetoa ja otetaan kantaa muun muassa siihen, kenellä voi olla sijoitusomaisuutta. | ||
| Professori Esko Linnakangas: Henkilöyhtiön yhtiömiesosuuksien hankintameno luovutusvoittoverotuksessa | 79 | |
Eri aikoina hankituille henkilöyhtiön yhtiöosuuden puolikkaille laskettiin yhtiöosuuden luovutusvoittoverotuksessa erikseen hankintamenot käyttäen yhden puolikkaan osalta hankintameno-olettamaa ja toisen puolikkaan osalta paljon suurempaa todellista hankintamenoa. Tämä oli verovelvolliselle olennaisesti edullisempaa kuin yhtiöosuuden käsittely yhtenä jakamattomana kokonaisuutena. | ||
| OTK, KTM Ossi Haapaniemi: Ajankohtaista osakepohjaisten kannustinjärjestelmien verovähennysoikeudesta | 86 | |
Regerinsrätten on viime syksynä antamissaan Ericssonia koskevissa ratkaisuissaan pysyttänyt ennakkoratkaisut, joissa Skatterättsnämnden (”SRN”) hyväksyi yhtiön verovähennysoikeuden osakeoptio- ja osakesäästöohjelman osalta. Ratkaisut ovat merkittäviä, koska Regeringsrätten oli aikoinaan päätynyt osakeannin osalta siihen, ettei vähennysoikeutta ole (nk. Skanska-tapaus). Regeringsrätten vahvisti ratkaisut plenum-kokoonpanossaan, mikä viittaa siihen, että ratkaisut on mielletty kannanmuutokseksi Skanska-tapaukseen nähden. Riksskatteverket onkin ratkaisujen johdosta todennut, että ratkaisuja on sovellettava myös emittoitaessa uusia osakkeita. Suomessa työnantajayhtiön vähennysoikeutta em. tilanteissa ei tiettävästi ole oikeuskäytännössä ratkaistu. Kirjanpidossa osakepohjaisia maksuvälineitä koskien on hyväksytty IFRS 2 standardi, jota ainakin pörssiyhtiöt joutuvat soveltamaan vähintäänkin konsernitilinpäätöksissään. Myös kirjanpidollisen kulukirjauksen perustelut huomioon ottaen vähennysoikeus on verotuksessakin perusteltu. Nykyisin kansainvälinen kilpailukyky on merkittävä tekijä myös verojärjestelmän kehittämistä pohdittaessa. Nyt kun osakeyhtiölaki uudistuu ja myös verosäännöksiä ollaan IAS:n/IFRS:n johdosta uudistamassa, olisi tässä yhteydessä tarpeen säätää neutraalit ja selkeät pelisäännöt myös yritysten verovähennysoikeudesta osakepohjaisten kannustinjärjestelmien suhteen. | ||
Professori Marjaana Helminen ja OTT Hannele Ranta-Lassila: | 90 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 93 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 101 | |
Professori Jarmo Leppiniemi: | 107 |
|
Sivu |
||
| Pääkirjoitus Perintäverotuksessa muutospaineita |
119 |
|
|
Professori Seppo Penttilä: |
120 |
|
| Verouudistus muutti monella tavalla verosuunnittelun kysymyksenasetteluja. Artikkelissa käsitellään verosuunnittelua noteeraamattomien yhtiöiden osakkaiden näkökulmasta pitäen painopisteenä nimenomaan osinkojen verotukseen liittyviä kysymyksiä. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän kumoamisen myötä täydennysvero poistui verojärjestelmästä. Samanaikaisesti osakeyhtiön saamat käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinnat tulivat eräin edellytyksin verovapaiksi. Uudessa järjestelmässä osingonjako on mahdollista ilman yhtiön maksamia veroja. Osingonjaon kannalta nettovarallisuus ja ns. osakaskohtaiset vähennykset ovat edelleen keskeisiä verosuunnittelualueita. Näiden lisäksi artikkelissa käsitellään omistajan verovähennyksiä, varojen nostamista muutoin kuin osinkona, toimitilojen hallintaa ja yritysrakenteisiin liittyviä kysymyksiä. | ||
|
Professori Matti Myrsky: |
129 |
|
|
Artikkelissa lähestytään pääpiirteittäin yleishyödyllisten yhteisöjenverotusta lainsäädäntöhistorian valossa. Tarkastelu rajoittuu lähinnälainsäädäntömuutosten tarkasteluun (lakihistoria) eikä aihetta kytketälaajempiin yhteiskunnallisiin viitekehyksiin. Viimeaikaista veropoliittistakeskustelua ei tarkastella. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus on varsin vanha lainsäädännöllinen ilmiö ja poikkeuksena muusta verolainsäädännöstäse on myös säilynyt sisällöltään melko muuttumattomana. Muutoksia onkuitenkin tapahtunut ja tapahtuu vastaisuudessakin. Jos esimerkiksi arvonlisäverotuksen ja tuloverotuksen sidonnaisuudesta luovutaan (ks. AVL 4§), on hyvä olla perillä siitä, millainen tilanne oli ennen vuoden 1991(559/1991) liikevaihtoverolakia. Artikkelissa myös korostetaan vero-oikeushistoriallisen tutkimusotteentärkeyttä. Vaikka lainsäädännön muutoksia ja myös niitä koskeva keskusteluavoidaan dokumentoida ja arvioida, selvitettävää paremman kokonaiskuvansaamiseksi on vielä paljon. On tarpeellista tietää, millainen aikaisempilainsäädäntö on ollut, miksi sitä haluttiin muuttaa ja miksi juurisellaiseksi, millaiseksi se sittemmin muodostui. Suurta merkitystä ontällöin erilaisella lainvalmisteluaineistolla, mutta usein myös silläyhteiskunnallisella tilanteella, joka oli vallitsevana. Menneisyyttävoidaan pyrkiä tarkastelemaan useilla erilaisilla oikeushistoriallisillatutkimusotteilla paremman kokonaiskuvan saamiseksi menneisyydestä. Kokemusosoittaa, että monet verotuksen peruskysymykset nousevat aika väliajoinveropoliittisen keskustelun kohteeksi. Tällöin on hyvä olla perillä siitä,kuinka asiat on aikaisemmin lainsäädännöllisesti järjestetty.Menneisyydestä voidaan ottaa oppia edellyttäen, että se tunnetaan riittävänhyvin. |
||
|
Hallintoneuvos Raimo Anttila: |
139 |
|
|
Arvonlisäverolaissa on tietoisesti pyritty käyttämään eräitä yhdenmukaisia käsitteitä ja sanontoja kuin tuloverotusta koskevassa lainsäädännössä. Lisäksi arvonlisäverolaissa on eräitä suoria viittauksia tuloverosäännöksiin Tarkoituksena on, että käsitteille ja sanonnoille annetaan niille tuloverotuksessa vakiintunut merkityssisältö ja tulkinta. Joissakin yksittäistapauksissa veromuotojen erilainen luonne saattaa estää aivan yhdenmukaisen tulkinnan, mutta tämä on kuitenkin poikkeuksellista. Suurempia esteitä voi aiheutua Eurooppaoikeudesta, koska arvonlisäverotus on EU:ssa varsin pitkälle harmonisoitu. Direktiivinmukainen tulkinta syrjäyttää tuloverotuksessa sovelletun tulkinnan. |
||
| Esittelijäneuvos Marina Äimä: Maasta lähtemisen verotusongelmista |
146 |
|
| Artikkeli käsittelee henkilön maasta muuton verotusongelmia korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 2004:6 pohjalta; erikoisesti olosuhteita, joissa henkilöllä ei maasta muuton jälkeen ole katsottu olevan Suomeen olennaisia siteitä. Henkilöiden kanssa muuttaa nykyään heidän yritystoimintaansa ja varallisuuttaan, mutta toisaalta yritystoimintaa ja varallisuutta jää myös Suomeen, jolloin syntyy tuloverolain 11 §:n kannalta tulkintaongelmia. Käsitteen "olennaiset siteet" sisältöä ei ole laissa määritelty, vaan se on jätetty oikeuskäytännön varaan. Artikkelissa selostetaan tapauksia, joissa olennaisten siteiden on katsottu katkennee siitä huolimatta, että maasta muuttaneelle henkilölle on jäänyt Suomeen varallisuutta, jonka hoitaminen vaatii toimenpiteitä sekä yritysvarallisuutta. Lisäksi todetaan henkilöiden vapaata liikkumisoikeutta turvaavat kansalliset säännökset ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten määräykset, jotka ratkaisukäytännössä on otettava huomioon. | ||
|
OTK Leena Äärilä: |
157 |
|
| Vaikka arvonlisäverotuksessa ei periaatteessa tunneta konsernin käsitettä, arvonlisäverotukseen kuitenkin liittyy tilanteita, jotka tyyplillisesti koskevat nimenomaan konsernien toimintaa. Näitä ovat erityisesti emoyhtiön asema vähennysoikeuksien suhteen, yritysjärjestelyihin liittyvien kulujen kohdistaminen sekä yleensäkin kysymys siitä, mille konserniyhtiölle mikäkin kulu kuuluu. Erityisesti emoyhtiön verovelvollisuusasema vähennysoikeisen kannalta on ollut useasti esillä myös EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Artikkelissa käsitellään konsernien verotukseen liittyviä kysymyksiä sekä Suomen oikeuskäytännön että EU-oikeuden valossa. | ||
| OTK Jouni Weckström: Verovalmistelijan esteellisyys verotuksen oikaisulautakunnassa |
165 |
|
|
Korkein hallinto-oikeus antoi 02.09.2004 ratkaisun 2004:82, jossa se katsoi, että verotuksen valmisteluun osallistuminen ei aiheuta esteellisyyttä verovalmistelijalle, joka esittelee säännönmukaisessa verotuksessa valmistelemansa asian verotuksen oikaisulautakunnalle. Tässä artikkelissa arvioidaan mainitun ratkaisun oikeudellista sisältöä ja pyritään määrittämään se, mitä esteellisyys-käsitteellä oikeudellisessa kontekstissa tarkoitetaan. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan esteellisyyssääntelyn valossa verotuksen oikaisulautakunnan toiminnan oikeudellista perustaa ja itse menettelyä oikaisulautakunnassa, erityisenä tarkastelukohteenaan oikaisupäätöksen valmistelijan rooli menettelykokonaisuudessa. Kattavamman kokonaiskuvan saamiseksi tarkastellaan myös verovalmistelijan osallisuutta säännönmukaisen verotuksen toimittamisessa. Artikkelin ilmentämä näkemys on se, että vastoin ratkaisussa KHO 2004:82 annettua normitulkintaa ja normia, verotuksen valmisteluun osallistuminen aiheuttaa verovalmistelijalle esteellisyyden valmistella ja esitellä säännönmukaisessa verotuksessa valmistelemansa asia verotuksen oikaisulautakunnalle. |
||
| Asianajaja, varatuomari Tomi Karsio: Sijoittutumisvapauden mahdollisista rajoituksista EVL 51 e §:n soveltamiselle |
178 |
|
|
Artikkelissa arvioidaan EY:n perustamissopimuksen takaamaan sijoittautumisvapauden mahdollisia vaikutuksia Suomen elinkeinoverolainsäädännön tulkinnalle tilanteessa, jossa ulkomaisen yhteisön Suomeen muutoin kuin rajat ylittävän yritysjärjestelyn seurauksena muodostuneen kiinteän toimipaikan varallisuus lakkaa liittymästä kiinteään toimipaikkaan (EVL 51e §). |
||
|
OTK, KTM Reijo Knuutinen: |
188 |
|
|
Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsoen kv. konsernin tytäryhtiöllä ei ole mitään omaa erillistä pääomarakennetta, vaan tytäryhtiön pääomarakenne vastaa tosiasiallisesti koko konsernin pääomarakennetta. Oikeudellisesti yhtiöiden pääomarakenteita tarkastellaan kuitenkin itsenäisesti johtuen konserniyhtiöiden juridisesta erillisyydestä, erillisestä verotuksesta sekä yhtiöiden sijainnista eri valtioissa. Mikäli pääomarakenteisiin ei alikapitalisointia koskevalla sääntelyllä puututtaisi, voisi konserni niin halutessaan ohjailla tulosta pääomarakenteita hyödyntämällä varsin vapaasti valtiosta toiseen. Artikkelissa tarkastellaan alikapitalisointinormeja yleisesti, alikapitalisointiin puuttumista Suomen sekä vertailevasti Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen vero-oikeudessa kuten myös sitä, miten verosopimukset ja EY-oikeus rajoittavat alikapitalisointinormien soveltamista. EY-oikeuden osalta käsitellään erityisesti tapauksia Lankhorst-Hohorst ja Bosal Holding seurausvaikutuksineen. |
||
|
OTK Perttu Ervasti: |
197 |
|
|
Artikkelissa käsitellään henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden luovutuksen verotusta. Luovutukset voidaan jakaa vastikkeellisiin ja vastikkeettomiin luovutuksiin. Kysymys voi olla myös ns. lahjanluonteisesta kaupasta. Artikkelissa käsitellään luovuttajan yhtiöosuuden hankintamenon laskentaa sekä erityisesti luovuttavan yhtiömiehen tekemien yksityisottojen vaikutusta hänelle yhtiöosuuden luovutuksesta aiheutuvaan verotettavan tulon määrään ja vastaavasti tämän luovuttajan yksityistilin negatiivisuuden vaikutusta luovutuksensaajan hankintamenoon. Artikkelissa käsitellään myös tuloverolain sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksen soveltuvuuden vaikutusta luovutuksen verotukseen, luovutuksen tappiollisuutta sekä lahjoituksessa lahjoittajan yksityistilin negatiivisuuden vaikutusta luovutuksen verotukseen. |
||
|
KTM Anne-Mari Martikainen: |
204 |
|
|
Uutta kirjallisuutta |
214 |
|
| OTT Janne Juusela EU-uutiset |
220 |
|
| Finanssineuvos Antero Toivainen Kansainvälisten veroasioiden palsta |
221 |
|
|
|
Sivu | ||
| Pääkirjoitus Verokeskustelu jatkuu | 227 | |
OTK, KTM Markku Järvenoja: | 228 | |
| Artikkelissa tarkastellaan vuoden 2004 verouudistuksessa osinkoverotukseen ja osakeluovutusten verotukseen tehtyjen muutosten vaikututusta eri yritysmuotojen verotuksessa. Tarkastelun kohteena ovat säännösmuutokset sekä muutosten vaikutukset verorasitukseen ja toimintatapoihin. | ||
Ylitarkastaja Matti Merisalo: | 236 | |
| Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi syksyllä 2004 antamassaan ennakkoratkaisussa, että Suomessa verovuoteen 2004 saakka sovellettu yhtiöveron hyvitysjärjestelmä oli EY-oikeuden vastainen. Samassa asiassa annetun Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 2004:117 mukaan yhtiöveron hyvitys tuli myöntää myös toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta saadun osingon perusteella. Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu hallituksen esitys erityislaiksi, jonka perusteella osinkojen verotus vuosilta 1998-2004 oikaistaan (HE 57/2005 vp laiksi Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksessa). Artikkelissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti esitetyn lain soveltamisalaa, palautettavan veron laskentaa ja verotusten oikaisuihin liittyviä menettelyllisiä kysymyksiä sekä verovelvollisten että verohallinnon kannalta. | ||
Ylitarkastaja Panu Pykönen: | 253 | |
Artikkelissa annetaan yleiskuva verotuksessa myönnettävästä kotitalousvähennyksestä. Lisäksi artikkelissa käsitellään eräitä vähennykseen liittyviä tulkintakysymyksiä, tälle vuodelle tehtyä laajennusta sekä vähennyksen vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan kotitalousvähennys on osoittautunut suosituksi verotueksi ja kotitalousvähennyksellä voidaan arvioida olevan positiivinen vaikutus työllisyyteen. Kotitalousvähennys on myös omiaan vähentämään kotitalouksissa tehtävää harmaata työtä. | ||
| Oikeustieteen tohtori Eila Rother: | 264 | |
| Verovapaita sosiaalihuoltopalveluja voivat tuottaa paitsi julkisyhteisöt myös yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan yksityisten tuottamien sosiaalipalvelujen arvonlisäverotusta selvittämällä lainsäädäntöä sekä KHO:n ja EYT:n oikeuskäytäntöä. Lisäksi artikkelissa tuodaan esille verosta vapautetun ja verotettavan sosiaalipalvelun rajanveto-ongelmia. | ||
Professori Esko Linnakangas: | 273 | |
| Pankin metsänomistajalle 2005 puunmyyntisaatavasta maksama kauppahinta katsottiin maksuvuonna pinta-alaverotuksen piiriin kuuluvaksi tuloksi, vaikka puun ostaja maksoi metsänhakkuusopimukseen perustuvan kauppahinnan tai osan siitä pankille 2006 pinta-alaverotuksen jo päätyttyä. Jos hakkuussa kertyi enemmän puuta kuin metsänhakkuusopimusta tehtäessä arvioitiin ja pankki suoritti lisätilityksen 2006, lisätilitys luettiin metsätalouden pääomatuloksi 2006. Jos hakkuusta kertyi vähemmän puuta kuin hakkuusopimusta tehtäessä arvioitiin ja metsänomistaja joutui palauttamaan puunmyyntisaatavasta saamaansa kauppahintaa pankille 2006, tämä maksu oli vähennyskelpoista metsätalouden pääomatuloon kohdistuvaamenoa 2006.Asiasta olisi otettava lakiin siirtymäsäännös, ja siinä ratkaisu voitaisiin sitoa paitsi sopimuksen tekemishetkeen ja kauppahinnan saantiin myös puiden kaatamisajankohtaan. | ||
| Esittelijäneuvos Marina Äimä: | 286 | |
Artikkeli käsittelee Suomen muuttoautoverotusta ja muuttotavaradirektiivin (direktiivi nro 83/183/ETY luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden lopullisessa maahantuonnissa jäsenvaltiosta sovellettavista verovapauksista) tulkintaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 2004:104) ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 15.7.2004 asiassa C-365/02 Marie Lindfors antaman tuomion valossa. KHO:n päätöksen ja EYT:n antaman ennakkoratkaisun mukaisesti direktiivin 1 artiklaa on tulkittava siten, ettei se estä autoverolaissa säädetyn kaltaisen veron kantamista ennen ajoneuvon rekisteröintiä tai käyttöönottoa siinä jäsenvaltiossa, jonne omistaja on muuttanut toisesta jäsenvaltiosta. EYT jätti kuitenkin kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi valvoa, ettei verotus muodostu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 18 artiklan kannalta maahanmuuttajan osalta epäedullisemmaksi kuin pysyvästi Suomessa asuneita kohdannut verotus olisi ollut ja silloin, jos verotus on muodostunut epäedullisemmaksi, kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi selvittää , löytyykö tähän objektiivinen oikeuttamisperuste. KHO:n päätöksen mukaan tämän johdosta on ensin toteutettava autoverolain säännösten ja EYT:n asiassa 101/00 (tulliasiamies ja Antti Siilin) antaman tuomion mukaisesti perustamissopimuksen 90 artiklan kannalta syrjimätön autoveron määrä ja vasta tästä määrästä tehtävä autoverolain 25 §:ssä tarkoitettu muuttoautovähennys. Artikkelissa selostetaan myös autoverolain muutoksen 266/2003 voimaantulosäännöksen tulkinnassa ilmenneitä muuttoautoverotukseen kohdistuvia ongelmia ja eräitä uusia tapauksia, joissa Euroopan unionin piirissä on otettu esille kansallisten muuttoautoverosäännösten mahdollinen yhteisön oikeuden vastaisuus. | ||
| OTK Mikko Palmu: Tavaramerkin siirtohinnoittelusta | 291 | |
Artikkelissa kommentoidaan Konserniverokeskuksen ennakkotiedon yhteydessä tekemiä tavaramerkin arvostusratkaisuja Verotus 4/2004:ssä esitellyn tapauksen valossa. Arvostusmenetelminä esiintyvät akateemisen konsensuksen mukaisessa yleisessä etusijajärjestyksessä income approach (tuottoarvo), market approach (markkinahintamenetelmä) ja cost approach (kustannuksiin perustuva menetelmä). Keskeisiksi arvioinnissa huomioon otettaviksi tekijöiksi nousevat tavaramerkin elinkaari, tavaramerkkiin liittyvän kassavirran riskisyys ja sen mallintaminen, tavaramerkin tuottaman tulon erottaminen muun omaisuuden, erityisesti muun aineettoman omaisuuden tuottamasta tulosta sekä vertailukelpoisuutta määrittävät tekijät markkinahintamenetelmässä. | ||
Yliassistentti, KTT Pekka Nykänen: | 302 | |
Artikkelissa esitellään muutamien aiheeseen liittyvien keskeisten teemojen kautta kirjoittajan väitöskirja. Julkisesti noteerattujen arvopapereiden luovutusvoittojen verotusta koskeva ongelmakenttä on arvopapereiden monimuotoisuuden vuoksi pirstaleinen. Arvopaperiomistusten yleistyttyä nämä kysymykset koskevat yhä laajempaa verovelvollisjoukkoa. Artikkelissa käsitellään neutraalisuuden merkitystä julkisesti noteerattujen arvopapereiden luovutusvoittoverotuksessa, osakeannissa saadun osakkeen hankintamenon määrittämistä, arvo-osuuksien ja sijoitusrahasto-osuuksien luovutusjärjestystä ja luovutusvoittoihin ja -tappioihin liittyviä verosuunnittelullisia kysymyksiä. | ||
Kauppatieteiden maisteri Antti Eerola: | 313 | |
USA:n valtiovarainministeriö ja IRS ovat julkaisseet lakiehdotuksen konserninsisäisten palvelumaksujen markkinaehtoisesta hinnoittelusta. Vaikka USA:n siirtohinnoittelulainsäädäntöä onkin uudistettu säännöllisin väliajoin niiden voimaantulon jälkeen vuonna 1968, konserninsisäisiin palvelusäännöksiin ei ole liiemmin puututtu. Ehdotetut säännökset konsernin sisäisten palvelumaksujen markkinaehtoisesta hinnoittelusta sisältävät useita merkittäviä muutoksia voimassa olevaan lakiin, kuten tiettyjen OECD -periaatteiden omaksuminen, siirtohintamenetelmien määritteleminen palveluille, safe harbour –säännösten ja aineettomiin oikeuksiin liittyvien palveluiden konserninsisäiseen tulonjakoon liittyvien periaatteiden muuttaminen. Uusien palvelusäännösten uskotaan tulevan voimaan vielä vuoden 2005 puolella. USA:ssa liiketoimintaa harjoittavien konsernien on kuitenkin jo nyt syytä ottaa huomioon ehdotuksen mahdolliset vaikutukset, sillä lakiehdotuksen pääperiaatteiden uskotaan pysyvän entisellään. | ||
KTM, KHT Yrjö Tuokko: | 325 | |
Professori Matti Myrsky: | 328 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 332 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 337 | |
|
Sivu |
||
| Pääkirjoitus Verotusmenettelyyn muutoksia |
343 |
|
|
Professori Kari. S. Tikka: |
344 |
|
|
