Sivu

Pääkirjoitus
Talousarvioehdotuksen veroratkaisuja

Professori Esko Linnakangas:
Yleisradiovero

Vuodesta 2013 kannettava yleisradiovero onlupamaksujärjestelmän muistoa kunnioittava kompromissi, jota luotaessa onkäytetty hokkuspokkusjuridista osaamista. Eduskunnan hyväksymässä muodossalakia voidaan pitää toimivana kamelina enemmän kuin kammoksuttavanasekasikiönä. Veron säätäminen panee miettimään, pitäisikö verojenkorvamerkitsemistä yleisemminkin taas lisätä.

Professori Seppo Penttilä:   
Verohallinnon antama lupa saada vähentää tappiotomistajanvaihdoksen jälkeen – valtiontukeako?

Korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksellään KHO2011:118 ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle siitä, mitentuloverolain (TVL) 122.3 §:ssä tarkoitettua lupamenettelyä saada vähentäätappiot yhteisön omistajanvaihdoksesta huolimatta on arvioitava EU:nvaltiontukisääntöjen valossa. Artikkelissa käsitelläänvaltiontukiasioita nimenomaan ennakkoratkaisupyynnössä esillä olevilta taimuutoin siihen liittyviltä osin. Tarkastelun kohteena on myösennakkoratkaisupyyntö.

OTM, verosihteeri Juuso Peltonen ja KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä:
Virallisperiaate ja määräämisperiaate veroprosessissaVeronsaajien oikeudenvalvontayksikön näkökulmasta

Artikkelissa tarkastellaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön asemaa ja sen prosessitoimien merkitystä verovalitusprosessissa. Huomio kiinnitettään erityisesti tuomioistuinvaiheessa vaikuttaviin keskeisiin prosessuaalisiin periaatteisiin, jotka ovat virallisperiaate ja määräämisperiaate.

Veroprosessin selkeä osapuoliasetelma merkitsee sitä, että virallisperiaatetta voidaan soveltaa lievennetyssä muodossa ainakin suhteessa oikeudenkäynnin osapuolena olevaan oikeudenvalvontayksikköön: sen prosessitoimilta edellytetään prosessuaalista oikeellisuutta ja oikea-aikaisuutta. Toisaalta oikeudenvalvontayksikön viranomaisasemasta johtuu, että sen on toimittava tasapuolisesti ja pyrittävä myötävaikuttamaan aineellisen totuuden ja lainmukaisen ratkaisun saavuttamisessa.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Osakevaihdon jäähyväisveroa koskevien säännöstenmuuttamisesta

389

Osakevaihdossa osakkeet vaihtaneella luovutusvoiton verotuslykkääntyy vaihdossa saatujen osakkeiden vastikkeelliseen luovutukseen.Maastamuuton yhteydessä osakevaihdossa syntynyt luovutusvoitto voi kuitenkintulla verotettavaksi muuttovuoden tulona. Tätä osakevaihdon jäähyväisveroakoskevaa sääntelyä on muutettu EU-oikeudellisista syistä siten, että uusiasäännöksiä sovelletaan verovuodesta 2012 alkaen. Artikkelissa tarkastellaansitä, miksi ja miten osakevaihdon jäähyväisveroa koskevia säännöksiämuutettiin, millaisia EU-oikeudellisia ongelmia osakevaihdon jäähyväisveroonliittyi ja sitä, poistiko muutos osakevaihdon jäähyväisveron EU-oikeudellisetongelmat.

Asianajaja Einari Karhu:
Ulkomaisten sijoitusrahastojen lähdeverotus Suomessa

Artikkeli käsittelee ulkomaisten sijoitusrahastojenSuomesta saamien osinkojen lähdeverotusta erityisesti EU-oikeuden näkökulmasta.Yhteissijoitusyritysten sijoitustoiminnan verokustannukset jäävät käytännössäusein sijoittajan lopulliseksi verokustannukseksi, minkä johdosta erityisestiosinkojen lähdeverotus on koettu rajat ylittävää sijoitustoimintaarajoittavaksi. Artikkelissa tarkastellaan osinkojen lähdeverotusta koskevaa viimeaikaistaoikeuskäytäntöä niin Unionin tuomioistuimesta kuin kotimaisista oikeusasteistasekä arvioidaan osinkojen lähdeverotuksen tulevaisuutta.

Ylitarkastaja Hannu Kuortti:
Veroparatiisit – veromuseoon kuuluvia luomuksia vaihyvinvointivaltion parasiitteja?

Veroparatiisien käyttö aiheuttaa merkittävän vajeenverotulojen kertymään monessa valtiossa ja sen vuoksi niiden torjuntaan onpanostettu maailmanlaajuisesti. Kansainvälisten rahavirtojen valvonta ja tiivisyhteistyö eri viranomaisten välillä on välttämätöntä tässä työssä. Tehostuneenvalvonnan ohella ns. tehokkaan katumisen ohjelmat ovat osoittautuneet varsintuottoisiksi. Monet veroparatiiseiksi luokitellut valtiot ovat muuttaneetasennettaan ja solmineet verotustietojen vaihdon mahdollistavia sopimuksiaviime vuosina. Perinteisten veroparatiisien asema on tullut siten vaikeammaksi,mutta tällä alueella myös tuotekehitys kukoistaa ja veronkierto saa uusiamuotoja.

Tax Manager Oili Lahdenperä:
Saamisten arvonalentumiset elinkeinoverotuksessa

Elinkeinoverotuksessa saamisen arvonalentumisen käsittelyriippuu saamisen omaisuuslajista, velkojayhtiön toimialasta, velkoja- javelallisyhtiön suhteesta sekä siitä, mihin arvonalentuminen perustuu.Arvonalentuminen voi olla vähennyskelpoinen joko samaan aikaan kun alaskirjaustehdään kirjanpidossa taikka myöhempänä verovuonna. Tietyissä tilanteissasaamisesta syntynyttä arvonalennustappiota ei kuitenkaan päästä lainkaanvähentämään verotuksessa. Artikkelissa käsitellään saamisten arvonalentumistenverokohtelua omaisuuslajeittain sekä erilaista toimintaa harjoittavienyritysten näkökulmasta.

OTK (väit.) Vesa-Pekka Nuotio:
Tappiontasaus tuloverotuksessa

Artikkeli on Lectio praecursoria Helsingin yliopistossa 1.6.2012pidetyssä väitöstilaisuudessa, jossa kirjoittaja puolusti väitöskirjaansa”Tappiontasaus tuloverotuksessa”. Tutkimuksessa selvitetään, miten tuloverolainV osan säännöksiä olisi sovellettava erilaisissa tulkintatilanteissa.Tutkimuksessa otetaan kantaa myös siihen, miten verotuksen neutraliteetti,oikeudenmukaisuus, oikeusvarmuus ja ennustettavuus toteutuvat Suomentappiontasausta koskevien säännöksien osalta. Lisäksi tutkimuksessa esitetään muutoksiatappiontasausta koskevaan sääntelyyn.

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen:      
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd      

458

Sivu

Pääkirjoitus
Verotuksen sopeuttamistoimia

Professori Raimo Immonen:
Varojen arvostaminen yritysjärjestelyissä ja vaikutuksetomaan pääomaan sekä varojen jakamiseen

Yritysjärjestelyillä muutetaanyrityksen tai sen omistuksen rakenteita. Järjestelyissä tulee pohtia muunohella sitä, miten tapahtumassa vaikutetaan vastaanottavan yhtiön taseeseen.Järjestely voi kuivattaa jakokelpoiset varat tai se voi laajentaa varojenjaonresursseja. Artikkelissa tarkastellaan omaisuuden arvostamista eri tilanteissaja varojen siirtämistä koskevia verolain, kirjanpitolain ja osakeyhtiölainperiaatteita.

Professori Esko Linnakangas:   
Täydellisen verohallintotuomarin taustat ja ominaisuudet

Artikkelissa selvitetäänäänestystilastojen avulla tuomarien taustan vaikutusta KHO:n veropäätöksiin.Verovelvollinen voittaa juttunsa varmimmin, jos asian ratkaisee naispuolinenvarttunut tohtori, joka ei ole erikoistunut verotukseen. Veronsaajanmenestymismahdollisuuksia parantaa se, jos asian ratkaisee tuomioistuintaustainennuorehko tohtorin tutkintoa suorittamaton mies, joka on erikoistunutverotukseen.

Professori Matti Myrsky:
Ennakkopäätösten tulkinnan ja hyödyntämisen kysymyksiä

Lähtökohtana artikkelissa onpyrkimys aluksi tuoda yhteenvedonomaisesti esille se, mihin seikkoihinverotusta koskevien ennakkopäätösten osalta on syytä kiinnittää huomiota.Esityksessä keskitytään lähinnä KHO:n ratkaisuihin, jotka ovat käytännössätärkeimpiä.  Keskeinen edellytysennakkopäätösten hyväksikäyttämisen kannalta on se, että tapausta on pyrittyriittävästi analysoimaan. Oikeuskirjallisuus voi auttaa tässä työssä, muttaomakohtainen kyky on tässä ratkaisevan tärkeää. Keskeistä hyväksikäytönkannalta kuitenkin on useimmiten kysymys, milloin kaksi tapausta (vertailutapaus;prejudikaatti) ovat samanlaisia, toisin sanoen mihin prejudikaatteihin omanasian yhteydessä on aiheellista viitata. Jos tehty ratkaisu on samanlainenesillä olevan ongelman kanssa, oletettavaa on, että ratkaisu esilläkin olevassaongelmassa on samanlainen. Tämä kysymys otetaan esille seuraavaksi. Lopuksitarkastellaan prejudikaatteja suppeasti eri hyväksikäyttäjäryhmien kannalta.

Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén:
Kotimaisen henkilöyhtiön ulkomailta saamien osinkojen,korkojen ja rojaltien verotus

266

Artikkelissa tarkastellaankotimaisten henkilöyhtiöiden ulkomailta saamien osinkojen, korkojen jarojaltien verotusta Suomessa. Tarkastelussa selvitetään sitä, sovelletaankoverosopimusten määräyksiä henkilöyhtiöön, miten tulolähdejako vaikuttaaulkomaantulojen verotukseen sekä miten ulkomailla maksettu lähdevero otetaanSuomessa huomioon.

OTK Suvi Vänskä:
Kiinteistöliiketoiminta ja kiinteistöt EVL:nyritysjärjestelysäännöksissä tarkoitettuna liiketoimintakokonaisuutena

Artikkelissa käsitelläänkiinteistöliiketoimintaa ja kiinteistöjä EVL:n yritysjärjestelyitä koskeviensäännösten tarkoittamana liiketoimintakokonaisuutena. Erityisesti käsitellääntilanteita, milloin kiinteistöt tai kiinteistöliiketoiminta voi muodostaaosittaisjakautumisessa tai liiketoimintasiirrossa tarkoitetunliiketoimintakokonaisuuden. Artikkelissa käydään ensin läpi asiaan liittyvääverolainsäädäntöä yleisellä tasolla, sen jälkeen käsitellään lyhyestikiinteistöliiketoimintaa ja sen verotusta ja tämän jälkeen käsitellääntarkemmin kiinteistöjen siirtämistä osittaisjakautumisella tailiiketoimintasiirrolla.

OTK Eero Männistö:
Laskuvaatimukset ja vähennysoikeus arvonlisäverotuksessa

Arvonlisäverotuksenvähennysoikeuden käytössä ongelmia voivat aiheuttaa sekä verovelvollistenrekisteröinti että laskutus. Artikkeli käsittelee rekisteröintiin jalaskutukseen liittyviä vastuukysymyksiä sekä niistä aiheutuneita ongelmallisiatilanteita. Ongelmallisia tilanteita voivat aiheuttaa myös ostajanselonottovelvollisuuden laajuuden määrittäminen sekä seurannaismuutoksen jakuittauksen käyttämiseen liittyvä problematiikka.

OTK Reima Linnanvirta ja KTK Petteri Rapo:
Aineettoman omaisuuden tunnistamisesta ja arvostamisestasiirtohinnoittelussa

Aineeton omaisuus muodostaanykyisin arvokkaimman osan monen kansainvälisen konsernin liiketoiminnanvarallisuudesta ja sen merkitys siirtohinnoittelussa on kasvanut. Samallaaineettomaan omaisuuteen liittyvät tunnistamis- ja arvostuskysymykset ovat nousseetmerkittävään asemaan. Artikkelissa käsitellään niin aineettoman omaisuudentunnistamiseen liittyvää problematiikkaa kuin aineettoman omaisuudenarvostuskysymyksiä siirtohinnoittelua koskettavan lainsäädännön kannalta.

OTL, VT Niko Svensk:
Takautuvat verovähennykset kiinteistöjenarvonlisäverotuksessa

Artikkelissa käsitelläänkiinteistöjen verovähennyksiin liittyviä arvonlisäverotuksellisiaerityispiirteitä, jotka johtuvat lähinnä arvonlisäverotuksenverotukisäännöksistä sekä arvonlisäveron kulutusveroluonteesta.

OTK Sami Tuominen:
IFA:n 65. kongressi Pariisissa 11.-16.9.2011

KTT Timo Torkkel:
Tuloveron laskeminen. Vero- ja kirjanpito-oikeudellinentutkimus yhteisön tuloveron laskemisesta (väitöskirjan esittely)

Artikkeli on Lectio praecursoriaVaasan yliopistossa 2.12.2011 pidetyssä väitöstilaisuudessa, jossa kirjoittajapuolusti väitöskirjaansa ”Tuloveron laskeminen. Vero- jakirjanpito-oikeudellinen tutkimus yhteisön tuloveron laskemisesta”.Tutkimuksessa analysoidaan verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuuksia Suomenkansallisen kirjanpitolain ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien kannalta,samoin kuin sitä, miten yksittäisten yritysten ja konsernien tilinpäätöksistäilmenevä tuloveron määrä lasketaan. Tutkimuksessa esitetään verotuksen jakirjanpidon sidonnaisuuden kehittämistä koskevia lainsäädännönmuutosehdotuksia.

OTT Matti Urpilainen:
Vapaa liikkuvuus ja verosuvereniteetti Euroopanunionin sisämarkkinoilla (väitöskirjan esittely)

Esiteltävä väitöskirja käsitteleeunionin sisämarkkinatavoitteiden ja jäsenvaltioiden fiskaalisten intressienyhteensovittamista välittömän verotuksen alalla. Tutkimuksessa on tarkasteltu,miten kansainvälisen vero-oikeuden periaatteet ja verojärjestelmientoimivuuteen liittyvät näkökohdat ovat vaikuttaneet vapaan liikkuvuudensuojaamiseen EU-tuomioistuimen välitöntä verotusta koskevassaoikeuskäytännössä.

Professori Matti Myrsky ja hallintoneuvos Timo Viherkenttä:
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen:      
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Pääkirjoitus
Keväällä vireille tulevia veroesityksiä  

OTT Pauli K. Mattila:
Liikevarallisuuslajit ja niiden merkitysverotuksessa

Artikkelissa tarkastellaanelinkeinotuloverolaissa (EVL) omaksuttua jaottelua elinkeinotoiminnan käytössäolevien varojen jakamisesta neljään ryhmään, joita ovat rahoitus-, vaihto-,sijoitus- ja käyttöomaisuus. Kirjoituksen tavoitteena on kuvata, mitenrajapinnat muotoutuvat liikevarallisuuslajien välille. Huomiota on kiinnitettymyös siihen, miten rajankäynti on mahdollisesti muuttunut vuosien mittaan.Tärkein tavoite on kuitenkin pyrkiä osoittamaan, mikä merkitys liikevarallisuusjaottelulla on eri yhteyksissä. Tarkastelun kohteena ovatlaajuus-, jaksotus- ja arvostamiskysymykset. Lopuksi on esitetty näkökohtia,miten liikevarallisuusjaottelua tulisi jatkossa madollisesti kehittää.

Professori Esko Linnakangas:   
Verojen synty, kuolema, ylösnousemus ja paratiisi II

Artikkelisarjan jälkimmäisessä osassa selvitetäänuhanalaisia veroja (mm. eläinveroja) sekä makeis- ja muiden verojenylösnousemusta. Verojen reinkarnaation yhteydessä käsitellään leimaveronkehittymistä finanssitransaktioveroksi. Lisäksi tarkastellaan paratiisinvero-ohjausta sekä Suomea verojen tuonti- ja vientivaltiona

OTT Janne Juusela:
Kannustinjärjestelmien ajankohtaiset verokysymykset

Viime vuosina monissapörssiyhtiöissä on otettu käyttöön holdingyhtiörakenteita, joissa johto onyhteisen holdingyhtiön kautta tehnyt sijoituksen työnantajayhtiön osakkeisiin.Lisäksi viime aikaisessa oikeuskäytännössä on linjattu osakepohjaistenkannustimien (mm. optiojärjestelmät) verovähennysoikeutta koskevan EVL 18.3 §:nsoveltamisalaa. Artikkelissa tarkastellaan johdon holdingyhtiörakenteisiin jaosakekannustimiin liittyviä verokysymyksiä.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Tulonhankkimistoiminnassa käytettävän hyödykkeenvähennyskelpoisen hankintamenon määrittäminen henkilöverotuksessa

152

Tuloverolaista puuttuvat yleissäännöksettulonhankinnassa käytettävien hyödykkeiden hankintamenon määrittämisestä.Tuloverolaissa on ainoastaan eräitä erityistilanteitakoskevia säännöksiä hankintamenon määrittämisestä ja hankintamenonmäärittämistä luovutusvoiton verotuksessa koskevia säännöksiä. Artikkelissakäsitellään sitä, miten luonnollisen henkilön tuloverolain mukaanverotettavassa tulonhankinnassa käytettämän hyödykkeen hankintamenomääritellään. Esiin nostetaan sekä hankintamenon määrittämisen perusperiaatteetettä erityistilanteita, kuten huoneisto-osakkeen hankintamenon määrittäminen.

OTL Markku Keinonen:
Yksityisvarallisuuden luovutusvoittojen verotus EU-15 maissa– kiristyvä pääomatulon verotus ja inflaatio

Pääomatulojen verotusta onkiristetty useissa EU-15 maissa valtioiden budjettivajeiden paikkaamiseksi.Tämä näkyy erityisesti niissä maissa, joiden taloutta vuonna 2008 alkanutfinanssikriisi on rasittanut pahiten. Vallitsevassa tilanteessa Euroopankeskuspankin huomio kohdistuu rahamarkkinoiden toimivuuden ylläpitämiseen. Inflaatioonkin euroalueella viime vuosina useassa maassa ylittänyt EKP:n 2 %:ninflaatiotavoitteen.

Kiristyvä verotus ja inflaationkiihtyminen muodostaa vaikean yhtälön luovutusvoittojen verotuksessa, sillävero kohdistuu myös inflaation aiheuttamaan nimelliseen hintojen nousuun,pahimmassa tapauksessa reaalipääomaan. Artikkelissa tarkastellaan EU-15 maidenluovutusvoittoverojärjestelmiä ja efektiivisen veron kohtaantoa eri maissa sekäesitetään arvioita eri verojärjestelmien vaikutuksista verovelvollisenpäätöksentekoon. Artikkelin yhteenveto-osassa on arvioitu Suomenluovutusvoittoverotuksen uudistamistarpeita ja esitetään niihin liittyenmuutosehdotukset de lege ferenda.

Tax partner JuhaLaitinen, senior tax consultant Kaisa Lamppu ja taxdirector Maarit Pokkinen:
Yritysjärjestelyihin ja erityisesti osakekauppaankohdistuvan arvonlisäveron vähennysoikeuden kehitys oikeuskäytännön valossa

Artikkelissa tarkastellaan KHO:npäätöksen 2011:52 merkitystä ja soveltamisalaa arvonlisäveronvähennysoikeuksien tulkinnassa. Päätöksessä laajasti siteerattu EuroopanUnionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-29/08 (AB SKF) näyttää hieman yllättäenmuuttaneen vähennysoikeutta koskevien säännösten tulkintaa oikeus- javerotuskäytännössä. Tarkastelu on rajattu yritysjärjestelyihin ja erityisestiosakekauppaan kohdistuviin arvonlisäveron vähennysoikeuksiin. Toteutuukoarvonlisäverotuksen neutraliteettiperiaate nykyisen oikeuskäytännön valossa?

OTK, partner Henri Becker ja OTK Minna Reijonen:
Tulli ja siirtohinnoittelu - saman kolikon kaksi puolta

Siirtohinnoittelu ja tullitvaikuttavat olennaisella tavalla valtioiden varainhankintaan eli välittömien javälillisten verojen kertymään. Siirtohinnoittelu- ja tullisäännöksiä onkinpyritty kansainvälisesti harmonisoimaan lukuisin toimin. Viranomaisten ilmeisenintressiristiriidan vuoksi näitä kahta maailmaa kuitenkin sääntelee osintoisistaan poikkeavat lainalaisuudet. Esimerkiksi hinnoittelunmarkkinaehtoisuuden todistamiseen käytettävät menetelmät johtavat osinristiriitaisiin tuloksiin. Näitä kahta järjestelmää voikin hyvällä syylläkutsua ”saman kolikon kahdeksi eri puoleksi”.

OTM Martti Nieminen:
Vero-oikeuden bibliografia 2011

Professori Edward Andersson:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Verovuoden 2012 näkymiä

Professori Edward Andersson
Sijoittajan rahoitusinstrumentista saaman tuotonverotuksesta

Yksityissijoittajansaama tuotto rahoitusinstrumentista voi olla korkoa tai pääomavoittoa/-tappiota. Nämä molemmat vaihtoehdot eivät aina johda samaan taloudelliseentulokseen verojen jälkeen. Kirjoituksessa tutkitaan käytännössä esiintyvienrahoitusinstrumenttien osalta, milloin toimitetaan korkotulon verotus (joko lähdeverolaintai TVL:n mukaan) ja missä tapauksissa sovelletaan luovutusvoitto- ja -tappiosäännöksiä.

Professori Esko Linnakangas:   
Verojen synty, kuolema, ylösnousemus ja paratiisi I

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassaselvitetään verojen syntymää muinaiskulttuureista nykypäivään sekä esitelläänvarsinkin Suomessa eri aikakausina kannettuja veroja. Mukana ovat muun muassaerilaiset tuottoverot, tuloverot sekä ylellisyys- ja muut kulutusverot.Kirjoituksessa esiintyy yli sata eri veroa. Joukossa ovat myös häävero,salpietarivero, varpusvero ja YLE-vero.

Professori Seppo Penttilä:
EU-oikeudelliset näkökohdat elinkeinoverolain yritysjärjestelysäännöstentulkinnassa

Yritysjärjestelyjä koskevatelinkeinoverolain 52 – 52h §:n säännökset perustuvatyritysjärjestelydirektiiviin. Direktiivipohjaisten säännösten soveltamisessa onkysymys EU-oikeuden välillisestä soveltamisesta. Tällöin voidaan joutuaottamaan kantaa EVL:n säännösten ja yritysjärjestelydirektiivin säännöstenmahdollisiin ristiriitoihin. Vaikka ristiriitaa ei olisikaan, direktiivi vaikuttaasiihen, miten EVL:n säännöksiä tulkitaan. Artikkelissa käsitellään EU-oikeudentulkintavaikutusta ja erityisesti yritysjärjestelydirektiiviätulkintavaikutuksen näkökulmasta. Esille otetaan KHO:n ja KVL:n ratkaisuja,joissa yritysjärjestelydirektiivi on vaikuttanut tai sen olisi pitänytvaikuttaa EVL:n säännöksiä sovellettaessa. Tähän liittyen artikkelissakäsitellään muun muassa sulautumisvastiketta, jakautumisvastiketta jaliiketoimintasiirron soveltamisalaa koskevia ongelmatilanteita.

Professori Matti Myrsky:  
Esteellisyydestä verotuksessa

41

Artikkelissa tarkastellaanyksityiskohtaisesti esteellisyyttä koskevia säännöksiä niin verotusmenettelyssäkuin hallintolainkäytössäkin. Esteellisyys on keskeinen hyvän hallinnon jahallintolainkäytön perusteperiaate. Tulevaisuudessa kysymykseenesteellisyydestä saatetaan suhtautua tiukemmin. Tämän vaikuttaa muun muassavoimistuva perusoikeusajattelumme ja ihmisoikeussopimuksen velvoitteet.

Professori Petri Vehmanen:   
IFRS-maailmassa voitto ei ole tuloslaskelman tuottojen ja kulujenerotus – pitäisikö olla?

IFRS-standardienyleisissä perusteissa on käsitteiden määrittelyä koskeva virhe. Kaikki perustekijätmääritellään varojen kautta. Esimerkiksi tuotot ovat taloudellisen hyödynlisäystä, joka toteutuu varojen lisääntymisenä. Jos näin olisi, tuotot olisivatkahdenkertaisen kirjanpidon systematiikassa debet-puolen eriä. Virhe onjohtanut siihen, että tuottoja ja kuluja on sekä tuloslaskelmassa että taseessaja siihen, että tuloslaskelman voittoa ei määritellä lainkaan. Virhe onkorjattavissa.

Partner Petri Seppälä:    
Tilinpäätösvaiheen poisto- ja konserniavustussuunniteluunliittyviä kysymyksiä

Tilinpäätösvaiheessa mm. poistojen jakonserniavustusten osalta verotuksen suunnittelu vaatii oman huomionsa.Artikkelissa käsitellään poistojen ja T&K kulujen lykkäämiseen liittyviäperiaatteita. Lisäksi konserniavustuksen käyttämismahdollisuuksiin liittyviäkysymyksiä käsitellään vahvistettujen luvanvaraisten tappioiden näkökulmastaesimerkkitapauksen valossa. Artikkelissa käsitellään myös tappioidenkäyttämiseen annetun poikkeusluvan sitovuutta verovelvollisen verotuksessa.

Ylitarkastaja Leena Aine:
Pääomasijoittamisesta

Pääomasijoittaminen on edelleenajankohtainen aihealue verotuksessa. Artikkelissa luodaan lyhyt katsaus siihen,millainen toimija pääomasijoittaja yleisesti on rahoitusmarkkinoilla. Lisäksiartikkelissa tarkastellaan pääomasijoittamisen käsitettä elinkeinotulonverottamisesta annetun lain näkökulmasta sekä eräitä sitä koskevia tulkintatilanteita.Artikkelissa käsitellään lyhyesti myös muutamia pääomasijoittajastatuksenlaajuuteen (niin sanottuihin pääomasijoittajien väliyhtiöihin) liittyviäerityiskysymyksiä.

Asianajaja Heikki Wahlroos:
Ajankohtaista sijoitussidonnaisten vakuutustenverokohtelusta

Sijoitussidonnaisiin henkivakuutuksiinja kapitalisaatiosopimuksiin liittyy useita veroetuja, joihin voidaan lukeaverotuksen lykkääntyminen säästösumman nostamisajankohtaan sekäelinkeinoverolain että tuloverolain mukaisessa verotuksessa. Vakuutustuotearvostetaan yleensä sen hankintahintaan sekä kaupan, lahjan että perintö- jalahjaverolain mukaisten sukupolvenvaihdoshuojennusten kohdalla.Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun KVL 34/2011 perusteellavakuutuksenottaja voi hyvin vapaasti osallistua sijoituspäätösten tekemiseentai jopa tehdä ne itsenäisesti. Vakuutustuotteisiin liittyy useita verotuksestariippumattomia etuja, kuten sijoituskohteiden laaja valikoima, suursijoittajanedut sijoituskohteiden ja -hintojen osalta, sijoitustoiminnananonymiteettisuoja ja vakuutussopimuksen siirrettävyys ja pantattavuus.Vakuutustuotetta tulisi verrata muuhun verotuksen lykkäävään sijoittamiseen,kuten sijoitusrahastoihin tai ulkomaisiin holdingyhtiöihin.

Ylitarkastaja Johanna Waal:  
Verohallinnon siirtohinnoitteluhanke – Uusi askel kohtitehokkaampaa
asiakasohjausta ja verovalvontaa siirtohinnoitteluasioissa

Siirtohinnoittelulla on jo pitkään ollutyhä kasvava painoarvo yritysverotuksen kriittisenä osa-alueena, johon sekä erimaiden verohallinnot että yritykset ovat lisänneet panostuksiaan. Vuoden 2012alusta myös kaikki Verohallinnon operatiiviset siirtohinnoittelutehtävätkeskitettiin Konserniverokeskukseen sijoitetun kolmivuotisenSiirtohinnoitteluhankkeen alle ja samalla lisättiin siirtohinnoitteluunsuunnattuja resursseja. Keskittämisellä tehostetaan siirtohinnoittelutehtävienyhtenäistä, vaikuttavaa ja tuloksellista hoitamista sekä toteutetaansuunnitelmalliseen riskienhallintaan perustuvaa ennakoivaa ohjausta jauskottavaa verovalvontaa siirtohinnoitteluasioissa.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Pääkirjoitus
Veroratkaisuista 2012

Professori Matti Myrsky:
Kiinteistöveronkysymyksiä II

Artikkelissa käsitelläänkiinteistöveron kehittämismahdollisuuksia veropolitiikan näkökulmista.Keskeisen arvioinnin kohteena ovat Verotuksen kehittämistoimikunnan (51/2010)tekemät ehdotukset. Artikkeli on jatkoa aikaisemmin kirjoittamaani artikkeliinKiinteistöveron kysymyksiä I, Verotus 2010 s. 151 ss.

Dosentti, OTT, VT Pertti Puronen:
Veroasteikotmuuttumassa perintö- ja lahjaverotuksessa

Hallitus julkisti 22. päivänäelokuuta 2011 budjettiesityksensä vuodelle 2012. Esitys sisältää monien muidenverojen pikkukorotusten ohella perintö- ja lahjaverotuksen korotuksen. Muutoskoskisi kahta perintö- ja lahjaverotuksen säännöstä; perintöverotuksenverotaulukoista säätävää 14 §:ää ja lahjaverotuksen taulukoista säätävää 19a§:ää. Kirjoitus käsittelee muutoksia ja niiden vaikutuksia.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Lentopisteitä,sairaanhoitovakuutuksia ja kokouspalkkioita – uutta oikeuskäytäntöä palkkatulonverotuksesta

482

Artikkelissa käsitellään kolmeakorkeimman hallinto-oikeuden tänä vuonna ratkaisemaa ennakkoperintälain palkankäsitettä koskevaa mielenkiintoista tapausta. Ratkaisu KHO 2011:26 koskeetyönantajan maksamien lentojen perusteella kertyvien lentopisteiden käyttöätyöntekijän yksityismatkoihin. Ratkaisussa KHO 2011:27 oli kysymys työnantajantyöntekijöilleen ottamasta sairaanhoitovakuutuksesta ja ratkaisussa KHO 2011:31oli kysymys osakeyhtiön toisen osakeyhtiön hallitukseen asettaman henkilönhallituksen jäsenyyden perusteella maksetusta palkkiosta.

Professori Jaakko Ossa ja Head of tax Reijo Salo:
Verotarkastuksen rooliteollisessa yritystoiminnassa

Artikkelissa käsitelläänverotarkastuksen roolia teollisessa yritystoiminnassa. Vaikka verotarkastuksiavoidaankin lähtökohtaisesti pitää verovelvollisen kannalta tärkeänä, niihinliittyy kuitenkin ongelmia. Yksi näistä ongelmista on verotarkastuksenjälkikäteisyys. Kysymys on siitä, mitä ongelmia aiheutuu siitä, että verotarkastuksessaei aina osata asettua siihen tilanteeseen, jossa yritys on ollut useita vuosiaaikaisemmin. Toiseksi artikkelissa tarkastellaan sitä, mitä tarkoitetaanverovelvollisen valinnanvapaudella ja millaisia haasteita liiketaloudellistensyiden arviointi käytännössä aiheuttaa. Lopuksi artikkelissa tarkastellaanvielä yhtä vero-oikeuden ikuisuuskysymystä eli selvittämisvelvollisuutta jatodistustaakkaa.

Dosentti, OTT Mikko Vuorenpää:
Verovelvollisenoikeudellinen asema verotarkastuksessa

Viimeaikaisissa niin sanotuissa nebis in idem –ratkaisuissa on katsottu, että veronkorotusta voidaan tietyinedellytyksin pitää rikosoikeudellisena sanktiona. Tällä perusteellaverotarkastusta voidaan luonnehtia menettelyksi, jossa saatuja tietoja voidaankäyttää hyväksi rikosoikeudellisina pidettävien sanktioiden määräämisessä. Näinollen verotarkastus on mahdollista rinnastaa rikosprosessimenettelyn kanssa.Artikkelin keskeisenä kysymyksenä on siis se, miten tämän rinnastamisen pitäisivaikuttaa verovelvollisen oikeudelliseen asemaan verotarkastusta toimitettaessaeli pitäisikö verovelvollisella olla verotarkastuksessa samoja oikeuksia kuinepäillyllä on rikosjuttujen käsittelyssä.

OTL Joakim Frände:
Mitenverosopimukset syntyvät? (referee-artikkeli)

Artikkelissa käsitellään verosopimustensyntymisen eri vaiheita verosopimustarpeen ilmenemisestä valmiin verosopimuksenvoimaan astumiseen asti. Verosopimuksen syntymisprosessi voidaan karkeastijakaa seuraaviin vaiheisiin: verosopimustarpeen ilmeneminen, valmistautuminenneuvotteluihin, verosopimusneuvottelut, verosopimuksen parafointi, verosopimuksenallekirjoittaminen, verosopimukseen sitoutuminen ja verosopimuksenvoimaansaattaminen. Artikkelissa perehdytään myös verosopimuspoliittisiinpyrkimyksiin.

OTK Reima Linnanvirta - OTK Anne Vanhala - KTT TomiViitala:
Euroopan yhteinenyritysveropohja (CCCTB) – direktiiviehdotus vastatuulessa

Euroopan komissio julkaisimaaliskuun 16. päivänä 2011 direktiiviehdotuksensa yhteisestä yhdistetystäveropohjasta (CCCTB). Artikkelissa selvitetään direktiiviehdotuksen sisältöä,tavoitteita ja lainsäädäntöprosessia. Direktiiviehdotuksen alkutaival onkuitenkin ollut kivikkoinen usean jäsenvaltion esittäessä perustellunlausuntonsa toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta. Artikkelissa esitetäänmyös arvioita direktiiviehdotuksen toteutumismahdollisuuksista.

OTM Katja Syväkangas:
Vastaoikaisu siirtohinnoittelussa(referee –artikkeli)

Siirtohinnoittelukysymyksiin onviime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Artikkelissa tarkastellaanvastaoikaisun kotimaista säännöspohjaa ja OECD:n malliverosopimuksen määräystäongelmineen, vastaoikaisun tekemisedellytyksiä ja vastaoikaisun tekemiseenliittyviä menettelykysymyksiä. Myös tulonoikaisunormien suhdetta ongelmineenkäsitellään lyhyesti.

OTK Suvi Vänskä ja OTK Raimo Hietala:
Varainsiirtoverolaintulkintakysymyksiä: pääomalainat ja arvopaperiluovutukset, joissa on osapuolenaulkomaalainen

Artikkelissa käsitelläänvarainsiirtoverolain tulkintakysymyksiä liittyen pääomalainoihin sekäkotimaisen yhtiön osakkeiden luovutuksiin, joissa transaktion osapuolena onulkomaalainen. Pääomalainojen osalta kirjoituksessa tarkastellaanpääomalainasaamisten arviointia varainsiirtoverotuksen arvopaperin määritelmännäkökulmasta sekä viimeaikaisen hallinto-oikeuskäytännön valossa. Seuraavaksikäsitellään kotimaisen yhtiön liikkeelle laskemien osakkeiden luovutustaulkomaalaiselle ja tähän liittyviä tulkintaongelmia, joita syntyy mm.varainsiirtoverolain ja tuloverolain erilaisista yhteisön käsitteistä. Lopuksipohditaan kysymystä, mitä varainsiirtoverolaissa tarkoitetaankiinteistöyhtiöllä ja milloin ulkomaalaisten välinen kotimaisen yhtiönosakkeiden luovutus on varainsiirtoveron alainen transaktio.

OTK, KTM Anita Isomaa-Myllymäki ja KTM JanneMyllymäki:
Johtajapalkkiot verotuksessa

Artikkelissa käsitelläänjohtajapalkkioiden, erityisesti hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajanpalkkion, verotusta aikaisemman oikeuskäytännön ja korkeimman hallinto-oikeudenvuosikirjaratkaisun 2011:31 pohjalta. Artikkelissa käsitellään myös korkeimmanhallinto-oikeuden ratkaisusta ilmenevän tulkintalinjan muutoksen vaikutuksiakokonaistoimeksiannosta maksettujen palkkioiden arvonlisäverotukseen sekätoimittamatta jätetyn ennakonpidätyksen maksuunpanoon liittyviä kysymyksiä.

HTM, verosihteeri Antti Tokola:
Uudistettuväliyhteisölaki veronkiertoa estävänä säädöksenä – Tiivistelmä pro gradu -tutkielmantuloksista

Väliyhteisölaki (laki ulkomaistenväliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta 1217/1994) säädettiin torjumaan matalanverorasituksen valtioihin perustettujen väliyhteisöjen avulla tapahtuvaaverotuksen kiertämistä. Lakia on sittemmin uudistettu kaksi kertaa.Kirjoituksessa käsitellään vuonna 2009 voimaan astuneiden lakimuutostenvaikutuksia ja lain kehittämistarpeita erityisesti pro gradu – tutkielmaavarten tehtyjen haastattelujen ja tilastollisen analyysin avulla.

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sisällysluettelo vuonna 2011 julkaistuistakirjoituksista

Sivu

Pääkirjoitus
Veropoliittisia linjauksia

Professori Jarmo Leppiniemi:
Kirjanpitolautakunnan muuttuneitatulkintaperiaatteita

Koskakirjanpitolautakunnan lausuntojen noudattaminen antaa kirjanpitovelvolliselleluottamuksensuojaa, lautakunnan linjausten tunteminen on tarpeellista.Kirjanpitolautakunta on tehnyt eräitä uusia linjauksia, jotka koskevat muunmuassa kirjanpitolaissa säädettyjä osatuloutuksen edellytysten ehdottomuutta,yhtenä kokonaisuutena hankitun rakennuksen ainesosien erottamista,hankintamenon käsitteen eriyttämistä tuloslaskelmassa ja taseessa sekä oikeaaja riittävää kuvaa
koskevan vaatimuksen merkitystä. Lautakunta on aiemmasta poiketen ottanutkantaa myös vastuukysymyksiin.

Johtava veroasiantuntija Päivi Taipalus:
Käännetty arvonlisäverovelvollisuusrakennusalalla – valmistautuminen muutokseen ja tulkinnat Verohallinnossa

Arvonlisäverolainmuutosta käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta rakennusalalla on sovellettu1.4.2011 lähtien. Muutos on laaja ja vaikuttaa kymmeniin tuhansiinverovelvollisiin. Artikkelissa kuvataan Verohallinnon valmistautumistamuutokseen sekä eräitä ensimmäisiä lainmuutoksen tulkintakannanottoja.

Professori Marjaana Helminen:
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – KHO:nväliyhteisöverotusta koskeva purkupäätös ja EU-oikeuden vastaisuuspurkuperusteena

365

Artikkelissakäsitellään korkeimman hallinto-oikeuden 11.4.2011 tekemän väliyhteisöverotustakoskevan purkupäätöksen näkökulmasta niitä perusteita, joiden nojallaEU-oikeuden vastainen verotuspäätös voidaan purkaa. Johtopäätöksenä on, ettätietyin edellytyksin EU-oikeuden lojaalisuusvelvoite edellyttää purkamista, jospurkaminen on hallintomenettelylain mukaan mahdollista.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen:
Luonnollisten vähennysten ja korkomenojenjaksottamisesta henkilöverotuksessa

Tuloverolainjaksottamista koskevat säännökset ovat suppeat ja niissä viitataan poistojenosalta pääasiassa EVL:n ja MVL:n säännöksiin. Säännösten suppeus nostaa esiintulkinnallisia kysymyksiä. Artikkelissa käsitellään luonnollisten vähennystenja korkomenojen jaksottamista henkilöverotuksessa. Esiin nostetaan mm.kassaperiaatteen soveltamiseen ja EVL:n ja MVL:n poistosäännösten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan sitä, milloinluonnollisia vähennyksiä ja korkomenoja koskeva vähennysvaatimus onverotuksessa tehtävä.

Oik. lis. Markku Keinonen:
Kiinteistön omistus ja vaihdanta verotuksenkohteena – kiinteistö- ja transaktioverot

Kiinteistöverot ja kiinteistöihin liittyvät transaktioverot ovatSuomessa ja muissa EU-15 maissa osa kunkin maan kansallista verojärjestelmää janiiden fiskaalista merkitystä tulisi arvioida kokonaisverorasitus ja veronkohtaanto huomioon ottaen. Sanotut verot eivät perustu realisoituneeseentuloon, sillä niiden veropohjana on kiinteistön arvo. Näiden verojen korotuksetvaikuttavat negatiivisesti kansalaisten ostovoimaan ja kohdistuvat ankarimminpienten tulojen saajiin lisätessään asumiskustannuksia. Valtioissa, joissakiinteistö- ja transaktioverot ovat korkeat, on jouduttu rakentamaan erilaisiakompensaatiojärjestelmiä asuntopoliittisista syistä johtuen. Kiinteistöönkohdistuvien verojen muutoksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös niidenvaikutukset kiinteistömarkkinoilla.

Erityisasiantuntija Elina Pykönen:
Yritysjärjestelyjä, pääomasijoitustoimintaa,rahoitusjärjestelyjen verokysymyksiä – Konserniverokeskuksen ennakkotietoja vuonna2010

Artikkelissa käsitellään Konserniverokeskuksen antamissaennakkotiedoissa esiintyneitä aiheita. Yritysjärjestelyjen osalta esitellääneräs intialaista jakautumista koskeva tapaus. Tämän lisäksi käydään läpitilanteita, joissa tietyt toiminnot on katsottu EVL 52 c §:n 1 momentin2-kohdan ja EVL 52 d §:n tarkoittamiksi liiketoimintakokonaisuuksiksi jasivutaan ratkaisuja, joissa tämä vaatimus on jäänyt täyttymättä.Pääomasijoitustoiminnan osalta keskitytään pääomasijoittajien omistamienapuyhtiöiden verotusstatuksen arviointiin. Rahoitusjärjestelyjen osaltaesitellään tapaus, jossa konserninsisäinen laina katsottiin VML 31 §:nperusteella oman pääomanehtoiseksi sijoitukseksi verotuksessa.

OTM Minna Kontro: 
Hyväntekeväisyyttä verottajan kustannuksella:Lahjoitusvähennyksen nykytila ja tulevaisuus (referee-artikkeli)

Lahjoitusvähennyson debatille altista veropolitiikkaa. Vähennysoikeuden rakenne on riippunutkulloinkin vallitsevasta poliittisesta ilmapiiristä ja talouden muutoksista.Vähennysoikeutta laajennettiin vuonna 2009, jolloin se mm. ulotettiin koskemaanluonnollisten henkilöiden tekemiä lahjoituksia. Artikkelissa käsitelläänlahjoitusvähennyksen nykytilaa Suomessa sekä esitellään pääpiirteet Saksan,Ruotsin, Tanskan ja erityisesti Yhdysvaltojen vastaavasta lainsäädännöstä.