Artikkelissa tarkastellaan perintöverotukseen kohdistuvia muutospaineita ja siitä luopumista koskevia vaatimuksia. Tarkastelun kohteena ovat perintöveron perusteet ja tättä veromuotoa koskeva kansainvälinen kehitys. Erikseen käsitellään perintöverosta luopumista Ruotsissa. Suomen osalta otetaan esille sekä verosta luopumisvaihtoehto että korjaustoimenpiteiden tarve. Jälkimmäinen kohdistuu muun muassa veron tasoon ja veroluokkien asemaan sekä moniin erityiskysymyksiin, kuten sukupolvenvaihdostilanteiden sääntelyyn. Lopuksi otetaan kantaa siihen, kuinka asiassa tulisi edetä. |
||
|
Professori Seppo Penttilä, OTT Pauli K. Mattila, OTT Hannele Ranta-Lassila: |
355 |
|
|
EY:n tuomioistuin ratkaisee lähiaikoina Marks & Spencer –asian, joka koskee Iso-Britannian kanserniverotuksen yhteensopivuutta EU:n perustamissopimuksen turvaamien perusvapauksien kanssa. Tuomioistuimen käsiteltävänä on myös kysymys, onko Suomen konserniavustusjärjestelmä EY-oikeuden mukainen. Artikkelissa arvioidaan konserniavustusjärjestelmää EY-oikeuden näkökulmasta sekä siitä näkökulmasta, merkitseekö Marks & Spencer-asiassa annettava tuomio samalla asiaratkaisua myös Suomen kannalta. Esille tulevat Suomen ja Iso-Britannian tapausten erot. Artikkelissa tarkastellaan myös eräissä maissa jo käytössä olevia konserniverojärjestelmiä, joissa kansainvälisille konserneille sallitaan ainakin jossain laajuudessa valtion rajat ylittävä tuloksentasaus. |
||
|
Professori Edward Andersson: |
373 |
|
|
Kirjoituksessa käsitellään EVL 52-52 g §:n yritysjärjestelysäännösten kansainvälisiä aspekteja, muun muassa Eurooppayhtiöön liittyen. Siinä tarkastellaan myös, ovatko säännökset kaikilta osiltaan EU:n perussopimuksen kannalta hyväksyttäviä. Siltä osin kuin kirjanpidon säännökset (erit. IAS 22) eivät ole verosäännösten kanssa yhteensopivia, katsotaan, ettei tämä voi estää yritysjärjestelyjen toteuttamista veroseuraamuksitta direktiivin edellyttämällä tavalla. |
||
|
KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä: |
389 |
|
| Artikkelissa käsitellään jäämistöosituksen tarjoamia verosuunnittelumahdollisuuksia luovutusvoiton verotuksen näkökulmasta. Artikkelin lähtökohdan muodostavat kaksi KHO:n vuosikirjaratkaisua (2005:25 ja 1997:32). Verosuunnittelun näkökulmasta jäämistöosituksen toimittaminen ennen omaisuuden myynti on useissa tilanteissa tarkoituksenmukaista. Ositus voi mahdollistaa oman asunnon verovapaussääntelyn laajemman soveltamisen tilanteessa, jossa leski on asunut vainajan omistamassa asunnossa. Myös molempien puolisoiden kuoleman jälkeen toimitetulla jäämistöosituksella voidaan vaikuttaa myydyn omaisuuden hankintamenon määräytymiseen siten, että luovutusvoiton määrä muodostuu mahdollisimman pieneksi. | ||
|
Hallinto-oikeuden tuomari Matti Anttila:
|
399 |
|
| Luottamuksensuojaperiaatteen perusajatuksena on se, että kansalaisen on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä hallintopäätösten pysyvyyteen ja johdonmukaisuuteen. Toisaalta luottamuksensuojaperiaatteen tarkoituksena ei kuitenkaan ole kokonaan estää viranomaisia omaksumasta uudenlaisia laintulkintalinjoja. Se, että luottamuksensuojaperiaatteella tavoitellaan johdonmukaisia ja pysyviä tulkintalinjoja mutta että sen tarkoitus ei ole estää uudenlaistenkin tulkintalinjojen omaksumista, tekee luottamuksensuojaperiaatteesta lain soveltajan kannalta haasteellisen asian. | ||
|
Ylitarkastaja Tuula Hakola: |
408 |
|
|
Verotusarvot esimerkiksi pörssi- ja liikeosakkeille, asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeille ja -osuuksille, kiinteistöille sekä metsä- ja maatalousmaalle lasketaan vielä verovuodeksi 2005 kaavamaisesti lähinnä varallisuusverotusta varten. Näitä verotusarvoja käytetään kuitenkin myös muualla verotuksessa, kuten yrityksen nettovarallisuuden ja sitä kautta osingon verotuksessa, kiinteistöverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa yms. Artikkelissa kuvataan näitä muita käyttökohteita ja pohditaan vaihtoehtoisia arvostamistapoja. Myös varallisuus- ja velkatietojen keräämistarve on pohdittavana. |
||
|
OTK Erkki Tiitta ja OTK Jan Sippel: |
412 |
|
|
Artikkelissa tutkitaan verouudistuksen vaikutuksia pienosakeyhtiön voitonjaon suunniteluun laskennallisesta näkökulmasta. Taustana ovat verouudistukselle asetetut lainsäädännölliset tavoitteet, joiden keskeisenä sisältönä on lupaus pienyrityksen verotuksen tason säilyttämisestä. Aiheesta käydyssä veropoliittisessa keskustelussa on, ehkä tietoisestikin, usein sivuutettu pienosakeyhtiön verotuksen kokonaisuus ja kiinnitetty huomiota jonkin yksittäisen elementin verotuksen tason muutokseen. Esimerkkinä tästä on kritiikkiä kohdannut ansiotulo-osingon verotuksen kiristyminen. Artikkelissa pyritään tarkastelemaan yleisesti käytössä olevia voitonjakokeinoja kokonaisuutena, jotta voidaan nähdä todellinen käyttäytymisvaikutukset huomioon ottava muutos. Tuloksena on verojärjestelmän sanelema voitonjakokeinojen keskinäinen edullisuus. Ongelman hallitsemiseksi aiheen tarkastelu on suoritettu ensisijaisesti yhden miehen yhtiötä silmällä pitäen, mutta tulokset ovat luonnollisesti yleistettävissä useamman osakkaan pienosakeyhtiöön. |
||
|
Professori Esko Linnakangas: |
426 |
|
|
Kun B Oy palautti sidottua omaa pääomaa alentamalla osakkeiden nimellisarvoa ja ylikurssirahastoa, palautettava määrä ei ollut A Oy:lle veronalaista tuloa eikä alennusta vastaava määrä osakkeiden hankintamenosta ollut verotuksessa vähennyskelpoinen meno (HO 2005:24). KHO:n kanta, jossa sidotun pääoman palautus (jakaminen) rinnastetaan tuloverotuksessa osakkeiden luovutukseen, on johdonmukainen aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. Kun asiasta ei ole nimenomaista säännöstä eikä mikään viittaa siihen, että vuonna 2004 tehdyillä lainmuutoksilla olisi pyritty tältä osin muutokseen, voidaan KHO:n ratkaisua pitää odotettuna. Olennaista on tulon ja menon symmetria, ja siinä KHO:n linjaus on onnistunut. |
||
|
Johtaja Marjaana Haarala: |
439 |
|
|
Hallintoneuvos Esa Aalto: |
444 |
|
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset |
447 |
|
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta |
454 |
|
|
|
Sivu | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pääkirjoitus Verotus-lehti 55-vuotta | 459 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OTT, verojohtaja Pertti Puronen: | 460 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Viimeisen vuoden ajan on käyty keskustelua perintö- ja lahjaverotuksen lakkauttamisen tarpeellisuudesta. Julkisuudessa aiheesta käyty keskustelu on ollut hyvin pinnallista ja tunteisiin vetoavaa. Koska veron fiskaalinen merkitys on kuitenkin kohtalaisen suuri, lakkauttamiseen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa ilman, että vastaava tulo osoitetaan tulomenetyksen kattamiseksi. Perintöverotuksen kumoaminen johtaisi myös siihen, että samalla olisi muutettava merkittävästi jäämistöoikeuden järjestelmää, koska verottajalla on nyt merkittävä osa mm. perukirjojen valvonnassa. Myös suuri osa perukirjoja koskevasta sääntelystä on sijoitettu verolakeihin. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Professori Matti Myrsky: | 464 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Artikkelissa "Tulisiko yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta muuttaa" tarkastellaan yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan verolainsäädännön muutostarpeita lähinnä Suomessa käydyn veropoliittisen keskustelun pohjalta. Tarkasteltavia asiakokonaisuuksia ovat mm. yleishyödyllisyyden käsite, tulojen veronalaisuus sekä tuloverolain ja arvonlisäverolain välisen sidoksen katkaiseminen. Myös muita muutostarpeita on kartoitettu. Tarkastelun lopputuloksena on mm. se, että eräiltä osin oikeustilaa tulisi muuttaa. Tätä ei tulisi kuitenkaan toteuttaa hallinnollisella norminannolla, vaan lainsäädäntöä muuttamalla. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vsn. professori Leila Juanto: | 481 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kesällä 2005 antamassaan päätöksessä korkein hallinto-oikeus (KHO 2005:39) on ensimmäistä kertaa arvioinut sitä, kuinka paljon yksityishenkilö voi tuoda Suomeen alkoholijuomia omaan käyttöönsä valmisteverovapaasti. EY:n harmonisoidussa valmisteverojärjestelmässä yksityishenkilöiden omiin tarpeisiinsa hankkimista ja itse kuljettamista alkoholijuomista vero kannetaan siinä jäsenvaltiossa, josta tuotteet hankitaan. Arvioitaessa sitä, tapahtuuko tuonti omaan käyttöön vai kaupalliseen tarkoitukseen, otetaan huomioon tuotteiden haltijan kaupallinen asema ja hallussapidon syyt, tuotteiden sijaintipaikka ja käytetty kuljetustapa, tuotteisiin liittyvät asiakirjat, tuotteiden luonne sekä tuotteiden määrä ja muut näihin verrattavat asiaan vaikuttavat seikat. Tuotteiden määrä tai mikään muukaan yksittäinen tekijä ei ole kuitenkaan ratkaiseva vaan lopputulos perustuu kokonaisarviointiin. Päätöksessä tuomioistuin ei saamansa selvityksen perusteella pitänyt uskottavana, että kaikki maahantuodut alkoholijuomat olivat omaan käyttöön tarkoitettuja. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Professori Esko Linnakangas: | 498 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vuonna 2005 tuloverolakia on muutettu siten, että viranomaisen maksama tai välittämä korvaus tai palkkio rikoksen estämistä, rikoksen selvittämistä, rikoksentekijän kiinni saamista tai rikoksella saadun hyödyn takaisin saamista edesauttaneesta tiedosta on verovapaa. Verovapautta pidetään tärkeänä, jottei tiedon antajan henkilöllisyys paljastu. Tiedon paljastuminen voisi vaarantaa vihjeen antajan turvallisuuden. Verovapaus ulottunee myös ulkomaiden viranomaisten kautta tuleviin palkkioihin. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OTK, KTM Tomi Englund ja KTM, KHT Mikko Järventausta: | 501 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| IFRS-standardit nojautuvat ajatukseen, jonka mukaan yrityksen tulisi kirjata taseeseensa kaikki varoina ja velkoina pidettävät erät ja vain nämä erät. IASB (International Accounting Standards Board), joka laatii IFRS-standardit, on omaksunut käyvän arvon ensisijaiseksi varojen ja velkojen arvostusperusteeksi. Tuotot ja kulut määräytyvät sitten näiden varojen ja velkojen muutosten kautta. Useimmille yrityksille IFRS:n mukaisesti lasketut tulokset ja omat pääomat tulevat olemaan erisuuret kuin kansallisen normiston mukaan lasketut. Lisäksi tulokset ja oma pääoma tulevat heilahtelemaan jatkossa enemmän kuin mihin on totuttu. Tässä artikkelissa tarkastellaan joitakin IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutuksia sekä joitakin toimenpiteitä, joihin tulisi ryhtyä, jotta sijoittajat ja muut tilinpäätösten käyttäjät eivät saisi väärää kuvaa IFRS-tilinpäätöksistä erityisesti niihin sisältyvän käypiin arvoihin tapahtuvan varojen ja velkojen arvostuksen vuoksi. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| KTT, neuvotteleva virkamies Tomi Viitala:
|
Sivu | ||
Pääkirjoitus: | 119 | |
Ylitarkastaja Matti Merisalo ja ylitarkastaja Panu Pykönen: | 120 | |
Tulo- ja varallisuusverotuksen menettelysäännöksiä on muutettu 1.1.2006 voimaan tulleilla laeilla. Kirjoituksessa selostetaan yksityiskohtaisesti, miten verotuksen oikaisemista, seurannaismuutosta, veronsaajien muutoksenhakua ja korkoseuraamuksia muutostilanteissa koskevia säännöksiä muutettiin verotusmenettelyuudistuksen yhteydessä. Kirjoitus on kaksiosaisen artikkelin II osa. Artikkelin I osa, jossa käsiteltiin verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuuteen ja verotuksen toimittamiseen liittyviä kysymyksiä, julkaistiin Verotus-lehdessä 1/2006. | ||
Ylitarkastaja Tuula Hakola ja ylitarkastaja Ilkka Lahti: | 131 | |
| Varallisuusverolaki kumottiin 1.1.2006. Verotukseen jäi kuitenkin joukko tilanteita, joissa omaisuuden arvostaminen kaavamaisella tavalla on edelleen tarpeen. Tämän vuoksi säädettiin uusi laki, laki varojen arvostamisesta verotuksessa (L 1142/2005, Arvostamislaki, ArvL). Kumotusta varallisuusverolaista arvostamislakiin siirrettiin mm. kiinteistöjen arvostamista koskevat säännökset, joihin ei kuitenkaan tehty sisällöllisiä muutoksia. Joitakin sisältömuutoksia tehtiin yritysten varojen arvostamista ja nettovarallisuuden laskemista koskeviin säännöksiin. Nettovarallisuus on lähtökohtana, kun osakeyhtiön jakama osinko ja muiden yritysten yritystulo jaetaan omistajilla pääomatuloon ja ansiotuloon. Artikkelin keskeisenä sisältönä ovatkin yrityksen varojen arvostamiseen ja nettovarallisuuden laskemiseen tehdyt muutokset. Artikkelissa kuvataan myös samassa yhteydessä perintö- ja lahjaverolakiin tehtyjä muutoksia. Sukupolvenvaihdosta koskevan huojennuksen perusrakennetta ei muutettu, joten huojennuksen piiriin kuuluvat varat arvostetaan edelleen 40 %:iin arvostaan. Ongelmaksi PerVL:n tulkinnassa nousi kysymys siitä, mitä yritysvarallisuudella tarkoitetaan sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevassa säännöksessä. Artikkelissa pohditaan tätä kysymystä oikeuskäytännön ja arvostamislain valmistelun yhteydessä syntyneiden valtiovarainvaliokunnan lausumien valossa. | ||
Johtaja Arto Pirinen: | 141 | |
Artikkelissa luodaan katsaus verohallinnon organisaation kehittämiseen. Käynnissä oleva organisaatiouudistus perustuu 3.6.2003 vahvistetun verohallinnon strategian linjauksille. Organisaatiouudistuksen tavoitetilaa on täsmennetty 3.5.2004 valmistuneen Verohallinnon toimintojen järjestäminen –selvitystehtävän ja useiden muiden tätä seuranneiden työryhmien ja selvitystehtävien ehdotusten perusteella. Organisaatiouudistuksen toteutuksen painopiste on tällä hetkellä verovirastoissa. Kaikkiin verovirastoihin perustetaan viimeistään 1.1.2008 yhteisöasiakkaista vastaavat yritysverotoimistot. Henkilö- ja yrittäjäasiakkaista huolehtivien verotoimistojen osalta edetään kohti maakuntapohjaisia verotoimistoja. | ||
| Yliassistentti, KTT Pekka Nykänen: | 149 | |
| EY-tuomioistuimen asiassa C-319/02, Manninen, antaman ratkaisun vuoksi yhtiöveron hyvitys tulee myöntää takautuvasti myös ennen vuotta 2005 ETA-alueelta saaduille osingoille. Käytännössä tapauksia on paljon, joten asiassa päädyttiin poikkeukselliseen ratkaisuun – ETA-alueelta saaduista osingoista aiheetta perityt verot palautetaan erityislain perusteella. Erityislain eli Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain tarkoituksena on saattaa ETA-alueelta saadun osingon verotus EY:n perustamissopimuksen 56 ja 58 artiklan mukaiseksi. Artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka laki täyttää sille asetetut tavoitteet erityisesti luonnollisen henkilön saamien osinkojen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, tulisiko myös ETA-alueen ulkopuolelta ennen vuotta 2005 saaduille osingoille myöntää yhtiöveron hyvitys. | ||
OTT Petri Saukko: | 166 | |
| Tarkoituksena on hahmottaa arvonlisäverolain 13 §:ssä säänneltyä yhtymää verotuksellisena käsitteenä. Lisäksi artikkelissa arvioidaan yhtymäsääntelyn toimivuutta käytännössä nimenomaan verosubjektiuden ja tällöin erityisesti rakennustyöyhteenliittymän näkökulmasta. Yhtymäsääntelyn kartoittamisen funktiona on myös osoittaa nykyiseen yhtymäsääntelyyn liittyviä ongelmia ja tulkinnallisuuksia sekä esittää vaihtoehtoja tulkintaongelmien ja erilaisten kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi. | ||
| KTT, VT Juhani Henttula: | 179 | |
Artikkeli perustuu kirjoittajan laatimaan väitöskirjaan ”Varallisuuden arvostamisperusteesta perintöverotuksessa.” Artikkelissa pääpaino on perintöverotuksen aseman ja tulevaisuuden tarkastelussa. Perintöverotusta vastaan ja sen puolesta esitettyjä argumentteja käsitellään tiivistetysti. Tarkastelujen jälkeen seuraa perintöverotuksen asemaa koskeva yhteenveto: perintöverotukseen sisältyvistä ongelmista huolimatta perintöverotuksella on oma paikkansa suomalaisessa verojärjestelmässä. Artikkelissa on selvitetty perintöverotukseen kohdistuvia muutospaineita ja sitä, miten uudistamisen tulisi tapahtua lainsäädännöllisenä ratkaisuna. | ||
| OTL, hallinto-oikeustuomari Ann-Mari Pitkäranta: | 186 | |
Artikkelissa käsitellään tuloveroprosessiin vaikuttavien keskeisten tekijöiden: oikaisulautakunnan päätöksen, muutoksenhakijan vaatimusten, kaksiasianosaissuhteen ja virallisperiaatteen sekä siihen sisältyvän hallinto-oikeuden prosessinjohdon merkitystä päätöksenteossa. Lisäksi on tuotu esille Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa kokeiltuja keinoja veroasioiden materiaalisen prosessinjohdon kehittämiseksi hallinto-oikeuksissa. | ||
OTM Juhana Niemi: | 194 | |
Tieliikenteen kansallisten erityisverotusjärjestelmien eroavaisuudet ja niiden yhteisvaikutukset Euroopassa voivat muodostua taloudellisesti merkittäväksi tekijäksi työntekijän muuttaessa yli valtionrajojen. Keskeisin käsillä oleva vero-oikeudellinen ongelma on se, että rajat ylittävä liikkuminen voi johtaa työntekijän omistaman ajoneuvon kansainväliseen kaksinkertaiseen verottamiseen. Artikkelissa tarkastellaan Suomen ja Norjan tieliikenneverotusta työperäisen maahanmuuton näkökulmasta ja arvioidaan järjestelmiin kohdistuvia muutospaineita. Erityisesti arvioidaan komission direktiiviehdotuksen KOM (2005) 261 menestymismahdollisuuksia, ulkomaisten työsuhdeajoneuvojen työkäyttökysymystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuoreita ratkaisuja vasten sekä pohditaan Norjan mallia mahdollisuutena autoverosta kannettavan niin sanotun elv:n aiheuttamien yhteisöoikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. | ||
KTM Anne-Mari Matikainen: | 209 | |
Professori Matti Myrsky: | 219 | |
Professori Kalle Määttä: | 221 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 225 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 229 | |
Sivu | ||
Pääkirjoitus: | 235 | |
KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä: | 236 | |
Säästöhenki- ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset voivat toimia tehokkaina yksityishenkilön varallisuuden siirron ja verosuunnittelun välineinä. Vakuutusinstrumentin hyödyntäminen edellyttää usean eri oikeudenalan hallintaa. Suunnittelussa on otettava huomioon niin vakuutus-, perhe-, jäämistö- kuin vero-oikeudellinenkin sääntely. Artikkelin I osassa tarkastellaan vakuutusinstrumenttia tuloverotuksen näkökulmasta. Keskiössä on vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotusta koskeva uusi sääntely. Pääomatuloverojärjestelmään siirtyminen sekä siirtymäkauden sääntely muodostavat uuden lainsäädäntöympäristön, joka tarjoaa kaventuneesta vähennysoikeudesta huolimatta edelleen hyviä ja osittain aikaisempaa laajempiakin verosuunnittelumahdollisuuksia. | ||
Professori Kalle Määttä: | 248 | |
| Uudistuneen EVL 16 §:n 5 kohdan myötä vähennyskelvottomia ovat paitsi sakot myös erilaiset seuraamusmaksut, kuten kilpailunrajoituslain, viestintämarkkinalain, televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain, ulkomaalaislain sekä rahoitustarkastuksesta annetun lain mukaan määrättävät seuraamusmaksut. Vähennyskelvottomuuden alaan kuuluvat lisäksi rikemaksu, joka määrätään rahoitustarkastuksesta annetun lain mukaan, päästöoikeuden ylitysmaksu, öljypäästömaksu, veronkorotus sekä veronlisäykset ja viivekorot samoin kuin pysäköintivirhemaksut ja ylikuormamaksut sekä joukkoliikenteen tarkastusmaksut. | ||
KHTJouko Karttunen, Johtaja Håkan Malmlund, KHTSoila Rantala, KTM, KLT Tapio Tikkanen: | 254 | |