VT Merja Raunio ja HTM Elina Gerdt:
Liiketoimintamallin uudelleenjärjestelysiirtohinnoittelun näkökulmasta

OECD:nsiirtohinnoitteluohjeita päivitettiin heinäkuussa 2010, jolloinsiirtohinnoitteluohjeisiin lisättiin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjäkoskeva IX luku otsikolla Transfer Pricing Aspects of Business Restructurings.Uusi Siirtohinnoitteluohjeiden IX luku perustuu OECD:n veroasioiden komitean19. Syyskuuta 2008 julkaisemaan luonnokseen liiketoiminnanuudelleenjärjestelyjen siirtohinnoittelusta (Transfer Pricing Aspects of BusinessRestructurings: Discussion Draft for Public Comment). Artikkelissa käydään läpiSiirtohinnoitteluohjeiden IX luvun pääasiallinen sisältö. Lisäksi selvitetään,mitä muutoksia lopulliseen ohjeistukseen tuli verrattuna vuonna 2008julkaistuun luonnokseen. Artikkeli on itsenäinen päivitys Verotus lehdessä1/2009 luonnoksesta julkaistuun artikkeliin.

OTK Jari Holopainen:
Elinkeinonharjoittajan sijoittautuminenarvonlisäverotuksessa neuvoston uuden täytäntöönpanoasetuksen valossa

Arvonlisäverotuksenmyyntimaasäännökset uudistuivat vuoden 2010 alusta. Osittain myyntimaauudistukseenliittyen Euroopan unionin neuvosto antoi 15.3.2011 täytäntöönpanoasetuksen282/2011. Asetus sisältää useita myyntimaan määräytymiseen liittyviätulkintaohjeita, jotka ovat suoraan jäsenmaissa sovellettavaa oikeutta.Artikkelissa tarkastellaan kiinteän toimipaikan ja liiketoiminnan kotipaikankäsitteitä ja niiden merkitystä myyntimaan määräytymisen jaarvonlisäverotukseen liittyvien velvollisuuksien kannalta erityisesti neuvostonasetuksen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.

OTK Krista Nikmo:
Yliopistouudistuksen vaikutukset tutkijoidenverotukseen kansainvälisissä työskentelytilanteissa

Uusi yliopistolakion ollut voimassa vuoden 2010 alusta lukien. Yliopistouudistus on tuonut useitamuutoksia myös verolainsäädäntöön. Artikkelissa käydään läpi ne muutokset,jotka uudistuksella on ollut yliopistotutkijoiden verotukseen, etenkinkansainvälisissä työskentelytilanteissa. Artikkelissa pohditaan myösjulkisyhteisö-käsitettä suhteessa yliopistoihin.

KTT Nina Sainio:
Yritysjärjestelyt arvonlisäverotuksessa(väitöskirjan esittely)

Arvonlisäverotuksenmyyntimaasäännökset uudistuivat vuoden 2010 alusta. Osittain myyntimaauudistukseenliittyen Euroopan unionin neuvosto antoi 15.3.2011 täytäntöönpanoasetuksen282/2011. Asetus sisältää useita myyntimaan määräytymiseen liittyviätulkintaohjeita, jotka ovat suoraan jäsenmaissa sovellettavaa oikeutta.Artikkelissa tarkastellaan kiinteän toimipaikan ja liiketoiminnan kotipaikankäsitteitä ja niiden merkitystä myyntimaan määräytymisen jaarvonlisäverotukseen liittyvien velvollisuuksien kannalta erityisesti neuvostonasetuksen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.

Professori Matti Myrsky     
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordiskskattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

Pääkirjoitus
Hallitusneuvottelut käynnissä

Professori Edward Andersson
Apurahasäätiöt ja tuloverotus

Kirjoituksessatarkastellaan niiden yleishyödyllisten säätiöiden tuloverotusta, joita voidaanpitää apurahasäätiöinä. Näillä säätiöillä on yleensä omia finanssivaroja,joiden tuottoa ne jakavat sääntöjensä mukaisiin tarkoituksiin. Viranomaisillaon melko heikot tiedot koko säätiökentän sekä näiden säätiöiden tulonmuodostumisesta ja jakamisesta, mistä helposti aiheutuu väärinkäsityksiä.Kirjoituksessa suositellaan paremman tietopohjan muodostamista sekä eräitäsäätiöiden jakovelvoitteita täsmentäviä lainmuutoksia.

Professori Matti Myrsky
Pitäisikö KHO:sta kehittääennakkopäätöstuomioistuin veroasioissa?

Artikkelissakäsitellään prejudikaattien tarpeellisuutta sekä niiden hyviä ja huonoja puoliaverotuksen sääntelyjärjestelmässä. Lopuksi pohditaan kysymystä KHO:nmuuttuvasta roolista ja asetutaan puoltamaan näkemystä, jonka mukaan on aikamuuttaa KHO ennakkopäätöstuomioistuimeksi veroasioissa.

KTT, OTL, VTM Timo Räbinä
Maa- ja metsätalouden jatkaminen perintö- jalahjaverolain 55 §:n
sukupolvenvaihdosluovutusta koskevassasäännöksessä

255

Perintö- jalahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskevien huojennussäännösten soveltaminenedellyttää, että perinnön- tai lahjansaaja jatkaa maatalouden tai maa- jametsätalouden harjoittamista. Pelkän metsätalouden harjoittaminen ei siis täytähuojennuksen edellytyksiä. Raja on tiukka ja samalla yhdenvertaisuuden näkökulmastaongelmallinen. Jos metsätilan yhteydessä harjoitetaan pienellä peltoalallataloudellisesti käytännössä merkityksetöntä viljelyä, huojennus myönnetään myösmetsän osalta. Artikkelissa tarkastellaan ratkaisua KHO 2010:56, jossa tämä rajanvetotilanneoli esillä.

KTT, ylijohtaja Juha Lindgren
Yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennuksensoveltaminen – erityisesti
osakeyhtiön toiminnan jatkamisen näkökulmasta

PerVL:n sukupolvenvaihdoshuojennustaei sovellettu ratkaisussa KHO 2011:1, koska alaikäisen ei voitu katsoa jatkavanosakeyhtiön toimintaa laissa tarkoitetulla tavalla. Myös huojennuksenvaatimista koskevan päätöksenteon edellytykset ja hakijan oikeus saada tietoaosakkeiden arvostamisen perusteista ovat esillä ratkaisussa KHO 24.9.2010 T2485. Lisäksi huojennuksen soveltamisen edellytykset ovat esillä yhtiöntoiminnan supistuessa tai toimialan muuttuessa. Aihepiiriä täydentää TVL:n sukupolvenvaihdoshuojennustakoskeva ratkaisu KHO 1.3.2011 T 509.

Erityisasiantuntija, KVL:n puheenjohtaja Sirpa-Liisa Venesjärvi
Keskusverolautakunnan toiminnasta

Keskusverolautakunta,joka on toiminut vuodesta 1960 lähtien, antaa verovelvollisen hakemuksestaennakkoratkaisuja verotuksesta. Lautakunta koostuu Verohallinnon, veronsaajienja verovelvollisten edustajista. Keskusverolautakunnassa käsiteltäviltähakemuksilta edellytetään, että ne koskevat asiaa, jolla on ennakkopäätösarvoayleiseltä kannalta. Lautakunta tekee vuosittain noin 70 - 80 päätöstä, joistaosa julkaistaan lyhennelminä. 

KTT Tomi Viitala ja OTK, KTM Jari Ahonen
Rahoituksen ajankohtaisia verokysymyksiä

Rahoitukseenliittyvät kysymykset ovat viime vuosien aikana nousseet verotuksessa vahvastiesille. Oikeuskäytäntöä tai vakiintunutta verotuskäytäntöä aiheesta onkuitenkin toistaiseksi niukasti. Tässä artikkelissa käsitellään konsernienrahoitussaamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuutta, myyntisaamistenmarkkinaehtoisuutta sekä lainojen konvertoinnin verokysymyksiä.

Tax Manager Kirsi Adamsson
Koronsuojausinstrumenttien verokohtelussaaskel kohti tulolähdeneutraliteettia

Korkeinhallinto-oikeus on antanut viime vuonna kaksi päätöstä, joissa arvioitiintuloverolain mukaan verotettavien yhtiöiden korkosuojauskustannustenvähennyskelpoisuutta. Tapauksissa kiinteistöyhtiöt olivat ottaneetrakennushankkeitaan varten tulonhankkimisvelan ja solmineet lisäksi pankinkanssa korkosuojaussopimukset (korko-cap- ja floor -optiosopimukset sekäkoronvaihtosopimuksen). Päätösten mukaan korkoriskiltä suojautumismenoja oli pidettäväyhtiön tulonhankkimisvelkaan liittyvinä tulonhankkimistoiminnasta johtuvinamenoina ja siten vähennyskelpoisina tuloverolain 29 §:n nojalla.

Lainsäädäntöneuvos, OTT Marianne Malmgren 
Siirtohinnoittelu kiinteän toimipaikan tulonmäärittelyssä

Yritys voi toimiaasuinvaltionsa ulkopuolella perustamatta toimintavaltioon erillistä yhtiötä.Tällöin yritykselle voi syntyä toimintavaltioon tuloverotuksen kiinteätoimipaikka. Kiinteä toimipaikka maksaa tulostaan tuloveroatoimintavaltiossaan. Artikkelissa tarkastellaan OECD:n malliverosopimuksenliiketulon verotusta käsittelevää 7 artiklaa, joka uudistettiin vuonna 2010.Artiklassa 7 on muun muassa määräykset kiinteän toimipaikan verotettavan tulonmäärittämisestä. Artikkelissa käsitellään kiinteän toimipaikan ja muunyrityksen välisten toimien hinnoittelua, joka vaikuttaa kiinteän toimipaikanverotettavaan tuloon. Tarkasteltavana on kiinteän toimipaikan verotettavantulon määrittelyssä käytettävä erillisen yrityksen -periaate niin kiinteäntoimipaikan sijaintivaltion kuin yrityksen asuinvaltion näkökulmasta.

OTM Santtu Raitasuo
Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaidenluovutusten tulkintaongelmista
(referee-artikkeli)

Artikkelissakäsitellään käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaussäännöksen (EVL 6 b §)soveltamisongelmia viimeisimmän oikeuskäytännön valossa. Ongelmakohtia ovat mm.EVL:n ja TVL:n mukaan verotettavien yhteisöjen rajanveto ja käyttöomaisuuteenkuuluvan osakkeen määritteleminen.

OTK Simo Valtti
IFA:n 64. kongressi Roomassa 29.8. - 3.9.2010

Kirjoituksessakäsitellään International Fiscal Associationin vuosikongressia, jokajärjestettiin Roomassa 29.8. - 3.9.2010. Kongressin pääaiheita olivatVerosopimukset ja veron kiertäminen sekä Kuolema verotuksessa ja senkansainväliset liitynnät. Oheisseminaareja järjestettiin kymmenen.

Professori Matti Myrsky     
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Pääkirjoitus
Monipuolisia artikkeleita

Professori Esko Linnakangas
Alueellisten hallinto-oikeuksien julkaistutveropäätökset – myönteistä kehitystä

Alueelliset hallinto-oikeudetlisäsivät 2010 voimakkaasti veropäätöstensä julkaisemista. Erityisen tärkeääjulkaiseminen on ratkaisun ollessa vastoin Suomen kansallista verolainsäädäntöätai entistä oikeuskäytäntöä. Julkaisemista puoltaa myös se, jos ratkaisu onvastoin virallisohjeita taikka yleistä verotuskäytäntöä. Julkaistuissatapauksissa on kysymys uusista tulkintaongelmista tai vanhan käytännönvahvistamisesta ja täsmentämisestä. Julkaisemiseen voivat vaikuttaa myösäänestykset.

AA, OTT Mikko Pikkujämsä
Suoritushäiriöiden arvonlisävero-ongelmia

Artikkelissavalotetaan suoritushäiriötilanteiden arvonlisäverokohtelua. Missä kulkeeverollisen myynnin tai sen oikaisuerän ja verottoman vahingonkorvauksen raja?Milloin vakuudeksi tarkoitettu järjestely saatetaan katsoa arvonlisäveronmaksuvelvollisuuden laukaisevaksi ennakkomaksuksi? Millaisiaarvonlisävero-oikaisuja maksun saamatta jääminen aiheuttaa? Pohdinnassa ollaanarvonlisäveron perimmäisten kysymysten äärellä, sillä kysymys on veronperusteen määrittelemisestä.

OTK, KTM Markku Järvenoja
Yhtiöosuuden lahjoitus, negatiivinenyksityistili ja KHO 2010:54

KHO:n ratkaisussa2010:54 katsottiin, että yhtiömiehen negatiivisen yksityistilin määräverotetaan luovutusvoittona, vaikka yhtiömies oli lahjoittanut yhtiöosuutensa.Artikkelissa kommentoidaan tätä ratkaisua, jossa verotuksen perusteena on se,että lahjansaaja tuli yhtiöoikeudellisesti vastuuseen negatiivistayksityistiliä vastaavista henkilöyhtiön veloista. Artikkelissa arvioidaan tätäverotusperustetta toisaalta sekä yhtiöoikeudelliselta että yhtiömiestenkeskinäisen sopimussuhteen kannalta että toisaalta taloudellisestanäkökulmasta.

OTT, VT, LL.M. Kristiina Äimä
Kansainvälinen verotustietojenvaihto Suomennäkökulmasta

159

Artikkelissakäsitellään kansainvälistä verotustietojenvaihtoa Suomen näkökulmasta.Verotustietojenvaihto on tehostunut huomattavasti viime vuosina. OECD jaG-20-valtiot julkistivat maaliskuussa 2010 standardin, joka koskeeläpinäkyvyyttä ja tietojenvaihtoa veroasioissa. Suomen Belgian, Luxemburgin,Sveitsin ja Singaporen välisten verosopimusten tietojenvaihtoa koskeviamääräyksiä on päivitetty OECD:n määräysten mukaisiksi. Lisäksi Suomi onsolminut erityisen verotustietojenvaihtosopimuksen 29 verokeitaan kanssa.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen 
Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamanpalkkatulon lähdeverotuksen EU-oikeudellisista ongelmista, osa II

Rajoitetustiverovelvollisen Suomesta saamaan palkkatuloon kohdistuu lähdeverotus.Lähdeverotus poikkeaa monessa suhteessa yleisesti verovelvollisen verotuksesta.Tästä syystä palkkatulon lähdeverotus herättää useita EU-oikeudellisestimielenkiintoisia kysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan näiden kysymystenlisäksi rajoitetusti verovelvollisen palkkatulon verotukseen liittyviäEU-oikeudellisia taustanäkökohtia kuten työvoiman vapaata liikkuvuutta koskeviamääräyksiä ja Verohallinnon roolia EU-oikeuden toteuttamisessa. Artikkelinensimmäinen osa on julkaistu Verotus-lehden numerossa 1/2011.

VT Merja Raunio ja OTK, KTM Karin Svennas
Rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelu- onko konserniin kuulumisella vaikutusta?

Konserninrahoitustransaktioiden siirtohinnoittelun kannalta keskeinen kysymys on, mitenyhtiön toiminta konsernin jäsenenä otetaan huomioon markkinaehtoperiaatettasovellettaessa. Tämä kysymys on ollut esillä korkeimman hallinto-oikeuden viimevuonna antamassa koron markkinaehtoisuutta koskevassa vuosikirjapäätöksessä2010:73. Ruotsin korkein hallinto-oikeus on ottanut siihen kantaa kesällä 2010antamassaan tuomiossa RÅ 2010 div. 67, ns. Diligentia-päätöksessä, jossaarvioitiin emoyhtiöltä otetun lainan vakuudettomuuden vaikutustamarkkinaehtoiseen korkoon. Myös Kanadan valitustuomioistuin otti kysymykseenkantaa joulukuussa 2010 suurta mielenkiintoa myös Suomessa herättäneessäGeneral Electric Capitalia Canada Inc:iä koskevassa ratkaisussaan 2010 FCA 344,jossa arvioitiin emoyhtiön antaman takauksen markkinaehtoista hintaa.Artikkelissamme vertaamme näitä päätöksiä, analysoimme erillisyhtiöperiaatteenlaajuutta sekä ns. konsernihyödyn ja konsernihaitan vaikutuksiamarkkinaehtoisen hinnan määrittelyssä.

OTK Reima Linnanvirta ja OTK Hannu-Tapani Leppänen
Liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt EVL:n jaOECD:n siirtohinnoitteluohjeiden valossa

OECD hyväksyipäivitetyt siirtohinnoitteluohjeensa 22. heinäkuuta 2010. Päivityksenyhteydessä ohjeisiin tuotiin mukaan uusi IX luku, joka käsitteleeliiketoiminnan uudelleenjärjestelyitä. Näitä järjestelyitä ei Suomessa oleerityisesti käsitelty verolainsäädännössä. Tästä huolimatta monillasäännöksillä voi olla merkitystä uudelleenjärjestelytilanteissa. Tässäartikkelissa tarkastellaan erityisesti EVL:n säännöksiä sekä niiden suhdettaOECD:n ohjeistukseen.

OTM Martti Nieminen  
Vero-oikeuden bibliografia 2010

Professori Olli Ryynänen    
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Verotus eduskuntavaalienkeskeinen teema

Professori Edward Andersson
Perintöverotus kansainvälisen kehityksenvalossa

Kirjoituksessa tarkastellaan perintöverotuksen kehitystä OECD- maissa parin viime vuosikymmenen ajalta. Eräissä maissa tästä verosta on luovuttu ja useimmat muut ovat lieventäneet sitä. Mitä muutoksia tuloverotukseen aiheutuu, kun perintöverosta luovutaan? Kirjoituksen lopussa tarkastellaan Hetemäen työryhmän ehdottamia muutoksia perintöverosäännöksiimme ja esitettyä uutta asteikkoluonnosta.

OTT Janne Juusela     
Osinkoverotuksen uudistaminen

Hetemäen työryhmäehdottaa tuntuvaa kiristystä pörssiosinkojen verotukseen. Klassinenosinkoveromalli ohjaisi arvopaperisäästämistä välilliseen sijoittamiseen, kutensijoitusrahastoihin ja vakuutustuotteisiin. Listaamattomien osinkojen verotuksessa työryhmä ehdottaa, että ns.normaalituottoa vastaavasta osasta osinkoa 35 % luettaisiin veronalaiseenpääomatuloon, ja sen ylittävä osuus olisi kokonaan veronalaistapääomatuloa.  Ehdotus muuttaisimerkittävästi yritysten varojenjaon ja rahoituksen verosuunnittelua.

OTL Markku Keinonen
Osakeyhtiön käännettykaksikantaverotus – voitonjaon verotus

Artikkelissaesitetään yhtiö- ja voitonjaonverotukselle vaihtoehtoinen malli, jossa yhtiöntulovero pantaisiin maksuun kahdella portaalla. Kassavirtavaikutteinenverohuojennus kohdistettaisiin jakamattomaan voittoon. Yhtiöverotuksenkaksikantajärjestelmässä:

• jakamattoman ja jaetun voitonverotus eriytetään;
• yhtiön tuloveron alentaminentoteutetaan alentamalla jakamattoman voiton verotusta;
• voitonjaon yhteydessä peritäänyhtiöltä voitonjakovero;
• osinkotulosta menevän veron tasoasäädettäessä osa kotimaisten osakkeenomistajien saamista osinkotuloistavapautetaan verosta kuten nykyään myöntämällä prosenttiperusteinenosinkovähennys;
• tietyn suuruiselleosakkeenomistukselle myönnetään liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissämäärällisesti rajoitettu korotettu osinkovähennys, nk. yrittäjäkannustin.
  

KTT, veroyliasiamies Timo Räbinä     
Veronsaajien oikeudenvalvonta verotuksessa:milloin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö hakee muutosta?

33

Artikkelissaselvitetään Verohallintoon kuuluvan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikönmuutoksenhakuharkintaa ja -kynnystä oikeudenvalvontaa koskevan sääntelyn,ohjeistuksen, toimintalinjausten ja käytäntöjen pohjalta. Artikkeli sisältäämyös esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa oikeudenvalvontayksikkö onhakenut muutosta.
Oikeudenvalvontayksikönmuutoksenhakuharkintaa ohjaa pyrkimys siihen, että yhteiskunnan kannaltakeskeiset, laajakantoiset, oikeudellisesti tulkinnanvaraiset taitaloudellisesti merkitykselliset asiat saatetaan tarvittaessa oikeusasteidenratkaistavaksi yhtenäisesti ja asiantuntevasti. Näin edistetään hyvänverojärjestelmän luomista.

Professori Jaakko Ossa    
Yhteismetsä ja sen verokohtelu

Yhteismetsälainsäädännönmuutosten tavoitteena on ollut helpottaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä jaedistää uusien yhteismetsien perustamista. Keskeisessä asemassa ovat myösverosäädökset. Artikkelissa tarkastellaan verotuksen kannalta keskeisiäyhteismetsälain säädöksiä sekä yhteismetsän perustamiseen, toimintaan japurkamiseen liittyviä verokysymyksiä.

Dosentti, KTT Pekka Nykänen
Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamanpalkkatulon lähdeverotuksen EU-oikeudellisista ongelmista, osa I

Rajoitetustiverovelvollisen Suomesta saamaan palkkatuloon kohdistuu lähdeverotus.Lähdeverotus poikkeaa monessa suhteessa yleisesti verovelvollisen verotuksesta.Tästä syystä palkkatulon lähdeverotus herättää useita EU-oikeudellisestimielenkiintoisia kysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan näiden kysymystenlisäksi rajoitetusti verovelvollisen palkkatulon verotukseen liittyviäEU-oikeudellisia taustanäkökohtia kuten työvoiman vapaata liikkuvuutta koskeviamääräyksiä ja Verohallinnon roolia EU-oikeuden toteuttamisessa.

OTM Laura-Maria Lindström
Kotitalousvähennyksen ajankohtaiset ongelmatSuomessa ja Ruotsissa (referee-artikkeli)

Kotitalousvähennyson suosittu vähennys Suomessa. Vähennyksen soveltamisala on laajentunutvähitellen sekä lainsäädännön että oikeuskäytännön kautta.Kotitalousvähennyksen soveltamisala on edelleen monin paikointulkinnanvarainen, mikä aiheuttaa haasteita sekä verovelvollisille ettäveroviranomaisille. Kotitalousvähennyksen tulevaisuutta tulisikin arvioidakriittisesti. Suomen kotitalousvähennys on ollut mallina Ruotsinvähennysjärjestelmälle.  Merkittäviäeroja kuitenkin löytyy. Eräs keskeinen ero on vähennyksen myöntämismenettely.

VT Matti Viitanen ja KTM Anne Ketola     
Työmatkan käsite kansainvälisissätyöskentelytilanteissa

Artikkelissatarkastellaan lähinnä oikeuskäytännön pohjalta, minkälaisissa olosuhteissakansainvälistä työkomennusta voitaisiin pitää verovapaisiin matkakustannusten korvauksiinliittyvänä tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla. Asia onajankohtainen hiljattain annettujen ennakkotapausten KHO 2009/757 jakeskusverolautakunnan 21.10.2009 antaman ratkaisun 60/2009 vuoksi. Mainittujenennakkotapausten tarkemman analyysin lisäksi artikkelissa esitetään suositus Verohallinnonasiaa koskevan ohjeistuksen tarkentamiseksi. 

Lehtori Niko Svensk
Käytettyjen autojenmarginaaliverotusmenettelystä arvonlisäverotuksessa

Marginaaliverotuksentekniikalla pyritään täyttämään yleisen kulutusverotuksen tavoitteita.Toisaalta marginaaliverotus myös aiheuttaa ongelmia yleisen kulutusverotuksentavoitteiden toteuttamisessa. KHO on joutunut pohtimaan mainittujamarginaaliverotuksen ristiriitaisuuksia tapauksessa KHO 3.9.2010 t. 2050, jotaartikkelissa analysoidaan.

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk skattevidenskabeligt forskningsråd

Sivu

Pääkirjoitus
Verotus-lehti 60 vuotta

Professori Edward Andersson
Verotuksen korot, viivekorot, veronlisäyksetja veronkorotukset tarkasteltuina myös perustuslain ja ihmisoikeussopimuksenvalossa

Kirjoituksessatarkastellaan veronmaksuun liittyviä korkoja, sekä myöhästymiskorkoja ettäveronpalautuskorkoja. Tarkastelun kohteena ovat myös veronkorotukset siltä osinkuin niitä Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnassa on pidetty rangaistuksinaja kahden rangaistuksen kielto aktualisoituu. Lopuksi käsitellään veronlisäyslainmukaisia viivekorkoja erityisesti niissä tapauksissa, joissa viivästyminen eijohdu verovelvollisesta.

OTT Pauli K. Mattila     
Poistot verotuksessa

Artikkelissaläpikäydään Suomen tuloverojärjestelmän poistoja koskevat keskeiset kysymykset.Tarkastelun pääkohteena on EVL:n poistojärjestelmä ja sen rakenne. Poistojenmerkitystä ja käyttöä verosuunnittelussa arvioidaan omana kokonaisuutenaan.Artikkelissa on myös jakso, joka koskee vuosina 2009 ja 2010 voimassa oleviatuotannollisten investointien korotettuja poistoja. Keskeisenä verotuspoistojenongelmana pidetään poistojen kirjanpitosidonnaisuuteen liittyviä kysymyksiä.Tämä on kasvava haittatekijä, joka tulisi pikaisesti ratkaista lainsäädäntöätarkistamalla.

Dosentti, OTT, VT Pertti Puronen
Luopumisjärjestelyistä perintöverotuksessa

Erilaisetluopumisjärjestelyt ovat olleet perintöverotuksen suunnittelussa arkipäivää jopari vuosikymmentä. Luopumismahdollisuus on kuitenkin verotuksellisesti tehokkaastirajoittunut testamentin kohdalla tapahtuneissa osittaisluopumisissa muiden kuinperillisasemassa olevien testamentinsaajien saantoihin. KHO on antanut vuoden2009 lopussa ratkaisun, joka muuttaa tilannetta ratkaisevasti. Testamentistaluopumisen alan merkittävä laajentaminen lisää monessa pesässä merkittävästimahdollisuuksia perintöverosuunnitteluun ja sen avulla tapahtuvaan perintöveronminimoimiseen. 

Professori Matti Myrsky     
Kunnallisverotuksemme kysymyksiä

487

Artikkelissatarkastellaan pääpiirteittäin kunnallisverotuksemme historiaa, nykytilaa jatulevaisuudennäkymiä eri vaihtoehtoineen. Kuntien mahdollisuus vaikuttaanykyisin verotulojensa määrään on hyvin pieni, minkä vuoksi kunnallistaverotusoikeutta tulisi maltillisesti lisätä vastaisuudessa. Valtion ja kuntiensuhteita tulisi myös pohtia jälleen kerran kokonaisuudessaan uudelleen.

Professori Seppo Penttilä    
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset - vanhakäytäntö ja uudet tulkintaongelmat

Elinkeinoverolakiinvuonna 2004 lisätyt käyttöomaisuusosakkeiden luovutushintojen verovapauttakoskevat säännökset ovat sisällöltään osin vanhaa ja osin uutta, sillä vuosina1969 – 1985 voimassa olleiden säännösten mukaan käyttöomaisuusosakkeidenluovutushinnat olivat eräin edellytyksin verovapaita. Artikkelissatarkastellaan uusien säännösten synnyttämiä uusia tulkintaongelmia ottaenkuitenkin huomioon myös vanha käytäntö siltä osin kuin sillä on merkitystäuusien säännösten tulkinnassa. Artikkelissa käsitellään myös uusien säännöstenja yritysjärjestelyjä koskevien säännösten suhdetta.

KTM, OTK Tomi Englund ja KTM Pasi Pekkarinen
Mikä on laaja tulos?

Pörssiyhtiöiden jamuiden IFRS-normien mukaan tilinpäätösinformaationsa esittävien yhtiöidentilinpäätöksiin on ilmestynyt vuonna 2009 uusi laskelma, jota kutsutaanlaajaksi tulokseksi. Laaja tulos sisältää tilikauden voiton tai tappionosoittavan tuloslaskelman lisäksi ns. muut laajan tuloksen erät (othercomprehensive income). Tässä artikkelissa kuvataan pääpiirteet laajaantulokseen liittyvästä normistosta ja sen tavoitteista sekä mahdollisistakehityssuunnista.

OTK Leena Äärilä
Arvonlisäverotuksessa käännetty verovelvollisuusrakennusalalle

Käännettyverovelvollisuus arvonlisäverotuksessa on tuttua kansainvälisestä kaupasta.Sama järjestelmä tulee voimaan rakennusalalle myös kotimaan kaupassa 1.4.2011lukien. Uudessa järjestelmässä aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelutverotta, ja veron maksaa pääurakoitsija käännetyn verovelvollisuudenperusteella. Uusi järjestelmä sisältää lukuisia tulkinnanvaraisia rajanvetojasekä rakentamispalvelun määritelmän että ostajalle asetettujen edellytystenosalta. Uudistuksella on vaikutusta myös arvonlisäveron raportointiin jalaskumerkintöihin. Viimeistään nyt on aika alkaa valmistautumaan muutokseen.

OTM, KTM Kenneth Hellsten     
Ne bis in idem - hallinnollisenveronkorotuksen ja rikosoikeudellisen rangaistuksen välisen suhteenproblematiikka (referee -artikkeli)

Verolainsäädännössäsäädetyn ilmoitusvelvollisuuden rikkominen voi Suomessa johtaa sekä veronkorotukseenettä rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7.lisäpöytäkirjan 4 artikla kieltää syyttämästä tai tuomitsemasta kahdestisamassa asiassa. Artikkelissa tarkastellaan 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklantulkintaa pitäen silmällä erityisesti veronkorotuksen ja rikosoikeudellisenrangaistuksen välistä suhdetta.

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo
IFRS-palsta

OTTJanne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sisällysluettelo vuonna 2010 julkaistuista kirjoituksista

Sivu

Pääkirjoitus
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti

Projektijohtaja Juha Lindgren   
Verohallinnon organisaatiouudistus – puitteetyhdenmukaisuuden ja
toiminnan kehittämiselle

Verohallinnonorganisaatio on uudistunut 1.9.2010. Uudistuksella on luotu puitteetyhdenmukaisuuden ja toiminnan kehittämiselle. Verohallinnon toimintatapoja onmuutettu siten, että alueisiin perustuvista toimintatavoista on siirryttyveronmaksaja-asiakkaiden ryhmittelyn mukaisiin valtakunnallisiintoimintatapoihin. Normitasolla muutos perustuu verohallintolain (503/2010) sekävaltioneuvoston Verohallinnosta ja Verohallinnon yksiköistä antamien asetusten(562 ja 563/2010) voimaantuloon. Samalla Verohallinnon valtakunnallinentoimivalta on kirjattu selkeämmin eri verolakeihin.

Hallinto-oikeustuomari Matti Anttila      
Verotuksen muuttaminen viranomaisaloitteisesti

Verotusmenettelylain55 – 57 §:ssä olevat veronoikaisun ja jälkiverotuksen toimittamista koskevatsäännökset uudistettiin sekä terminologisesti että asiallisesti vuoden 2006alussa voimaantulleella lailla. Kirjoituksessa selostetaan näitä muutoksia sekäsivutaan eräitä laintulkintaongelmia, joita uudet säännökset saattavataiheuttaa.

Professori Kauko Wikström ja dosentti Erkki Kontkanen
Vastaväittäjien lausunto OTT Reijo Knuutisenväitöskirjaan

Reijo Knuutisen väitöskirjaMuoto ja sisältö vero-oikeudessa – erityistarkastelussa rahoitus- jasijoitusinstrumentit on korkeatasoinen teos. Se on sisällöltään vero-oikeudenyleisiä oppeja, joita harrastetaan erittäin vähän. Esitys pysyy hyvin koossa,vaikka käsiteltävänä on eräs oikeustieteen klassisista ongelmista. Tekstissä onrunsaasti taloudellista argumentaatiota, mutta pääpaino on kuitenkinoikeustieteellisessä analyysissa.

OTK Jukka Karjalainen   
Konsernin sisäisten korkojen markkinaehtoisuus

378

Konsernin sisäisetrahoitustransaktiot ovat rahoitusmarkkinoiden kriisistä johtuen usein esilläkonserneissa sekä myös enenevässä määrin veronsaajan mielenkiinnon kohteena.Helsingin hallinto-oikeus on niin ikään antanut asiaa koskevan ratkaisun.Vaikka konsernin sisäisten korkojen markkinaehtoisuuden määrittämiselle ei oleolemassa yksiselitteisiä ohjeita, löytyy kuitenkin vakiintuneitalähestymistapoja, joita seurataan säännönmukaisesti myös siirtohinnoittelukäytännössäeri puolilla maailmaa.

OTK, KTM Valpuri Kulovaara
Elinkeinotoiminnan yleisten kriteeriensoveltaminen kiinteistöliiketoiminnassa

Artikkelissatarkastellaan elinkeinotoiminnan yleisiä kriteereitä käytännönkiinteistöliiketoiminnan näkökulmasta. Kriteereitä – voiton tavoittelua,aktiivisuutta, liiketoimintariskiä, jatkuvuutta, laajuutta jasuunnitelmallisuutta – ei ole säännelty laissa, vaan ne ovat muodostuneetoikeuskäytännön pohjalta. Kiinteistöliiketoiminnan luonne ja yritysten toimintaympäristöon ajan kuluessa monin tavoin muuttunut ja rajanvetotilanteet aiheuttavatmerkittäviä ongelmia verotuksen ennakoitavuudessa ja verovelvollistenyhdenmukaisessa kohtelussa.

Hallinto-oikeustuomari Toni Sarivirta
Perustevalitus muutoksenhaun keinonaveroasioissa hallinto-oikeuden
prosessinjohdon näkökulmasta

Artikkelissa tarkastellaan verojen ja maksujen täytäntöönpanostaannetun lain (VeroTpL 706/2007) mukaista perustevalitusta muutoksenhakukeinonaveroasioissa erityisesti hallinto-oikeuden prosessinjohdon näkökulmasta.Artikkelissa käsitellään käytännön lainkäyttötyössä eteen tulleita tilanteitaja prosessinjohdollisia ongelmia, joihin on pyritty löytämään perusteltujavastauksia. Artikkelin keskeisenä sisältönä on verojen ja maksujen täytäntöönpanostaannetun lain, hallintolainkäyttölain ja verotusmenettelystä annetun lain normienkeskinäisen suhteen tarkastelu ja sovellettavuus perustevalitusasianvireilletuloon, käsittelyyn ja päätöksentekoon hallinto-oikeudessa.

OTM Samu Lassila
Oikeuden väärinkäyttö ja veron kiertäminenarvonlisäverotuksessa

Oikeudenväärinkäytön kielto kuuluu EU-tuomioistuimen mukaan EU-oikeuden yleisiinoikeusperiaatteisiin ja sen perusteella oikeuden väärinkäytöksi katsottavattoimet voidaan määritellä uudelleen siten, että tilanne palautetaan sellaiseksikuin se olisi ollut ilman väärinkäyttöä. Oikeuden väärinkäytön kiellon jakansallisen veron kiertämissäännöksen soveltamisalat leikkaavat. Artikkelissakäsitellään oikeuden väärinkäytön kiellon soveltamista arvonlisäverotuksessaEU-tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa ja kiellon suhdettakansalliseen veron kiertämissäännökseen. Lisäksi artikkelissa on esiteltyarvonlisäverolain yleisen veron kiertämissäännöksen soveltamiseen liittyvää julkaisematontahallinto-oikeuskäytäntöä.

KTM Kari Kurkioja       
Suunnitellun windfall-veron vaikutuksistasähkömarkkinoilla

Hallitus ilmoitti tiedotteessaan 31.3.2009 aloittavansa verovalmistelun uuden veronsäätämiseksi, jolla ensisijassa leikataan vesi- ja ydinvoimalle päästökaupanjohdosta syntyviä ansiottomia voittoja. Artikkelissa tarkastellaan suunnitellunwindfall-veron perusteluita ja veropoliittisia tavoitteita sekä eräitä veroonliittyviä mahdollisia ongelmakohtia. Myöhemmin syksyn 2010 budjettiriihessäilmeni, että vero jää toteutumatta tällä hallituskaudella.

OTM Martti Nieminen
Monenkertaisen verotuksen poistaminenLissabonin sopimuksessa

Rajat ylittävienpääomanliikkeiden kansainvälinen monenkertainen verotus on jyrkässä ristiriidassaEuroopan unionin sisämarkkinatavoitteen kanssa. Eräistä unionitason harmonisointitoimenpiteistähuolimatta kansainvälistä kaksin- tai monenkertaista verotusta voi kuitenkinedelleen esiintyä jäsenvaltioiden välillä. Artikkelissa selvitetään, onko jäsenvaltioillasuoraan Euroopan unionin perussopimuksiin perustuva velvollisuus kansainvälisenjuridisen monenkertaisen verotuksen poistamiseen niissä tilanteissa, joitaunionin harmonisointitoimet eivät kata.

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

OTTJanne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Prejudikaatteja tarvitaan

Professori Edward Andersson   
Tieteenharjoittajan ja kuvataiteilijanverotuksesta uusien oikeustapausten valossa

Kirjoituksessa käsitellään kahta uutta KHO:n ratkaisua (2010:4 ja 2009:106), jotka koskevat tieteenharjoittajan ja ammattitaiteilijan saamien apurahojen verotusta ja erityisesti sitä, mitkä toimintakulut vähennetään apurahasta ja mitkä verovelvollisen muista tuloista. Se, että verovelvollinen oli eläkkeellä, ei vaikuttanut asian arvosteluun siinäkään tapauksessa, että eläketulo hyvin turvasi toimeentulon

Professori Esko Linnakangas      
Hallintotuomioistuinten veropäätöstenjulkaisemisesta ja varsinkin julkaisemattomuudesta

Vaikka hallintotuomioistuinten veropäätösten julkaisemisen vähentymiseen viime vuosina ovat vaikuttaneet monet positiiviset seikat, julkaisukynnys on muodostunut liian korkeaksi erityisesti alueellisissa hallinto-oikeuksissa. Julkaisukynnys vaihtelee myös liikaa alueellisten hallinto-oikeuksien välillä. Helsingin hallinto-oikeus julkaisee erityisesti arvonlisäveroasioissa antamiaan päätöksiä yllättävän vähän. Sen sijaan KHO:n julkaistuissa veropäätöksissä arvonlisäverotus on ollut voimakkaasti esillä, mikä johtunee muun muassa EU-oikeudellisesta mielenkiinnosta.

Professori Seppo Penttilä 
Ovatko pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen verotusongelmat selkiytyneet?

Muistaelinkeinotoimintaa harjoittavista osakeyhtiöistä poiketenpääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön käyttöomaisuusosakkeidenluovutushinnat ovat EVL 6.1 §:n 1 kohdan mukaan veronalaista tuloa. Laissa eikuitenkaan ole määritelty, mitä pääomasijoitustoiminnan harjoittamisellatarkoitetaan. Käytännössä käsite on häilyvä, joskin sen ydinalue on kuitenkinsuhteellisen selvä. Käsitteen tulkintatilanteissa lainvalmisteluaineistonmerkitys korostuu, koska hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnanmietinnössä pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen käsitettä on kuvattu.

Artikkelissatarkastellaan pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen käsitettälaintulkinnallisena kysymyksenä, pääomasijoitustoiminnan ns.saastumisvaikutusta ja millaisia ongelmia syntyy, kun aikaisemminpääomasijoitustoimintaa harjoittanut yhtiö muuttuu tavalliseksi, operatiivistatoimintaa harjoittavaksi yhtiöksi.

OTT, dosentti Riitta Ollila    
Verotustietojen käsittely ja julkaiseminen

265

Verotustietojenlaajamittainen julkaiseminen haastaa sananvapauden ja yksityisyyden suojanrajoja. EU:n tuomioistuin jätti harkintavallan perusoikeuksien yhteensovittamisessaja journalistisen tarkoituksen tulkinnassa kansalliselle tuomioistuimelle. KHOtulkitsi asiaa yksin henkilötietojen käsittelylle asetetun yksityisyyden suojanturvaamisen kannalta ilman punnintaa sananvapauteen sisältyvään ennakkoesteidenkieltoon. KHO asetti direktiivin tulkintaan perustuvan velvoitteen vastoinhenkilötietolain nimenomaista säännöstä.

Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgren
Eurooppaoikeudellinen näkökulma kansainvälisenkaksinkertaisen verotuksen poistamiseen

Kansainvälinen kaksinkertainentuloverotus voi olla joko taloudellista tai juridista. Taloudellisessakaksinkertaisessa verotuksessa samaa tuloa verotetaan kahdessa eri valtiossakahden eri verovelvollisen tulona. Juridisessa kaksinkertaisessa verotuksessakaksi valtiota verottaa saman verovelvollisen samaa tuloa samalta ajanjaksoltasamanlaisella verolla. Artikkelissa arvioidaan eurooppaoikeuden suhdettakansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen poistamiseen. Arvioitavana onverosopimusten kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmien, vapautus- jahyvitysmenetelmän, eurooppaoikeuden mukaisuus. Lisäksi artikkelissa verrataaneurooppaoikeuden säännöksiä ja verosopimusten määräyksiä kansainvälisenkaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Myös verosopimusten syrjintäkieltosäännöksetvoivat poistaa taloudellista kaksinkertaista verotusta ja ne ovat tältä osinosittain samanlaisia kuin eurooppaoikeuden perusvapauksien säännökset.

KTT Tomi Viitala
KHO:n SICAV-ratkaisut

Korkeinhallinto-oikeus on antanut viimeisen vuoden aikana kolme ratkaisuaSICAV-muotoisten rahastojen verokohtelusta. Ratkaisut koskevat SICAV:nlähdeverotusta, tuotonjaon tulotyyppiä ja alarahastojen välisen vaihdonluovutusvoittoverotusta. Artikkelissa käydään läpi ratkaisut ja selvitetään niidenkäytännön vaikutuksia.

OTT Petri Saukko
Vakuutusmaksuvero valtiontaloudessa - merkityksellinen itsenäinen kulutusvero vai ainoastaan osa arvonlisäverotusta?

Artikkelissakäsitellään vakuutusmaksuverotuksen luonnetta verolajina sekä sen lakiteknisiä,lainkäytöllisiä ja valtiontaloudellisia haasteita. Kysymys on tiettyjenvakuutussopimusten vakuutusmaksujen perusteella valtiolle maksettavastaverosta, jonka tuotto vuonna 2010 on valtion talousarviossa arvioitu olevan lähes600 miljoonaa euroa.

OTK Heikki Wahlroos       
Luovutusrajoitukset työsuhdeoption jaosakepalkkion verotuksessa

Optio- jaosakepalkkioiden perusteella saatu työsuhdeoptioetu katsotaan TVL 66.3 §:nperusteella käytetyksi mm. silloin, kun osakkeet merkitään. Etu verotetaanmerkintähetken tulona siitä huolimatta, että palkkioon sisältyyluovutusrajoitus, jonka aikana edunsaaja ei saa luovuttaa osakkeita. KHO:npäätöksen 27.8.2002 T 1959 perusteella veronalainen etu voidaan kuitenkinjoissain tilanteissa arvostaa osakkeen käyvän arvon perusteellaluovutusrajoituksen päättymishetkellä. Vaikka kyseessä on vanha päätös, se onerityisen merkityksellinen vuosien 2007 - 2009 pörssiromahduksen valossa.Päätöksen perustelut eivät valaise tarkemmin, onko kyse yksittäisestä kohtuuspäätöksestävai uudesta linjauksesta osakepalkkioiden verotukseen. Verotuksen yhtenäisyysedellyttäisi lainsäätäjän tai korkeimman hallinto-oikeuden täsmällistäkannanottoa.

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki
Akordeja, yritysjärjestelyjä, osakepalkkioita -Konserniverokeskuksen ennakkotiedoista vuonna 2009

Artikkelissa esitellään muutamia Konserniverokeskuksen vuonna 2009antamia tuloverotuksen ennakkotietoja. Useissa vuoden 2009 aikana käsitellyissäennakkotietohakemuksissa oli kyse velan anteeksiannon vaikutuksesta velallisenverotuksessa. Artikkelissa käsitellään näiden hakemusten osalta tehtyjätulkintoja sekä akorditilanteita koskevaa verotuskäytäntöä. Esillä on myösmuutamia yritysjärjestelyiden osalta annettuja ennakkotietoja sekä yksiosakekannustinjärjestelmää koskenut ennakkotieto, jossa oli kyseelinkeinoverolain uusien 18 §:n 3 momentin ja 27 f §:n soveltamisesta.