Kirjanpitolautakunta antoi 17.1.2006 yleisohjeen perustajaurakointitoiminnan käsittelystä tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Ohjeistus muuttaa olennaisesti perustajaurakointiliiketoiminnan aiempaa tilinpäätöskäsittelyä. Sen sijaan perustajaurakoitsijan ja kohdeyhtiön välisten liiketapahtumien kirjausvelvollisuus kirjanpitovelvollisten pääkirjanpidoissa säilyy muuttumattomana. Uutta yleisohjetta noudatetaan viimeistään 1.1.2006 alkavilta tilikausilta. Artikkelissa kuvataan yleisohjeeseen perustuen mm. miten perustajaurakoitsijan tulee jatkossa määrittää ja esittää tilinpäätöksessä perustajaurakointitoiminnan osalta liikevaihto ja sitä vastaavat kulut, saatavat ja velat kohdeyhtiöltä sekä valmistuneen kohteen myymättömien osakkeiden hankintameno. Kohdeyhtiön myymättömiin osakkeisiin kohdistuvien velkaosuuksien käsittely perustajaurakoitsijan tilinpäätöksessä muuttaa merkittävällä tavalla tähän asti noudatettua tilinpäätöskäytäntöä. Artikkelissa käsitellään sekä valmistumisajankohdan, että valmistumisasteen mukaista tuloutusta. Artikkelissa todetaan myös miten yleisohje vaikuttaa tilipäätöksen liitetietovaatimuksiin ja konsernitilinpäätöksen laadintavelvoitteeseen. Artikkelin loppuosassa tarkastellaan perustajaurakointitoiminnan verotuskäytäntöä sekä todetaan mahdollinen verotukseen liittyvä epävarmuus perustajaurakoinnin muuttuneen tilinpäätöskäytännön johdosta. | ||
| Veroasiantuntija Seppo Heiniö: | 266 | |
| Pääomasijoitustoiminta on laajentuva liiketoiminnan ala. Alalla toimii sekäkotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia. Sijoituskohteita ja -rakenteitasuunniteltaessa ja valittaessa pitäisi olla varmuus järjestelynverokohtelusta. Artikkelissa Pääomasijoitustoiminnan verotus käsitelläänpääomasijoitustoiminnan tuloverotusta pääomasijoitustoimintaa harjoittavienyritysten ja sijoittajien näkökulmasta. Esillä ovat muun muassa kysymykset, mitä on pääomasijoitustoiminta, mikä on sijoituskohteen omaisuuslajiluonne,miten verotetaan kohteesta saatu osinkotulo ja luovutusvoitto ja mitenkohdeyhtiöstä syntyvää purkutulosta käsitellään pääomasijoitustoimintaaharjoittavan yrityksen verotuksessa. | ||
Esittelijäneuvos Marina Äimä: | 278 | |
| Autoverolain vaikeaselkoisuus aiheuttaa edelleen runsaasti valituksia. Artikkelissa selostetaan KHO:n ratkaisua 16.2.2006 taltio 301, joka koskee Euroopan unionin ulkopuolisesta valtiosta tuodun muuttoauton verotusta. KHO katsoi, että autoverolain mukainen muuttoautovähennys tehdään vähennyksenä autoverolain (266/2003) säännösten mukaisella tavalla lasketusta verosta, eikä ennen lainmuutosta voimassa olleiden säännösten mukaisella tavalla lasketusta verosta. Autoverolain muutoksen voimaantulosäännöksen 4 momentin mukaan veron määrää ja verotusarvoa koskevia uusia säännöksiä tuli sovellettava. Voimaantulosäännöksen 5 momentti, joka liittyy 4 momenttiin, koskee vain noudatettavaa menettelyä. | ||
| Professori Esko Linnakangas: | 286 | |
Kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen saaman luovutusvoiton määrää laskettaessa voiton lisäyksenä otettiin huomioon hänen luovuttamaansa osuutta vastaavasti hänen yksityisottonsa siltä osin kuin ne olivat yhteensä ylittäneet yhtiömiehen vuotuisten voitto-osuuksien ja yhtiöön tekemien sijoitusten yhteismäärän (KHO 2005:68). Jos ylisuuria yksityisottoja ei otettaisi huomioon luovutettua osaa vastaavalta osin, olisi ilmeisesti oikaisu tehtävä täysimääräisenä yhtiömiehen myydessä osuutensa viimeiset rippeet. KHO:n ratkaisua ei ole syytä nähdä kovin laaja-alaisena prejudikaattina henkilöyhtiön omistusmuutosten vaikeista vero-ongelmista. Mahdollisesti tapaukseen olisi voitu soveltaa myös veronkiertämissäännöstä. | ||
| Toimistopäällikkö Mauri Manner: | 292 | |
Artikkelissa käsitellään yleishyödyllisen yhdistyksen ja sen harjoittaman taloudellisen toiminnan verotuksellisia vaikutuksia sekä yhteisön että sen jäsenien näkökulmasta. Vastausta haetaan sille, miten laajaa taloudellista toimintaa yhdistys voi harjoittaa ja säilyttää silti yleishyödyllisen statuksen, ja mitä seurauksia saattaa aiheutua, kun toiminnan päätavoite onkin taloudellisen edun hankkiminen yhteisön jäsenille. Aiheen taustalla on myös ilmiö yleishyödyllisten yhteisöjen nimissä tapahtuneista huomattavista taloudellisista väärinkäytöksistä viime aikoina. | ||
OTK, legal counsel Jere Törmänen: | 299 | |
Artikkelissa käsitellään arvonlisäverotuksen ja siirtohinnoittelun välistä suhdetta sekä viimeisintä oikeuskäytäntöä. Esimerkiksi kun konsernissa tehdään tilikauden päätteeksi siirtohinnoittelua koskevia oikaisuja, tulisi vastaavat oikaisut huomioida myös arvonlisäverotuksessa. | ||
OTT, veroasiantuntija Petri Saukko: | 311 | |
Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstilaisuudessaan 21.10.2005 pitämään lectio praecursoriaan. Väitöskirja Arvonlisäveroryhmät (Edita Publishing Oy 2005) tarkastettiin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa. Väitöskirjan ISBN-tunnus on 951-37-4554-6. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan neutraalisuusperiaatteen ohella erityisesti rahoitus- ja vakuutusalaan kiinteästi liittyvien verovelvollisuusryhmien taustaa ja asemaa arvonlisäverojärjestelmässä. Tutkimuksessa pohditaan mm. onko lainmuutoksiin tarvetta ja jos on, niin millaisia muutoksia tarvittaisiin ja mitä tällöin tulisi ottaa huomioon. | ||
Professori Matti Myrsky: | 316 | |
KTL Virpi Virkkunen: | 321 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 331 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 334 | |
Sivu | ||
Pääkirjoitus: | 343 | |
ProfessoriHeikki Niskakangas: | 344 | |
Vuodesta2005 alkaen kaikkien listattujen yhtiöiden onpitänyt tehdä konsernitilinpäätöskansainvälisen tilinpäätösstandardinIFRS:n mukaan. Yhtiökohtaisen IFRS-tilinpäätöksenvoivat tehdä kaikki yritykset, joilla on auktorisoitutilintarkastaja. Käytännössä tämä onmahdollista vasta sitten kun tarvittavat verotusmuutokseton tehty. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005(VM 4/2006) esitti, että EVL 54 §:ssä säädetystä verotuksenkirjanpitosidonnaisuudesta luovuttaisiin niiden yritystenkohdalla, jotka laativat yhtiökohtaisen tilinpäätöksensä IFRS:nmukaan. Työryhmän esityksen mukaan realisoitumattomiaarvonnousuja ei pääsääntöisestiverotettaisi, vaikka ne sisältyvät kirjanpidolliseenvoittoon. Poistot tehtäisiin kirjanpidon mukaisina. | ||
VaratuomariMarianne Malmgrén: | 356 | |
| Artikkelissa tarkastellaan tuloverosopimustenja eurooppaoikeuden, lähinnä Euroopan yhteisönperustamissopimuksen, keskenäistä suhdettaja ensisijaisuutta. Tarkastelu on rajoitettu tuloverotukseen.Artikkelissa kerrotaan tuloverosopimusten ja eurooppaoikeudenperusperiaatteista ja tavoitteista. Tarkasteltavanaovat myös eurooppaoikeuden välittömätvaikutukset Suomen verotukseen. Tuloverosopimustenja eurooppaoikeuden osalta verrataan säännöstenhenkilöllistä ulottuvuutta, kansalaisuuteenperustuvia ja kiinteän toimipaikan syrjintäsäännöksiä sekä tuloverosäännöstenja eurooppaoikeuden vaikutusta ulkomailta otetun velankorkojen vähennysoikeuteen. Lopuksi kootaan ajatuksiaja vaihtoehtoja verosopimusten ja eurooppaoikeudenristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. | ||
YlitarkastajaAnu Rajamäki: | 367 | |
Vuonna2004 toteutetussa elinkeinoverolain uudistuksessa lain16 §:ään lisättiin 7 kohta, jossavähennyskelvottomiksi eriksi säädettiinmuun ohella konserniyhtiöltä olevien muidensaamisten kuin myyntisaamisten menetykset. Artikkelissakäsitellään kahden Keskusverolautakunnanantaman ennakkoratkaisun pohjalta EVL 16 §:n 7kohdan soveltamista tilanteissa, joissa konsernin sisäinenrahoitussaatava on siirretty nimellisarvoaan alempaasuoritusta vastaan konsernin ulkopuoliselle taholle,joka on samanaikaisesti ostanut kyseisen velallisyhtiönosakekannan. Kirjoituksessa on käsitelty erityisestisaamisen menetyksen käsitettä sekä lainasaamisenmenetyksen vähennyskelvottomuudelle säännöksessä asetettujaedellytyksiä. | ||
| Professori EskoLinnakangas: | 375 | |
Yleishyödyllisten yhteisöjenverotusta selvitettäessä rajoitutaan yleensä aineellisiinkysymyksiin. Tässä artikkelissa valotetaankuitenkin asiaan liittyviä muutoksenhaku- ja menettelyongelmiaerityisesti superyleishyödyllisten yhteisöjenveronhuojennusten osalta. Käsittelyn pohjana ovaterityisesti KHO:n päätökset 15.1.2002taltio 97 ja 26.5.2006 taltio 1384. Niiden ratkaisuselosteetinternetissä ovat niin lyhyet, että vainniiden pohjalta perusteellinen analysointi ja johtopäätöstenteko ei onnistu. Siksi tässä artikkelissanuo tapaukset selostetaan faktoineen olennaisesti laajemmin.Näin myös selviää, miten huojennusasioidenkäsittely käytännössä tapahtuu. | ||
ProfessoriMatti Myrsky: | 387 | |
Artikkelin tarkoituksenaon tarkastella vähennysjärjestelmää pääpiirteittäinhenkilöverotuksessa ja siinä tarkoituksessaselvitetäänaluksi kysymystä siitä,mistä vähennyksissä on kysymys. Tämä jälkeenkartoitetaan nykyisen vähennysjärjestelmänsisältö sitä systematisoiden ja analysoiden,ja lopuksi analysoidaan vallitsevaa tilannetta veropolitiikankannalta. Tässä yhteydessä kiinnitetäänhuomiota muun muassa vähennysjärjestelmänkasvuun, ja siitä seuraavaan verojärjestelmänmonimutkaistumiseen sekä siihen, tulisiko vähennysjärjestelmää jatulonsiirtojärjestelmää systemaattisemmintarkastella samanaikaisesti yksilöiden ja perheidentoimeentuloon vaikuttavina tekijöinä. | ||
| KTT, OTL Timo Räbinä: | 398 | |
Säästöhenki-ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset voivat toimiatehokkaina yksityishenkilön varallisuuden siirronja verosuunnittelun välineinä. Vakuutusinstrumentinhyödyntäminen edellyttää useaneri oikeudenalan hallintaa. Suunnittelussa on otettavahuomioon niin vakuutus-, perhe-, jäämistö-kuin vero-oikeudellinenkin sääntely. Artikkelin II osassa tarkastellaan vakuutusinstrumenttiaperintö- ja lahjaverotuksen näkökulmasta.Artikkelissa tuodaan korostetusti esille vakuutusinstrumenttiinsisältyvän edunsaajamääräyksenkäyttö verosuunnittelun välineenä.Edunsaajamääräys yhdistettynä vakuutuslahjoihinja kuolintapauksessa maksettaviin vakuutuskorvauksiinmahdollistaa verotehokkaat varallisuuden siirrotperillisille. Koska vapaaehtoiseen eläkevakuutukseensisältyy yleensä henkivakuutus, tulee myöställaiseen vakuutukseen sisältyväänedunsaajamääräykseen kiinnittää huomiota. | ||
| KTTTomi Viitala: | 406 | |
Suomesta on tullutkansainvälisille kiinteistösijoittajillevarteenotettava kohde. Samalla kiinteistösijoituksistasaatuun tuloon liittyvien verokysymysten merkityson kasvanut. Artikkelissa käsitelläänsuorista ja välillisistä kiinteistösijoituksistasaadun tulon verokohtelua. Erityisen tarkastelunkohteena ovat kommandiittiyhtiömuotoiset kiinteistörahastotsekä kiinteistösijoitusrahastot, joidenperustaminen tulee mahdolliseksi vuodesta 2007 alkaen. | ||
VeroasiamiesSeppo Iivonen: | 417 | |
Kirjoitus perustuu lisenssiaattityöhön,jossa tutkittiin oikeuskäytännön vaikutustatuloverotuksen ohjausjärjestelmään.Tutkimuksessa testattiin oikeuskirjallisuudessa esiintyviennäkemysten paikkaansapitävyyttä. Tutkimuksenvastaajaryhmä koostui entisen Vaasan lääninalueella verojohtajina toimineista henkilöistä.Heidän kokemukseensa perustuneiden vastaustenkautta selvitettiin yleisiä kehitystrendejä jaennen muuta sitä kuinka hyvin oikeuskirjallisuudessaesitetyt kannanotot pitivät paikkansa käytännönverotustyön kokemusten valossa. Tutkimus osoitti, että oikeuskäytännönmerkitys verotuksen ohjaustyössä on lisääntynyt.Vaikka KHO:n päätöksillä on keskeinenmerkitys tuloverotusratkaisujen ohjauksessa, niin tämänlisäksi hallinto-oikeuksien ratkaisuilla on luultuasuurempi ohjausvaikutus. Oikeuskäytännön aseman korostumiseenon myötävaikuttanut päätöstenhyvä saatavuus ja päätösten perustelujenparantuminen. Verohallinnon sisällä kehitykseenon myötävaikuttanut se, että jokaisellavalmistelijalla on käytössään näyttöpääteja internet, joka mahdollistaa tutustumisen oikeudellisiintietopankkeihin. Tämän lisäksi Verohallinnonkäsikirjassa ja muussa materiaalissa on tarjollarunsaasti oikeuskäytäntöä. Tutkimuksessa tuli esiin myös se, että erihallinto-oikeuksien ratkaisuissa oli eroja. Oikaisulautakunnatja verotoimistot noudattivat yleensä oman hallinto-oikeudenratkaisuja ja tästä johtuen verotuksen epäyhtenäisyysselittyy ainakin osittain hallinto-oikeuksien erilaisenratkaisukäytännön kautta. | ||
YlitarkastajaSami Laaksonen: | 428 | |
Konserniverokeskus on antanutviime vuosina useita tuloverotuksen ennakkotietojayritysten liiketoimintamallin muutoksista. Artikkelissakäsitellään liiketoimintamallin muutostenvaikutuksia yritysten siirtohinnoitteluun ennakkotiedoistakootulla esimerkkitapauksella. Liiketoimintamallin muutoksella tarkoitetaan tässä artikkelissaliiketoiminnassa suoritettujen toimintojen, käytetynomaisuuden ja otettujen riskien järjestämistä etuyhteydessä olevienyritysten kesken aikaisemmin noudatetusta liiketoimintamallistapoikkeavalla tavalla. Liiketoimintamallin muutoksellaei tarkoiteta elinkeinotulon verotuksesta annetun lain(EVL) mukaisia yritysjärjestelyjä, vaan kyseessä onyrityksen liiketoiminnan järjestämiseen jatoimintatapaan liittyvistä muutoksista. Liiketoimintamallinmuutosta voitaisiin luonnehtia myös liiketoiminnanstrukturoinniksi, uudelleen järjestämiseksi,arvoketjun muuttamiseksi tai muuksi rakennemuutokseksi.Muutoksen nimikkeellä ei sinänsä olemerkitystä, koska olennaisinta on muutoksen vaikutusyrityksen toimintaan ja siirtohinnoitteluun. | ||
Professori Matti Myrsky: | 438 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 444 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 451 | |
Sivu | ||
Pääkirjoitus: | 459 | |
Professori,tutkimusjohtaja Jaakko Kiander: | 460 | |
Artikkeli käsitteleetasaveroa verotuksen uudistusvaihtoehtona lähinnä prof.Kari S. Tikan esittämien ajatusten pohjalta. Artikkelissa esitellääntasaveromallia, jossa ansio- ja pääomatuloja verotetaan samallarajaveroasteella ja jossa pienet tulot on vapautettu tuloverosta kokonaan.Tällainen verojärjestelmä on luonteeltaan progressiivinen. Artikkelissa esitetään numeerisia esimerkkejä tällaisesta veromallista.Niille on yhteistäse, että tasavero hyödyttää pieni- ja suurituloisia muttaei keskituloisia.Lisäksi siirtyminen nykyistä korkeampaan pääomatulojen veroasteeseenkiristäisi kaikkein uurituloisimpien verotusta nykyiseen verrattuna jajohtaisi tältäosin tuloerojen kaventumiseen. | ||
OTT,VT Pertti Puronen: | 467 | |
| Julkisuudessa on koko vuodenkäyty keskustelua oikeusturvasta ja sen takaamisestamuuttuneissa oloissa. Muutoksen aiheuttajana on nähtyennen muuta hallituksen suunnitelmat, joiden tarkoituksenaon tehostaa hallintoa mm. leikkaamalla sen henkilöstöresursseja.Keskustelun polttopisteessä on ollut oikeuslaitosja tuomioistuimet ja niiden huoli tulevasta, ei sitä vastoinjuurikaan hallinto. Kuitenkin hallinnon osalta tilanneon hyvin samankaltainen, ellei vaikeampi, koska suunnitelluttyövoima- ja kustannusleikkaukset ovat määrällisestiselvästi edellisiä suuremmat. Kaiken lisäksihallinnossa on vireillä valtava määrä kaikenlaisiauudistuksia, joka sekin vie aikaa ja voimavaroja perustehtävienhoitamiselta. Olisiko oikeusturva-ajattelun uudistuttavavai mikä olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Uhkaakotilanne tai tulevaisuudennäkymät jo hallinnontoiminnan legitiimisyyttä kansalaisten silmissä? | ||
TaxPrincipal Hannele Liede ja Senior Tax Manager EijaKuivisto: | 475 | |
JulkisasiamiesJuliane Kokott antoi 12.9.2006 ratkaisuehdotuksensaSuomen konserniavustusjärjestelmää koskevassatapauksessa C-231/05, Oy AA (tunnettu myös ns.Esab-tapauksena), joka tuli vireille korkeimman hallinto-oikeudenennakkoratkaisupyynnöllä. Julkisasiamiehenmukaan EY 43 ja EY 48 artikla sekä EY 56 ja EY58 artikla ja eri jäsenvaltioissa sijaitseviinemo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettuneuvoston direktiivi 90/435/ETY eivät ole ennakkoratkaisupyynnössä esitetyssä tilanteessaesteenä Suomen konserniavustuslainsäädännönkaltaiselle järjestelmälle, jossa konserniavustuksenvähennyskelpoisuuden edellytyksenä verotuksessaon se, että sekä konserniavustuksen antajaettä sen saaja ovat kotimaisia yhteisöjä.Artikkelissa käsitellään tapauksen tosiseikastoa,ennakkoratkaisupyyntöä sekä julkisasiamiehenratkaisuehdotusta. Lopuksi arvioidaan konserniverotuksentulevaisuuden näkymiä. | ||
| KTL Timo Torkkel: | 486 | |
Vuokrasopimuksia koskevaa oikeuskäytäntöä onvaikea jäsentää helposti ymmärrettävällä tavalla,eikä oikeuskäytännössä olemuodostunut selkeitä vuokrasopimusten verokohtelunsystematisointimenetelmiä. Oikeuskäytännön perusteella painavimmatrahoitusleasingin puolesta puhuvat seikat ovat ne,että vuokralle ottajasta tulee automaattisestihyödykkeen omistaja ja että vuokralle ottajallaon velvollisuus lunastaa hyödyke, joskin jo lunastusvelvollisuudenosalta on oikeuskäytännössä ristiriitaisiaratkaisuja. Muutoin vuokrasopimusten vero-oikeudellinenarviointi kallistuu vuokranluonteisuuden puolelle.Esimerkiksi vuokrasopimukseen liittyvän muodollisentai huomattavasti käypää alemmasta hinnastatapahtuvan lunastusoikeuden ei ole katsottu merkitsevänvuokrasopimuksen kaupanluonteisuutta, vaan sopimuksenvuokranluonteisuus on hyväksytty. Oikeuskäytännönkannanotot poikkeavat IAS 17 -standardin taloudellisialähtökohtia korostavista periaatteista. Tarkasteltaessa vuokrasopimuksia koskevia siviilioikeudellisia,kirjanpidollisia ja verotuksellisia periaatteita, voidaantodeta, että vallitseva verotuskäytäntö onmuotosidonnaista. Ainoastaan lähinnä osamaksukauppalaissatarkoitettuun peiteltyyn osamaksukauppaan ja kuluttajansuojalaissatarkoitettuun luottokauppaan rinnastuvissa tilanteissatästä voidaan poiketa. Leasingin verokohteluei siis näytä perustuvan taloudellisen reaalisisällönarviointiin (engl. ”economic ownership”),vaan muodollisjuridiseen tarkasteluun (engl. ”legalownership”). | ||
YlitarkastajaTuomas Anttila ja ylitarkastaja Minna Korhonen: | 502 | |
Artikkelissa esitelläänansiotulojen lähdeverotuksessa vuonna 2005 tapahtuneidenuudistusten taustoja, käydään läpiuudistusten pääkohdat, tuodaan esiin joitakinverotuskäytännössä esiin nousseitatulkintaongelmia ja esitetään lyhyt arvioansiotulojen lähdeverotuksen tulevaisuuden näkymistä.Keskeisimmät muutokset olivat siirtyminen rajoitetustiverovelvollisten saamien eläketulojen verotuksessaprogressiiviseen verotukseen sekä 510 euron kuukausikohtaisenvähennyksen myöntäminen rajoitetustiverovelvollisille, jotka saavat Suomesta palkkatuloatai muuta 35 prosentin verokannalla verotettavaa tuloa.Lisäksi ETA-valtioissa asuville rajoitetusti verovelvollisillesäädettiin mahdollisuus valita progressiivinenverotus lähdeverotuksen asemasta, mikälihe saavat vähintään 75 prosenttia maailmanlaajuisistapuhtaista ansiotuloistaan Suomesta. | ||
| OKT, assistentti Mika Pennanen: | 513 | |
Autoverotuksessatulee ottaa huomioon perustuslain säännökset.Yksittäisistä perustuslain säännöksistä keskeisimmänhuomion saavat omaisuuden suojaa ja yhdenvertaisuuttakoskevat perustuslain säännökset.Autoverojärjestelmä jakautuu pääasiassaauton käyttöönottovaiheen verotukseen(autovero) ja käytön verotukseen (ajoneuvovero).Autoveron poistaminen tarkoittaisi todennäköisestisitä, että ajoneuvoverotusta kovennetaan.Omaisuudensuojan kannalta ajoneuvoverotus voi muodostuaperustuslain vastaiseksi. Huomioitavaa tässä arvioinnissaon auton arvo ja maksettavaksi määrättyveron määrä. Toisaalta autoveron kertaluonteinenpoisto voi aiheuttaa auton arvon alenemisen ja senjälleenmyyntiarvo romahtaa tasolle, joka voidaankatsoa puuttumiseksi omaisuuden suojaan. Yhdenvertaisuusverotuksessa koskee sitä, että luonnollisiahenkilöitä kohdellaan veronmaksukykyperiaatteenmukaisesti siten, että jokainen vastaa yhteisistä menoistayhdenvertaisesti. Autoverojärjestelmänmuuttaminen ei ole ongelmaton perustuslain kannalta. | ||
| OTL,veroasiantuntija Markku O. Tunturi: | 528 | |
Artikkelissa käsitelläänkorkeimman hallinto-oikeuden EYT:lle tekemää ennakkoratkaisupyyntöä (KHO 2006 : 32 ) asiassa, joka koskee varainsiirtoveronsuorittamista osakkeista, jotka saadaan apporttinaosakevaihdossa. | ||
YlitarkastajaJarmo Mattsson: | 538 | |