Sivu

Pääkirjoitus
Veroratkaisuja odotellaan

Professori Jaakko Ossa
Eläkesäästämiseen liittyvät uudetverosäännökset

Vapaaehtoisteneläkevakuutusten verokohtelu on laajennettu koskemaan vuoden 2010 alusta lukienmyös muuta sidottua pitkäaikaissäästämistä. Artikkelissa tarkastellaan tähänmuutokseen liittyviä uusia verosäännöksiä. Muutoksia tuli vähennyssäännöstenlisäksi vakuutussuoritusten ja pitkäaikaissäästämissopimusten suoritusten kuinmyös työnantajien ottamien eläkevakuutusten verokohteluun sekäkuolemantapauksen johdosta maksettavien suoritusten verokohteluun.

Professori Esko Linnakangas
Suomen verotohtorit – mitä, mistä, minne?

Suomenyliopistoissa on tarkastettu eri aikoina yhteensä noin 50 vero-oikeudellistaväitöskirjaa. Artikkelissa selvitetään muun muassa veroväitöstentutkimusteemojen kohdentumista, väitöskirjojen kokoa ja kieltä, väittelijöidenikää ja sukupuolta, työelämäsuhteita ja muita tutkintoja. Artikkelista ilmeneemyös, miten suurella osalla verotohtoreista on lähiomaisena juridinen henkilö.

Professori Matti Myrsky     
Yliopistojen verotuksesta

Artikkelissa selvitetään pääpiirteittäinyliopistojen verotustilannetta 1.1.2010 lukien, jolloin uusi yliopistolaki(558/2009) tuli voimaan lailla yliopistolain voimaanpainosta (559/2009).Samalla vanha yliopistolaki kumottiin 1 päivänä tammikuuta 2010.Yliopistolainsäädäntöä uudistettiin siten, että yliopistoista tuli itsenäisiä,julkisoikeudellisina laitoksina tai yksityisoikeudellisina säätiöinä toimivia yliopistoja.Aikaisemmin yliopistot ovat olleet osa valtiota ja valtion talousarviolain(423/1988) ja talousarvioasetuksen (1243/1992) mukaisesti valtion talousarvionpiiriin kuuluvia tilivirastoja. Muutoksia on tehtymyös verolainsäädäntöön: tuloverolakia (1535/1992), varainsiirtoverolakia(931/1996), kiinteistöverolakia (654/1992) ja arvonlisäverolakia on muutettu.Lisäksi on säädetty laki eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- javarainsiirtoverotusta koskevista säännöksistä.

KTT Pekka Nykänen
Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöäluovutusvoittoverotuksesta kesältä 2009

40

Viimekesänä KHO antoi useita merkittäviä luovutusvoittoverotusta koskeneitaratkaisuja. Artikkelissa käsitellään viittä ratkaisua, joissa otettiin kantaatulolähdejakoon ja ns. saastumisilmiöön, edestakaisten osakekauppojenaiheuttaman tappion vähennyskelpoisuuteen, yhtiölle tehtyyn alihintaisenluovutukseen ja hankintameno-olettaman soveltamiseen osakesarjojenyhdistämiseen liittyvässä osakeannissa ja sukupolvenvaihdosluovutuksessasaatujen osakkeiden luovutuksen yhteydessä.

Lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
Palvelujen verotuspaikkauudistusarvonlisäverotuksessa

Arvonlisäverotuksessa sovellettavatpalvelujen verotuspaikkasäännökset uudistettiin Euroopan yhteisön direktiivinmukaisesti vuoden 2010 alusta. Samalla yhteisökaupan valvontajärjestelmä, jollaaikaisemmin valvottiin yhteisön sisäisiä tavaratoimituksia, laajeni koskemaanjäsenvaltioiden välistä palvelukauppaa. Arvonlisäverolakiin tehtiin myös yhteisökauppaanliittyvän tietojenvaihdon nopeuttamista koskevan direktiivin edellyttämätmuutokset. Artikkelissa valotetaan uudistuksen taustaa, tuodaan esiin muutoksetaikaisempaan oikeustilaan ja selostetaan uusien säännösten sisältöä.

Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila
Ulkomaalaisten arvonlisäveron palautuksiakoskeva uudistus

Arvonlisäverolakiin on tehty toisiin EU:n jäsenvaltioihinsijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien tekemiin hankintoihin sisältyvienarvonlisäverojen palautusmenettelyn uudistusta koskevan direktiivin (2008/9/EY)edellyttämät muutokset (1359/2009).  Direktiivillä on luotu sähköinen yhden yhteyspisteen järjestelmä nykyisen palautusmenettelynyksinkertaistamiseksi.  Uusi järjestelmä ei koske EU:n alueelle sijoittautumattomia yrityksiä, mutta niitäkoskevia arvonlisäverolain säännöksiä on eräiltä osin muutettu. Lisäksi ulkomaalaisten yritystenveronpalautusoikeutta koskevia säännöksiä on joiltakin osin muutettu.

VT Merja Raunio ja HTM Elina Gerdt
Siirtohinnoittelu laskusuhdanteessa

Artikkelissakäsitellään tappiollisen toiminnan siirtohinnoittelua, liiketoiminnanuudelleenjärjestelyjä laskusuhdanteessa sekä vertailutietohauissa esillenousevia kysymyksiä. Etupiiritransaktioiden markkinaehtoisuutta arvioitaessa onselvitettävä tappiollisuuden syyt, jotta tappiot osataan kohdistaa oikeisiinkonserniyhtiöihin. Myös ulkoisten vertailutietojen käyttämiseen kohdistuu uusiahaasteita. Taantuma voi olla myös mahdollisuus, kun liiketoiminnanuudelleenjärjestely on usein edullisinta tehdä laskusuhdanteessa.

Ylitarkastaja Olli Sierla           
Verohallinnon sähköiset asiointipalvelutyrityksille

Artikkelissa käsitellään yritysten sähköistäveroasiointia. Artikkelissa arvioidaan sähköisten asiointipalvelujensoveltuvuutta veroasiointiin. Kirjoituksessa kuvataan myös sähköisistäpalveluista koituvat hyödyt sekä asiakkaan että Verohallinnon näkökulmasta.Lisäksi artikkelissa esitellään Verohallinnon tärkeimmät sähköiset palvelutyritysasiakkaille. Artikkelissa kerrotaan myös miten Verohallinto pyrkiikehittämään sähköistä asiointia tulevaisuudessa.

OTT Reijo Knuutinen         
Voisiko fiktiivisen pääomatulon verottaminenolla oikeudenmukaista?

Hollannissaon käytössä yksityishenkilöitä koskeva verotusmalli, jossa luovutusvoittojenverottamisen sijaan tulona verotetaan sijoitusten fiktiivistä, oletusarvoistatuottoa. Myös Ruotsissa on tällaisen mallin käyttökelpoisuutta vakavastipohdittu, mutta tämän toteuttaminen ei näytä kovin todennäköiseltä.Kuvatunlainen malli sisältää ilmeisiä tehokkuushyötyjä, mutta senoikeudenmukaisuudesta on esitetty hyvin monenlaisia mielipiteitä. Artikkelissaarvioidaan mallia erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vaikkafiktiivisen tulon verottamista voidaankin pitää eräistä lähtökohdistatarkastellen konseptuaalisesti oikeudenmukaisena, niin malli tuskin vastaisiyleisiä ja vakiintuneita oikeudenmukaisuuskäsityksiä.

OTL, VT Niko Svensk         
Kommentaari ratkaisusta KHO 2009:19(vakuutustoiminnan arvonlisäverotus)

RatkaisussaKHO 2009:19 raamitettiin vakuutustoimintaan kohdistuvaaarvonlisäverotusta.  Mainittuvuosikirjaratkaisu on mielenkiintoinen niin juridisesti kuin veropoliittisesti.Artikkelissa analysoidaan KHO:n ratkaisun lisäksi vakuutustoiminnan arvonlisäverottomuuttayleisellä tasolla.

Sivu

Pääkirjoitus
Verotus-lehden sähköinen arkisto käytössä

In memoriam Eero Kivikari

Professori Seppo Penttilä:  
Lopulliset tappiot – loputon ongelma?

RuotsissaRegeringsrätten on katsonut, että EY-oikeus huomioon ottaen Ruotsissa tulihyväksyä vähennyskelpoiseksi toisessa EU:n jäsenvaltiossa asuvalletytäryhtiölle annettu konserniavustus silloin, kun avustus oli annettu ns.lopullisten tappioiden kattamiseksi. Artikkelissa tarkastellaan vastaavaatilannetta Suomen verolainsäädännön näkökulmasta ottaen huomioon EY:ntuomioistuimen aikaisemmin antamat tuomiot. Ulkomaisten tytäryhtiöidenlopullisten tappioiden problematiikka on Suomessa tullut esille myös rajatylittävien sulautumisten yhteydessä. Keskusverolautakunta on antanut asiastaennakkoratkaisun, joka ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Artikkelissaanalysoidaan ratkaisua EY-oikeuden näkökulmasta.

Dosentti, OTT, VT Pertti Puronen:
Luottamuksensuojaperiaate verotusmenettelyssä

Luottamuksensuojanormion ollut voimd>

Luottamuksensuojanormion ollut voimassa jo yli kymmenen vuotta ja vasta nyt sen soveltamisenmahdollisuus on yleisemmin tiedostettu. Oikeuskäytäntöä normin soveltamisenajalta on niukasti ja ratkaisemattomia soveltamiskysymyksiä on noussut yhäenemmän, kun periaatteeseen vetoamisesta on verotusmenettelyssä tullut lähesjokapäiväistä. Artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman kattava kuvasiitä, mikä periaatteen soveltamisala tänään on.

Tax Director Leena Äärilä ja veroasiantuntija Mika Jokinen:
Verotiliuudistus

Vuoden 2010 alustavoimaan tuleva verotiliuudistus muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoitus- jamaksujärjestelmää. Ilmoituksen annetaan yhdellä lomakkeella,kausiveroilmoituksella, yhteisenä määräpäivänä. Myös verojen maksun eräpäivätyhtenäistetään. Ilmoitus- ja maksutiedot kootaan verovelvolliskohtaisilleverotileille, joiden otteita yritykset voivat tarkastella Verohallinnonsähköisen palvelun avulla. Uudistuksella muutetaan myös negatiivisenarvonlisäveron palautusjärjestelmää. Yritysten tulisi ajoissa kartoittaauudistuksen vaikutukset järjestelmiinsä ja käytäntöihinsä.

Varatuomari Vesa-Pekka Nuotio:
Osakekaupan purkamisen ja kauppahinnanalentamisen vaikutukset elinkeinotoiminnan verotuksessa

507

Ei ole poikkeuksellista,että osakkeista maksettua kauppahintaa joudutaan palauttamaan ostajalle, koska kohdeyhtiössäon virhe tai koska kohdeyhtiö ei saavuta sille asetettuja tulostavoitteita. Eimyöskään ole poikkeuksellista, että osakekauppa havaitaan niin epäedulliseksi,että se puretaan, tai että osakekauppa purkautuu kauppakirjassa olevan purkavanehdon perusteella. Artikkelissa tarkastellaan, mitä tuloveroseuraamuksiatällaisista toimista aiheutuu verovelvollisille, joiden verotus toimitetaanelinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan. Tarkastelun kohteena onosakkeiden myyjän verotuksen lisäksi osakkeiden ostajan verotus sekäkohdeyhtiön ja tämän kokonaan omistamien tytäryhtiöiden verotus.

OTM, KTM Kenneth Hellsten:
Autoveron ja myynnin arvonlisäveron perustettakoskevien säännösten välinen suhde
(referee-artikkeli)

Autoveron luonne onmerkittävästi muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Tällä on ollut vaikutuksensamyös autoveron ja yleisen kulutusveron väliseen suhteeseen. Artikkelissatarkastellaan sitä, miten autoveron luonteen muuttuminen on vaikuttanutautoveron ja arvonlisäveron väliseen suhteeseen ja miten tämä tulisi huomioidatulkittaessa nykyisiä arvonlisäveron perustetta koskevia säännöksiä. Lisäksitarkastellaan autoveron ja arvonlisäveron väliseen suhteeseen liittyviä jakelutieneutraalisuuskysymyksiä.

OTK, KTM Jari Ahonen ja VT, KTM Olli Salmi:
Verolaskentastandardiin IAS 12 ehdotetutmuutokset

International AccountingStandards Board (IASB) julkaisi maaliskuun 2009 lopussa ehdotuksen tuloverojakoskevan IAS 12 –standardin korvaamisesta uudella IFRS-standardilla. Ehdotuksenkeskeinen sisältö liittyy laskennallisten verojen laskennanyhdenmukaistamiseen, verojen allokoimiseen tuloslaskelman ja taseen välillä,epävarmojen veropositioiden huomioimiseen sekä IFRS-säännöstön jayhdysvaltalaisten konsernien noudattamien US GAAP -periaatteiden lähentämiseen.Mikäli ehdotetut muutokset tulevat voimaan, tulee uudistus muuttamaanverolaskennan nykyisiä käytäntöjä merkittävällä tavalla.

Kanslianeuvos, KHT Yrjö Tuokko: Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jamaksukykytestistä

Vapaan oman pääoman rahastovoi käytännössä muodostua sisällöltään hyvin erilaisista rahastoonmerkittävistä eristä. Tämän johdosta rahaston sisältö ja siinä tapahtuneetmuutokset tulisi vaatia eriteltäväksi tilinpäätöksen liitetiedoissa yksityiskohtaisesti.Maksukyvyn säilyttämisen osoittaminen on keskeinen kriteeri arvioitaessa osakeyhtiönvoitonjaon edellytyksiä. Yhtiössä laadittava ns. maksukykytesti tulisi edellyttääliitettäväksi tilinpäätösaineistoon johdon allekirjoittamana asiakirjana, joka tilintarkastajantulee myös tarkastaa.

KTL Virpi Haaramo:    
IFRS-palsta (IASB:n ajankohtaisettilinpäätöshankkeet)

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Verotus-lehden ohje kirjoittajille

Sisällysluettelo vuonna 2009 julkaistuista artikkeleista

Sivu

Pääkirjoitus
Budjetin veroratkaisut

Professori Edward Andersson:
EU:n komission viimeaikaiset yritysverotuksenyhtenäistämispyrkimykset

EU:n päätöksentekovälittömän verotuksen osalta vaatii yksimielisyyttä, jonka saavuttaminen onvaikeaa. Tämän vuoksi komissio on lähes luopunut suurista yritysverotuksenuudistushankkeista ja suuntaa katseensa rajoitettuihin erityiskysymyksiin.Näistä se pyrkii saamaan jäsenvaltiot muuttamaan omaa verolainsäädäntöäänsuuremman yhdenmukaisuuden ja EYT:n oikeuskäytännön mukaisuudensaavuttamiseksi. Eräs tällainen osa-alue on veronkierto (abuse), jotakäsitellään tässä kirjoituksessa.

Professori Matti Myrsky:
Hyvä hallinto ja verotus

Keskeiset hyvää hallintoa koskevat säännöksetsisältyvät hallintolain (434/2003) 2 lukuun. Niillä on ollut ja tulee olemaanyhä kasvava merkitys. Tämä johtuu siitä, että hallintolaki on hallintoasääntelevä yleislaki, jonka säännöksillä on merkitystä myös verotuksessa.Artikkelin tarkoituksena on aluksi selvittää pääpiirteittäin hallintolaintarkoittaman hyvän hallinnon sisältöä ja sen jälkeen ottaa esille muutamiasiihen liittyviä seikkoja verotusmenettelyn kannalta. Lopuksi esitetään asiassayhteenveto. Hyvän hallinnon merkitys myös verotuksessa tulee kasvamaan.

Finanssioikeuden professori Jaakko Ossa:
Hallinta- ja tuotto-oikeus verotuksessa

Artikkelissatarkastellaan hallinta- ja tuotto-oikeuden verotuksellisia vaikutuksia perintö-ja lahjaverotuksessa sekä tuloverotuksessa. Aluksi käsitellään velvoitteiden perustamista ja niiden arvostamista.Tämän jälkeen käydään läpi hallinta- ja tuotto-oikeuden haltijan verokohtelu.Koska edellä mainitut oikeudet ovat myös tietyin edellytyksin luovutettavissa,arvioidaan niiden luovutuksiin liittyviä veroseuraamuksia. Lopuksi otetaanesille vielä veronkiertosäännöksen soveltamistilanteita.

Vt. professori Leila Juanto: Perintöverotus eurooppavero-oikeudessa - erityisestiEY-tuomioistuimen ratkaisujen valossa II

Eurooppavero-oikeusrajoittaa valtion verotuksellista suvereniteettia perintöverotuksessa samaantapaan kuin muussakin välittömässä verotuksessa. Ensimmäinen EY-tuomioistuimenperintöveroratkaisu on vuodelta 2003. Kaksiosaisessa artikkelisarjassatarkastellaan erityisesti EY-sopimuksen perusvapausnormistosta (mm. pääomienvapaa liikkuvuus) aiheutuvia rajoituksia perintöverolainsäädännölle. Ongelmiavoi syntyä muun muassa erilaisista omaisuuden arvostusmenetelmistä,verovapauksista tai valtion verotusvallan ulottuvuutta koskevasta sääntelystä.Suomen perintöverolainsäädännössä ei ole sellaisia elementtejä, joistaEY-tuomioistuimessa toistaiseksi ratkaistuissa asioissa on ollut kyse.Esimerkiksi kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan kansallisensääntelyn ja verosopimusten suhteeseen voi kuitenkin liittyä ongelmia.Artikkelissa käsitellään myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen asemaaperintöverotuksessa.

KTT Pekka Nykänen:
Pohjoismaisen verosopimuksen muutoksista

Pohjoismaiseentuloverosopimukseen on tehty muutoksia, joita sovelletaan vuoden 2009 alusta.Artikkelissa tarkastellaan verosopimuksen muutoksia ja niiden vaikutuksiaerityisesti Suomen verotusvallan näkökulmasta. Muutokset koskevat mm.eläketuloja ja sosiaalietuuksia, luovutusvoittoja ja osinkotuloja. Erityisestieläketulojen verotusoikeuden jakoon liittyvä muutos koskee suurehkoaverovelvollisjoukkoa. Muutoksen johdosta eläkkeensaajan asuinvaltiokin saiverotusoikeuden toisesta Pohjoismaasta saatuun eläketuloon.

OTT Petri Saukko:
Arvonlisäverotuksen soveltamisalavähennysoikeutta rajaavana tekijänä EYT:n käytännössä

406

Artikkelintarkoituksena on pureutua arvonlisäverojärjestelmän soveltamisalaa koskeviinkysymyksiin vähennysoikeuden näkökulmasta. Erityisiksi tarkastelukohteiksirajataan verotuskäytännössä ongelmallisiksi nähdyt osakkeiden hankintoihin jaluovutuksiin liittyvien yritysjärjestely- eli transaktiokulujenvähennysoikeudet. Aiheeseen syvennytään arvioimalla Euroopan yhteisöjentuomioistuimen arvonlisäverotuksen soveltamisalasta arvonlisäverodirektiivinperusteella tekemiä tulkintoja. 

OTK Anne Vanhala ja KTT Tomi Viitala:
Valtiontuki yritysverotuksessa

EY:nperustamissopimuksen valtiontukea koskevilla määräyksillä on vaikutusta myöskansallisiin verosäännöksiin. Suomessa on viimeaikoina nostettu useidenlainsäädäntöhankkeiden yhteydessä esille valtiontukisäännökset. Artikkelissatarkastellaan valtiontuen käsitettä tuloverotuksessa erityisesti komissionsoveltamiskäytännön valossa. Valtiontukimääräysten soveltamistayritysverotuksessa havainnollistetaan kansainvälisten ja kotimaistenesimerkkien avulla. Artikkelissa kuvataan myös valtiontukiasioidenmenettelyllistä puolta.

Professori Esko Linnakangas:
Väitöskirja kirkon verotusoikeudesta javerovelvollisuudesta

Hankenilla on vuonna 2009 tarkastettu Ensio Erä-Eskon väitöskirjaBeskattningsrätt och skattskyldighet för kyrkan i Finland. Siinä käsitellään luonnollisten henkilöiden ja yhteisöjen tuloverotustakirkon aseman kannalta. Myös seurakuntien arvonlisäverotuksen ja kiinteistöveronongelmat ovat esillä. Huomiota kiinnitetään sekä veronmaksajiin ettäveronsaajiin. Tarkastelussa ovat myös maksut. Vertailua suoritetaan useisiinmaihin.

Oikeustieteen tohtori Seppo Söderlund: Oikeus ja kohtuus verotuksessa (väitöskirjanesittely)

Voimassaolevista 25 veronhuojennussäännöksestä yhdeksässähuojennus voidaan myöntää ns. erityisestä syystä, mikä ei ole sisällöltäänerittelemättömänä riittävän täsmällinen ja antaa veroviranomaisille liiansuuren harkintavallan. Säännökset olisi muutettava perustuslain mukaisiksi eliniihin tulisi sisällyttää riittävän täsmälliset huojennuksen myöntämisperusteetja -tarkoitukset. Neljätoista veronhuojennussäännöstä sisältää valituskiellon.Kielto on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen, EU-oikeuden ja Suomenperustuslain 21 §:n kanssa, sillä niiden mukaan jokaisella on oikeus saadaoikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muunriippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

OTT JanneJuusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:    
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Pääkirjoitus
Verotus-lehti myös verkkoon

Veroasiantuntija, OTK Virpi Pasanen:
Verovapaiden matkakustannusten korvausten muuttunut lainsäädäntö

Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamiseen liittyvä lainsäädäntö on viime vuosina ollut useiden muutosten kohteena. Työntekemisen mallin muuttuminen on omalta osaltaan aiheuttanut paineita verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamiseen liittyvän lainsäädännön täsmentämiseen. Jälleen tämän vuoden alusta matkakustannusten korvauksia sääntelevät tuloverolain pykälät olivat muutoksen kohteena. Tilapäisen työmatkan käsitettä täsmennettiin ja laajennettiin. Samassa yhteydessä varsinaisen työpaikan määritelmä otettiin lain tasolle. Hallituksen esityksen perustelut ovat tältä osin varsin poikkeukselliset. Siellä on hyvin laajasti esimerkein kuvattu sitä, milloin ja millä edellytyksillä varsinaisen työpaikan katsotaan muodostuvan. Artikkelissa on kuvattu vuoden alun muutokset sekä sitä taustaa, joka muutosten perusteena on. Kaikkinensa verovapaiden matkakustannusten korvausten maksuedellytyksiä koskeva lainsäädäntö muodostaa valtavan tilkkutäkin ja kokonaisuuden hallitseminen on haaste kenelle tahansa palkkahallinnossa työskentelevälle.Tarve kokonaisvaltaiselle uudistyölle on ilmeinen.

Vt. professori Leila Juanto:
Perintöverotus eurooppavero-oikeudessa-erityisesti EY-tuomioistuimen ratkaisujen valossa I

Eurooppavero-oikeus rajoittaa valtion verotuksellista suvereniteettia perintöverotuksessa samaan tapaan kuin muussakin välittömässä verotuksessa. Ensimmäinen EY-tuomioistuimen perintöveroratkaisu on vuodelta 2003. Kaksiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan erityisesti EY-sopimuksen perusvapausnormistosta (mm. pääomien vapaa liikkuvuus) aiheutuvia rajoituksia perintöverolainsäädännölle. Ongelmia voi syntyä muun muassa erilaisista omaisuuden arvostusmenetelmistä, verovapauksista tai valtion verotusvallan ulottuvuutta koskevasta sääntelystä. Suomen perintöverolainsäädännössä ei ole sellaisia elementtejä, joista EY-tuomioistuimessa toistaiseksi ratkaistuissa asioissa on ollut kyse. Esimerkiksi kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan kansallisen sääntelyn ja verosopimusten suhteeseen voi kuitenkin liittyä ongelmia. Artikkelissa käsitellään myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen asemaa perintöverotuksessa.

VT Merja Raunio ja HTM Elina Gerdt:
Liiketoimintamallin uudelleenjärjestely siirtohinnoittelun näkökulmasta

OECD:n veroasioiden komitea julkaisi 19.9.2008 liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen siirtohinnoittelua koskevan luonnoksen (Transfer Pricing Aspects of Business Restructurings: Discussion Draft for Public Comment). Luonnos perustuu nykyisille siirtohinnoittelua koskeville säännöille ja sen tarkoitus on ohjeistaa miten OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklaa tai OECD:n siirtohinnoitteluohjeita tulkitaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelytilanteissa. Luonnos on jaettu neljään asiakokonaisuuteen, jotka ovat riskejä koskevia näkökohtia, markkinaehtoinen korvaus uudelleenjärjestelystä, korvaus uudelleenjärjestelyn jälkeisistä liiketoimista sekä tehtyjen toimenpiteiden tunnistaminen. Artikkelissa tarkastellaan julkaistua luonnosta sekä esitellään esimerkkitapaus

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki: Konserniverokeskuksen ennakkotiedoista vuonna 2008

Artikkelissa esitellään eräitä Konserniverokeskuksen vuonna 2008 antamia tuloverotuksen ennakkotietoja. Eniten ennakkotietoja on annettu yritysjärjestelyiden verotuskohtelusta, joten pääasiassa artikkelissa käsitellään näiden osalta tehtyjä tulkintoja. Yritysjärjestelyistä eniten on ollut esillä liiketoimintasiirtoon ja osittaisjakautumiseen liittyvä liiketoimintakokonaisuuden käsite. Lisäksi artikkelissa esitellään muutamia ennakkotietoja koskien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain menon vähennyskelpoisuutta koskevien säännösten sekä konserniavustuslain säännösten soveltamista.

KTT Tomi Viitala:
Verovapaa osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto (REIT)

Osakeyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja (REIT) koskeva veronhuojennuslaki hyväksyttiin eduskunnassa 1.4.2009. Laki tulee voimaan, kun sille saadaan komission valtiontukihyväksyntä. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti REITin toimintaa säännellään muun muassa toiminnan, varojen, voitonjaon ja velan käytön osalta. Lisäksi REITin toimintaa pyritään ohjaamaan erilaisten muun muassa kiinteistöjen myyntiin liittyvien verosanktioiden avulla. Artikkelissa käsitellään REITin verovapauden edellytyksiä sekä REITiin ja sen osakkeenomistajiin liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä verokysymyksiä.

OTL, VT Niko Svensk:
Asunto-osakeyhtiön verotus

291

Artikkelissa keskitytään lähinnä kahteen seikkaan. Asiallisesti käsitellään asunto-osakeyhtiön verovelvollisuutta ja verotuksellisen tuloksen muodostumista ongelmineen. Yleisempänä kysymyksenä on se, kuinka aikaisempaa verotus- ja oikeuskäytäntöä tulisi tarkastella osana oikeudellista ratkaisua sekä osana sääntelyjärjestelmää. 

HTM Kati Huhtala:
Kiinteistöjen yhteisomistuksen purkaminen-varainsiirtoverotus

Varainsiirtovero on oma-aloitteinen vero, jolloin verovelvollisen tulee itse huolehtia veron oikea-aikaisesta ja –määräisestä maksamisesta. Tällöin veroperusteiden tulisi olla yksiselitteisiä, jotta vältyttäisiin useilta tulkintavaihtoehdoilta. Artikkelissa tuodaan esille ongelmia termin ”yhteisomistussuhteen purkaminen” merkityksen laajuudesta varainsiirtoverotuksen näkökulmasta tarkasteltuna, kun kiinteistöjen yhteisomistusta muutetaan.

OTK, veroasiantuntija Mikko Nikunen ja OTK, veroasiantuntija Tuomas Anttila:
Nettopalkkaus kansainvälisissä työskentelytilanteissa

Pohjoismaiseen tuloverosopimukseen on tehty muutoksia, joita sovelletaan vuoden 2009 alusta. Artikkelissa tarkastellaan verosopimuksen muutoksia ja niiden vaikutuksia erityisesti Suomen verotusvallan näkökulmasta. Muutokset koskevat mm. eläketuloja ja sosiaalietuuksia, luovutusvoittoja ja osinkotuloja. Erityisesti eläketulojen verotusoikeuden jakoon liittyvä muutos koskee suurehkoa verovelvollisjoukkoa. Muutoksen johdosta eläkkeensaajan asuinvaltiokin sai verotusoikeuden toisesta Pohjoismaasta saatuun eläketuloon.

Lainsäädäntöneuvos, OTT, VT Marianne Malmgren: Oikeushenkilön asuinvaltio verotuksessa ja yrityksen kansainvälistyminen

Yritystoiminnan laajentaminen ulkomaille voi luoda toiseen valtioon verovelvollisuuden liiketulosta. Liiketulon verotus yhteisön alkuperäisen verotuksellisen asuinvaltion ulkopuolella voi perustua yleisen verovelvollisuuden luovaan verotuksellisen asuinvaltion syntymiseen toisessa valtiossa, kiinteään toimipaikkaan verosopimusta sovellettaessa tai väliyhteisölainsäädäntöön. EY:n perustamissopimuksen vapausoikeudet ja verosopimusten syrjintäkieltosäännökset velvoittavat valtioita tietyissä tilanteissa verottamaan yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisia samalla tavalla. Eurooppaoikeuden ja verosopimusten syrjintäkieltosäännökset, ovat osittain päällekkäiset ja osittain erilaiset.

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola:
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen:
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Nordisk Skattevidenskabeligt forskningråd

Sivu

Pääkirjoitus
Korotetut poistot

Professori Seppo Penttilä
Elinkeinoverolaki muuttui – muuttuikoverotuksen ja kirjanpidon suhde?

Elinkeinoverolaissaon useita säännöksiä, joissa verotus on kytketty kirjanpitoon. Kunkirjanpitolainsäädäntöä on enenevässä määrin muutettu kansainvälisentilinpäätöskäytännön suuntaiseksi, on sidos verotuksen ja myös kirjanpidonkannalta ongelmallinen. IFRS-standardien mukainen laaja käyvän arvon mukainenarvostaminen ja arvonmuutosten tulosvaikutteinen kirjaaminen poikkeaarealisointiperiaatteeseen perustuvan elinkeinoverolain lähtökohdista. Suomessaon korostunut se, että yhtiön tasolla pyritään turvaamaan jaetun voiton verotussiitä huolimatta, että tilikauden tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan saattaasisältyä realisoitumattomia eriä. Tämän vuoksi verotuksen sopeuttaminenIFRS-standardeihin on osoittautunut vaikeaksi. Artikkelissa tarkastellaanverotuksen ja kirjanpidon suhdetta yleisellä tasolla ja vuoden 2009 alussa voimaantulleita EVL:n uusia säännöksiä.

OTT Pauli K. Mattila
Tulolähdejaosta ja sen merkityksestä

Tulolähteen käsiteon yksi merkittävimmistä veroteknisistä käsitteistä tuloverotuksessa.Käsitteellä on merkitystä jossain määrin myös perintö- ja lahjaverotuksessayritysten sukupolvenvaihdosten verotuksessa. Tulolähdettä ei tunnistetaverotuksen ulkopuolella. Tulolähde on verotuksellinen tuloksenlaskentayksikköverovelvollisen sisällä. Tulolähde vaikuttaa tulon veronalaisuuteen, menonvähennyskelpoisuuteen ja näiden jaksotukseen. Luonnollisten henkilöiden verotuksessavaikutus näkyy myös tulolajivalinnassa (pääomatulo/ansiotuloa). Tulolähdejakoja sen merkitys tulisi uudistaa nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.

Professori Matti Kukkonen
EVL- tulolähteen rajanveto-ongelmat jaasiantuntijayhtiön sivuuttaminen verotuksessa

Artikkelissatarkastellaan hyvin ajankohtaisia kysymyksiä EVL- tulolähteen rajanvedosta sekäuseamman asiantuntijan osakeyhtiön (ns. lääkäriyhtiön) jakaman voitonverotuksesta. Käytännön verotuksessa on voimistunut yhä enemmän halu rajataEVL- tulolähteen kattavuus vain ns. "tosiasiallisen" liiketoiminnanosalle. Tällöin rajataan samalla myös EVL 6 b §:n mukaisten verovapaidenosakeluovutusten soveltamisaluetta ja - muissa kuin osakeyhtiössä - yritystennettovarallisuuden pohjaa. Samaan aikaan on myös ollut voimakkaasti esillätarve kiristää asiantuntijayhtiöiden jakamien "verovapaiden"osinkojen verotusta. Pienten yritysten ja erityisesti pienosakeyhtiöidenverokohtelussa tulisi kuitenkin pyrkiä noudattamaan lakiin perustuvaa,yhdenmukaista ja nimenomaan taloudellisessa mielessä perusteltuatulkintalinjaa.

Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén
Osinkotulojen lähdeverotuksen muutokset

Rajoitetustiverovelvollisille luonnollisille henkilöille ja yhteisöille suomalaisestayhteisöstä maksettujen osinkojen verotus muuttui vuoden 2009 alusta.Lähtökohtana on, että lähdeverolaissa mainittujen edellytysten täyttyessäulkomaista yhteisöä ja rajoitetusti verovelvollista luonnollista henkilöäverotetaan suomalaisen yhteisön maksamasta osingosta samalla tavalla kuinSuomessa yleisesti verovelvollisia osingonsaajia. Uusien säännösten mukaanmuussa ETA-valtiossa kuin Liechtensteinissä asuvalle ulkomaiselle yhteisöllemaksetusta osingosta ei peritä Suomessa lähdeveroa. Muussa ETA-valtiossa kuinLiechtensteinissä asuva luonnollinen henkilö voi tiettyjen edellytystentäyttyessä vaatia samanlaista osinkotulon verotusta kuin yleisestiverovelvollisella on. Hänelle maksettuun osinkoon sovelletaan tällöin myöstuloverolain säännöksiä osingon verovapaudesta. Artikkelissa kerrotaanmuuttuneista lähdeverolain säännöksistä ulkomaille maksetun osingonverotuksessa.

Ylitarkastaja Raija Myllys-Kauppinen
Esitäytetystä veroilmoituksesta sähköiseenilmoittamiseen

Esitäytettyäveroilmoitusmenettelyä on kehitetty viime vuosina sivullisilta kerättävientietojen ja sähköisen ilmoittamisen osalta. Uusimpina tietoina on saatu vuoden2008 verotukseen arvopapereiden luovutusvoittojen ja –tappioiden laskemiseksitarvittavat tiedot pankeilta ja muilta arvopaperin säilyttäjiltä. Veroilmoitusverkossa –palvelu otettiin ensimmäisen kerran käyttöön keväällä 2008.Asiakkailla oli mahdollisuus ilmoittaa palvelussa asunnon ja työpaikan välisetmatkakulut. Palvelu laajenee keväällä 2009.

OTK, KTM Einari Karhu
Väliyhteisölaki muutosten edessä

Matalanverorasituksen valtioihin perustettuja ulkomaisia yhteisöjä voidaan käyttäähyväksi verosuunnittelussa. Suomessa veroparatiisiyhtiöiden käyttämiseenpyritään puuttumaan väliyhteisölailla, mutta EY-oikeus rajoittaaväliyhteisölain soveltamista. Väliyhteisölakia on muutettu 1.1.2009 lukien.Lakimuutoksen ensisijaisena tarkoituksena oli saattaa kotimainen lainsäädäntöEY-oikeuden mukaiseksi erityisesti sijoittautumisvapauden näkökulmasta.Artikkelissa tarkastellaan lakimuutoksen taustaa, sisältöä ja vaikutuksia sekäarvioidaan ulkomaisen tytäryhtiön käyttömahdollisuuksia konsernirakenteessa. 

Ylitarkastaja Sari Wulff ja ylitarkastaja Tuomo Karvonen
Työntekijän omaehtoinen liikunta- jakulttuuritoiminta verovapaana henkilökuntaetuna

Vuoden 2009 alustavoimaantulleella lakimuutoksella laajennettiin työnantajan järjestämänvirkistys- ja harrastustoiminnan soveltamisalaa koskemaan ns. liikuntasetelinlisäksi myös eri maksuvälineillä järjestettävää kulttuuri- ja liikuntatoimintaasekä selvennettiin edun verovapaata euromääräistä ylärajaa. Artikkelissatarkastellaan omaehtoisen toiminnan edellytyksiä ja työnantajaltaedellytettävää menettelyä verovapaata etua käytettäessä. Lisäksi artikkelissakuvataan hyväksyttävänä pidettävää tavanomaista liikunta- ja kulttuuritoiminnanmääritelmää.  

Kauppatieteiden maisteri Anne-Mari Matikainen      
Vero-oikeuden bibliografia 2008

KTT Tomi Viitala
InternationalFiscal Associationin 62. kongressi Brysselissä 31.8.-5.9.2008

IFA:n 62.kongressin pääaiheita olivat syrjintäkielto kansainvälisessä verotuksessa jayritysten välisten korkomaksujen verotus. Lisäksi seminaareissa käsiteltiinuseita kansainvälisen vero-oikeuden kysymyksiä. Artikkelissa esitellääntiivistetysti pääaiheista tehtyjen raporttien sisältöä ja seminaareissa käytyäkeskustelua.

KTT Sari Hakapää
Sähköinen verohallinto – Automatisoituverotusmenettely

Julkisen sektorinrooli nyky-yhteiskunnan edistäjänä ja kehittäjänä on keskeinen. Verohallinnonalalla sähköisten asiointipalveluiden ja hallintosovellusten lisääntyväkäyttöönotto ovat keskeisimpiä ratkaisutapoja paremman tuottavuuden, toiminnansujuvuuden ja menojen hillitsemisen saavuttamiseksi. Väitöstutkimuksentavoitteena on ollut tuottaa välineitä hyvän automatisoidunarvonlisäverotusmenettelyn rakentamiseen. Tutkimuksessa on rakennettuautomatisoidun ja tapauskohtaisen arvonlisäverotuksen yhdistävä tulevaisuudenarvonlisäverotusmenettelymalli, joka kattaa verotusmenettelyn veroilmoituksenjättämisestä verotuspäätöksen saamiseen.

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Muutoksia verosäädöksiin

Hallintoneuvos Auvo Nieminen
In memoriam Raimo Anttila

Professori Esko Linnakangas
Hokkuspokkusjuridiikka verotuksessa

Hokkuspokkusjuridiikkaan ei liity yhtä kielteistämielikuvaa kuin juristeriaan. Sitä voidaan pitää jopa välttämättömänämenetelmänä vaikeiden oikeudellisten ongelmien ratkaisemisessa.Menestyksellinen hokkuspokkusjuridiikka on taikomista, joka edellyttääsyvällistä oikeustieteellistä osaamista ja auktoriteettia.Hokkuspokkusjuridiikan sukulainen on ”luovaksi ajatteluksi” kutsuttuinnovaatio.

Professori OTT Raimo Immonen
Yritysjärjestelyjä koskevia uusia lakeja jatulkintoja

Vuoden 2009 alustaEVL:iin lisättiin niin sanottuna IFRS-sopeutuspakettina myös useampia sellaisiasäännöksiä, joilla on liittymiä yrityksen omistus- jaliiketoimintajärjestelyihin. Muun muassa omien osakkeiden verokohtelu onmuuttunut ja liiketoimintasiirron kirjanpitosidonnaisuus poistunut.Yritysjärjestelyjä koskevat vastikeperusteet ovat lisäksi osoittautuneetmonissa kohdissa tulkinnanvaraisiksi, erityisesti sen osalta, milloinvastiketta tulee antaa tai sitä ei saa lainkaan antaa. Artikkelissa selostetaanuusia lakeja ja tulkintoja.

Professori Jouko Ylä-Liedenpohja
Ymmärretäänkö eriytetty verojärjestelmäoikein?

Josnoteeraamattomassa osakeyhtiössä ei ole nettovarallisuutta, osingot verotetaanansiotulona. Tällöin yrittäjän ei kannata toimia osakeyhtiössä, koska verotuson kovempaa kuin yksityisyrittäjänä. Jos osakeyhtiössä on nettovarallisuutta,pääomatulo-osingot ovat keskimäärin pääomatuloa eivätkä edusta työkorvauksenmuuntamista osinkotuloksi. Voiton jättäminen jakamatta osakeyhtiössä kannattaakaikille, joiden rajaveroaste ansiotuloista ylittäisi luovutusvoittojenkaksinkertaisen verotuksen asteen. Ansiotuloista säästettyä tulonosaa tulisikinverottaa pääomatulon verokannalla veronmaksajien yhdenvertaisen kohteluntakaamiseksi.

KTT Pekka Nykänen
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannuksetverotuksessa – eräitä näkökohtia

Asunnon jatyöpaikan väliset matkakustannukset ovat kaikkein tavallisimpia palkansaajientulonhankkimismenoja. Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevasääntely on luotu vastaamaan tilanteisiin, joissa palkansaajalla on varsinainentyöntekemispaikka. Artikkelissa tarkastellaan asunnon ja työpaikan välisiämatkakustannuksia koskevien säännösten soveltamista erilaisissaerityistilanteissa. Tällaisia ovat muun muassa yrittäjien, pääomatuloja saavienja opiskelijoiden asunnon ja työpaikan väliset matkat. Artikkelissa käsitelläänmyös osakeyhtiön osakkaan matkakustannuksia koskevaa tuoretta ratkaisua KHO2008:69. Näiden kysymysten taustoittamiseksiartikkelissa perehdytään asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevansääntelyn historiaan.

Ylitarkastaja Kari Pilhjerta
Metsävähennys

Metsävähennyksen soveltamisalaa javähennyksen määrää korotettiin 30.12.2008 vahvistetulla tuloverolainmuutoksella, jota sovelletaan ensimmäisen kerran jo taannehtivasti vuodelta2008 toimitettavassa verotuksessa. Samalla säädettiin siitä, miten käytettymetsävähennys otetaan huomioon luovutusvoiton laskennassa. Artikkelissakuvataan metsätalouden pääomatulojen verotuksessa sovellettavanmetsävähennyksen perusteita ja tarkastellaan muuttuneiden säännöstenmerkitystä.

OTK Joakim Frände
Suomessa asuminen tuloverotuksessa – yleisenverovelvollisuuden palautuminen (KHO 2008:43) (referee-artikkeli)

Tapauksessa KHO2008:43 oli kyse Suomen kansalaisten yleisen verovelvollisuuden palautumisestavuosien poissaolon jälkeen. Artikkelissa analysoidaan verovelvollisuudenpalautumisen edellytyksiä, sekä miksi edellytykset eivät täyttyneet kyseisessätapauksessa. Lisäksi analysoidaan, miten todistustaakka jakautuu, sekä voikoverovelvollinen vedota luottamuksensuojaan vastaavissa tilanteissa.

Anders Colliander
OECD:n ja Pohjoismaiden työ kansainvälistäveropakoa ja haitallista verokilpailua vastaan (suomennos)

Artikkelissakuvataan kansainvälisen veropaon taloudellista merkitystä esimerkein jaselostetaan OECD:n käynnistämän haitallisen verokilpailun vastaisen projektinsisältöä ja vaiheita. Lisäksi esitellään sitä, millä organisaatiolla ja mitäperiaatteita noudattaen Pohjoismaat OECD:n jäseninä ja projektinosallistujamaina aikovat tehdä oman osuutensa. Artikkelissa kuvataan myösprojektissa käytettäviä standardeja ja kriteerejä sekä eräiden valtioiden jokaavailemia vastatoimenpiteitä neuvotteluhaluttomia osapuolia vastaan.