Ensiasunnon hankintaa koskevatverovapaussäännökset tulivat voimaanvuoden 1990 alusta ja ovat sisällöllisestisiitä lähtien pysyneet asiallisesti muuttumattomina.Säännösten soveltaminen on yleensä ongelmatonta,mutta soveltamis- ja tulkintaongelmilta ei ole kuitenkaanvältytty. Suureen tapausmääräänsisältyy yksittäisiä tilanteita, joihinkaavamaiset säännökset eivät annayksiselitteistä vastausta. Korkein hallinto-oikeus antoi kuluvan vuoden maaliskuussakolme julkaistua päätöstä (28.3.2006taltiot 716-718) koskien ensiasunnon varainsiirtoverovapautta.Päätöksissä oli otettu kantaa asunnonhankkijan aikaisemman omistuksen laatuun ja sen merkitykseenarvioitaessa verovapauden edellytysten täyttymistä,asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksenmerkitykseen tilanteessa, jossa huoneistot oli yhdistettysekä hankitun asunnon vuokraamisen suhdetta asunnonkäyttöönottoon omana vakituisena asuntona. Päätökset selkeyttävät soveltamiskäytäntöä,mutta samalla mahdollisesti herättävätuusia kysymyksenasetteluja. Artikkelissa on käsiteltypäätösten sisältöä jaarvioitu erityisesti, mitä mahdollisia johtopäätöksiä niidensisällön perusteella on vedettävissä. | ||
TaxPartner Timo Kanervo: | 542 | |
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin(EYT) antoi syyskuun 12. päivänä päätöksenns. Cadbury Schweppes tapaukseen (C-196/04), jossaoli kyse Irlannissa sijaitsevan tytäryhtiönsaaman tulon verottamisesta Isossa-Britanniassa sijaitsevanemoyhtiön verotettavana tulona. Tämä tuloei saa EYT:n mukaan olla verotettavaa emoyhtiönkotivaltiossa, jos tytäryhtiö on todellisuudessasijoittautunut Irlantiin ja yhtiö harjoittaa siellä aitoataloudellista toimintaa, vaikka tytäryhtiö olisikinperustettu verotuksellisin syin. Tapauksen kommentoinnin ohella artikkelissa pyritäänmäärittelemään tarkemmin, erityisestiesimerkkien avulla, mitä EYT saattaisi tarkoittaasanonnalla "täysin keinotekoiset järjestelyt". | ||
VTM BengtFagerholm: | 547 | |
Inflaatio on ilmiönä yhtä vanhakuin raha. Historian saatossa on rahanlyönti,myöhemmin seteleiden painaminen, houkutellut suurimittaiseenjulkiseen ja pienimuotoiseen yksityiseen huijaukseen.Vaikeuksiin joutuneet hallitsijat ovat sekoittaneetjotakin halvempaa metallia rahaseokseen ja toivoneet,ettei petosta huomattaisi – ainakaan kovin pian. Katteetonta rahaa on yleisimmin painettu sotien, kriisienja vallankumousten vanavedessä. Myös rauhanaikana päättäjät ovat usein valinneetpienimmän vastuksen tien, tehneet päätökseninflaation hyväksi ja pitäneet sitä parempanaja itselleen helpompana vaihtoehtona kuin vyönkiristämistä tai verojen korottamista. Inflaatio 1900-luvulla oli kuitenkin maantieteellisestilaajempaa ja määrällisesti suurempaakuin milloinkaan aikaisemmin. Monissa maissa inflaationousi tähtitieteellisiin lukemiin. Sotien jälkeisenä aikana totuimme Suomessaläntisiä teollisuusmaita korkeampaan inflaatioon,jonka syyt olivat suurelta osaltaan kotikutoiset. Kotimainenkustannustaso loi paineita markan jatkuvalle devalvoinnille.Myös liian pitkään jatkunut säännöstelytalous,ei antanutkaan kansantalouteen vakautta, poliitikkojentoiveista huolimatta. Elämme nykyisin poikkeuksellista aikaa, jokajossakin mielessä muistuttaa kultakannan aikaaennen ensimmäistä maailmansotaa. On päästykaikkiin rahapoliittisiin tavoitteisiin, joihin vuosikymmeniä tuloksettapyrittiin. Inflaatio ja korkotaso ovat matalat ja rahanarvovakaa – ainakin rahaliiton sisällä.Lähes koko julkinen ja myöskin yksityinenvelka on ilman valuuttariskiä ja maksettavissasiis omalla rahalla. | ||
KTL Virpi Virkkunen: | 550 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 558 | |
| FinanssineuvosAntero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 563 | |
| Sisällysluettelovuonna 2006 julkaistuista kirjoituksista | 565 | |
Sivu | ||
Pääkirjoitus: | 3 | |
ProfessoriHeikki Niskakangas: | 4 | |
Käyttöomaisuusosakkeenkäsite sai uuden suuren merkityksen, kun luovutusvoitotsäädettiin eräin edellytyksin verovapaiksi.Määritelmän sisältävä EVL12 § on säilynyt sanamuodoltaan samana EVL:nkoko olemassa olon ajan. Soveltamisympäristö onkuitenkin elänyt ja muuttunut vuosien saatossa.Määritelmä tehtiin alun perin ajatellenrajanvetoa suhteessa vaihto-omaisuuteen. Tätä nykyä tärkeinraja on suhteessa ns. TVL –omaisuuteen. Käyttöomaisuudenraja kulkee siis samalla kohtaa kuin EVL –tulolähteenraja. KHO joutuu linjavalinnan eteen. Korostaako setulkinnoissaan sitä, että henkilökohtaisestatulolähteestä tulisi pyrkiä kokonaanpois osakeyhtiöiden verotuksessa? Vai korostaakose sitä, että verovapaus pitäisi rajoittaavain sellaisiin tapauksiin, joita lainsäätäjä onensisijaisesti ajatellut uutta säännöstä luodessaan? | ||
ProfessoriRaimo Immonen: | 16 | |
| Yritysjärjestelyjä koskevaverolainsääntö on ollut voimassa runsaat10 vuotta, ja sen tiimoilta on runsas oikeus- ja verotuskäytäntö.EVL:n yritysjärjestelysäännöksetperustuvat EY:n yritysjärjestelydirektiiviin (90/434/EY),jota muutettiin vuonna 2005 (2005/19/EY). Muutosdirektiivinsäännöksistä eurooppayhtiötä ja –osuuskuntaakoskeva osa pantiin täytäntöönaikaisemmin, vuoden 2006 alusta. Muutosdirektiivinmuiden määräysten voimaan panemiseksiEVL:iin tehtiin vuoden 2007 alusta monia muutoksia.EVL:iin lisättiin uusia säännöksiä osittaisestajakautumisesta ja samalla täydennettiin tai muutettiinsäännöksiä osakevaihdosta, liiketoimintasiirrostaja sulautumisesta. Uusia säännöksiä annettiinmyös rajat ylittävien yritysjärjestelyjenvaikutukset varauksiin ja tappioihin. Uudet lain ovatlisänneet yritysten käytössä oleviaverosuunnitteluvaihtoehtoja, mutta samalla niihin liittyyuusia tulkintakysymyksiä. | ||
ProfessoriMatti Myrsky: | 24 | |
Sukulaisuussuhteilla on suurta merkitystä verotuksessa. Erilaiset sukulaisuuskategoriat esiintyvät eri puolilla verolainsäädäntöä,erityisesti tuloverotuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa , mutta ne eivätmuodosta mitään yhtenäistä järjestelmää. Sukulaisuussuhteillaon merkitystä myös sosiaalilainsäädännössä. Artikkelissa luodaanyleispiirteittäinen katsaus verolainsäädännön sukulaisuuskäsitteisiin,tarkastellaan muutamia lainsäädännön muutosmahdollisuuksia ja esitetään,että sukulaisuuskäsitteitä tulisi yhdenmukaistaa ottaen huomioon myössosiaalisia tulonsiirtoja koskeva lainsäädäntö. | ||
| Ylitarkastaja Sami Laaksonenja OTK, Senior Tax Advisor Tuomas Anttila: | 31 | |
| Artikkeli käsittelee siirtohinnoittelundokumentointia koskevia uusia säännöksiä.Artikkelissa esitellään uudet säännöksetja kommentoidaan niiden soveltamista sekä arvioidaansäännösten mahdollisia ongelmakohtia.Uusien dokumentointisäännösten taustallaolevien OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja EU:n dokumentointiakoskevia käytännesääntöjenvaikutusta arvioidaan. Tarkastelussa ei kuitenkaanole siirtohinnoittelumenetelmien yksityiskohtainensoveltaminen eikä OECD:n siirtohinnoitteluohjeidensisältö. Lisäksi käsitelläänlyhyesti siirtohinnoittelusäännöksiinliittyviä kehitystarpeita vastaoikaisun ja APA-menettelynnäkökulmasta. | ||
Vero-oikeudenyliassistentti Pekka Nykänen: | 44 | |
| Omien osakkeiden luovutuksentuloverokohtelu perustuu oikeuskäytäntöön,jonka mukaan omien osakkeiden luovutusta pidetäänveronalaisena. Omien osakkeiden luovutuksen verokohtelupoikkeaa luovutuksen OYL:n mukaisesta käsittelystä,jonka mukaan luovutusta pidetään osakeantina.Artikkelissa tarkastellaan omien osakkeiden luovutukseenliittyvät vero-oikeudellisia ja yhtiöoikeudellisiakysymyksiä ja eri oikeudenalojen erilaisten tulkintojenaiheuttamia ongelmia. Verotuksen näkökulmastaerityisen mielenkiinnon kohteena on omia osakkeitaluovuttavan yhtiön tuloverotus, osakkeet saavanhenkilöosakkaan osakkeiden hankintamenon määrittäminenja se voiko osakkeiden saannosta syntyä osakkeetsaavalle veroseuraamuksia. Lisäksi tarkastellaanmm. omien osakkeiden luovutustilanteista varainsiirtoverotuksennäkökulmasta. | ||
| HM, veroasiantuntija EijaTannila: | 57 | |
Artikkelissa käsitellääntyönantajien työntekijöiden matkustamiseenliittyvien erilaisten kustannusten ja hankintojenarvonlisäverojen vähennysoikeuden edellytyksiä.Muutoksia näihin käytäntöihinviime aikoina ovat aiheuttaneet mm. kevennettyjenlaskumerkintävaatimusten rajan laskeminen 1000eurosta 250 euroon vuoden 2006 alusta sekä korkeimmanhallinto-oikeuden vuoden 2005 kesäkuussa antamapäätös hotelliaamiaisten vähennyskelvottomuudesta. Artikkelissa tarkastellaan myös milloin kyseessä ontyönantajalle vähennyskelvoton työntekijänmatka kodin ja varsinaisen työpaikan välillä jamilloin on kysymys vähennyskelpoisesta erityiselletyöntekemispaikalle suuntautuvasta matkasta.Esille nostetaan myös kysymys siitä, millointyönantajalla voi olla oikeus erityisolosuhteidennojalla järjestää työntekijöilleenkuljetus kodin ja varsinaisen työpaikan välillä. | ||
| OTLVille Niiranen: | 66 | |
Eläketurvantäydentäminen ja vapaaehtoisen eläketurvanverotuki puhuttavat yhteiskuntaa säännöllisesti.Nykyinen vapaaehtoisen eläkesäästämisenverotukijärjestelmä tuli voimaan vuoden2005 alusta. Artikkeli arvioi nykyistä verotukijärjestelmää janostaa esille sen kehitystarpeita. Artikkelin ensimmäisessä osassa käydäänläpi julkisen varautumisen ja yksityisen säästämisentyöjakoa, selvitetään verotukijärjestelmänvaikutusta lakisääteisen eläkejärjestelmäntavoitteiden saavuttamisessa sekä nostetaanesille verotuen tehokkuus- ja neutraalisuusnäkökohtia.Verotus-lehden seuraavassa numerossa ilmestyvässä artikkelintoisessa osassa käydään läpivaihtoehtoiset tukimuodot ja piirretäänkuva optimaalisesta verotukijärjestelmästä. | ||
KTTTomi Viitala: | 75 | |
EU:n jäsenvaltioiden yhteisenkonsolidoidun yritysveropohjan (CCCTB)luomiseentähtäävä hanke on laajin EU:n tähänastisistayhtenäistämishankkeista välittömänverotuksen alalla. Artikkelin tarkoituksena on luodayleiskuva yhteisen yritysveropohjan valmistelusta jasiihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.Yritysveropohjaan liittyviä lukuisia teknisiä kysymyksiä käsitelläänvain rajoitetusti ja esimerkinomaisesti. Lopuksi arvioidaanyhteisen yritysveropohjan merkitystä Suomelle. | ||
Johtaja Marjaana Haaralaja varatuomari, Executive Tax Partner Marianne Malmgren: | 88 | |