KTM Jouko Karttunen       
Uudistettu yleisohje arvonlisäveronkirjaamisesta (6.5.2008)

Kirjanpitolautakuntaon 6.5.2008 uudistanut arvonlisäveron kirjaamista koskevan 3.4.2000 annetunyleisohjeen. Sen tarkoituksena on yhtenäistää tuloslaskelmalla ja taseellaannettavaa taloudellista informaatiota sekä tilikauden aikaisiaarvonlisäverojen kirjauskäytäntöjä. Lisäksi tavoitteena on varmentaa, ettäkirjanpidosta saadaan veron määräämistä varten tarpeelliset tiedot. Yleisohjeenkannata olennaisimpia muutoksia ovat 1.1.2004 voimaan tulleet AVL:n entistäyksityiskohtaisemmat tositevaatimukset, 1.1.2008 voimaan tullut uusikiinteistöinvestointia koskevan vähennyksen tarkistusmenettely sekä tavaran japalvelun omaan käyttöön ottamista koskevat muuttuneet säännökset.

Ylitarkastaja KTM Marjukka Rosendahl
Asiakkaiden lainkuuliaisuusriskien hallinnasta

Verohallinnon asiakkaidenlainkuuliaisuuden (compliance) parantaminen ja saamatta jääneiden verotulojen(tax gap) vähentäminen ovat useimpien OECD- ja EU-maiden verohallintojentoiminnan tavoitteina. Näiden tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejävoidaan kartoittaa, analysoida, käsitellä ja seuratariskienhallintaprosessissa, joka soveltuu verohallinnon kokonaisvaltaiseksisuunnittelun ja päätöksenteon apuvälineeksi. Artikkelissa kuvataanpääpiirteissään asiakkaiden lainkuuliaisuusriskien hallintaprosessin erivaiheet, ja lopuksi esitellään riskienhallinta-ajattelun soveltamisen nykytilaaja tavoitetilaa Suomen Verohallinnossa.

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Verotuksen kehittämistyöryhmä asetettu

ProfessoriEsko Linnakangas:
Lahjonta vero-oikeudessa

Lahjukset jalahjusten luonteiset edut on säädetty verotuksessa vähennyskelvottomiksi.Vähennyskielto koskee myös ulkomaalaisiin kohdistuvaa lahjontaa, mistä aikaisemminesitettiin erisuuntaisia käsityksiä. Lahjuksesta, joka tuomitaan valtiollemenetetyksi, ei ole oikeuskäytännössä verotettu saajaa. Erityisiä vero-ongelmialiittyy sellaisen henkilön palkkaan, joka hyväksyttävän lobbauksen lisäksi hoitaapaheksuttavaa lahjontaa.

Professori(emeritus) Edward Andersson:
Onko saastumiskäsite enää ajankohtainentuloverotuksessamme ?

Eräissä tapauksissaverottamista EVL:n mukaan on perusteltu sillä, että on kyse saastuneista hyödykkeistä.Tämä perustelu saattoi olla aiheellinen silloin, kun satunnaiset myyntivoitotolivat pääosin verovapaita. KHO on ratkaisussaan 2008:54 katsonut, ettei EVL:atullut soveltaa, kun saatu luovutusvoitto oli joka tapauksessa veronalainen. Kirjoituksessapohditaan onko saastumiskäsite enää tarpeellinen.

OTT,VT, dosentti Pertti Puronen:
Verohallintoviranomainen ja verotuksenohjaaminen

Suomessa hallintoon perinteisesti järjestetty monipolviseksi. Ministeriön alaisena toimiikeskusvirasto ja sen alla aluetason ja paikallistason viranomaisia.Verohallinto on kuitenkin 1.5.2008 lukien ollut organisoituna siten, ettäkeskusvirastotaso, aluehallintotaso ja paikallistaso on yhdistetty yhdeksi jasamaksi viranomaiseksi. Hallinnon luonteeseen kuuluu ohjaaminen. Ylemmänviranomaisen asiana on ohjata alempia ja viranomaisen on sisällään ohjattavavirkamiehiään.

Uudelleenorganisoituminen aiheuttaa muutoksia aiempaanmenettelyyn. Kysymyksiä herättää mm. se, miten yhden viranomaisenjärjestelmässä voidaan taata riittävässä määrin kansalaisten oikeusturva jatoisaalta huolehtia myös veronsaajien oikeuksista. Miten toteutuuoikeudenvalvonnasta huolehtivien virkamiesten valta suhteessa viranomaisenjohtoon, jonka alaisia he kuitenkin ovat. Entä mitä muutos merkitsee oikaisulautakuntienitsenäisen päätöksenteon kannalta. Onko se nyt historiaa? 

ProfessoriMatti Myrsky:
Oikeuskanslerista valvontaviranomaisenaverotuksessa

Artikkelissakäsitellään valtioneuvoston oikeuskansleri-instituutiota ja sen merkitystäverotuksen kannalta. Aluksi selvitetään oikeuskanslerin tehtävistä jaerilaisista reagointikeinoista sekä kantelun tekemistä. Tämän jälkeentarkastellaan eräitä oikeuskanslerin tekemiä uudempia verotusta koskeviaratkaisuja. Lopuksi esitetään yhteenveto ja arvioidaan ratkaisujen yleisempäämerkitystä. Vaikka oikeuskanslerin tekemät ratkaisut eivät vielä olenäyttäytyneet kovin merkittävinä verotuksen valvontajärjestelmässä, tilannesaattaa kuitenkin muuttua. Asiaa korostavat muun muassa perus- jaihmisoikeusnäkemysten voimistuminen verotusmenettelyssä sekä muutoksenhaussasamoin kuin verovelvollisten lisääntynyt tietoisuus omista oikeuksistaan javelvollisuuksistaan. Kirjoitus on jatkoa numerossa 5/2007 julkaistullaeduskunnan oikeusasiamiestä koskevalle vastaavalle artikkelille.

KTT,OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä:
Lainaturvavakuutus perintöverotuksessa?

Korkeinhallinto-oikeus antoi vuoden 2007 lopussa kaksi ratkaisua, jotka koskivatlainaturvavakuutuksen verokohtelua perintöverotuksessa. Toinen ratkaisujulkaistiin vuosikirjassa ja toinen ratkaisu on julkaisematon. Oikeustila oliennen ratkaisuiden antamista varsin epäselvä. Artikkelissa selostetaan näidenratkaisujen sisältöä ja esitetään tulkintasuosituksia vielä avoinna oleviinkysymyksiin. Lainaturvavakuutuksen erityisehdoista johtuu, että siitämaksettava kuolemantapauskorvaus käytetään perinnönjättäjän velan kattamiseen;kuolemantapauskorvausta ei siis yleensä makseta edunsaajalle. Vakuutuksenedunsaaja saa vakuutuskorvausta itselleen vain siltä osin, jos vakuutussuorituson määrältään suurempi kuin perinnönjättäjän kuolinhetkellä maksamatta olevanvelan määrä. Korkein hallinto-oikeus katsoi julkaistussa ratkaisussaan, ettävakuutuskorvauksella katettua velkaa ei tullut lukea perintöverotuksessajäämistön vähennyskelpoiseksi velaksi, koska velka maksettiin kuolinpesäänkuulumattomalla vakuutuskorvauksella. Julkaisemattomassa ratkaisussa puolestaankatsottiin, että edunsaaja on oikeutettu PerVL 7a §:n tarkoittamaan vapaaosaanvain siltä osin kuin edunsaajalle itselleen on maksettu vakuutussuoritusta.

VaratuomariVesa-Pekka Nuotio:
Tappiontasaus kotimaisten osakeyhtiöidenjakautumistilanteessa

Verotus-lehdessä on käyty keskustelua tappiontasauksestasulautumistilanteissa. Sen sijaan tappiontasaus jakautumistilanteissa on jäänytvähäiselle huomiolle. Koska EVL:n jakautumista koskevia säännöksiä on vuoden2006 lopussa uudistettu m.m. lisäämällä lakiin osittaisjakautumista koskevatsäännökset, tappiontasaus jakautumistilanteissa on entistä merkittävämpivero-oikeudellinen kysymys. Artikkelissa tarkastellaan, miten jakautuvan yhtiöntappiot jaetaan jakautumisessa eri yhtiöille, miten tappiot siirtyvätjakautumisessa vastaanottaville yhtiöille, miten vastaanottavat yhtiöt voivatvähentää niille jakautumisessa siirtyneitä tappioita sekä muitatappiontasaukseen jakautumistilanteessa liittyviä kysymyksiä. Lisäksi artikkelissatarkastellaan, miten sulautumistilanteiden osalta oikeuskäytännössätappiontasauksen osalta valitut TVL 123 §:n tulkinnat soveltuvat jakautumistilanteisiin.

VeroasiantuntijatSeppo Heiniö ja Mikko Nikunen:
Viron tuloverolakimuutokset erityisesti Suomennäkökulmasta

Viron yhtiöverotuseroaa perusrakenteeltaan EU:n muiden jäsenmaiden yhtiöverotuksesta. Virossatuloveroa ei makseta nettotuloksen perusteella. Veroa maksetaan vasta kunvoittoja käytetään osingonmaksuun tai muihin laissa tarkemmin määriteltyihintarkoituksiin. Vuoden 2009 alusta tulee voimaan lainsäädäntömuutoksia, joillaei kuitenkaan muuteta yritysverotuksen perusrakennetta. Artikkelissa tarkastellaannäitä muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä Suomen verotuksen näkökulmasta.

OTK MattiUrpilainen:
Puhtaasti keinotekoiset järjestelyteurooppavero-oikeudessa (referee-artikkeli)

Kriteeristä ”puhtaasti keinotekoinen järjestely” on muodostunut eräseurooppavero-oikeuden peruskäsitteistä ja keskeinen jäsenvaltioiden toimivaltaarajaava peruste. Välittömän verotuksen alalla jäsenvaltion toimivalta estääveron kiertämistä on sen nojalla tarkasti rajattu. Artikkelissa tarkastellaanasiaan liittyvää EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja arvioidaan sen suhdettayleisiin veron kiertämisen estämistä koskeviin periaatteisiin ja lähtökohtiin.

OTM,KTM Pasi Sinervo:
Osakevaihdon varainsiirtoverotus

Siviilioikeudessa osakevaihto on kauppa,jossa kauppahinta suoritetaan emissio-osakkeilla. Liikkeellelaskuleimaverojenkumoamisen jälkeen varainsiirtoveroa ei kanneta uusien osakkeiden saannostaosakemerkinnässä. Jo olemassa olevien osakkeiden luovutuksesta kannetaanvarainsiirtoveroa. EVL 52 f§:ää sovellettaessa osakevaihto ei ole luovutus välittömässä verotuksessa.Direktiivillä 69/335/ETY harmonisoitiin pääoman hankinnasta kannettaviavälillisiä veroja. Direktiivin 12 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdatoikeuttavat jäsenvaltion kantamaan mm. luovutuksesta varainsiirtoveroa.Artiklan c alakohta ei estä soveltamasta a ja b alakohtia. Suomella oli sitenoikeus kantaa varainsiirtovero osakevaihdossa. Ratkaisut KHO 29.2.2008 T 369 jaEYTI Asia C-240/06.

Professori Matti Myrsky:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela:
EU-uutiset

Sisällysluettelovuonna 2008 julkaistuista artikkeleista

Sivu

Pääkirjoitus
Verouudistusten tarve selvitetään

Professori Esko Linnakangas:
Vahingonkorvausten vähennyskelpoisuus ja sanktioiden vähennyskielto verotuksessa (referee-artikkeli)

Vahingonkorvausten vähennyskelpoisuus ratkaistaan luonnollisia vähennyksiä koskevien yleissäännösten perusteella, kun taas sanktionluonteiset maksuseuraamukset on säädetty vähennyskelvottomiksi elinkeino- ja maatalousverotuksessa. Eräät tulkinnat ovat olleet verovelvolliselle myönteisempiä kuin lakeja valmisteltaessa on tarkoitettu, koska tuloverotuksen lähtökohtina ovat nettotuloperiaate ja subjektiivinen arviointitapa eli verovelvollisen oikeus itse valita tulonhankkimistavat.

Professori Matti Myrsky:
Progressiivisen verotuksen kysymyksiä

Artikkelissa tarkastellaan progressioon ja progressiiviseen verotukseen liittyviä kysymyksiä rajoittamatta tarkastelua vain yhteen näkökulmaan. Aluksi käydään läpi progression käsitettä sekä myös määritellään eräitä keskeisiä käsitteitä, minkä jälkeen todetaan Suomen tuloverolainsäädännön tilanne progression kannalta. Tämän jälkeen selvitetään progressiivisen verotuksen perusteluja ja otetaan progressiivisen verotuksen rooli tulonjaon tasoittajana. Koska progressiivisessa verotuksessa on kysymys oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta verotuksellisin keinoin, nykyistä tuloverojärjestelmää tarkastellaan myös oikeudenmukaisuusaspektin kannalta. Kysymys liittyy tältä osin ajankohtaiseen tasaverokeskusteluun.

OTK, KTM Markku Järvenoja:
Yksityisotot yritysmuodon muutoksessa

KHO on 2000-luvulla ratkaissut kolme merkittävää ennakkopäätöstä yksityisottojen verokohtelusta yritysmuodon muutoksissa. Ratkaisuissa on yksityisliike tai henkilöyhtiö muutettu osakeyhtiöksi ja yrityksessä on ollut negatiivinen oma pääoma. Artikkelissa tarkastellaan KHO:n ratkaisulinjan kehitystä sekä arvioidaan sen perusteella tämän hetkistä oikeustilaa ja peitellyn osingon riskiä muutostilikauden yksityisotoissa ratkaisuissa käytetyn argumentaation pohjalta.

Varatuomari Marina Äimä:
Yleiset oikeusperiaatteet, perustuslaki ja EY-oikeus autoverolain soveltamisessa

Autoverotusta koskevia oikaisuvaatimuksia ja valituksia on vireillä tuhansia autoverolain soveltamisessa ilmenneiden tulkintaongelmien johdosta. Autoverolain muutoksenhakusäännöksiä on keväällä 2008 muutettu, mikä osaltaan auttaa tämän ruuhkan selvittämisessä, mutta varsinaiset ongelmat ovat autoverolain aineellisessa sisällössä. Kirjoituksessa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden antamien ratkaisujen pohjalta eräitä autoverotuksen ongelmia, joissa autoverolain säännöksien on katsottu syrjäytyneen Suomen perustuslain tai Euroopan yhteisön oikeuden säännösten etusijan perusteella. Samoin selostetaan tapauksia, joissa autoverolain tulkinnassa on käytetty apuna yleisiä oikeusperiaatteita, kuten suhteellisuusperiaatetta sekä laillisuusvalvojien viimeaikaisia julkaistuja autoverotusta koskevia ratkaisuja.

Professori Marjaana Helminen:
Onko rajat ylittävien osinkojen lähdeverotus tullut tien päähän?

Suomen ja monien muiden EU-maiden rajoitetusti verovelvollisten saamiin osinkoihin soveltaman lähdeverotusjärjestelmän voidaan vain harvoin katsoa olevan EY-oikeuden mukainen. Taloudellinen kahdenkertainen verotus tulisi poistaa muihin EU-valtioihin maksettujen osinkojen osalta yhtä laajasti kuin yleisesti verovelvollisille maksettujen osinkojen osalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan EY-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten valossa sitä, millainen osinkoverotusjärjestelmä on EY-oikeuden mukainen ja millaisia muutospaineita Suomen osinkoverotusjärjestelmään kohdistuu.

Professori (emeritus) Edward Andersson:
Rajat ylittävien vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotusongelmista

Nina Ewaldsin 23.5. Tukholmassa puolustaman väitöskirjan pohjalta tekijä pohtii rajat ylittävien vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotusongelmia. Ongelmia syntyy, kun vakuutus on otettu toisesta maasta kuin missä vakuutettu asuu tai on töissä tai aikanaan nostaa eläkettä. Eri maiden eläkkeitä koskevat verojärjestelmät poikkeavat toisistaan. Tästä voi aiheutua verovelvollisen kaksinkertaista verotusta sekä valtioiden välistä epätasapainoa, kun vakuutusmaksut on vähennetty toisessa ja eläkkeet verotetaan toisessa maassa.

OTK Leena Äärilä ja HTM Eija Tannila:
Uusia tulkintoja pääomasijoitustoiminnan arvonlisäverotuksessa

Sijoitusrahastojen hallinnan arvonlisäverokohtelu on muuttunut merkittävästi viimeaikaisen EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön ansiosta. Aiemmin katsottiin, että sijoitusrahastojen hallinnoinnin verovapaus koskee vain sijoitusrahastolaissa tarkoitettuja rahastoja. Uuden oikeuskäytännön mukaan myös muiden rahastojen, kuten suljettujen kommandiitti- tai osakeyhtiömuotoisten rahastojen hallinnointi on verotonta. Nämä rahastot sijoittavat tyypillisesti listaamattomiin kehitys- ja kasvukelpoisiin yrityksiin tavoitteenaan kehittää kohdeyhtiön liiketoimintaa ja myöhemmin irtautua sijoituksista voitollisesti. Artikkelissa käsitellään myös kiinteistörahastojen arvonlisäverotusta sekä EU:ssa vireillä olevia uudistussuunnitelmia.

KTL Virpi Haaramo:
IFRS-palsta: Yritys- ja liiketoimintahankinnat IFRS-tilinpäätöksissä

Professori Matti Myrsky ja professori Kalle Määttä:
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Pääkirjoitus
Tasaverosta keskustellaan

Professori Heikki Niskakangas
Suosiva osingonjako

Lääkäriyhtiöitä koskeva ratkaisu KHO 2008:6 merkitsee sitä, että osinkoa voidaan maksaa myös työsuorituksen perusteella tietyin edellytyksin. Yhtiöitymisen voi ennustaa leviävän monille korkeapalkkaisille ammatinharjoittajien aloille. Ongelman ratkaisuna on ansiotulojen korkeimman marginaaliveron alentaminen ja osinkoverotuksen kiristäminen. Uusi osinkoverotus voi perustua muunneltuun klassiseen järjestelmään. Vaihtoehtona on luopuminen tyystin eriytyvästä tuloverojärjestelmästä.

Professori Esko Linnakangas
Vahingonkorvausten veronalaisuus ja verovapaus henkilöverotuksessa

Henkilöverotuksessa vahingonkorvaus on pääsääntöisesti verovapaa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä. Säännösten tulkinnasta on runsaasti oikeuskäytäntöä, jota artikkelissa analysoidaan. Uusin ennakkopäätös KHO 2007:88, jossa kysymys oli veroerehdykseen liittyvästä korvauksesta, saattaa rohkaista tulkintalinjan lieventymiseen.

Professori Matti Myrsky
Verotuksen ja sosiaaliturvan kysymyksiä

Artikkelissa käsitellään verotuksen ja sosiaaliturvan keskinäisiä suhteita kiinnittäen erityistä huomiota verotuksen ja sosiaaliturvan koordinoinnin puutteellisuuteen, mikä saattaa johtaa hyvin korkeisiin efektiivisiin marginaaliveroasteisiin. Samoin tarkastellaan erilaisia tästä yhteensovittamisen puutteesta aiheutuvia ns. loukkuja, niiden merkitystä ja arvioidaan lopuksi istuvan hallituksen käynnistämää sosiaaliturvauudistusta.

OTT Hannele Ranta-Lassila
Tasaverosta

Tasavero on otettu käyttöön noin 20 valtiossa, ja joissakin maissa suunnitellaan parhaillaan sen käyttöönottoa. Myös Suomessa on esitetty useita tasaveromalleja. Artikkelissa kuvataan ensin tasaveron käyttöönottoa ja tasaveromallin keskeisiä piirteitä. Mukana on myös esimerkkilaskelmia siitä, mikä tasaveroprosentti voisi Suomessa olla. Lisäksi esille otetaan tasaveroon liittyviä näkökohtia, joita Suomessakin jouduttaisiin pohtimaan, jos meillä siirryttäisiin tasaveroon. Näitä ovat mm. verojärjestelmän oikeudenmukaisuus, kansainvälinen verokilpailu ja tasaveron ja kunnallisveron yhteensovittaminen.

OTK Mika Pennanen
Tasavero, oikeudenmukainen verotus ja perustuslaki (referee-artikkeli)

Oikeudenmukaisuuden kannalta on pidetty ongelmallisena sitä, että vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen suhteellisesti eniten veroja maksavat suurituloiset palkansaajat eivätkä varakkaimmat veronmaksajat. Laeilla tulee säätää verolakien perusteista. Perusoikeussäännökset vaikuttavat myös verolakien säätämiseen. Tasaverojärjestelmän yhtenä keskeisenä ajatuksena on siirtää verotusta enemmän kulutusverotuksen suuntaan. Tämä voi vaikuttaa oikeudenmukaiselta, mutta järjestelmä voi lisätä ympäristöön liittyvää kuormitusta. Tasaveron oikeudenmukaisuuteen ja sen hyväksyttävyyteen vaikuttaa perusoikeusjärjestelmä kokonaisuudessaan.

KTT Pekka Nykänen
Luonnollisen vähennyksen käsitteestä henkilöverotuksessa

Tuloverotuksessa verovelvollisen kaikki menot voidaan jakaa tulonhankkimis-, korko- ja elantomenoihin. Veronalaiseen tuloon kohdistuvat tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia. Artikkelissa haetaan vastausta siihen, millä kriteereillä vähennyskelpoiset tulonhankkimismenot voidaan erotella luonnollisen henkilön TVL:n mukaisessa verotuksessa muista menoista. Tarkastelunäkökulma on teoreettinen ja yleistettävyyteen pyrkivä. Artikkeli on luonteeltaan vero-oikeudellista perustutkimusta.

KTT Tomi Viitala
Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen muutokset

Suomen ja Yhdysvaltojen välistä verosopimusta muuttava pöytäkirja tuli voimaan 28.12.2007. Pöytäkirjalla muutettiin verosopimuksen useita keskeisiä määräyksiä. Merkittävimmät muutokset koskevat osinkojen ja rojaltien verotusta. Lisäksi muutoksia on tehty muun muassa korkojen verotukseen sekä tietojen vaihtoa ja etuuksien rajoittamista koskeviin artikloihin. Artikkelissa tarkastellaan muutosten vaikutuksia yhtiömuotoisiin henkilöihin.

Verosihteeri Kimmo Nieminen
Ulkomaalaispalautuksia koskevat oikeustapaukset (EYT ja KHO) ja niiden merkitys

Artikkeliin on koottu ja kommentoitu kaikki arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksista lähtöisin olevat EYT:n ja KHO:n ratkaisut. Useimmilla on myös laajempaa merkitystä mm. kiinteän toimipaikan ja myyntimaasäännöksien kannalta. Artikkelissa pohditaan lisäksi, onko eurooppaoikeuden ja Suomen oikeus- ja verotuskäytännön välillä ristiriitoja sekä mikä merkitys tuomioistuinten ratkaisuilla on tai tulisi olla verotuskäytännössä.

Veroasiantuntija, OTK Virpi Pasanen ja veroasiantuntija, OTK, LLM Lari Hintsanen
International Fiscal Associationin kongressi Kiotossa 30.9.-5.10.2007

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Finanssineuvos Antero Toivainen
Kansainvälisten veroasioiden palsta

Sivu

Pääkirjoitus
Miten käy sukupolvenvaihdoshuojennusten?

OTT Pauli K. Mattila
Yrityksen nettovarallisuus verotuksessa

Artikkelissa tarkastellaan nettovarallisuuden merkitystä yritysten ja etenkin niiden omistajien verotuksessa. Nettovarallisuudesta on muodostunut keskeinen tekijä, joka vaikuttaa perheyrityksen omistajan yrityksestään saaman tulon veroasteeseen. Artikkelissa asiaa lähestytään vuoden 2006 alusta voimaan tulleen arvostamislain pohjalta. Tarkastelussa käydään läpi taseen tärkeimmät erät ja arvioidaan, milloin taseessa olevat arvot soveltuvat myös nettovarallisuuden laskentaan. Huomiota kiinnitetään myös yritysmuotojen välisiin eroihin. Nettovarallisuuden merkitystä arvioidaan myös sukupolvenvaihdosten verotuksessa.

Projektipäällikkö Timo Räbinä
Veronsaajien oikeudenvalvonnan uudistaminen

Veronsaajien oikeudenvalvonta uudistuu toukokuun alusta 2008 lukien. Veronsaajien oikeudenvalvonta säädetään Verohallinnon tehtäväksi, kun tähän asti tehtävää ovat hoitaneet kuntien ja valtion määräämät ”itsenäisviranomaisina” toimivat veroasiamiehet. Verohallintoon perustetaan uusi yksikkö, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Yksikön tehtävänä on valvoa kaikkien veronsaajien eli valtion, kunnan, seurakunnan, Kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen oikeutta verotuksessa. Tarkoituksena on, että yksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa kaikentyyppisissä verotusta koskevissa asioissa. Uudistuksessa korostetaan sitä, että veronsaajien oikeudenvalvonnassa tulee keskittyä oikeudellisesti tai taloudellisesti merkittäviin asioihin. Uudistuksella pyritään lisäämään oikeudenvalvonnan yhtenäisyyttä, tuloksellisuutta ja laatua.

Artikkelissa selvitetään veronsaajien oikeudenvalvontaa koskevan uuden sääntelyn sisältöä sekä esitetään tämän hetkisiä näkemyksiä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön sisäisestä järjestäytymisestä

Lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
Kiinteistöstä tehdyn vähennyksen tarkistamismenettely arvonlisäverotuksessa

Arvonlisäverolakiin tehtiin vuoden 2008 alusta merkittäviä muutoksia, kun kiinteistöstä tehdyn vähennyksen oikaisujärjestelmä uudistettiin. Syy muutoksille oli Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen antama tuomio, jonka mukaan Suomessa sovellettu rakentamispalveluista tehdyn vähennyksen oikaisujärjestelmä ei ollut yhteisön lainsäädännön mukainen, koska siitä puuttuivat oikaisusäännökset verovelvollisen eduksi. Arvonlisäverolain saattamiseksi vastaamaan yhteisön lainsäädäntöä vanha oikaisujärjestelmä korvattiin arvonlisäverodirektiivin mukaisella vähennyksen tarkistusjärjestelmällä. Artikkelin tarkoituksena on antaa yleiskuva uudesta järjestelmästä

Hallinto-oikeustuomari Matti Anttila
Integroidusta verotarkastuksesta integroituun muutoksenhakumenettelyyn

Artikkelissa käsitellään integroidun verotarkastuksen muutoksenhakuprosessille aiheuttamia ongelmia. Integroidusti toimitetussa verotarkastuksessa tarkastuksen kohteena ovat yhdellä kertaa saman elinkeinonharjoittajan välitöntä verotusta, arvonlisäverotusta sekä niin sanottuja työnantajasuorituksia koskevat asiat. Verotarkastusta seuraa varsin usein välittömän verotuksen sekä arvonlisäverotuksen jälkiverotukset ja työnantajasuoritusten maksuunpano, joilla kaikilla tavanomaisesti ainakin osittain on yhteinen peruste. Integroituun verotarkastukseen perustuvia muutoksenhakuasioita käsitellään ensiasteessa kolmenlaisessa toisistaan poikkeavassa oikaisumenettelyssä. Valitusasioita puolestaan käsitellään pääsääntöisesti kahdessa eri hallinto-oikeudessa. Muutoksenhakuprosessin monimutkaisuus pitkittää muutoksenhakuprosessia ja vaikeuttaa oikeuskäytännön yhtenäisyyden ylläpitämistä eri verolajien kesken.

Kauppat.lis. Timo Torkkel
Kansainvälisten tilinpäätösperiaatteiden vaikutus suurten suomalaisten julkisesti noteerattujen konsernien tosiasialliseen veroasteeseen

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron yhteismäärään, verokuluun ei ole laajalti kiinnitetty huomiota vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa. Tarkastelukulma tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman kansainvälisten konsernien verotukseen, verosuunnitteluun ja verosuunnittelun tehokkuuteen. Konsernin verokulu on indikaatio konsernin verosuunnittelun tehokkuudesta niin verosuunnittelun ongelmakenttien kuin verosuunnittelun optimointimahdollisuuksien näkökulmasta. Julkisten tietolähteiden perusteella laskettavissa oleva tosiasiallinen veroaste ja sen muutokset antavat tilinpäätöksen lukijalle erittäin paljon tietoa konsernin verosuunnitteluasemasta.

Veroasiantuntija, OTK Carola Bäckström ja lehtori, OTL V.M. Keskitalo
Rajoitetusti verovelvollisten urheilijoiden verotuksesta Suomessa erityisesti lähdeverotusprosessin näkökulmasta (Referee-artikkeli)

Kun rajoitetusti verovelvollinen urheilija osallistuu Suomessa urheilutapahtumaan, tällaisesta henkilökohtaisesta toiminnasta maksettu korvaus on Suomessa veronalaista tuloa. Artikkelissa pohditaan rajoitetusti verovelvollisten urheilijoiden verotuskysymyksiä lähinnä lähdeverotuksen näkökulmasta. Asiaa tarkastellaan sisäisen lainsäädännön soveltamiskysymysten lisäksi myös verosopimusten kannalta.

HTM, CIA Tuulikki Tuononen
Kuntien käytössä olevien kiinteistöjen alv

Artikkeli käsittelee kuntien käytössä olevien kiinteistöjen tavallisimpia arvonlisäverotukseen liittyviä tilanteita ja arvonlisäveron palautusjärjestelmää, joka on kuntiin liittyvä arvonlisäverotuksen erikoispiirre. Lisäksi artikkelissa käsitellään verovelvolliseksi hakeutumista, kiinteistöön kohdistuvien palvelujen oman käytön verotusta ja vuoden 2008 alussa voimaan tulleita kiinteistöinvestointien arvonlisäverotukseen liittyviä muutoksia kuntien näkökulmasta.

Kauppatieteiden maisteri Anne-Mari Matikainen
Vero-oikeuden bibliografia 2007

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Vuodenvaihteen veromuutoksia

Professori Esko Linnakangas
Auto- ja ajoneuvoverotuksen uudistus ja muita ajankohtaisia kysymyksiä

Vuoden 2007 lopussa säädetyssä lainmuutoksessa on kysymys henkilöautoista kannettavanajoneuvoveron perusveron muuttamisesta hiilidioksidipäästötasoihin perustuvaksi ja auton
arvon pohjalta määritettävän autoveron veroprosentin porrastamisesta hiilidioksidipäästöjenmukaan. Uudistus koskee sekä uusia että käytettyjä autoja. Artikkelissa selvitetään uudistuksensisältöä ja ongelmia sekä analysoidaan uusinta oikeuskäytäntöä, jossa on kysymys muun muassa eräiden
autoverolain säännösten perustuslainmukaisuudesta.

Hallintoneuvos Matti Pellonpää ja hallintosihteeri Vesa Heikkilä
Veronkorotus ja suullinen käsittely hallintolainkäytössä

Korkein hallinto-oikeus on kahdella tuoreella vuosikirjapäätöksellään tarkentanut rajanvetoja siitä,
milloin verovelvollisella on oikeus tulla suullisesti kuulluksi veronkorotuselementin sisältävääverovalitusasiaa hallintotuomioistuimessa ratkaistaessa. Artikkelissa käsitellään mainituissavuosikirjapäätöksissä esille nostettuja seikkoja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksestaja valtion sisäisestä lainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin nähden ja ottaen huomioon myösEuroopan ihmisoikeustuomioistuimen viimeaikaisen asiaan liittyvän ratkaisukäytännön.

Professori Edward Andersson
Verotuksemme muutoksista viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana

Kirjoituksessa tarkastellaan verotuksemme kehitystä vuosina 1957-2007, erityisesti tuloverotuksen osalta. Tarkastelu koskee sekä verotuksentasoa että verotettavan tulon laskentanormeja sekä henkilöverotuksessa että elinkeinotulon verotuksessa. Tarkastelu ei ole systemaattinen vaan sen kohteena ovat kirjoittajan mielenkiintoisina ja tärkeinä pitämät kehityspiirteet.Yleiskuva kehityksestä on positiivinen, mutta myös eräitä epäkohtia ja puutteita tuodaan esiin.

Varatuomari Matti Merisalo
Työasuntovähennys

Vuodesta 2008 alkaen tuloverotuksessa otetaan käyttöön työasuntovähennys.Uuden vähennyksen saa henkilö, jonka työpaikka on kaukana hänen kotoaan ja joka on tämän vuoksi vuokrannut käyttöönsä toisen asunnon työpaikan sijaintialueelta.Työasuntovähennyksen saamiselle on useita muun muassa asunnon ja työpaikan laatuun jasijaintiin liittyviä edellytyksiä. Kirjoituksessa selostetaan yksityiskohtaisesti jaesimerkkien avulla työasuntovähennyksen myöntämisen edellytyksiä ja vähennyksen määrän laskemista.

Varatuomari Merja Raunio
Konsernitukea vai markkinaehtoista hinnoittelua

Konsernituki on tuloverotuksessa vähennyskelvoton kun puolestaan markkinaehtoisena hinnoittelunasuoritetut erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Artikkelissa pohditaan edellä mainittujenerien välistä rajanvetoa lähinnä siirtohinnoittelun näkökulmasta. Asiaa tarkastellaan siirtohinnoittelussa muodostuneiden transaktioiden vertailukelpoisuuden viiden osatekijänkautta ja lähinnä suomalaisen emoyhtiön ja sen ulkomaisen tytäryhtiön välisessä suhteessa.

OTK, KTM Reijo Knuutinen
Edestakaiset osakekaupat (KHO 2004:8)

Tapauksessa KHO 2004:8 luovutustappio katsottiin keinotekoiseksi ja siten vähennyskelvottomaksi saman vuoden aikana syntyneestä luovutusvoitosta VML 28 §:ään nojautuen. Tapauksen erityispiirteiden vuoksi on kuitenkin edelleenkin jossakin määrin epäselvää, mitkä ovat ne relevantit kriteerit,
joiden nojalla tappion vähennyskelpoisuus ratkaistaan. Artikkelisssa analysoidaan tapauksen yhteydessä ja oikeuskirjallisuudessa yleisemminkin tähän rajanvetoon esitettyja kriteereitä. Lisäksi luodaan katsaus siihen, miten vastaavaa ongelmaa on lähestytty eräissä muissa valtioissa
(Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa, Ruotsi). Lopuksi esitetään eräitä vaihtoehtoisia toimintamalleja, mikäli oikeustilan selventäminen katsottaisiin tarpeelliseksi.

Ylitarkastaja Sirkku Lehtimäki
Konserniverokeskuksen viimeaikaisista ennakkotiedoista

Artikkelissa esitellään eräitä tuoreimpia Konserniverokeskuksen antamia tuloverotuksen ennakkotietoja. Ylivoimaisesti eniten ennakkotietoja on viime vuosina annettu yritysjärjestelyiden verotuskohtelusta, joten artikkelissa käsitellään pääasiassa näitä aiheita. Kysytyimpiä yritysjärjestelyaiheita ovat olleet
liiketoimintasiirto ja liiketoimintakokonaisuuskäsitteen sisältö. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleet sulautumista ja jakautumista koskevat muuttuneet säännökset sekä uuden osakeyhtiölain ja verolainsäädännön yhteensovittamisesta
aiheutuneet kysymykset ovat myös aiheuttaneet ennakkotietotarvetta. Artikkelissa käsitellään lisäksi erästä
käyttöomaisuusosakkeiden alihintaisesta luovutuksesta annettua ennakkotietoa. Konserniverokeskukselle tehdyistä useista menojen vähennyskelpoisuutta koskevista ennakkotietohakemuksista on esimerkkinä tapaus koronvaihtosopimuksen lopettamiskustannusten vähennyskelpoisuudesta. Lopuksi esitellään kiinteiden menojen aktivointia koskeva ennakkotieto.

Professori Matti Kukkonen
Dosentti, oikeustieteen tohtori Lauri Mannio in memoriam

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sivu

Pääkirjoitus
Perintöverotus kevenee

Professori Edward Andersson
Eräistä yksityishenkilön maastamuuttoon liittyvistä verokysymyksistä

Kirjoituksessa käsitellään Suomessa asuneen luonnollisen henkilön poismuutosta aiheutuvia verokysymyksiä sekä ansiotulojen että pääomatulojen osalta. Tarkastelu koskee toisaalta verovelvollisen mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, missä maassa verotus tapahtuu, ja toisaalta Suomen mahdollisuuksia turvata oikeutensa verottaa tuloa ja arvonnousua, jotka ovat syntyneet verovelvollisen asuessa Suomessa. Tässä yhteydessä käsitellään myös exit tax- problematiikkaa.

Professori Esko Linnakangas
Nettovarallisuuden ja yritystulon pääomatulo-osuuden kasvattaminen ylisuurella rahoitusomaisuudella – aineelliset ja menettelylliset linjaukset

KHO on antanut tärkeän ennakkopäätöksen 21.6.2007 T 1670. Siinä selvitetään niitä rajoja, jotka liittyvät tuottoisan yksityisliikkeen (apteekki) omistajan mahdollisuuksiin lisätä yritystulon pääomatulo-osuutta kasvattamalla nettovarallisuutta suurilla sijoitusrahasto-osuuksilla. Esillä ovat myös luottamuksensuojakysymykset. Vaikka tapauksen finlex-selosteessa rajoitutaan aineellisiin kysymyksiin, ratkaisu on kiinnostava myös valitusmenettelyn kannalta. Artikkelissa selostetaan yksityiskohtaisesti aihepiirin aineelliset ja menettelylliset tulkintaongelmat oikeuskäytännön ja oikeustieteellisen kirjallisuuden valossa.

OTT, VT, dosentti Pertti Puronen
Viimeaikaisista prejudikaateista verotuskäytännön ohjaajina varainsiirtoverotuksessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä on aina ollut merkittävä osa verotuksen ohjaamisessa. Merkityksen taustalla on luonnollisesti ollut se, että prejudikatuuri on ollut päivittäisen ratkaisutoiminnan kannalta käyttökelpoista. Yhteiskunta on viime vuosina kuitenkin voimakkaasti muuttunut ja myös verohallinto on joutunut ja joutuu yhä enemmän mukauttamaan toimintaansa kasvavien tehokkuusvaatimusten edessä. Koska lainsäädäntö ei ole yksinkertaistunut, jättävät vähenevät resurssit jokaisen yksittäisen tapauksen ratkaisuun aiempaa vähemmän aikaa. Samalla verotusmenettely on saanut yhä enemmän massamenettelyn piirteitä tapauskohtaisen harkinnan vähentyessä. Muuttuneissa oloissa on syytä nostaa esiin kysymys siitä, miten korkeimman hallinto-oikeuden antamat ratkaisut vastaavat tänään käyttäjän uudenlaisiin tarpeisiin. Artikkelissa käsitellyt esimerkkiratkaisut ovat varainsiirtoverotuksen alalta, mutta sama problematiikka koskee koko verotuksen kenttää.

Professori Matti Myrsky
Eduskunnan oikeusasiamies ja verotus

Artikkelissa käsitellään eduskunnan oikeusasiamiesinstituutiota ja sen merkitystä verotuksen kannalta. Aluksi selvitetään oikeusasiamiehen tehtävät ja erilaiset reagointikeinot, minkä jälkeen tarkastellaan kantelun tekemistä sekä eräitä oikeusasiamiehen tekemiä uudempia verotusta koskevia ratkaisuja. Vaikka oikeusasiamiehen tekemät ratkaisut eivät vielä ole näyttäytyneet kovin merkittävinä verotuksen valvontajärjestelmässä, tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Asiaa korostavat muun muassa perus- ja ihmisoikeusnäkemysten voimistuminen verotusmenettelyssä sekä muutoksenhaussa samoin kuin verovelvollisten lisääntynyt tietoisuus omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Professori Marjaana Helminen
Sijoittumisoikeuden vapaus ja konserniavustusta koskeva tapaus
C-231/05 Oy AA

EY-tuomioistuin totesi tapauksessa Oy AA, että Suomen konserniavustusjärjestelmä rajoittaa EY-sopimuksen 43 artiklan takaamaa vapaata sijoittautumisoikeutta siltä osin kun se edellyttää, että konserniavustuksen saaja on kotimainen yhtiö. Konserniavustusjärjestelmä ei kuitenkaan ole EY-sopimuksen vastainen, koska Suomen järjestelmälle on olemassa yleisen edun vaatimia pakottavia syitä. Tällaisia syitä ovat veronkierron estäminen ja tulojen tasapainoinen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä. Kun veronkierron estämisen tarvetta ja verotulojen tasapainoisen jakautumisen tarvetta tarkastellaan yhdessä, konserniavustusjärjestelmän vapaata sijoittautumisoikeutta rajoittava piirre on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuihin turvattaviin etuihin. Tämä artikkeli analysoi sitä, miten EY-tuomioistuin tulkitsee EY-sopimuksen 43 artiklaan perustuvaa vapaan sijoittautumisoikeuden periaatetta ja EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvia sijoittautumisoikeuden rajoittamiseen oikeuttavia perusteita.

Esittelijäneuvos Marina Äimä
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisupyyntö lähdeveroasiassa

Artikkelissa käsitellään KHO:n uusinta veroasiassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle tekemää ennakkoratkaisupyyntöä. Asiassa on kysymys tilanteesta, jossa Luxemburgissa asuva ja Suomessa rajoitetusti verovelvollinen SICAV-muotoinen yhtiö sai Suomesta osinkoja Suomessa rekisteröidyltä kokonaan omistamaltaan osakeyhtiöltä Valituksessa on vedottu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkumisoikeutta turvaaviin artikloihin ja katsottu, että nämä estävät valituksen tilanteessa lähdeveron perimisen osingosta siitä huolimatta, että lähdeverolain ja Suomen ja Luxemburgin välisen verosopimuksen mukaan Suomella olisi ollut tässä tapauksessa oikeus lähdeveron perimiseen. Perusteena valitukselle oli se, että Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan osingosta ei tällaisessa tilanteessa olisi verotettu ja lisäksi se, että vaikka SICAV-yhtiötä ei mainita emo-tytäryhtiödirektiivin sovellutusalaan kuuluvien yhtiöiden luettelossa, SICAV-yhtiöllä on kuitenkin oikeus nauttia perustamissopimuksen turvaamista oikeuksista.  Artikkelissa kuvataan varsin monitahoista oikeudellista ongelmaa, joka on ennakkoratkaisupyynnön tekemisen taustana. Vaikka ennakkoratkaisupyynnössä ei ole riitautettu direktiivin pätevyyttä, on arvioitu, että yhteisöjen tuomioistuin asiaa käsitellessään saattaa joutua ottamaan kantaa myös direktiivin pätevyyteen. Tällaisen kysymyksenasettelun esittäminen on jo saanut kansainvälistäkin huomiota.

KTT, yliassistentti Pekka Nykänen
Yhtymästä saadun tulo-osuuden verotuksen tulolähde- ja tulolajijaon ongelmia

Yhtymä ei ole itsenäinen verovelvollinen vaan laskentasubjekti. Yhtymän tulolähteiden tulokset jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tuloina. Artikkelissa tarkastellaan yhtymästä saadun tulo-osuuden verotukseen liittyviä tulolähde- ja tulolajijaon ongelmia. Tulolähdejaon näkökulmasta erityisen mielenkiinnon kohteena on se, minkä tulolähteen tuloa yhtymästä saatu tulo-osuus on osakkaan verotuksessa. Tulolajijaon ongelmat tulevat erityisesti esiin tilanteissa, joissa luonnollinen henkilö harjoittaa itse saman tulolähteen toimintaa kuin yhtymä, jossa hän on osakkaana. Tarkastelun kohteena ovat sekä elinkeinoyhtymiin että verotusyhtymiin liittyvät kysymykset.

KTL Virpi Virkkunen
IFRS-palsta
IFRS ja rahoitusinstrumentit II

Professori Matti Myrsky
Uutta kirjallisuutta

OTT Janne Juusela ja lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola
EU-uutiset

Sisällysluettelo vuonna 2007 julkaistuista kirjoituksista