International Fiscal Associationin Amsterdamin kongressin raporttien aiheinaolivat velkojen uudelleenjärjestelyn veroseuraamukset ja voittojen kohdentaminenkiinteään toimipaikkaan. Artikkelissa kerrotaan kongressista ja raporttiaiheidenpääkohdista. Velkojen uudelleen järjestelytilanteissa kongresissatarkasteltiin velallisen ja velkojan verotusta sekä kansainvälisissä tilanteissakaksinkertaista verotusta ja nollaverotusta. Tulon kohdentamisessa kiinteääntoimipaikkaan keskeistä on OECD:n malliverosopimuksessa oleva "erillisenyrityksen käsite". Artikkelissa tarkastellaan myös tulon kohdentamistaepäitsenäiselle agentille, tulon kohdentamisen tulkintaa eri valtioissasekä kiinteän toimipaikan ja pääliikkeen välisten toimienverotusta. Lisäksi artikkelissa on lyhyt kuvaus OECD:n joulukuussa 2006julkaisemasta raportista "Report on the Attribution of Profits to PermanentEstablishments, Parts I, II and III", jossa OECD on antanut suosituksiatulon kohdentamisesta kiinteään toimipaikkaan. | ||
ProfessoriMatti Myrsky: | 90 | |
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 97 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 105 | |
Sivu | ||
Pääkirjoitus | 119 | |
Professori, OTT Raimo Immonen ja alueverojohtaja, KTT Juha Lindgren: Sukupolvenvaihdoksen verotuksen uusia linjauksia | 120 | |
KHO on julkaistussa ratkaisussaan 2006:100 linjannut vaikeaselkoisiksi osoittautuneiden, yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevien PerVL:n 55-57 §:ien huojennussäännösten tulkintaa ja se on myös antanut samanaikaisesti asiaa koskevia julkaisemattomia ratkaisuja. Ratkaisuissa on otettu kantaa siihen, miten huojennusperusteen osalta rajataan huojennukseen oikeuttava yritysvarallisuus mahdollisesta muusta omaisuudesta. KHO:n ratkaisuissa on lisäksi arvioitu arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa sellaisena toimintana, johon voidaan soveltaa yritysvarallisuutta koskevia huojennusperusteita. Tähän liittyy myös välillinen omistus, jossa luovutuksen kohteena oleva yhtiö omistaa arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön osakkeita. Artikkelissa arvioidaan uusien ratkaisujen merkitystä ja sitä, millaisia johtopäätöksiä oikeustilasta voidaan pitää perusteltuina. | ||
Ylitarkastaja Raija Myllys-Kauppinen: | 128 | |
| Keväällä 2006 toteutettiin uudistus, jossa veroehdotus- ja veroilmoitusmenettelyt yhdistettiin. Uudistamisen tavoitteena oli veronmaksajien palvelun parantaminen, verotusmenettelyn yhdenmukaistaminen sekä verotusmenettelyn tehostaminen. Artikkelissa käsitellään uudistuksen tavoitteita sekä sitä mitä uudistus merkitsi veronmaksajille, sivullisille tiedonluovuttajille ja verohallinnolle ja sen henkilöstölle. Lisäksi kerrotaan jatkokehittämisnäkymistä. | ||
OTT, asianajaja Mikko Pikkujämsä: | 135 | |
EY:n tuomioistuimen käsittelemän nk. Uudenkaupungin tapauksen jälkeen kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiin sovelletaan direktiivin mukaista oikaisujärjestelmää. Kohteen ottaminen verottomaan käyttöön ei enää välttämättä johda vähennyksen täysimääräiseen menettämiseen, ja vähennyksen oikaisu voi tapahtua myös verovelvollisen hyväksi. Esimerkiksi kiinteistön myyntitilanteisiin liittyy kuitenkin yhä epäselvyyttä, ja selkiyttävää lainmuutosta odotetaan. Oikaisukautta pidettäneen sen yhteydessä kymmeneksi vuodeksi. | ||
| Professori Jouko Ylä-Liedenpohja: | 144 | |
| Kirjoitus on yhteenveto kirjasta Verotus uusiksi?, toim. S. Kari ja J. Ylä-Liedenpohja, joka käsittelee etupäässä pääomatulojen verotukseen liittyviä veropoliittisia kysymyksiä. Viiteveroina ovat perinteinen tulovero ja menovero, joka vapauttaa säästetyn tulonosan verotukselta mutta joka verottaa kulutettuja säästöjä. Kirjoituksissa käsitellään myös mahdollisuutta luopua yrittäjien tulojen ja osinkojen jakamisesta verotettaviin pääoma- ja ansiotuloihin sekä sitä, kuinka tappioiden vähentämisoikeuden rajoituksista luopuminen voisi lisätä riskillistä sijoittamista ja sen vuoksi myös yhteiskunnan nettoverotuottoja. | ||
KTL Arto Ranta-aho: | 149 | |
| Verovirasto voi verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta antaa tuloverotusta koskevan tiedon siitä, kuinka verovirasto tulee hakemuksessa tarkoitetussa asiassa verotusta toimitettaessa menettelemään (ennakkotieto). Ennakkotiedossa verovirasto sitoutuu kirjallisesti etukäteen menettelemään verotuksessa tietyllä tavalla, ja tämä lupaus velvoittaa kannanoton antanutta verovirastoa. Veroviranomainen ei ole kuitenkaan kaikissa tilanteissa velvollinen noudattamaan antamaansa ennakollista kannanottoa. Artikkelissa tarkastellaan niitä tilanteita, jolloin annettua ennakkotietoa ei pidetä sitovana verotuksessa. Verovelvollisen on jo ennakkotietoa hakiessaan hyvä olla tietoinen ennakkotiedon sitovuuden edellytyksistä. Artikkelissa tarkastellaan myös EPL:n mukaisen ennakkoratkaisun sitovuutta säännönmukaisessa tuloverotuksessa. | ||
| OTL Ville Niiranen: | 158 | |
Eläketurvan täydentäminen ja vapaaehtoisen eläketurvan verotuki aiheuttavat säännöllisesti yhteiskunnallista vuoropuhelua. Nykyinen vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2005 alusta. Artikkeli arvioi nykyistä verotukijärjestelmää ja nostaa esille sen kehitystarpeita. Artikkeli on jaettu kahteen osaan. Verotus-lehden edellisessä numerossa on julkaistu tämän artikkelin ensimmäinen osa. Ensimmäisessä osassa on käyty läpi julkisen varautumisen ja yksityisen säästämisen työjako, selvitetty verotukijärjestelmän vaikutuksia lakisääteisen eläkejärjestelmän tavoitteiden saavuttamisessa sekä tuotu esiin verotuen tehokkuus- ja neutraalisuusnäkökohtia. Artikkelin toisessa osassa käydään läpi vaihtoehtoiset tukimuodot sekä esitellään malli optimaalisesta eläkesäästämisen verotukijärjestelmästä. | ||
| OTT, KTM Ossi Haapaniemi: | 164 | |
Artikkelissa esitellään kirjoittajan väitöskirjan keskeisiä teemoja. Näistä merkittävin on kysymys työnantajayrityksen vähennysoikeudesta verotuksessa osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä käytettäessä. Vähennys on myönnetty maksettaessa palkkio rahana tai vanhoina osakkeina. Uusia osakkeita käytettäessä vähennystä ansiotuloksi luettavasta edusta ei ole saatu, mutta asiaa ei ole oikeuskäytännössä testattu. Ratkaisussa KVL 44/2006 (ei lainv.) katsottiin kuitenkin, ettei ulkomaisen emoyhtiön suomalaiselta tytäryhtiöltä tekemä veloitus ollut vähennyskelpoinen, kun se perustui uusien osakkeiden käyttöön. Artikkelissa käydään laajasti lävitse perusteita ja toisaalta myös esitettyjä vasta-argumentteja sille, miksi vähennys ansiotuloksi luettavasta määrästä tulisi saada palkan tavoin myös uusia osakkeita käytettäessä. Yritysverotuksen uudistamistyöryhmä 2005 puolestaan esitti, ettei vähennystä tulisi saada vanhojakaan osakkeita käytettäessä. Myös tätä esitystä ja sen mahdollisia seurauksia analysoidaan. Työntekijän verokohteluun liittyen käydään lävitse mm. merkittyihin osakkeisiin liitettyjen erilaisten rajoitusten vaikutusta ja nykytilanteeseen liittyviä ongelmia. | ||
OTK Jere Törmänen: | 173 | |
Euroopan union jäsenvaltiot menettävät kymmeniä miljardeja euroja vuodessa arvonlisäveropetoksiin. Viranomaiset ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin veropetosten minimoimiseksi, ja useissa tilanteissa asiasta tietämätön verovelvollinen voi jäädä puristuksiin veroviranomaisten ja rikollisten välisessä kädenväännössä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on viime aikoina antanut useita tuomioita arvonlisäveropetoksiin liittyen. Niissä vedetään muun muassa rajalinjoja verovelvollisen selvittämisvelvollisuuden ja vastuiden osalta. Yrityksille voikin olla vaikeaa tunnistaa veropetollinen toiminta kansainvälisessä ympäristössä, jossa voidaan käyttää kaapattua arvonlisäverotunnistetta tai väärennettyjä rahtikirjoja. Artikkelissa kuvataan karusellipetokseen liittyvää oikeuskäytäntöä, eri valtioiden lainsäädäntöä, ilmenemismuotoja ja riskejä. | ||
OTL, VT Niko Svensk: | 181 | |
Rahoituspalveluiden arvonlisäverotukselliset ongelmat ovat kasvaneet rahoitusmarkkinoiden volyymien kasvaessa. Veroteoreettiset seikat puoltavat laajaa arvonlisäverotuspohjaa ja näin ollen myös rahoituspalveluiden sisällyttämistä verollisten palveluiden alaan, kun taas verotustekniset seikat puoltavat nykyjärjestelmän säilyttämistä. Artikkelissa tarkastellaan kokoavasti rahoituspalveluiden arvonlisäverotuksellisia ongelmia sekä nykyjärjestelmän että suunniteltujen verotussysteemien osalta. | ||
Johtaja Anita Wickström: | 197 | |
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on erityismenettely, jossa ostaja maksaa arvonlisäveron myyjän puolesta. Sitä sovelletaan meillä verotuksen yksinkertaistamiseksi ulkomaalaisiin myyjiin. Monissa EU-jäsenvaltioissa, kuten Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Saksassa ja pian myös Ruotsissa menettelyä käytetään estämään veropetoksia tai veronkiertoa tietyillä toimialoilla, joka useimmiten on rakennusala. Vireillä on myös Saksan ja Itävallan ajama käännetyn verovelvollisuuden laaja soveltaminen yritysten väliseen kauppaan sekä Iso-Britannian malli soveltaa sitä tiettyjen tuotteiden myyntiin. Meillä menettelyä on ehdotettu talousrikostorjuntaohjelmissa yhdeksi keinoksi torjua talousrikollisuutta tietyillä toimialoilla. Verohallituksen asettama, asiaa selvittänyt työryhmä on kesällä 2006 jättänyt raporttinsa, mutta työn mahdollisesta jatkosta ei vielä ole sovittu. | ||
Kauppatieteiden maisteri Anne-Mari Matikainen: | 201 | |
Vero-oikeuden bibliografiaan on kerätty vuonna 2006 Suomessa ilmestyneet vero-oikeudelliset julkaisut, suomalaisten kirjoittajien ulkomailla ilmestyneet julkaisut ja ulkomaalaisten kirjoittajien suomalaisten kirjoittajien kirjoista julkaisemat arvostelut. Muun muassa internetistä osoitteista www.edilex.fi ja www.vn.fi on myös koottu kaikki verotusta käsittelevät julkaisut. | ||
| OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola: EU-uutiset | 210 | |
| Finanssineuvos Antero Toivainen: Kansainvälisten veroasioiden palsta | 213 | |